Page 1

Rakkaus2/2012

v - arnitsa


2

Sisällys 3 4 5 6 7 8 10 12 14 15 16 18 20 21 25 26 28 31 32 34 36 37 38 39

Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Kuumemittari Sopon ko(m)posti Amanuenssi pätkätöissä Rakkauden gangsterit Kaksi marjaa Syötävän ihanaa Urputusnurkka Minä vs. Minä Vaimo, lapsi ja kossupullo? Vaihatariraportti Minä ja Petri K. Löydä sopivin Varnitsa-mies! Rakkaustarina Sinusta Rakkaudesta Hiltoniin Huoltoasemalle unohdettu mies Kahvi Iskureplat VR - Vaikeaa Rakkautta Paska lista Sarjakuvat V-viestit Oodi gradulle

Joensuun historianopiskelijoiden ainejärjestölehti Varnitsa 2/2012 ISSN 1236-3995 Julkaisija ja kustantaja: Varnitsa ry. Päätoimittaja: Leonid Yakovlev Toimitussihteeri: Sebastian Lindsten Kirjoittajat: Susanna Elenius, Jukka-Pekka Hovi, Jonna Härkin, Inka Koskinen, Noora Kumpulainen, Valtteri Kärkkäinen, laitos, Anni Lampinen, Lauri Lehikoinen, Atte Lehmusoksa, Juha Lehtinen, Tommi Leirilaakso, Ester Libba, Sebastian Lindsten, Heli Lohtander, Eetu-Pekka Parkkinen, Katri Perho, Toni Pohjatalo, Miika Raudaskoski, Santtu Sinkkonen Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Historian laitos, PL 111, 80100 JOENSUU S-posti: varnitsa.ry@gmail.com.fi tai yakovlev@student.uef.fi Painos: 80 kpl


3

Pääkirjoitus P

alstan tämänkertainen tilannekuva otettiin Carelian aulassa keväällä 2009. Lehtemme nuuskivat journalistit tutkivat tuolloin vappuaiheisia myyttejä. Selvisi mm. että vappuserpentiinikiekon pystyy puhaltamaan keskivertokeuhkoilla 223 sentin päähän. Toinen huomattava tutkimustulos oli tippaleipämöykyn pituus. Se oli itse asiassa niin huomattava, että TIEDE -lehti (4/2012) uskalsi lainata mittaustulostamme vastatessaan samanaiheiseen lukijakysymykseen. Mitäs nyt kirjoittivat ainejärjestömme nimen väärin. Pahoittelivat äpärää sähköpostitse. Vaikka vappu”tutkimukseemme” tuleekin suhtautua asiaankuuluvalla kepeydellä, on maineikkaan tiedejulkaisun huomionosoitus silti arvokas osanen jo jonkin aikaa kestänyttä jatkumoa: nuoret joensuulaiset historiantutkijat ovat hitaasti mutta varmasti astuneet esille tutkijankammioistaan teemanaan milloin sotaorvot ja kaukopartiomiehet, milloin kaupunkihistoria. Jos taas ajattelee kaiken julkisuuden olevan hyvää, niin kantelu ISYYn hallituksen tasa-arvolakia rikkovasta kokoonpanosta, kasvitieteellisen puutarhan Botanian lakkauttaminen, humanistisen tiedekunnan kopiokiintiösotkut ja UEFiin kaavaillun lakimieskoulutuksen tyrmääminen ovat pelkkää sulkaa hattuumme. Me opiskelijat olemme opinahjomme maineen vankeja. Toisaalta voimme osaltamme vaikuttaa tähän julkisuuskuvaan. Toivon mukaan positiivisesti. Yksinkertaisin apu on

ottaa tutkintonsa ulos täällä, eikä karata toiseen opistoon hiomaan graduansa heti kandidaatintutkielman jälkeen. Sillä kaikki maisterit lasketaan. Kadon estämiseksi historian aineopiskelijoille on tarjottava mukavat ja tehokkaat opiskelupuitteet. Ja äskeiset adjektiivit eivät todellakaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi sähköistä tenttimistä kannattaisi ajaa edelleen sisään laitokseemme. Vai onko kirjallinen tentti se ”oikeampi” tapa suorittaa kurssi? Aikoinaan suuri mullistus koettiin siirtyessä paperisista tenttiinilmoittautumis-kuorista WebOodiin. Ja hyvinhän siitä on selvitty. Olisi otettava kokeilumielessä ensimmäinen askel tälläkin saralla. Parhaimmillaan voimme niittää sähköisen tentin edelläkävijöinä mainetta ja tukirahaa. Mutta sitä päivää en ehkä tule näkemään. Toivottavasti nykyiset fuksit näkevät. Rentouttavaa kesää kaikille! Rakkaudella,

Leonid Yakovlev P.S. Tippaleivän pituudeksihan mitattiin 2,77m!


4

Puheenjohtajalta

Kun luet tätä tekstiä niin onnittelut, vappu on saapunut. Tosin monien opiskelijoiden kohdalla vappu on alkanut jo viikko(ja) sitten, mahdollisesti heti pääsiäisen jälkeen. Vappu on merkki opiskeluvuoden loppumisesta. Osa on palauttanut gradun ja voi nyt ensimmäistä kertaa nauttia ulkoilmasta, kanssaihmisten seurasta ja seurajuomasta oltuaan kuukausia lukittuna omaan tutkimuskoppiinsa (tälläinen kuvahan meillä kaikilla nuoremmilla grudun tekemisestä on). Fuksit pääsevät ensimmäisen kerran nauttimaan vappuboolia, mikä varmasti maistuu ainakin kevätpäiväboolia paremmin. Keski-ikäiset nauttivat tutkimusten valmistumisen jälkeisestä ajasta ja/tai opetusharjoittelun päättymisestä. Tai eihän se opetusharjoittelu kai vielä päättynyt, mutta ainakin vapunpäivänä ovat koulut kiinni. Myös edellä oleviin ryhmiin kuulumattomat pääsevät nostamaan maljaa kuluneen kahdeksan kuukauden isompien ja pienempien opintoprojektien päättymiselle. Vaikka vappu on juhlan aika, sisältyy siihen myös tiettyä haikeutta. Osa valmistuu ja lähtee kohti työelämän haasteita. Toiset suuntaavat kesäksi Mustasaareen museo-oppaiksi, Rovaniemelle nurmikonleikkaajiksi ja ympäri Suomea pirteiksi Prisman kassatyöntekijöiksi. Monia näkee seuraavan kerran neljän kuukauden päästä, mikä on kolmasosa koko vuoden pituudesta. Onneksi kesän tapahtumat, kuten Ilosaarirock, keräävät taas ihmiset yhteen. Mietin joskus, kiinnostaako ketään mitä puheenjohtaja tällä omalla palstallaan höpisee. Selvittääkseni tämän, ymppään tämän tekstin keskelle ylipitkään kappaleeseen ja venytettyyn lauseeseen tarjouksen: jokaiselle, joka vappuaattona ilosaaressa tulee luokseni ja sanoo glada vappen, tarjoan ryypyn kädessäni olevasta juomasta. Tämän oikeuden voi kukin käyttää vain kerran. Mutta onneksi poistuvien henkilöiden tilalle tulee aina uutta verta ja syksyllä saamme tutustua taas uuteen fuksijoukkoon. Varnitsan kevät 2012 oli tapahtumien täyteinen ja syksyllä jatketaan samaa rataa. Nyt kuitenkin on aika nauttia ansaitut vappusimat ja siirtyä hiljalleen kesäloman viettoon. Aurinkoista kesää 2012! Toni Pohjatalo


5

:n KuumemiTtari II NOUSUSSA: II ii LASKUSSA: ii

1. Urheiluhuuma. säbäkausi jatkuu puulaakissa; Itä-Länsi -pesisottelu on ihan kulman takana; valmistautuminen Jukolaan käy täysillä; tohina MM-jääkiekosta aloitettiin kuukausia sitten; jaksaakohan enää innostua EM-jaliksesta ja olympialaisista?

2. Varmuuskopiot. Kevät on seminaarien, esseiden, gradujen kirjoitusrumban aikaa. Varnitsalaiset taitavat kuitenkin jokavuotiset perinteet ja pari työtä katoaa bittiavaruuteen.

2. Kevät . Se on v ira alla Suo messa p llisesti peruttu. K o un rot rajalla tu pa on lu taa aurinko, tää muull nta täyn joka tapa nä. VR m ä susiuksessa. yöhästyy

3. Hihamerkit. Venäläisille sirppi ja vasara, saksalaisille hakaristi, uusiseelantilaisille ylensyöneen liikenneministerin pärstä. Kts. juoruliite! 4. Huvivastaava L: ylipirteyttä ja hymyä! Mitä hän oikein syö!? 5. Asuntopolitiikka. Elli, OVV ja yksityiset korottivat kukin vuorollansa vuokraa. Meillähän ei ole hätää, mutta niillä 150:llä asunnottomalla fuksilla ensi syksynä on.

:n GalLUP

Maistuuko mämmi ?

ssä Olipa kysee 1. Liikakilot. neet elämän tu n ra a p n sitte ranton treeni, o rm a t, a v ta en saavuttamin takunnon pinertainen o k in s k y i ta nkuminen, je totuen lopp a iävät kautt v ä h t a v h a kak lee, i kauhiste linjan. Äit kateellinen. n o o s li o u avop

3. Kevään opintomatka. Lähtijöiden määrä väheni ajan myötä, järjestäjät vaihtuivat, aikataulut menivät taidokkaasti ristiin. Ensi vuoden järjestäjille kasautuu paineita...

4. Huvivastaava J: ärty y ja haistattelee. Mikä hätä nä? ät 5. ”Uudet” tuutorit. Eräät heittäv iksike jo kolmannen peräkkäisen vuo ? kansa. Missä sukupolvenvaihdos!

Hyi saakeli! Pula-ajan ruokaa! 23 ääntä

Parasta! Sokerilla ja maidolla kiitos! 21 ääntä

No voisihan sitä nyt vähän näin pyhien kunniaksi... 11 ääntä


6

Ensimmäinen lukukausi edunvalvonnan rattaissa alkaa kääntyä kohti loppua. Kirjoitan tätä HiMa-laitoksen neuvottelukunnan kokouksen jälkihöyryissä ja sinä luet tätä vappusiman humalluttamana. Toukokuun alussa kokouksien määrä alkaa vähentyä ja voi suunnata katseita kohti kesää. Kevät on ollut opettelun aikaa, ei vähiten edustajistopaikan myötä. Haluan vielä kerran kiittää äänestäjiä luottamuksesta, jonka arvoinen yritän olla.

Kokouksia on riittänyt, mutta ei nyt vielä kyllästymiseen asti. Uusi edustajiston kokoontunut peräti neljästi ja viides kokous on tämän lehden jo ilmestyttyä 26.4. Järjestäytymiskokous joulukuussa tarjosi draamaa, kun ”oppositioryhmät” eivät hyväksyneet hallituksen kokoonpanoa (5 miestä + 3 naista). Valitusprosessi on edelleen kesken ja nyt odotellaan Kuopion hallintooikeuden päätöstä siitä, onko valittu hallitus tasa-arvolain vastainen vai ei. Kyseessä ennakkotapaus!

