Hän ei voi päästä jälleen pälkähästä

from Varnitsa-lehti 2/2022

Se mitä tapahtui Kiteellä… juorutaan lehdessä

Hän ei voi päästä jälleen pälkähästä!!! Sam Hyde ja Million Dollar Extreme

Ihminen on luultavasti ainoa eläin tällä pallolla, joka kokee tarvetta viihdyttää itseään erityisesti naurun maailmassa. Huumori ja komedia ovatkin tässä ollut avainasemassa varmaan luolamiespäivistä saakka. Tiedä minkä evoluution oikun kautta onkin käynyt niin hassusti, että huumori ei olekaan täysin universaali käsite, vaan pikemminkin kyseessä on erittäin laaja, monipuolinen, venyvä, paukkuva ja yksilöllinen aihealue. Allekirjoittaneelle huumori on parhaassa tapauksessa normeja rikkovaa, absurdia ja ironista. Parasta kontenttia omille hupinystyröilleni on vuosien aikana ollut jaappaanialaiset monimuotoiset huumoriohjelmat (esim. Gaki no Tsukait ja Cromartie High School) ja ameriikan Adult Swimin lukuisat ohjelmat (esim. Tim and Eric ja Smiling Friends). Internetin kiehtova maailma tarjosi vuosia sitten itselle erään amerikkalaisen hyvin epätunnetun, mutta meemeissä hyvin edustetun hupiukkelin Sam Hyden ja hänen komediansa. Sam Hyden pärstä pärskäthtää usein heti ensimmäisenä USA:n medioihin uuden kouluammunnan, terroristihyökkäyksen tai pommitusten sattuessa. Tämä artikkeli käy lyhyesti läpi hänen ja muiden keskeisten koomikkoryhmä Million Dollar Extremen jäsenten tarinan. Suurena lähteenä ja inspiraationa tälle tekeleelle on tunnetun tubettajan Iduzzin muutama kuukausi takaperin tekemä dokumentti Sam Hydesta, nimeltään “Getting away with it”. Kasarin puolivälissä syntyneet Rhode Islandin valkoiset kuolemanenkelit Sam Hyde, Nick Rochford ja Charlls Carroll perustivat vuoden 2008 tienoilla underground komediatriiotiimin nimeltään Million Dollar Extreme. Videoiden taso ja laatu oli vuosien 2008–2015 erittäin vaihtelevaa: milloin Sam Hyde kuvasi äitinsä vessassa itseään julistaessaan heteroseksuaalista valaansa ja milloin Andy Ruse (käytännössä neljäs ryhmän jäsen) ohjasi laadullisia kokoillan (5min-15min) kestäviä komediatrouppeja mm. isästä, joka toivoo poikansa olevan musta ja räppäävästä tuhlaajapojasta. Yleisistä trendeistä tehtiinkin usein pilaa vääntämällä sanoma äärimmilleen. Alkuvuosien aikoina kolmikon videot suuntautuivat youtuben puolelle. Helpon “plätformin” kautta näkyvyys kasvoi hiljalleen. Vuosien aikana Million Dollar Extreme sai kulttisuosion aseman vahvojen efektien käytön, kyynisen-, anakristisen-, absurdin-, poliittisesti epäkorrektin- ja vahvasti ironisen huumorin ansiosta erityisesti 4chanissa ja Redditin eri alalaudoilla. Sketsien ja videoiden käsikirjoitus oli Samin ja Charlsin käsialaa, mutta ryhmän komedia suurelta osin perustui suuren improvisaation varaan. Kolmikon jutut ovatkin omaa luokkaansa mestarillisen improvisoinnin vuoksi, herrojen videot ilman suurempaa koomista sisältöä tuntuvatkin kaveriporukan perseileviltä hengailuhetkiltä. Alkuvuosien aikana videot koostuivat näyttelyistä sketseistä, stand upista ja seminaarien pidosta erilaisissa coneissa.

Tuben perseilyvideoista Adul Swimille

Nämä seminaarit olivatkin yhtä komediakultaa Samin esittäessä alan asiantuntijaa ja puhuessaan yli tunnin täyttä paskaa ja vieden paikallaolleiden aikaa. Samin ja muun Million Dollar Extreme -poppoon tyyli vaikutti vahvasti myös muiden nousevien youtube-koomikkojen tyyliin, mainittavasti Ethan Kleinin (H3H3) ja Idubbz:in.

