Perheiden palvelut kuntoon

Lapsiperheiden palvelujen on oltava helposti saatavilla, korostavat Minttu Sillanpää ja Gashaw Bibani.

Leikkauspolitiikka lisää heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden tuen tarvetta.

Lapsiperheiden hyvinvointi on nyt koetuksella. Oikeistohallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, arvonlisäverojen korotukset ja sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien hyvinvointialueiden ahdinko heikentävät monien perheiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia saada apua.

– Jo ennestään vaikeimmassa asemassa olevat saavat moninkertaisesti tuntea leikkausten ja heikennysten vaikutukset, harmittelee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu sekä lasten, nuorten ja perheiden jaoston varapuheenjohtaja Gashaw Bibani.

Vantaa ja Kerava ovat kasvavia kaupunkeja. Niissä on paljon monikulttuurisuutta ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevia perheitä. Perhepalveluiden ja lastensuojelun tarve kasvaa, rahoitus sen sijaan ei.

– Maamme hallitus ei suostu näkemään Vantaan ja Keravan erityispiirteitä. Tähän hyvinvointialueemme pyrkii saamaan muutosta, Bibani kertoo.

Apua arjessa jaksamiseen

Vasemmistoliitto on pitkään korostanut ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista. Tämän eteen tehdäänkin nyt hyvinvointialueella töitä.

– Esimerkiksi päihdekuntoutuksessa ollaan kehittämässä monialaista jalkautuvaa palvelua. Rikoksilla oireilevat tai päihteitä käyttävät nuoret saisivat apua siellä missä he ovat, Bibani mainitsee. Tärkeää on Bibanin mukaan myös se, että lasten ja nuorten vanhemmat saavat tarvittaessa apua arjessa jaksamiseen.

– Lastensuojelun asiakkaista yli puolet on perheitä, joissa vanhemmilla tai lapsilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Tällaiset tilanteet vaativat kokonaisvaltaista tukea perheelle.

Ennaltaehkäisy kannattaa

Aluevaltuutettu ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Minttu Sillanpää muistuttaa, että ennaltaehkäisevät palvelut tulevat aina taloudellisestikin edullisemmiksi kuin raskaammat toimet, kuten lasten huostaanotot. Ne myös vähentävät lakisääteisten palvelujen tarvetta.

– Ennaltaehkäiseviä palveluja pitäisi olla enemmän ja niiden pitäisi olla kattavampia, tarvittaessa myös kotiin vietäviä, Sillanpää toteaa.

Esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarvittaisiin Sillanpään mukaan huomattavasti nykyistä enemmän. Tärkeää on myös kouluissa tehtävä sosiaali- ja terveystyö, joka jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden välille.

– Yhteistyötä niiden välillä pitäisi sujuvoittaa.

Palvelut saman katon alle

Palveluiden on oltava helposti saatavilla. Suunnitteilla on neljä perhekeskusta, joissa kaikki tarvittava olisi saman katon alla: sosiaali- ja terveyspalvelut, neuvola sekä psykososiaaliset palvelut. Ensimmäisen perhekeskuksen piti avautua jo tänä vuonna Myyrmäkeen, mutta se viivästyi, koska valtio ei suostunut takaamaan investointia hyvinvointialueelle.

Bibani ja Sillanpää pitävät hanketta järkevänä, koska perhekeskuksesta perheet saisivat tukea kokonaisvaltaisesti saman katon alta.

– Pitää kuitenkin pitää huoli siitä, että palvelut eivät karkaa maantieteellisesti liian kauas asukkaista. Niiden pitää olla sellaisissa paikoissa, mihin pääsee järkevästi myös julkisilla kulkuneuvoilla, Sillanpää korostaa.

Toimittaja: Elias Krohn

Kuva: Annika Rauhala