SoPon

Ainejärjestön edunvalvontakevät on ollut melko rauhallista ja odottavaa aikaa, sillä valtakunnantason linjaukset mm. tieteenalojen aloituspaikkojen määristä tulevat vasta toukokuun puolivälin tienoilla. Samalla päätetään oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden myöntämisestä UEF:lle – toivottavasti myönteisesti. Laitoksemme suurimmat muutokset historian osalta koskevat dokumentti- ja käsikirjoituskoulutuksen lakkauttamista. Vähäistä palautetta on opiskelijoilta saatu, mutta näyttöä koulutuksen työllistävästä vaikutuksesta ei ole. Laitoksen taloustilanteessa perusteita jatkolle ei ole. Uutena sivuainekokonaisuutena ensi lukuvuonna aloitetaan geospatiaalisen analyysin sivuainekokonaisuus, lisäksi ympäristöpolitiikka ja -oikeutta voi jatkossa opiskella sivuaineena aineopintoihin saakka. Historian osalta kursseihin tuli ensivuodeksi vain pientä viilausta tenttikirjallisuuteen sekä uusia opintojaksoja arkeologiaan. Henkilökunnasta yliopistolehtori Tiina Kinnusen sijaisuus Jyväskylässä jatkuu 12/2013 saakka ja hänelle haetaan parhaillaan sijaista. Toukokuun lopun koulutuspäivässä tullaan käsittelemään sähköistä tenttimistä ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä. Sähköinen tentti on helppo tapa tehostaa opiskeluja, vähentää tenttikirjoihin kohdistuvaa painetta ja nopeuttaa valmistumista. Käytäntö on edennyt nihkeästi, joten asia on pidettävä yllä. Mikäli olet jossain aineessa tenttinyt sähköisesti, niin otan kokemuksia mielelläni vastaan. Lisäksi toivonpalautetta siitä, millaisia vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä perinteiselle luennoinnille te jatkossa haluaisitte. Ne välitetään laitoksen tietoon toukokuun lopussa.

Tammikuussa päästin jo itse asiaan, kun edustajisto päätti perustaa kolme valiokuntaa (avoimuus- ja demokratia, tulevaisuus, tila). Edustan Puolueettomia avoimuus- ja demokratiavaliokunnassa, jonka tehtäviksi määriteltiin ISYY:n avoimuuden, tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen sekä jäsenistön osallistamisen parantaminen. Konkreettista on saatu jo aikaan, kun edustajiston siunauksella ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa yhteistyössä olemme järjestäneet edustajistopäivää, joka on tämän lehden ilmestyessä jo vietetty. Toivottavasti kävitte juomassa simaa ja antamassa palautetta. Muutoin päätöksenteko on edustajistossa edennyt varsin sopuisasti. Lyyran tulevaisuutta pohtineeseen SYL:n liittokokoukseen valittiin edustajia ylimääräisessä kokouksessa, lisäksi sääntövaliokunta on saanut pohdittavakseen muun muassa hallituksen valintamenettelyn. Maaliskuussa myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuoden 2011 hallitukselle, lisätalousarvio kuluvalle vuodelle ja velvoitettiin hallitus raportoimaan säännöllisesti tekemisistään edustajistolle sekä jäsenistölle. Kevään viimeisessä kokouksessa käsitellään mm. kuntavaaliteemat ja sitten koittaakin kesätauko. kopos opo- M i ik a mraudask@student.uef.fi


7

Amanuenssi pätkätöissä - rekrytoinnin pyörteissä Marraskuun alussa 2011 en oikein osannut odottaa mitä tuleman pitää avatessani opinto- ja opetuspalvelujen liukuoven ensimmäistä kertaa kyseisen yksikön työntekijänä. Työ on ollut vaihtelevaa ja mukavaa (ei sillä että amanuenssina olisi sen ikävämpää). Paljon reissuja eri messuilla, lukioissa, Kuopiossa, varuskunnissa, kehittämistoimintaa tiedekuntien ja viestinnän kanssa, selvitysten ja raporttien tekemistä. On ollut mielenkiintoista tutustua hieman erilaiseen työyhteisöön, työtovereihin ja nähdä tiettyjä yliopistollisia ilmiöitä hieman toisesta näkökulmasta.

Kirjoittelen tätä samalla, kun yritän saada 7-16 –vuotiaat tieteilijänalut kiinnostumaan Itä-Suomen yliopistosta Scifestin yhteydessä. Onneksi kaikki koulutusmessujen ”asiakkaat” eivät ole yhtä haasteellisia tavoitettavia. Kahdeksanvuotiaan lippalakkiveijarin kokemusmaailmassa yliopisto on melkein yhtä kaukana kuin viikko ilman pleikkaria. Onneksi siellä on lähes kaksikymmentä oman yliopistomme työpajaa (mukana myös opetusharjoittelua suorittavat historianopiskelijat), jossa tiede ja tutkimus tulevat helpommin tutuksi kuin sen oudon kiharahiuksisen ilmestyksen UEF –plazalla.

Monelle tulee tietynlainen mielikuHei Marko, ovellasi Nyt seuraa pakollinen mainospala. va työnkuvasta, jos tittelissä sattuu kävi sinua tavoitteMuutama viikko sitten päättyi haolemaan esimerkiksi sana päälliklemassa kaksi keskikuaika yliopistoihin. Oma opinakö. Ensinnäkin, monille HiMan työikäistä miestä. He tovereille ja muille kollegoille olen kumartelivat oveesi hjomme sai hiukan nostettua hakituottanut uudella tittelilläni monia päin jostain syystä jamääräänsä, mutta siihen ei pidä kenenkään tuudittautua, että näin makoisia nauruja ja vähintäänkin olisi aina jatkossakin ilman kovaa hymyilyä. Pienimuotoiset kumartelut ja imartelevat sanankäänteet jopa profes- työtä. Kilpailu lahjakkaista opiskelijoista vain tiisoristasolta saavat vähäisen amanuenssin itse- vistyy tulevaisuudessa. Oli opiskelijarekrytointi tunnon hetkelliseen nousuun, kunnes sekunnin vastuutettu kelle tahansa yliopistossamme, hän kymmenyksessä muistan taustalla piilevän iro- tarvitsee koko yliopistoyhteisön tuen toimintaannian. Hyvänä esimerkkinä edellisestä oli kerran sa. Jokainen UEF:n henkilökunnan jäsen ja opistyömatkalta tullessani nykyisen yksikköni toimis- kelija on halutessaan yliopistomme mainosmies, tosihteerin jättämä viesti. ”Hei Marko, ovellasi hyvässä ja pahassa. kävi sinua tavoittelemassa kaksi keski-ikäistä miestä. He kumartelivat oveesi päin jostain syystä”. Eli tällä lailla. Toiseksi, joku irvileuka saattaa luulla, että päällikkö vain jakelee käskyjä jalat pöydällä alaisilleen. Todellisuus on hieman raadollisempi. Rekrytointihommassa on varmasti samaa kun jonkun esiintyvän artistin reissuissa, sillä erotuksella, ettei tässä parane tissutella eikä bändäreitä ole ollenkaan. Mutta ei tarvitse kyllä osata soittaakaan mitään instrumenttia. Roudaamista, esiintymistä, puhumista, opastamista saa kyllä tehdä palkkansa edestä. Se on ollut kuitenkin palkitsevaa. Kiitostakin olen jo työstäni kuullut.

Marko Junkkarinen, yliopistoprekariaatti


8

Rakkauden gangsterit Me kaikki tiedämme ne tyypit, jotka vievät jalat alta. Heidän ajattelemisensa saa posket punehtumaan ja mielen levottomaksi. Kuitenkin kaikki romanttiset toiveet tuntuvat tämän tyypin kanssa aivan mahdottomilta: hän vakuuttelee välittävänsä sinusta, muttei anna tekojensa vastata puheitaan. Kaikki tuntuu olevan vaikeaa, mutta koska hän on niin ihana, annat anteeksi. Juuri tämä tyyppi, joihin jokainen väistämättä törmää rakkauden tantereella, on kuuluisa rakkauden gangsteri. Heidän heimonsa on laaja ja siihen kuuluu sekä mies- että naispuolisia jäseniä. Mutta heillä on yhteinen piirre: se rakkauden gangsteri, johon juuri SINÄ olet törmännyt, ei halua tai ei pysty koskaan seurustelemaan juuri SINUN kanssasi, ei vaikka miten anelisit tai roikkuisit tai ruikuttaisit. Yksinkertaisesti, hän ei vain ole kiinnostunut sinusta, mutta hän ei vain uskalla sanoa sitä ääneen. Seuraavaksi olen listannut joitakin esimerkkitapauksia (muitakin on, keksitte niitä varmasti itse), joiden pohjalta kukin pystyy arvioimaan, onko omassa suhteessa jotain mätää.

Tapaus 1: ”Hän ei soita eikä ilmoittele itsestään, mutta kyllä hän välittää minusta” Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minusta ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita toisistaan, haluavat myös jutella toistensa kanssa. Jos jo deittaillessa tai suhteen alkuvaiheessa huomaa, että vastapuoli ei viitsi pitää yhteyttä kuin kerran parissa viikossa, ei hän ole yöunien menettämisen arvoinen. Silloin

kun joku oikeasti välittää, hän ei jätä toista epäilemään tarkoitusperiään. Soittaminen tai netin välityksellä kommunikoiminen on kuitenkin nykyisin niin helppoa ja vähän aikaa vievää, että kummankin osapuolen luulisi helposti pystyvän tavoittamaan toisensa päivittäinkin. Tapaus 2: ”Hänellä on juuri

nyt niin hirveä kiire” Okei, tämä meneekin mielenkiintoiseksi. Rakastamallasi ihmisellä on siis niin mielettömän, siis äärettömän kova kiire, ettei hän ehdi soittaa sinulle tai viettää aikaa kanssasi? Anteeksi, mutta mitä hittoa?! Minullakin on toisinaan kauhea kiire, mutta ei se estä minua silti soittamasta tai tapaamasta ihmisiä, keistä välitän. Kiireeseen vetoaminen on vain hyvin heikko tekosyy sille, ettei tämä gangsteri halua tavata sinua. Ja uskokaa pois, kun tämä ”kiire” menee ohi jos on mennäkseen, toinen tekosyy odottaa jo gangsterimme povitaskussa.

Tapaus 3: ”Hänellä on niin hankala elämäntilanne, ettei hän voi seurustella kanssani” Tässä tapauksessa täytyy olla varovainen, sillä nyt sohitaan ampiaispesää oikein urakalla. Minun mielestäkenenkään ei tarvitse jäädä odottelemaan sitä, että toisen elämäntilanne paranee, jos se edes tulee parantumaan milloinkaan. On totta, että joskus elämässä ei tule mieleenkään seurustella kenenkään kanssa, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö silloinkin voisi rakastua. Ja jokainen elokuvia ja romaaneja lukenut voi todeta, että rakastua


9

voi ihan milloin vain. Silloin hankala elämäntilanne on vain hidaste, ei este. Joten jättäkää sellaiset ihmiset omaan arvoonsa, jotka sanovat etteivät juuri nyt voi olla kanssasi. Kyllä he myöhemmin palaavat sinun luoksesi selvittyään ongelmistaan, jos he oikeasti ovat kiinnostuneita sinusta.