Herrat saivat lopulta lyötyä diilin USAn kenties tunnetuimman komediakanavan Adult Swimin kanssa vuonna 2013–2014 aikana. Kaksi vuotta myöhemmin Adult Swim näytti ensimmäisen kauden uudesta komediasarjasta World Peace. Kymmenosaisen sketsisarja sisälsi kanavan formaattiin tututtuja Tim and Eric- tier sketsejä, sekä Million Dollar Extremestä tunnettua mustaa, ironista ja haastavaa settiä. Sketsien kirjoitus ja näyttely jatkoi Million Dollar extremestä tuttua litaniaa, missä kolmikko itse kirjoitti ja näytteli suuren osan sketseistä. Puikkoihin saapui sarjassa Charlsin hyvä ystävä ja raksatyökaveri “CEO” Eric Hayden, joka teki täydellisiä roolisuorituksia ilman mitään käytännön kokemusta näyttelemisestä. Sarjan absurdius, ohjaus ja nelikon näyttelijätaidot eivät yksinään kohottaneet sarjaa: musiikki oli avainasemassa. Sarjan musiikista vasta monet kolmikon monet elektronisen musiikin ystävät, kuten Brian Ellis ja Cramped Skunkman. Hiukan tunnetuimpia nimiä sarjassa myös nähtiin, kuten Soft Moon, Chastity Belt ja itse elektronisen syntikan jumala John Maus, jonka musiikkiin allekirjoittanut tutustui sarjan kautta, eikä kadu hetkeäkään.

Vaikka sarja keräsi suuret katsojamäärät, se otettiin vastaan laajalla mielipideskaalalla. Sarjan absurdin, ironisen ja epäkorrektin huumorin vuoksi sitä nimitettiin mm. “Alt Rightin” komediasarjaksi aikana, jolloin presidentinvaalit vuonna 2016 Yhdysvalloissa olivat kuumimmillaan. Noh, aika tekee tehtävänsä ja muutaman media-artikkelin nostattamaan paskamyrskyn ansiosta sarja poistettiin ja Sam Hyde mustalistattiin yleisissä mediapiireissä yhdessä Nickin ja Charlsin kanssa. Onkin todettu, että jos sarja oltaisiin esitetty minä tahansa muuna aikana kuin 2016, sitä ei oltaisi mahdollisesti poistettu. Myöhemmin Herrat kertoivat etteivät kadu media-alasta tippumista sen ankaruuden ja kuppikuntien korruptoituneen muodon vuoksi. En ihmettele.

Lopun alku triiolle… vai oliko??

Sarjan joutuessa bännivasaran alle katkesi myös Sam Hyden ja Charls Carollin pitkäaikainen työsuhde ja ennen kaikkea ystävyys. Kumpikaan osapuoli ei tähän päiväänkään asti ole kertonut miksi herrojen välit katkesivat. Adult Swimin uran jälkeen Sam jatkoi sketsikomedian tekoa vanhaan tahtiin ilman Charlssia tai Nick Rochefordia omalla “tuotannollaan” Hydewars. Samin komedia siirtyi osittain pois youtubesta omalle maksulliselle Gumroad- kanavalleen, minne herra postaa tähän päivään asti valtaosan sketsikomediastaan ja muista videoistaan. Vuodesta 2016 saakka nykypäivään tultaessa Samin Hydewars- videoissa esiintyy lukuisia nuoria ukkoja, joiden ikähaitari on heittelee vuosien 95–99-välillä, eli selvästi Samia nuorempaa kaartia on mukana. Hydewarssin nuori kaarti onkin omalla tavallaan todella viihdyttävää, mutta Sam on näihin nähden aina ylemmällä tasolla, jotain mitä hän ei ollut Nickin, Andyn ja Charlsin kanssa. Osa heistä on jatkanut Samin viitoittamaa absurdin ja ironistisen komedian kenttää, kuten vuosien aikana tunnettu “tubedraamankylvääjä” Frank Hassle.