Tapaus 4: ”Hän on varattu mutta lupaa jättää kumppaninsa vuokseni aikanaan” Kumma kyllä, usein juuri silloin kun rakastettusi pitäisi jättää kumppaninsa, aina sattuu jotain mikä estää tämän. Heillä voi olla yhteinen lapsi, koira tai asuntolaina joka tekee eroamisesta vaikeaa, rakastettusi ei halua loukata kumppaniaan tai hänellä on muuten rankkaa. Joopa joo. Totuus on, että varatun kanssa seurusteleminen loukkaa väkisin jotakuta, ennemmin tai myöhemmin. Se, ettei rakastettusi ole sinkku silloin, kun te seurustelette, on epäreilua sekä sinua että tämän kumppania kohtaan. Silloin rakastettusi saa kaiken, parisuhteen tuoman läheisyyden ja rakastajan tuoman seikkailun, muttei joudu koskaan itse antamaan mitään takaisin. Jollet sinä jätä tätä kurjaa keinottelijaa, olen varma, että hän tekee sen ennen pitkää.

Tapaus 5: ”Hän on pettänyt minua, mutta sanoo että se oli vahinko ja lupaa ettei se tule toistumaan” Olisi hauskaa tietää millä tavalla tällaisia ”vahinkoja” pääsee syntymään. Minusta se, että pääty suutelemaan toista tai luiskahtaa sänkyyn tämän kanssa ei mitenkään voi olla vahinko. Ajattelematonta omaa kumppania kohtaan kylläkin, mutta aina jonkun toisen kanssa tehty syrjähyppy on jollain asteella tiedostettu teko. Sen tekee, vaikka tietää, että nykyinen suhde saattaa päättyä sen

seurauksena. Minun vinkkini on, että anna petturisiipallesi kunnon potku takapuoleen ja näytä hänelle, ettei sinun kanssasi seurustellessa kukaan selviä pettämisestä olankohautuksella. Miten muutenkaan hän pystyisi oppimaan mitään?

Tapaus 6. ”Hän usein pilkkaa ja huutaa minulle, mutta jälkeenpäin hän pyytää anteeksi” Henkinen väkivalta on rakkauden joukkotuhoase. Se ei milloinkaan tarkoita, että välittää toisesta. Jos kumppanisi ei pysty ilmaisemaan tunteitaan muuten kuin huutamalla tai haukkumalla sinut pataluhaksi, hän ei todellakaan välitä sinusta, tai jos välittää, hän osoittaa sen helvetin huonosti. Toisen itsetunnon murskaaminen ei kuulu minkäänlaiseen ihmissuhteeseen, sillä kenelläkään ei ole oikeutta määritellä sinua itseäsi. Elämänsä tärkein henkilö on kuitenkin jokainen itse, ja nyt on aika tiedostaa se. Näiden tapausten ei ole tarkoitus saada ketään masentumaan. En toivo, että kukaan alkaa tämän luettuaan ajatella, että ”Kaikki hänen kanssaan on valhetta, eihän hän ole välittänyt minusta pätkääkään!”. Mielestäni näiden tapausten kuuluisi pikemminkin saada jokainen ajattelemaan, että ”Minä ansaitsen parempaa”. Jokainen ansaitset parasta, mitä joku toinen ihminen voi tarjota, eikä siihen sisälly valehtelua, välttelyä tai pahaa mieltä. Täytyy vain tiedostaa, milloin toinen ihminen ei ole tarpeeksi kiinnostunut sinusta, ja jatkaa elämäänsä nauraen. Ja uskokaa minua, silloin kun rakkaus ei tee kipeää, se on moninkerroin ihanampaa. ”Sydämeni on tehty vanhasta aaltopahvista”,

Anni Lampinen


10

Kaksi marjaa Varnitsa-lehden paino, kev채t 2012

Varnitsa-lehden paino, syksy 2011 Eli HV kopiokone....

Lauri Lehikoinen Maisteri, Opo

Samuli Putro Muusikko Lauluntekij채


11

Opiskelijan ammattijärjestö: -karkki ei riitä, tarvitaan koko pussillinen Osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulman aamuseminaariin Yliopistosta työelämään maaliskuisen aurinkoisena keskiviikkona. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Suvi Pulkkinen puhui paneelialustuksessaan suoraan ammattijärjestöille ja niiden tehtävästä. Pulkkinen totesi työelämä- ja työllistymistietoa olevan saatavilla, mutta haastoi samanaikaisesti pohtimaan, osaavatko opiskelijat arvioida sitä tai löytävätkö he sen oikeaan aikaan. Mietin, onko tiedon kokoamis- ja koordinointivastuu meillä ammattijärjestöillä, yliopistoilla urapalveluineen, ylioppilaskunnilla vai opiskelijoilla itsellään? Pulkkinen kuvasi osuvasti, kuinka työelämätietoa ei osata markkinoida. Sitä ei myöskään aina osata kysyä, ja tästä kirjoitan lyhyesti seuraavassa. Pulkkinen listasi oikeita asioita. Opiskelijat toivovat hänen mukaansa tietoa velvollisuuksistaan työssä. Heitä kiinnostaa palkkakeskustelu ja verotukselliset asiat. Apua kaivataan myös siihen, mistä työsopimuksella kannattaa sopia. Kuuntelin toiveita miettien, että nämä ovat juuri niitä asioita, joihin me ammattijärjestöissä – verkkosivuillamme, lehdissämme, oppaissamme ja neuvonnassamme – vastaamme. Emme ole onnistuneet markkinoimaan tarpeeksi yksinkertaisesti työoikeudellisen neuvonnan palveluitamme, mitä alleviivasi yleisökommentti ammattijärjestöistä: ”Marianne-karkit yliopiston aulassa eivät riitä.” Totta, onhan niitä tullut jaettua niin Careliassa, Metrialla kuin Educallakin.

Valitsin lyhyen alustukseni aiheeksi opiskelijan ammattijärjestön (perus)palveluineen. Kiitos kuuluu myös Suvi Pulkkiselle innostavista ja inspiroivista kommenteista. Toivon tekstini olevan esimerkki kaivatusta vuoropuhelusta ja jo olemassa olevan tiedon kehystämisestä ja kokoamisesta. Toisaalta se on kehotus ottaa rohkeasti yhteyttä. Yleisökommenttikin osuva, Marianne-karkki ei riitä. Se lehtenne lukija, joka kysyy ensimmäisenä, mitä kätkeytyy käytännössä jokaisen yliopiston ja ainejärjestön verkkosivuilla mainittujen suunnittelun, hallinnon ja kehittämisen asiantuntijatehtävien taa, saa koko pussillisen. Mikko Lehtonen Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana ammattijärjestö SPECIAssa, joka on profiloitunut humanisti-sen ja kasvatustieteellisen koulutusalan generalistiopiskelijoiden ja -maistereiden ammatilliseen ja koulutukselliseen edunvalvontaan sekä työoikeudelliseen neuvontaan | mikko.lehtonen@specia.fi | 040 080 8947

P.S. SPECIAn seuraavassa, kesäkuun alussa ilmestyvässä, jäsenlehdessä Asiantuntija 2/2012 on helsinkiläisen Kronos ry:n kanssa kirjoitettu artikkeli historia-aineita opiskelevien työelämäodotuksista, opiskelumotiiveista sekä jo valmistuneen asiantuntijan henkilökuva. Loppukesästä valmistuu myös työharjoittelijan toteuttamana selvitys historia-aineita opiskelleiden työelämäosaamisesta. Lue lisää specia.fi.


12

.. .. .. Syotavan ihanaa Ne ovat nuo nykypäivän rakkaustarinat niin kauniita. Ei enää suomalaisellekaan nuorelle riitä ihan tavallinen hempeily. Nykyisin on kaunista kun se ihanainen rakastettu on jonkinlainen tarumaailman peto. Mitä kama-

Jonna Härkin

lampi - sitä aidompi rakkaus! Mitä enemmän verta ja kauhua, sitä kauniimpi rakkaustarina. Yhtenä esimerkkinä ovat tämän päivän supermiestarinat, jotka pinnalle nosti Stephenie Meyer sarjassaan Twightlight

Tämä ällöttävän erinomainen kirjasarja on saanut kaikki maailman verenhimoiset teinit valloilleen. Uusi kansanliike on syntynyt: vampyyrit! Tässä ihanaisessa kultissa luetaan kaikki sarjan neljä kirjaa palvoen sen, ah niin komeaa, Edward Cullenia ja niin pientä ja heikkoa Bella Swania. Kaikkihan ei tietenkään ole niin kuin pitäisi, vaan kirjan päähenkilöillä on pieni ongelma heti alusta lähtien: milloin hänen oma rakkaansa ei himoitse imeä Bellaa tyhjäksi, silloin se saattaa olla joku muu yllättävänkin valtaisasta vampyyrimaailmasta. Miljoonat nykyajan fiksut teinit ovat hankkineet itselleen palan 2000-luvun rakkaustarinaa. Tällä tarkoitan kirjasarjaa, en eBayn tuotteita. Vaikka luultavasti, joku onnellinen fani jo omistaa liinan, johon Edward Cullen on pyyhkinyt kulmahampaansa. Lisäksi miljoonat ovat tarrautuneet myös

sarjasta vuodatettuihin elokuviin. Loistava uran käännekohta Robert Pattinsonille, joka valittiin näyttelemään Edward Cullenia. Seuraava (ja onneksi viimeinen) elokuva saa ensi-iltansa marraskuussa, joten suosittelisin kaikkia ripustamaan valkosipulia kaulaan, sillä vampyyrit ovat liikkeellä. Joten näillä sanoilla voinemme sanoa hyvästit tylsille rakkaustarinoille kuten Romeo & Juliet tai Humiseva harju. Lisäksi olisi myös hyvä heittää velhohatut nurkkaan, sillä Harry Potter ei ole enää IN, hän ei ole tarpeeksi seksikäs sankari. Toivottakaamme tervetulleeksi verenpunertava rakkaustarina täynnä rakastavia petoja ja ihailkaamme Edward Cullenia ja hänen rakkaansa ikuista rakkautta läpi mustasukkaisten ihmissusien, läpi vuotavien haavojen sekä läpi unettomien öiden. Tervetuloa Edward Cullen ja Bella Swan!


13

nom nom nom


14

Urputusnurkka - oodi besserwisserismille Muutaman numeron tauolla ollut urputusnurkka tekee paluun. Syykin on hyvä. Joensuulainen ravitsemusliike Palaveri päätti maaliskuussa lopettaa perjantain tietovisan. Tieto tuli pyytämättä ja yllättäen kuin faksit entiselle pääministerille. Mitä ihmettä tämän ravitsemusliikkeen johdon päässä oikein liikkuu? Visailu joka houkutteli parhaimmillaan satakun- Nyt tämä turvallinen saareke, jossa tiedon majakka ta henkeä kilpailemaan siitä, mikä joukkue tai- on vilkkunut lämmintä valoaan, on viety pois. Ovat taa parhaiten nippelitiedon ja nauttii siinä sivus- ainakin visailuorientoituneet historianopiskelijat sa muutamia mieltä ja ajatusta virkistäviä oluita kuin laivat aavalla ulapalla ilman tietoa turvalliseraskaan viikon päätteeksi, siirretään syrjään sen sta satamasta. Missä nyt aloitellaan viikonloppua? suuremmin selittelemättä. Paikanpäällä kyseise- Ennen kaikkea, mistä nyt löytyy paikka päästä nä synkkänä perjantaina käyneet kertoivat, että edes kerran viikossa pätemään nippelitiedoillaan? Paltsun ovessa oli vain lappu ”Visat peruttu tois- Kuka tappoi Kennedyn? Kaadettiinko Lasse Viren taiseksi”. Myöhemmin samaisen ravintolan netti- vai halusiko Lasse kaatua? Onko Ulkokalla Suomen sivulla ilmoitettiin että uusi visaisäntä on haussa suurin saari? Ja miksi ihmeessä muistan 1980-luja että visat siirtyvät sunnuntaille. Kuka hullu vun telkkarisarjojen tunnusmusiikit? Jokaisella on menee visailemaan SUNNUNTAINA! Abpää täynnä turhaa tietoa, mutta onneksi solutisteilleko niitä visoja nyt sitten josMatin visat ovat antaneet mahdollisuuden Kuka tappoi kus hamassa tulevaisuudessa sunnunpäästä oksentamaan (vertauskuvallisesti) Kennedyn? taina kirkonmenojen jälkeen pidetään? sen ilmoille ennen kuin se kymmenes olut on pyrkinyt oksennuksen muodossa ulos. Palaverin perjantaivisailuun meneminen on käsite varnitsalaisten keskuudessa. Mikään ei aloit- Se on ainakin varma että historianopiskelijoita tanut viikonloppua mukavammin kuin kiperien entisiä tahi nykyisiä - ei sunnuntaivisoissa paljoa kysymysten pähkäily mukavalla porukalla olut- tule näkymään. Boikotti on aiheellinen jo siitäkin tuopposen äärellä. Jokainen, joka on joskus on- syystä, että entinen visanpitäjä Matti on myös ennistunut pihvilahjakortin voittamaan, muistaa tinen historianopiskelija ja nyt siis työtön. Jo pelsiitä seuranneen euforian tunteen – Onpahan kästään solidaarisuuden nimissä toivon, ettei ykensi viikolle edes yksi lämminateria turvattu. sikään historianopiskelija astu jalallaan Palaverin Samoin se karvas tappion kalkki, kun pihviateria ovesta sisään ennen kuin tietovisa on palautettu on jäänyt pahimmillaan vain puolen pisteen pää- oikealle paikalleen perjantai-iltaan kello 18:n! hän, on antanut hyvän syyn nauttia toinenkin (tai ehkä kolmas, tai neljäs…) olut jotta tappion on saanut kuitattua voitoksi (ainakin baarille). yksi Palaverin päätökseen pettyneistä

Juha Leht inen,


15

Minä VS minä! Moi Inka! Miten menee? -Mielettömän hyvin! Eilen oli todella ihanat Lavatanssit, nyt pieni morkkis omasta tanssityylistä (vein ehkä liikaa..) ja humalatilasta. Ensi vuonna jätän taskumatin suosiolla kotiin.

Mennen-tuoksupalkinnosta joudun valitettavasti luopumaan jo ensi syksynä, harmittaa jo etukäteen. Sitä tuoksua tulee kyllä ikävä.

Jos siis olet ennenkin sitä sählyä pelannut niin miksi ihmeessä sit pitää Muutit Joensuuhun Järvenpäästä, aina kiljua kun pallo osuu? Keski-Uudenmaan sydämestä. Miten -En tosissaan tiedä. Aina se pallon osuminen olet viihtynyt idässä? -Tykkään ihan kamalasti. Kaupunki on ihana, ihmiset on avoimia ja Ellin kämpän vuokra halpa. Elämä Kanervalassa on leppoisaa ja historian opiskelu maistuu. Kaikki on kehunut Joensuun kesää ja Ilosaarirockia, joten ne pitää nyt ehdottomasti kokea.

Mitä olet tykännyt fuksivuodesta? -On ollut upea vuosi, mutta ihanaa että se on kohta ohi. On tullut nolailtua oikein kunnolla, joten toivon, että elämä kakkosvuosikurssilaisena tulisi olemaan seesteisempää ja että olisin oppinut jotain tästä vuodesta. Sain paleografian kurssinkin suoritettua, joten kandi on sit varmaan se vaikein juttu ensi vuonna?

Voitit Varnitsan sählyturnauksessa Säbäkuningattaren tittelin sekä Mennen-kiertopalkinnon. Miten ihmeessä tämä on mahdollista? -No siis, mä pelasin kymmenen vuotta salibandya parissa eri seurassa, kunnes välilevyn pullistuma kaksi vuotta sitten lopetti homman. Pelaajana oon sellainen varma puolustaja ja hengennostattaja, ehkä sen takia et oon aika kovaääninen. Säbäkuningattaruus tuli täydellisenä yllätyksenä, oon siitä tosi otettu<3

sattuu mutta varmaankin vaan siksi koska olen nainen. Kiljaisu on sellainen reaktio, en pysty pidättelemään sitä.

Olet istunut Järvenpään kirkollisvaltuustossa ja tunnettu avoimesta kokoomuslaisuudestasi. Aiotko kenties pyrkiä joku päivä Varnitsan hallituksen vaikuttamaan? -Enpä tiedä, ehkäpä. Pidän kaikki mahdollisuudet avoimena. Mun unelma-ammatti edelleen on meppi, koska oon niin pro-EU, joten Varnitsan puheenjohtajuus voisi olla oiva ponnahduslauta kohti laajempaa tunnettavuutta. No comments siis.

Ootko cool kun kannatat Kokoomusta? -Tietysti oon cool, mutta Kokoomuksen kannattaminen tulee kotoa. Tottakai asiaan vaikuttaa myös se, että presidentti Sauli on kuuma, kuten edellisessä Varnitsa-lehdessä totesin.

Viimeiset sanat? -Ihanaa kesää kaikille! Valitettavasti vapun jälkeen lähden kesäksi töihin takas Jäkeen, mutta syksyksi palaan tietty takas Joensuuhun<3 En malta odottaa, että kuulen pääsenkö aineopettajahaussa läpi, tapaan uudet fuksit ja et Josban pelit alkaa taas.


16

Vaimo, lapsi ja kossupullo...?

Oli taas yksi eksistentiaalisen tuskaisista krapulatiloistani. Keräilin elämäni sirpaleita Dublinin lentokentän lattialta. Lauri Johannes Lehikoinen lauloi vieressä Aarne Tenkasen Aamuyötä. Laulun melankolinen kauneus sai minut pohtimaan elämääni, sillä tavalla syvällisesti. Kaikkihan oli taas kerran mennyt lahjakkaasti päin vittua. Hyvä ystäväni Lehtisen Jussi istui vieressäni ja täysin yllättäen tuli mieleeni ilmoittaa hänelle, ”Vuoden päästä minulla on vaimo ja lapsi, siis se lapsi on tulossa, katotaanko?”. ”Mistä vetoa?”, totesi pitkä tamperelainen. ”Kossupullosta”. Tietenkin hän suostui. Silloin oli toukokuu. Emme olleet nuoria emmekä todellakaan rakastuneita. Hiljaista oli. Sitten tuli kesä. Sitä voitaneen kutsua rakkauden kesäksi, mutta valitettavasti vapaan rakkauden. Luulin jälleen kerran olevani joku vitun liskokuninkaan poika joka saa täysin vapaasti pyöriä missä huvittaa, niin kännissä kuin huvittaa ja ilman mitään vastuuta mistään. No, avioliittoahan ei noista aineksista lähdetä rakentamaan. Heräsin syksyllä tähän faktaan jossain Lappeenrannassa. Kylmä tuuli puhalsi. Lehdet lensivät vasten kasvojani. Satunnaisnainen saatteli minut asemalle. Yllättäen hänestä ei tullut vaimoani. Eikä tarjokkaita muutenkaan ruuhkaksi asti ollut. Kouvolan ankea talvi oli edessäni. Siitähän olisi jotain voinut saadakin, mutta koska kuvittelin taas että rocktähti saa kyllä saa mitä haluaa, ilmoitin ”Etten jumalauta ikinä ota Kouvolasta mitään”. No, sehän on helvetin fiksu ratkaisu jos jumitut moneksi kuukaudeksi kyseiseen kaupunkiin. Ja niin vain tuli uusi vuosi. Mutta muuta ei sitten tullutkaan. Silloin harvoin kun kävin Joensuussa, törmäsin Lehtis-Jussin voitonriemuiseen hymyyn. Hän ymmärsi jo voittaneensa. Ja minä taisin ymmärtää hävinneeni, ellen laskisi radikaalisti tasoani. Myönnän, siitä tarina paranisi 90 % jos nyt ilmoittaisin tehneeni niin, mutta... ei. Tai korkeintaan satunnaisesti, koska humalassa myös wannabe-rokkari joskus erehtyy.

Luotin siihen, että kevään tulo ja kesäaika korjaavat asian. Näin ei kuitenkaan käynyt. Yksin sain maaliskuun loskassa kahlata. Kevättä enteilevät lumimyrskyt hakkasivat ikkunaani. Kuukausista julmin odotti tuolla, heti Pohjolatalon takana. Miksiköhän minä oikeasti kuvittelin saavani vuosi sitten jotain sellaista? Tai haluavani. Ehkä wannabe-rokkari on myös wannabe-aviomies. Vedonlyöntipäivämäärään 17.5 on tätä kirjoitettaessa tasan kuukausi ja neljä päivää. Joten Lehtinen, myönnän tappioni ja lahjoitan sinulle tuon kossupullon toukokuussa. Tai hetkinen, pelimies on aina pelimies! Paremmat ajat ovat edessä, työhaastattelukutsuja suorastaan satelee, kesä on tulossa, metsästysmaat laiduntavat täynnä riistaa, joten vanha koripalloilija, miten olisi tupla tai kuitti? Uskon näet että ensi lukuvuodeksi minulle järjestyy parempi työpaikka. Ja olen kehittynyt ihmisenä. Ja blaah blaah blaah. Mutta kuitenkin, samoilla ehdoilla, vielä yksi vuosi – kahden pullon lisäksi voin laittaa vielä pari kaljaa Jokelassa peliin? Et kuitenkaan usko minun pystyvän aikuistumaan, joten voit aivan hyvin lähteä mukaan. Muista kuitenkin, että minä voin aina yllättää... Odotan vastaustasi helatorstaihin 17.5. asti. Tämä oli rehellisin juttuni Varnitsa-lehteen ikinä. En siis valehdellut kuin puolet.

JP Hovi,

melkein rehellinen ja suoraselkäinen mies. Mies eikä poika enää. Rakkaudella Teille kaikille. JYRKILLE JA LAASTILLE: Vanhat toverit. Kun nyt tulette kanssani työkentille, on paikallaan muutama sananen. Laasti, saat edelleenkin lainata bassoani koska tahansa. Kunhan kolmikymppisilläni lupaat soittaa ja tulkita minulle sillä Tenkasta. Jyrki, olen edelleenkin pahoillani siitä mitä tein patterillenne 2006. Pahoillani kuin osasto-ahman jäsen voi olla.