Vuosien aikana Samin videot ovat muuttuneet puhtaasta komediasta yhä selvemmin “self-help” videoiden kastiin podcastien ja muiden videoiden muodossa. Omien sanojensa mukaan Samin (äänekkäin)fanikunta koostuu vahvasti nuorista miehistä, jotka eivät tiedä paikkaansa maailmassa ja joilta puuttuu kontrolli omaan elämäänsä. Tästä johtuen hän on ottanut vuosien aikana yhä selvemmin “elämän guru” -titteliä itselleen antaen “basic bitch” ohjeita, kuten taitojen hankkimisen ja kehittämisen, oman onnistuneen työn arvostuksen, salilla käymisen ja kunnon kohottamisen, toksisista “ystävistä” eroon pääsemisen, itsekurin kehittämisen jne. Eipä nämä nyt niin hirveiltä neuvoilta kuulosta. Lisäharrastuksena Sam on vuosia pyrkinyt pääsemään Joe Roganin podcastiin. Asia on yhä työn alla.

Samin jatkaessa komediauraansa uusien kasvojen kanssa Charls Caroll siirtyi striimaamisen puolelle lähes täysin ja kehitti oman fanikuntansa. Hän lopetti sketsikomedian täysin ja siirtyi niissä harvoissa videoissa, mitä hän on vuoden 2016 jälkeen tehnyt, yhä selvemmin taiteellisiin linjauksiin. Charlsin poissaolo näkyykin selvästi Samin uusissa sketseissä, mitkä eivät tarjoa sinällään mitään syvällisempää pohdintaa. Charlsin livestreamit ja vanhojen elokuvien katselustreamit tarjoavat todella rentoa kontenttia, joiden ohessa herra herjaa saastaisen maailman pystyyn niin nykypäivän politiikan, yhteiskunnan ja kulttuurin saralla. Haukut kohdistuvat myös paniikkia ja yleistä negaatiota lietsoviin salaliittoteoreetikkoihin, kuten Alex Jonesiin. Elämän guru päätyi lopulta naimisiin ja onkin aloittanut “Dad Seasonin”. Tärkeimmät asiat Charlsin näkemyksessä nykyisin ovat perhe, rakkaat ystävät, oma yhteisö ja lähiympäristö, kaikki muu sälä oman saakin painua helvettiin. Poliittisen viestin anta minen on hänen mukaansa turhaa, sillä maailma on saastainen ja pysyy sellaisena. Tämäkin on tapa katsoa maailmaa, mikä ei kuulosta niin pahalta loppupeleissä.

Vuoden 2016 jälkeen triion tolkuin ja maanläheisin jäsen Nick Rocheford jatkoi entistä ammattiaan autojen myyjänä ja antiikkikauppiaana. Nick on kauppias neljännessä sukupolvessa ja sen näkee hänen maailmankatsomuksessaan vivahteisesti. Charlsin tavoin Nick on aloittanut “Dad Seasonin” yhdessä vaimonsa kanssa. Nick on Samin ja Charlsin ohella improvisoidun ja satiirisen komedian mestari. Hänen ja Samin yhteisiä videoita ilman mitään käsikirjoitusta onkin aina viihdykästä katsoa, sillä herrojen patternit vain sulautuvat yhteen puhuessa sitten kuinka vakavista asioista. Nick onkin ollut vierailevana tähtenä Samin videoissa vuosien aikana. Nykyisin herra osallistuu yhä useammin Samin videoille ja podcasteihin. Voikin sanoa, että Nick on palaamassa Samin kanssa hiljalleen yhteen videoiden teon maailmassa.

Mitä väliä?