17

Raakalainen


18

AMORESEetu-Pekka AMANTES O MANOS Parkkinen Tämähän se ihmisiä tunnetusti kiinnostaa elämässä; pesän saaminen ja sen rakentaminen. Mitä täällä vaihdossa nyt se 7 kuukautta on tullut oltua niin on tullut jotain huomattua rakkaudesta ja sen saamisesta vaihdossa.

Ihmiset Erasmus-vaihdossa voidaan jakaa luokkiin, mitä tulee heidän rakkaudensaantiin ja -antiin. Ensinnäkin kaikki erasmuslaiset olettavat, että heillä on pakko olla vaihdossa hauskaa. Enemmistö erasmulaisista , joiden ikä on 19-25½ ovat sitä mieltä, että hauskanpitämiseen vaihdossa kuuluu bilettämisen lisäksi naiminen tai tyydyttävän parisuhteen löytäminen. Tässä muutamia esimerkkejä ihmistyypeistä vaihdossa ja heidän suhtautumisensa liman eritykseen toisen ihmisen kanssa (ja kyllähän ne molemmat sukupuolet tällaisia voivat olla):

Jokapaikanhöylä/reikä

Let !T R!p, Babe!

Tunnuspiirteet: Ei väliä limanerityksen suhteen. Eilen Erik/Erika tänään Julio/ Julia. Nämä ihmiset haluavat pitää hauskaa kännäämällä ja viekottelemalla nättejä ja/tai helppoja tapauksia. Ja niitähän vaihdossa riittää. Erityistaidot: Supliikkikieli, vaatteet (tai niiden vähyys), houkutteleminen uhri kotiin tarjoamalla tälle jotain, mitä hänellä itsellään ei ole (esim. tulostin tai erikoisjuoma omasta kotimaasta) Moraali: Vaihtelee suhteessa aamukäyttäytymiseen. Tarjoaako säälitortillaa vai pelkkää päähäntaputusta. Negatiivisuuksia: Jos haluat saada niin on pakko myös antaa.

Varatut tapaukset (sosiaalikonvention light side)

Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille. Erityistaidot: Keskustelun aikana, olipa aihe mikä tahansa, pystyy mainitsemaan nykyisen poika/tyttöystävänsä mielipiteen tai jännän kokemuksen tämän kanssa. Voi tällä joko masentaa ihmisen tai vain lisätä halua hidasteen eliminoimisessa. Kaukosuhteiden tapauksessa erittäin kärsivällinen ja myös erittäin potentiaalinen luotettava ystävä vaihdossa.


19

Moraali: korkea rakkaudessa, mutta voi olla myös hyvin alhainen mitä tulee muihin asioihin (esim. Belgian pitämistä maailman parhaana maana, pirtelössä tulisi olla myös keksejä jne.) Negatiivisuuksia: kaukosuhteet ja kaipuu, voi jättää tunteen ettei varattuna saanut kaikkea irti vaihdosta.

Itsensäsäästäjä Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille (jota ei ole vieläkään löytynyt). Erityistaidot: Kieltäytyminen lihallisesta hyväksikäytöstä ja menoista lihamessuille. Toisissa tapauksissa paheksuu muitten pinnallisia suhteita, mutta kun flaksi käy niin ”sortuu” itsekin. Moraali: Riippuen miten hyvin itse noudattaa filosofiaansa: Tehkää niin kuin minä sanon ja teen myös tätä itsekin. Negatiivisuuksia: Voi etsiä ennalta määriteltyä puoliskoaan niin raivoisasti, että ei muista pitää silmiään auki.

Varatut tapaukset (sosiaalikonvention dark side) Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille ja kenelle tahansa vaihdossa olevalle keltä vain saa. Erityistaidot: tuplahämääminen eli hämäät hoitojasi (virallista ja epävirallista) sekä itseäsi, rempseällä ja avoimella käytöksellään yrittää ja saa yleensä hyväksynnän toiminnalleen muilta. Moraali: Päätelkää itse. Negatiivisuuksia: Voit kusettaa muita, muttet itseäsi.

Ovatko nämä roolit universaaleja? Tunnistatko itsesi näistä? Jos et nyt niin varmasti vaihdossa. Mutta tässä vain oli muutamia määrittelyjä rakkaudenkipeistä ja läheisyyttäkaipaavista ihmisistä. Roolimme ja halumme muuttuvat ajan kuluessa ja tämä on varmasti se ainoa fakta kirjoituksessani. Olen nähnyt monia ihmisiä (itse asiassa vain miehiä), jotka surkuttelevat sen asian perään etteivät ole saaneet tyydytettyä lihallisia tarpeitaan toisen kanssa vaihtonsa aikana. Heille vaihtoaika siis merkitsee, että tulisi naida. Ja että se on varmasti hauskaa. Uskokaa minua lapset, ei se naiminen aina hauskaa ole.

gRRRrRr!

Kun lähdet vaihtoon, suosittelen sinua miettimään sitä ennen tarkkaan mitä sinä haluat vaihdoltasi. Jos haluat naida paljon niin pyri siihen että nait vaihdossa paljon. Jos haluat paljon uusia ystäviä ja keskusteluja niin pyri siihen tapaamalla paljon ihmisiä vaihtosi aikana. Tämän neuvon olen antanut myös sosiaalisen paineen alla eläville ystävilleni täällä Espanjassa. Haistata siis paskat muiden oletuksille ja elä onnellista elämää!

Mitä? Ai entä ne espanjalaiset naiset?? Kaksi sanaa: biitsi & bikinit.

Hyvää kesän odotusta! Terveisin Eetu-Pekka (eetuelo) Parkkinen


20

Kaikki tietävät sen faktan, että tosielämässä rakkaustarinat ei aina mene niin kuin elokuvissa. Silti niissäkin voi olla onnellisia loppuja, huolimatta hankalista aluista. Tämä on rakkaustarina, jossa on hyvin hankala alku, mutta joka päättyy kaikesta kärsimyksestä ja vaikeuksista huolimatta onnellisesti.

Minä ja Petri K. Tapasin Petri Karosen aurinkoisena lauantaina viime syyskuussa. Lapsen innolla tartuin ensimmäiseen yliopiston tenttikirjaani kuvitellen sen olevan jotenkin maailmaa avartavaa ja upeaa. Kymmenen sivun lukemisen jälkeen totesin aikuismaisesti Pohjoisen suurvallan olevan paskaa, ja lähdin luultavasti baariin. Sen jälkeen muistikuvani koko viime syksyltä ovatkin melko hataria, ja Karosen kirja taisi olla ensimmäinen ja viimeinen tenttikirja mitä edes selasin viime syksynä. Ilmoittauduin Suomen historia 1500-2000 tenttiin kerran, en mennyt. Ilmoittauduin toisen kerran, ja pakenin vastuuta Helsinkiin äidin helmoihin. Hienoa, vastuullisen opiskelijan käytöstä. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää Tammikuussa ryhdistäydyin. Lainasin Karosen kirjan uudelleen, keitin litran kahvia ja päätin selvitä kirjan lukemisesta. Meni tunti, toinen ja pian kolmas tunti, totesin kirjan olevan mahtava. Puoli vuotta vältellyn kirjan lukemiseen meni loppujen lopuksi kaksi päivää, ja entisen “mä vihaan suomen historiaa ja Petri Karosta” valituksen tilalle tuli “Karonen on paras tenttikirja ikinä!” -ylistys ja kappas, tentistä napsahti vitonen. Kivikkoisella rakkaustarinalla oli erittäin onnellinen loppu, ja nykyään ymmärrän täysin monien hehkutuksen siitä kuinka Karonen on “Fuksien Raamattu”. Sen jälkeen en ole lukenut toista yhtä mielenkiintoista tenttikirjaa - ei sillä että olisin lukenut muutenkaan kovin paljon, ja edelleen osaisin vaikka unissani ulkoa suurvalta Ruotsin hallitsijat. Ensimmäisenä opiskeluvuotena olen siis oppinut ainakin sen, kuinka vältellään tenttiin lukemista mahdollisimman pitkään. Taito sekin, vaikka sen hyödyllisyydestä voidaankin olla montaa mieltä.

Susanna Elenius


21 Kuka Varnitsa mies ois sun mies? Testaa ja saat selville! Heli Lohtander

Katri Perho

Hei Varnitsalainen nainen! Lähestyykö kevät, eikä sinulla ole vielä heilaa? Ahdistaako rakastavaisten lirkuttelu yliopiston käytävillä? Testin pohjatutkimusten mukaan Varnitsaan kuuluu tällä hetkellä viisi (5) potentiaalisinta sinkkumiestä. Tällä nopealla testillä ratkaiset ongelman ja tiedät, ketä heistä sinun kevätpäivillä ja vappuna pitäisi lämmitellä! Onnea matkaan! 1. Mistä unelmiesi mies näkee painajaisia?

2. Mikä on lempimusiikkiasi? A) Scandinavian Music Group B) Kakkahätä-77 C) Led Zeppelin D) Klassinen E) ABBA

A) Toimettomuudesta B) Porvareista C) Työläisistä D) Häviämisestä E) Epäoikeudenmukaisuudesta 3. Mitä toivoisit kumppaniltasi Varnitsan vappuboolilla?

A) Että hän juottaisi sinut humalaan ilmaiseksi ja tarjoaisi kyydit B) Että hän käyttäisi näppärästi kansainvälisiä käsimerkkejä muiden ainejärjestöjen ahdistellessa C) Että hän kohdistaisi sinuun merkitseviä James Dean –katseita mystisesti myhäillen D) Että hän varmuudella ikuistaisi parhaat hetkesi legendaarisella kännykkäkamerallaan E) Että hän tuohtuneena vappuboolin mausta hakisi sinulle hyvää lantrinkia ja veisi lopulta parempiin bileisiin 4. Mikä juoma vetoaa sinuun eniten? A) Cuba libre ilman rommia B) Kilju C) Absolut sex D) Luostariviini E) Kesäinen omenasiideri 5. Mikä iskurepliikki sinulta luontevimmin irtoaisi lähestyessäsi kohdetta? A) ”Olet niin kaunis, että annat jopa auringolle syyn hymyyn.” B) ”Silliä kullekin, puimakone naksuttaa!” C) ”Ootsä sukuu uunille, kun oot noin kuuma?” D) ”Saanko ottaa sinusta valokuvan, jotta voin todistaa kaikille ystävilleni, että enkeleitä on todellakin olemassa?” E) ”Voitko sanoa oman mielipiteesi, kumpi on parempi; Arsenal vai Atlético de Madrid?” Jatkuu seuraavalla sivulla ->


22

Seuraavaksi laske, mitä kirjainta vastasit eniten ja löydä unelmiesi VARNITSA-MIES!!! Eniten A-vastauksia: ”Ravi” Lauri Hyvönen Tämä toiminnan mies rakastaa hevosia, kauniita naisia ja erityisesti sinua! Hän näkyy ja kuuluu aina siellä, missä tapahtuu, eikä humppaa ja raveja tule varmasti puuttumaan. Tämä romanttinen mies on kaiken lisäksi poikkeusyksilö varnitsalaisten keskuudessa, sillä hän on täysin vapaa alkoholin kiroista ja valmis hurmaamaan sinut karaoken voimalla milloin vain. Eniten B-vastauksia: Lauri ”laasti” Lehikoinen Tämä rosoisuudellaan hurmaava uros pitää suorasta puheesta ja kolmisoinnuista. Todennäköisesti rinnallasi seisoo tulevaisuuden suurmies – hyvässä tai pahassa. Herra on keksinyt oivallisen tien pois historianopiskelijoiden tulevasta työttömyysputkesta ja kouluttautunut myös opinto-ohjaajaksi, hyvän miehen lisäksi saat siis myös varman toimeentulon! Eniten C-vastauksia: Henri ”noeisekuuma” Koponen Tämä mystinen gentlemanni on aina taatusti paremmin pukeutunut kuin sinä. Tässä harkitussa kokonaisuudessa yhdistyvät James Deanin ja Elviksen parhaat puolet. Viileän ulkokuoren alla piilee kuitenkin Jope Ruonansuutakin parempi koomikko, eikä päivistäsi tule takuulla tylsiä. Tätä oria veikatessa kannattaa kuitenkin muistaa, että et ole suinkaan ainoa kilpasisko. No ei se kuuma! Eniten D-vastauksia: Leonid ”peetee” Yakovlev Idän karismaa tihkuva asiallinen herrasmies on aina valmiina kunnon väittelyyn. Jos kaipaat elämääsi huomaavaisuutta, lahjoja ja lautapelejä, tämä on oikea valinta sinulle! Älä turhaan pelästy suorasukaisuutta, sillä tiukan argumentoinnin ja sympaattisten villapaitojen alta löytyy notkea ja mukava atleetti. Tarjolla takuulla myös suussa sulavaa ruokaa sekä todellista sitoutumiskykyä. Loistava valinta! Eniten E-vastauksia: Miika ”vaikuttaja” Raudaskoski Tämä aktiivinen mies ei tyydy seuraamaan tapahtumia sivusta, vaan osallistuu ja vaikuttaa siellä, missä päätöksiä tehdään. Sekä Varnitsan että ylioppilaskunnan asioiden hoitaminen sujuu tältä herralta yhtä mainiosti, kuin sinun hyvinvoinnistasi huolehtiminen. Lukuisista luottamustoimista huolimatta rehellinen ja aikaansaava uros osaa kuitenkin myös pitää hauskaa vieden sinut vaikkapa oluelle ja futismatseihin. Miikaa kannattaa kuitenkin kohdella reilusti, ettei hän vain ulkoista keskusteluanne paikallislehtiin. Onnittelut täysosumasta!


23 .fi

l o y h

HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN OPETTAJIEN LIITTO HYOL ry

Liity HYOL:n jäseneksi jo opiskeluaikanasi! Jäsenenä saat: • edullista jatkokoulutusta • jäsenlehti Kleion neljästi vuodessa • mahdollisuuden verkostoitumiseen • pääsyn HYOL:n nettisivujen jäsenosioon • jäsenkortin, jolla saat tuntuvia alennuksia

facebook.com/hyolry


24

Verkostoidu ja Humallu!


25

Rakkaustarina Sinusta, jonka vangiksi en halunnut jäädä Tutustuin Sinuun fuksivuonna. Heti nähdessäni Sinut olin myyty, sillä Sinussa oli jotain erilaista, jotain kiehtovaa ja ihmeellistä, jota en osannut selittää. En tiedä oliko se kummallinen, homeista neuvostoliittoa muistuttava ominaistuoksusi vai Sinusta huokuva tyyneys ja ajattomuus, mitkä minuun vetosivat. Joka tapauksessa fuksivuonna ensimmäistä kertaa erotessamme, en osannut kuvitellakaan, että joskus vielä tapaisimme. Niin kuitenkin kävi. Odottamatta. Olin jo melkein haudannut kaikki yhteisen muistomme unohduksen arkkuun, mutta kohdatessamme uudelleen ne nousivat mieleeni kuin kuolleista. Runoilija, talviset iglunrakennukset, hiljainen kylänraitti ja pitkät huokaukset. Kaikki tuo oli taas todellisuutta, kun sielumme sulautuivat jälleen tänä keväänä yhteen.

viettäisin kanssasi enemmän yhteisiä hetkiä, mutta kylmä ja viiltävä totuus on, ettei tiemme enää koskaan kohtaa. Tai ainakin uskon niin. Ehkä jopa toivon.

Mitä minulla siis on Sinusta jäljellä? Paljonkin, sillä muistot eivät koskaan laimene tai katoa. Muistot säilyvät, kuin timantit, jotka hautautuessaankin maan tomuun löydetään aina uudelleen ja aina ne säilyttävät kirkkautensa. Noihin muistoihin ovat kiteytyneet Sinun hiljaisuutesi, eleettömyytesi ja minut vallannut selittämätön kaipuu pois luotasi niiden neljän päivän jälkeen. Vaikka aikaa kanssasi ei voi kuvata, Runoilija, tal- minulle valkeni viset iglun- yksi asia. Olet r a k e n n u k s e t , siellä. Minä olen hiljainen kylän- täällä. Eikä maailma ole raitti ja pitkät koskaan tarkoittanut meitä h u o k a u k s e t toisillemme.

Sain viettää kanssasi kokonaiset neljä pitkää ja outoa päivää. Olet niin kaukana, että minun piti herätä joka aamu ennen aurinkoa, jotta pääsisin luoksesi ajoissa. Iltaisin erotessamme matkustin pimeän siivin takaisin kotiin vain herätäkseni seuraavana aamuna uudelleen Sinua varten. Aikaa, jonka kanssasi vietin, ei koskaan voi kuvata niillä sanoilla, joita minulla on. Ei kai ole olemassa sanoja Sinua selittämään. Yrityskin on vain väsynyt henkäys ja kalpea varjo todellisuudestasi, jota en oppinut koskaan tavoittamaan. Tai ehkä olisin oppinut, jos

Vaikka tapasin Sinut nyt uudelleen, mieleeni kristallisoitui, että minulle Sinä olet vain muisto ja sellaisena haluan Sinut myös pitää. Kohdatessani Sinut sain huomata, että todellisuutemme ovat niin erilaiset, etteivät ne koskaan voi nähdä samaa auringonlaskua. Siksi Sinun pitää olla siellä. Hiljaisuudessa ja ajattomuudessa. Siellä missä kaikki säilyy aina ennallaan. Ja minun pitää olla täällä. Menemässä eteenpäin ja elämässä. En halua olla se perhonen, jonka siivet leikataan irti vain siksi, että palaisin luoksesi enkä pääsisi enää pois. Enkä enää aio kääntyä katsomaan, kun viimeisen kerran lähdin luotasi. Silti, Mekrijärvi, en unohda Sinua koskaan. Rakkaudella,

Heli L

.


Rakkaudesta iin

26

”Se on sitten sisältä aika huonossa kunnossa” totesi asuntoa esittelemään tullut mies Macgyver –tyylisessä hiuskuontalossa ja jaloviinatähti pipossaan. Oli helmikuu neljä vuotta takaperin ja astelimme kävelykadulla sijaitsevan ghettorakennuksen toiseksi ylimpään kerrokseen. Katsellessa rappukäytävän läpeensä bommattuja seiniä lause oli varsin helppo uskoa. Paksut tussatut tekstit kertoivat tarinaa sekavista illoista, tai vähintään ihmisistä. Jossain tekstissä huudeltiin pillun perään ja toisella puolen seinää luvattiin Jeesuksen suomaa pelastusta. Purkukunnossa olevaa taloa ei tosin Jeesuskaan saisi pelastettua, mutta sillä ei ollut merkitystä. Viimeisiä portaita noustessa asunnon kunnolla ei ollut enää mitään väliä, vaan mielessäni vetelin jo puumerkkejä vuokrasopimukseen.

XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kupruileva muovimatto, violetilla ja oranssilla maalatut keittiön kaapit ja homeinen vessa loivat heti kotoisen tunnelman. Täällä ankeat kämppikset tuskin pistäisivät pahakseen pienestä Aleksis Kiven päivän railakkaasta juhlinnasta (et sinä Jouni, vaan se toinen). Varsinkin kun sellaiseksi valikoitui Lieksalainen hippi.

Koskikadun Hiltonin 55 neliön ja anniskelupaikan huoneistosta muodostuikin nopeasti boheemi turvasatama arkea, antiikin luentoja ja yleisiä velvollisuuksia kohtaan. Huoleton ilmapiiri, keskeinen sijainti ja monet muut mielekkäät ominaisuudet varmistivat, että tulevat kansankynttilät eivät palaisi loppuun jo opiskelujen alkutaipaleella. Jos muumitalossa vieraili monenlaista Tiuhtia ja Viuhtia, niin Hiltonistakaan harva käännytettiin pois. Tämä ajatusmaailma konkretisoitui jo ensimmäisinä viikkoina, kun erään illan päätteeksi kotiin saapuessa huomasin ikkunoista roikkuvat ja kävelykadulle huutelevat epämääräiset ihmiset. Sisällä odotti lauma mölyöljyllä valeltuja ihmisiä viettämässä iltaa. Juho ilmoittaa heti psykedeelinen viinahymy kasvoillaan, ettei tunne puoliakaan paikalla olevista ihmisistä. Moottoripyöräjengiläisen ja saatananpalvojan risteytykseltä näyttävän miehen kurkistellessa samanaikaisesti huoneeseeni tilanne tuntui pienen hetken jopa huolestuttavalta. Tulikasteesta kuitenkin selvittiin ja tämänkin jälkeen ihmiset ovat pääasiassa käyttäytyneet isäntiään siivommin. Hyvän opiskelijaboksin varustukseen kuuluu luonnollisesti hyvät naapurit. Paksut kiviseinät ja useamman vuoden empiiriset kokeilut pitivät yllä illuusiota siitä, että Hiltonissa voi räntätä vuorokaudn ajasta ja volyymista välittämättä. Kolmen vuoden jälkeen HOLjatkoilla illuusio kuitenkin romahti. Aamukuuden maissa Tohmis makasi lähes tiedottomassa tilassa sängyllä ihmisten hyppiessä ympärillä musiikin tahtiin. Parikymmentä muuta varnitsalaista oli levittäytynyt asunnon muihin osiin juopottelemaan, riitelemään ja muihin perinteisiin aamuyön aktiviteetteihin.