Mitäs väliä tällä kaikella on? Ihan muuten vain herra Kastajako halusi kirjoittaa omista suosikkipojistaan lyhykäisesti? Oikeastaan joo, kyllä. On tässä myös eräs toinen asia takana: erityisesti sarkastinen ja ironinen huumori. Tullaan Rhode Islandista takaisin Itä-Suomeen. Varnitsalla on viimeisten vuosien aikana viljelty paljon mustaa huumoria ja huumorista onkin käyty vaikka ja mitä keskustelua: mikä on ok ja mikä ylittää hyvän maun rajat. Mikä pitää kieltää ja kuinka paljon saa sensuroida?? etc.etc. Huumori on niin saakelin moniulotteinen ja yksittäinen kontekstiin sidoskissa olevia härdelli. Tämän vuoksi huu

morista keskustelu on aina hyvin vaikeaa, sillä ainoata oikeaa vastausta ei lopulta ole siihen “mikä on hyvää ja mikä ei”. Seuraavaksi paasaan hetken Ironisesta huumorista.

Iduzzin dokumentissa “Getting away with it” esitetään täydellisesti havainnollistava ironian kehä. Kehässä käydään läpi ironian eri asteet: totuudesta sarkasmiin ja niin edelleen. Kehä päättyy pisteeseen Meta-ironia, mikä on uudestaan aloituspisteessä eli totuudessa. No mitä vittua, mitäs tämä meinaa? Meta-ironia on Sam Hyden ja yleisesti Million Dollar Extremen koko huumorin peruslähtökohta ihan varhaisista päivistä saakka. Se myös osittain selittää, miksi erityisesti Sam on saanut vuosien aikana kulttimaineen internetin takakujilla. Meta-ironia on ironian taso, missä ironian ja totuuden ero on lähes mahdotonta erottaa toisistaan. Kontekstilla on tärkein mahdollinen asema tässä. Meta-ironiassa sanottava asia voi olla 100 % totta, mutta se naamioidaan ironiaksi niin, että on täysin mahdotonta tietää vitsaillaanko tässä nyt, vai puhutaanko täyttä totta. Tämä on siis ihan saakelin hämmentävää ja ihan syystäkin. Esimerkkien käyttö on kirjallisessa muodossa hyvin haastavaa, sillä Meta-ironia on vahvimmillaan riippuen juurikin kontekstista ja muiden ihmisten kohtaamisesta silloisessa tilanteessa. Historiasta nyt esimerkiksi löytyy miljoona ja yksi asiaa, joista voi vääntää onnistunutta meta-ironista settiä. Tunnetuimman kaikki nyt tietää.

Meta-ironia yhdistettynä viittauksiin nykypäivän politiikkaan ja USAn häröön pedo ilivamppyyrieliittiin olivat vahva syy siihen, miksi Sam Hyde tuli tunnetuksi ja miksi hän edelleen tekee nimeä itselleen. Iduzzin sanoin: “onko ironinen huumori mihin vain sinä yksin esittäjänä tiedät oikean vastauksen lopulta kuinka hauskaa?” Esittäjälle kyllä, mutta entä yleisö? Nauravatko he ironiselle läpälle sen ironisuuden ja absurdiuden vuoksi, vai sen takia että olettavat läpän sanoman olevan totta? Ironinen huumori onkin moniulotteisempi kuin luulisi, huhhels.

Allekirjoittanut on aina nauttinut syvästi Sam Hyden, Charls Carrollin ja Nick Rochefordin komediasta ja videoista yleensäkkin, sekä heidän muusta tuotannostaan. Meta-ironinen huumori ja improvisaation mestarit ovat antaneet lukuisat huutikset ja oman elämän re ektiot tälle sankarille. Kuitenkin on selvää, ettei heidän huumorinsa yksinkertaisesti ole kaikkien kakunpala. En tarkoita tällä, että oma huumorintajuni olisi kehittyneempää kuin kenenkään muun naapurin Pekkarisen tai Ollikaisen, vaan sitä että sankareiden ironinen huumori ottaa usein sellaista loukkaamisen tasoa, että sitä eivät kaikki voi ottaa vastaan. Niille jotka taas nauttivat ja joille tällainen huumori iskee saavat nauttia ja huutistella elämänsä loppuun asti. Sam Hyde on suoraan sanoen vittumainen ihminen, mutta hyvinkin viihdyttävä ja ajatuksia herättävä jäbä. Henkilökohtaisesti pelkän lässyn lää -huumorin varassa eläessä mieluummin tappaisin itseni. 40-kalibeerinen suoraan ohimoon ja aivojeni muruset verilammikoissa ainejärjestötilan seinille. MDE Never Dies.