27

Sitten soi ovikello ja kekkerit jouduttiin lopettamaan kesken ensimmäisen ja viimeisen kerran. Viereisen rapun naapuri jakoi tulikiven katkuista palautetta koko mennen kolmen vuoden ajalta. Tunnollisina ihmisinä juhlat saatettiin päätökseen, mutta mysteeriksi jäi miksi palauteryöppy sai muhia katkeran naapurin sisuksissa näinkin pitkään ennen purkautumistaan. Ei pidä padota kiukkuaan. Asunnon edut kuten sijainti ja välinpitämättömät naapurit ovat tärkeitä, mutta Hiltonin tekivät kuitenkin siellä vierailleet ihmiset ja lukemattomat tapahtumat ja tarinat. Moniin näistä liittyy alkoholin nauttiminen, joten monet hetkistä ovat varsin sumeita, mutta pirstaleisista muistikuvista on hyvä ajan myötä kullata hienoja tarinoita. Hilton palveli täydellisenä tukikohtana neljän vuoden ajan, mutta siellä vietettyä aikaa tulee varmasti muisteltua paljon pidemmänkin ajan päästä. Oli se sellainen mökki ja leväperäisen elämän symboli.

Toimitussihteeri tarjoaa vapun kunniaksi:

Ota tästä kumikalle matkaan vapun rientoihin. Jos et saa sitä irroitettua, niin olet vain liian humalassa jo nyt! Vapulle slogan: ”Kosketelkaa toisianne!” -Frank Pappa, 1990-luvun tv-hahmo.

Valtteri Kärkkäinen

Kaksi marjaa

Professori Lenni Haapasalo Matikisti

Leonid Yakovlev Päätoimittaja


28

Huoltoasemalle unohdettu mies Oman elämänsä sankari II Minua on kuvattu tunteettomaksi ja välinpitämättömäksi ihmiseksi, jota ei kiinnosta mikään. Ei se nyt ihan noin mene. Uskokaa tai älkää, mutta minua kiinnostaa moni asia tässä maailmassa. Minua kiinnostaa ihmiset, joita kohdellaan huonosti. Nuorisoa lähestytään ikään kuin he olisivat jotain sairaita. Nuoret gimmat ja kundit eivät kykene löytämään omaa paikkaansa yhteiskunnassa, koska he eivät pysty täyttämään heille asetettuja kohtuuttomia odotuksia. Joissain toisissa yhteiskunnissa ja jonain muuna aikana nuoret olisi pantu kivääri kädessä rintamalle tykinruuaksi. Ja kyllä minua kiinnostaa tietää miten ihmisten käy, kun kaikki kirjastot ja sairaalat suljetaan. Ihmiset jäävät työttömiksi, kun kaikki työpaikat myydään ulkomaille ja joku ottaa siitä hyvästä siivunsa päältä. Ankeaan todellisuuteen on helppo turruttautua vetämällä naaman täyteen pillereitä ja viinaa. Sitten vaan yksiö päreiksi ja palamaan. Mutta ei huolta. Ainahan niillä raunioilla voi paistaa vaikka makkaraa!

Niin se rakkaus

paras tunne syntyi siitä, kun ryhmä ensimmäisen vuoden historianopiskelijoita sanoi mulle Lavatansseissa: "Lauri sä oot meidän idoli!" Elämä on ihanaa. Oikeastaan aika söpöä!

Ei vanhene koskaan Yliopistourani alussa minä halusin ruveta leikkimään Indiana Jonesia ja lähteä ulkomaille etsimään Liiton arkkia. Minusta ei koskaan tullut arkeologia ja se on oikeastaan ihan hyvä juttu. Se ammatti vaikuttikin koko ajan liian väkivaltaiselta. Sen sijaan minusta tuli opettaja ja hyvin pian saan opinto-ohjaajan kelpoisuuden. Ja Harrison Fordin sijaa minä haluaisin ruveta leikkimään Arnold Schwarzeneggeriä. Vuonna 2010 valmistuminen oli melko lähellä, mutta kaiken graduun hajoilun ohessa minä pääsin opiskelemaan opinto-ohjaajan sivuaineopintoja. Opintojeni loppusuorasta tuli melko rankka, kun gradun ohessa piti suorittaa ohjauksen harjoittelut ja päästä läpi vaadittavista kasviksen kursseista. Mutta kyllä se kannatti, sillä lopussa kiitos seisoo.

Se on yhtä tärkeää kuin ihmisyys ja yhteisöllisyys. Olen sitä mieltä, että rakkaus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Ketään ei saa jättää yksin. Tai ketään ei saisi jättää yksin. Suomalainen yhteiskunta korostaa mielestäni liikaa yksilöllisyyttä. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja välittämisen ilmapiiri haihtuu taivaan tuuliin, jos ihmisen täytyy ajatella tekemisiään vain omasta näkökulmastaan. Rakkaus on hieno asia. Ihastuminen on vielä parempaa. Se vaikuttaa ihmiseen sekä fyysisesti että henkisesti. Ihastuminen on sitä, että pystyy myöntämään ihastuksensa eikä häpeä sitä. Mutta rakkaus ei ole vain kahden ihmisen välinen asia. Sekin riittää, että voi tuntea itsensä tärkeäksi toisten ihmisten silmissä. Kaikki sujuu paremmin, kun tietää että on olemassa ihmisiä, jotka eivät katsele sun lävitse. Sellaistakin valitettavasti sattuu. Mä sanon ihan suoraan, että

“Ohjauksen syventävä harjoittelu on päättynyt ja väsynyt ohjauksen opiskelija Lauri tervehtii erästä datanomiopiskelijaa Pohjois-Karjalan ammattiopiston järjestämässä rekrytapahtumassa”


29

Kiintymys ja rakkaus moniin asioihin auttoi saamaan tämän savotan valmiiksi. Minusta ei ollut mitään mieltä nyhjöttää päiväkausia Ellin asunnossa väsäämässä gradua ja kasviksen oppimistehtäviä. Joillekin se sopii, muttei minulle. Joku varmaan sanoisi tähän, että "ota viinaa!". Mutta se ei auta alkua pitemmälle. Asioiden hoitamista se ei edistä. Moottori alkaa hirttää kiinni ja juominen menee "hommien hoitamisen" edelle. Minulla ei ole ikäkriisiä. Vuodet menettävät merkityksensä ja minulle on ihan sama olenko 25 vai 29. Toisaalta tunsin itseni vanhaksi ukoksi ohjauksen syventävän harjoittelun päättyessä maaliskuun alussa. Tätä kirjoittaessani tuntuu siltä, että en vanhene koskaan. “Niinpä.” Esittelen seuraavaksi muutamia minulle hyvin merkittäviä asioita. Kai sitä voi kutsua rakkaussuhteeksi? “Opinto-ohjaaja Lauri Lehikoinen tepastelee reippaana työhuoneelleen. Yksi päivän lukuisista ohjaustuokioista on taas alkamassa.”

Politiikka

Pelkkää kusetusta. Poliitikoiksi itseään kutsuvat pellet suutelevat pikkuvauvoja kameroiden edessä kerätäkseen pisteitä himaan. Nämä vastuuttomat pelkurit ovat kuitenkin valmiita paiskaamaan pikkulapset roviolle, jos siitä vain koituu heille henkilökohtaista hyötyä. Poliitikoilta voi aina ostaa eurolla pelastusta ja uutta toivoa paremmasta. Mitään ei saa takaisin. Nämä korruptoituneet pukupellet antavat nuorille kiväärin käteen, mutta eivät anna heidän osallistua päätöksentekoon. Entäs puoluepolitiikka? Voi herranjestas sentään. Mistään asiasta ei saa olla eri mieltä. Se on sitä solidaarisuutta.

"Pioneereille olen fascisti ja fascisteille pioneeri!"

Musiikki Bruce Springsteen on kaikkien aikojen paras artisti. Siitä ei pääse mihinkään. Kaikki muu on Pomon rinnalla pelkkää hukkaviivaa. Rockmusiikki alkaa ja päättyy tässä miehessä. Hänen yhtyeensä E Street Band on ainoa rahanarvoinen asia maailmassa. Kaikki muut ovat pelkkiä jäljittelijöitä heidän rinnallaan. Springsteen ja hänen yhtyeensä toivat työväenluokan asenteen suoraan populaarimusiikkiin. Nämä varjoisten kujien duunarit tekivät musiikkia tavallisista asioista tavallisille ihmisille. Kyse ei ole mistään kuvottavasta Idols-paskasta. Entäs Radio Rock ja MTV? Hyi saatana! Bändissä soittaminen on aika kamalaa. Jutulla on jotain merkitystä vasta sitten, kun tietää saaneensa jotain aikaiseksi. Muuten touhu on lähinnä sitä, että odotellaan soittokämpällä krapulaisten/humalaisten soittajien saapumista treeneihin. Jotkut eivät saavu koskaan paikalle tai sitten treenit päättyvät siihen, että kitaristi rikkoo kaljapullon ja viiltää sormensa auki. Tai sitten rumpali ei tule paikalle, koska luuli että treenit olivat "eilen".

”Kirjoittaja haluaa kaikesta sydämestään kiittää kuvassa esiintyvää yliopiston rehtoria, joka on kaikessa viisaudessaan saanut päähänsä luoda monitieteisen ja opiskelijaystävällisen Itä-Suomen yliopistolaitoksen”

Mutta politiikasta puhuminen on silti tärkeää ja hyvin rakas asia minulle. Ilman sitä elämä olisi paljon tylsempää. Seuraan päivänpolitiikkaa aktiivisesti ja varsinkin presidentinvaalit aiheuttivat monta naurukohtausta. "Oonkohan mä nyt ihan tuhkaluukkupoika, kun äänestin Pekka Haavistoa?" Terrorismin vastainen sota on myös huvittava poliittinen termi. Ihmisiä kuolee enemmän liikenneonnettomuuksissa kuin terrori-iskuissa. Ja uskooko joku muka tosissaan, että lentotaidottomat islamistitaistelijat olisivat lentäneet päin kaksoistorneja New Yorkissa 11.9.2001? Alkuperäisissä uutisnauhoituksissa ei edes näy lentokoneita. Ainoastaan räjähdyksiä rakennuksien kyljissä.


Urheilu

30

Taidan olla hyvä penkkiurheilija. Oikeaksi urheilijaksi minun on vaikea nimittää itseäni. Kasetti ei hirveästi kestä häviämistä. Aloitin nyrkkeilyn vähän aikaa sitten. Se on parasta kuntoilua mitä tässä maailmassa voi olla. Suosittelen kaikille. Oma esikuvani nyrkkeilyssä on George Chuvalo, kanadalainen sementtileuka, joka haastoi kaksi kertaa Muhammad Alin. Suunsoittajana tunnettu Ali ei pystynyt tyrmäämään kovapäistä kanukkia. Eikä kukaan muukaan. George Chuvalo on työväenluokan sankari, josta tuli kovan treenamisen kautta yksi kaikkien aikojen sitkeimpiä nyrkkeilijöitä. Chuvalo ei luovuttanut koskaan. Hän oli kovin kaikista. Ei mikään paskahousu.

Suomalainen murha

Sanon ihan suoraan, että henkirikokset ja varsinkin selvittämättömät henkirikokset kiinnostavat minua. Kyllikki Saari, Tulilahti ja Bodom muodostavat "epäpyhän kolminaisuuden", jotka kaikessa karmeudessaan vetävät taianomaisesti puoleensa. Suosittelen jokaista vähänkin asiasta kiinnostunutta katsomaan youtubesta klassikkosarjan "Ei vanhene koskaan". Olen suunnitellut kesäretkeä Bodomille ja Tulilahdelle, mutta saa nähdä uskaltaako kukaan lähteä. Edes minä. Minua kiinnostaa toki JFK:n salamurha ja Estonia-tapaus. Karmivia tapauksia molemmat. Estoniasta on vielä jatkojuttu kirjoittamatta. Voin tehdä sen valmiiksi, jos kiltisti pyydätte.

Huoltoasemalle unohdettu mies

“Varnitsan sählyjoukkue VPS osoitti kaudella 2011–2012 hyvää taisteluhenkeä, vaikka putosikin jatkosta puolivälierävaiheessa.”

Varnitsan säbäjoukkue VPS on ollut yksi parhaimpia asioita 2010-luvulla. Tämän joukkueen kanssa häviäminenkin tuntuu hyvältä, koska kukaan ei syytä sua tappiosta. Tiukka tappiokin tuntuu puoliksi voitolta, jos joukkuehenki on hyvä. Lätkäjoukkueista Boston Bruins on ehdottomasti paras. Kaikki muu on täysin merkityksetöntä. Siinä joukkueessa on kulttuuria. Bostonissa arvostetaan entisiä ja nykyisiä pelaajia. Suomessa erään pääsarjatason futisjoukkueen pelaajat saivat organisaatiolta uransa päätteeksi lahjana hopealusikan ja joukkueen vuosikirjan. Aika surkeaa!

Eräs suomalainen bändi oli kiertueella Yhdysvalloissa vähän aikaa sitten. Yksi bändin jäsenistä huomasi kiertuebussin lähteneen ja jättäneen hänet eräälle huoltoasemalle. Miehen päässä vilisi ajatuksia. Missä vaiheessa muut huomaavat, että hän ei ole mukana? Kääntyvätkö he takaisin? Huomaavatko he ylipäänsä, että mies ei ole enää heidän kanssaan bussissa? Ja miten helvetissä he ovat ylipäänsä lähteneet ilman häntä? Loppujen lopuksi kaverille oli täysin yhdentekevää, noukitaanko hänet takaisin kiertuebussiin. Välistä tuntuu, että olen itse tuo mies. Välistä sitä kysyy itseltään: Miten tässä näin kävi? Mitäs nyt pitäisi tehdä? Tässä se sitten oli. Kiitos kaikille. Kivaa oli! Lainaan lopuksi edesmennyttä isoäitiäni.

"Tärkein kaikista on rakkaus!" Näihin kuviin.

Näihin tunnelmiin. Kiittäen:

Lauri Läksiäisistä. Varnitsa-lehden päätoimittaja on juuri päättänyt puheenvuoronsa sanoihin: “Laasti. Mene Valhallaan!”


31

Kahvia, kiitos... Ei! Ester Libba

Kahvi, tuo ihmeellinen, aamua piristävä juoma. Mikä olisikaan sen parempaa kuin saada kupillinen kahvia aamutuimaan. Etenkin Suomessa olemme osanneet omaksua tämän hienon juoman käytön, onhan Suomi kahvin suurin kuluttajamaa. Miten toisaalta kukaan voisikaan olla rakastamatta kahvia, juomista parhainta ja sen houkuttelevaa tuoksua, joka kutsuu luokseen? Se ei varsinaisesti ole hankalaa. Paremmin voisi kysyä, miten kahvin mausta tai tuoksusta oikein voi pitää? Harva asia aiheuttaa samanlaista puistatusta kuin kahvin maku ja sitten saa vielä kaupan päälle kärsiä siitä loppupäivän. Suomessa käytetty kahvimäärä puolestaan kertoo lähinnä, että tässä maassa on eniten ihmisiä, jotka 1) eivät pysty heräämään aamulla ilman kahvia ja 2) pysymään sitten päivällä hereillä ilman kahvia. Kenties ihmisten makuaistissa on myös keskimääräistä enemmän jotain häikkää täällä pohjolassa… Ettei vain itselläsi olisi makuaistissa vikaa? Kahvihan on suorastaan herkku hetki, joten on hankala ymmärtää, että joku muka voi olla pitämättä siitä? Kahvissa se vetovoima on ja kylmä kahvi kaunistaa kaiken lisäksi, kuten sanontaan. Taitaa sinunkin olla parasta juoda kahvia, niin pääsisit edes joskus ylös sieltä sängyn pohjalta? Sitä paitsi kahvihan on koko maailman juoma, joten enemmistö puhukoon puolestaan, mokoma kahvinsortaja! Valitettavasti minulle ei tuota ongelmia päästä sängystä ylös ilman kahvin tuottamaa makutuskaa. Ja minä sorran mieluusti kahvia yhtä paljon kuin kahvin tuottajat sortavat työntekijöitänsä. Onhan se tietysti mukavaa, kun ei tarvitse moista toimintaa katsella omalla takapihalla, vaan voi mukavasti hakea sen kahvipaketin sieltä kaupan hyllyltä muutamalla eurolla. Nytkö puhuu eettisistä seikoista sama henkilö, joka kuuluu luokkaan ”suklaan suurkuluttajat”?

Santtu Sinkkonen

Eikä kuitenkaan edes suklaa-arominen kahvi kelpaa. Sitä paitsi kahvin syvin olemus on sen kyvyssä tuoda ihmisiä yhteen kahvihetkille nauttimaan hyvästä seurasta ja juomasta. Kahvista on tullut osa sosiaalista elämää, lisäksi kahvi on oikea treffijuoma, varsinkin jos toinen tarjoaa sen. Tiivistäen: Kahvi, koko kansan juoma. Päivä, jolloin kahvista tuli koko kansan juoma pitäisi jonkun historioitsijan toimesta tosin selvittää, niin voisin laittaa siihen päivälle aina lipun puolitankoon. Tai kahvipussin. Ja onhan yksi hyvä syy jälleen viettää aikaa itsekseen, niin pysyy kaukana mokomasta moskasta. Huomaisiko siinä oikeasti kukaan mitään eroa, mitä sinne pannuun laittaisi, kunhan se on ruskeaa? Kenties sinä et epävireisellä makuaistillasi huomaisi. Kuka tahansa muu kyllä. Hyvä kahvi tarjoaa todellisen makunautinnon, jonka lisäksi se on terveellistäkin, kuten tutkijat ovat osoittaneet. Joten kahvinvastaiset argumenttisi ovat lähinnä jäämässä kahvinporoiksi. ”On ne tutkijatkin ennen väärässä olleet”, sanoi Pekka Routalempikin ja jostain syystä uskon fiktiivistä hahmoa mieluummin kuin alati mieltävänsä vaihtavaa tutkijajoukkoa. Viimeisen parin viimeisen vuosisadan suurin katastrofikin on selvillä nyt: kahvin leviäminen laajemman ihmisjoukon ulottuville. Eikö Marxin vihjannut jotain sellaista, että kahvi on kansan oopiumia? Olet todella tainnut ottaa jotain kahvia vahvempaa? Sitä paitsi nykyisen juomamuodin jatkuessa entisellään sinun tuskin tarvitsee tulevaisuudessa kahvista kärsiä. Nykynuorelta saat kahvin sijasta energiajuoman nenäsi eteen, joten toivottavasti nautit siitä sitten. Siinä vaiheessa minun on nostettava käteni pystyyn ja muutettava kuuhun. Siellä ei ole kuin kuunatseja, eikä kahvia…


32

Meille vai teille? Iskureplat!

Jokainen rakkautta janoava varnitsalainen on joskus joutunut/joutuu tilanteeseen, jossa olisi hyvä olla jotain sanottavaa! Oikea lausahdus, oikeaan paikkaan juuri sille oikealle henkilölle saattaa muuttaa illan lemmentarinasi täysin. Yleensä iskureplat mielletään miesten tyylilajiksi, mutta tämä on nykyajan tasa-arvoisessa ja moniseksuaalisessa yhteiskunnassa vanhentunut käsitys, eli olit mies taikka nainen mene vaikka iskemään mursua, meikäläiselle se on aivan samantekevää. Iskureploissa täytyy huomioida, että lausahduksen toimitus kohteelle on melkein yhtä tärkeää kuin itse repla. Kukaan ei lutkauta korvaansakkaan, jos esität replasi hiljaa piipittäen, tai takertelet sanoissa. Liika replan nopeuttaminen saattaa myös pilata tilanteen, toisaalta joissakin reploissa nopea toimitus on tarpeellista, koska tällöin voitetaan litsarin toimitukseen menevä aika. Pääsääntöisesti ota kuitenkin rento olemus ja pilkettä silmäkulmaan. Epäonnistumista ei saa pelätä, hyvällä huumorilla seilaa tässäkin hommassa erittäin pitkälle. Peilin edessä treenaminen kuuluu kuvioon, kukaan ei ole seppä syntyessään. Perinteinen rohkaisuryyppy ennen itse nasevaa lausahdusta on myös sallittavaa, huomioidaan kuitenkin, että liiallinen rohkaisu saattaa tuottaa negatiivisen tuloksen.

Savukereplat Olento X: ”Hei sori oisko sulla tulta?” ”Hei beibi mä oon tulta! ;) ” ( samalla kaivetaan tulentekovehkeet taskusta, tuli palamaan ja leveä hymy perään) ”COME ON BABY LIGHT MY FIRE!?” ( the doorsin tahtiin hyräiltynä, pienen soidintanssin kera)

Nälkä kasvaa syödessä ”Hei onks sun perse mäkistä? nimittäin because... (yllättänyt ilme ja etusormien helistely) !PADAPPAPPAPPAA! Im lovin it!” ”Hei onks noi aidot vai yritätkö sä salakuljettaa vesimeloneja suomeen?” ( eri hedelmä/ vihannes variaatioita löytyy monia tilanteesta riippuen)


33

”Mä oon muuten tosi hyvä laittaa ruokaa, haluaisitko sä syödä iltapalaa mun luona?” ”Kumpis keittää aamukahvit huomenna?”

Kristilliseen kanssakäymiseen ”Hei oliko sun isäs varas kun se on varastanut tähdet taivaalta sun silmiin?” ”Sattuko paljon? kun tipuit taivaalta?” Ota kohteen paidasta (niskan takaa kiinni) ja katsot hetken ja sanot ”Ah, niin ajattelinkin! Made in heaven!”

”No meille vai teille tai kenties eri teille?” ”Moi! hei hukkasin mun numeron, voinko saada sun?” Näillä eväillä flaksikasta vappua kaikille varnitsalaisille! Jos iskureplat eivät jostain kumman syystä tehoa voitte lähettää palautetta Varnitsan ikisinkkujen yhdistykselle, katkeroituneiden poikamiesten jaostoon. Siellä asiantuntijamme voivat kertoa, mikä meni oikeen pieleen. Atte “Arre” Lehmusoksa

Aivopähkinät ”Moi! hei haluaisitko hyvän näkösen miehen/ naisen seuraa ja hyvää seksiä? Ai et vai. No hyvä! lähe siis mun messiin!” ”Ootko sä hyvä tanssimaan? Mä oon itse harjotellu tota vaakamamboa aika paljon…” ” Ai hitto kun silmiä kirvelee!”(hiero samalla silmiä ja näytä tuskaiselta kunnes kohteesi huolestuu) Olento X: ”Mikä niihin tuli?” ”Toi sun kauneus on sokaisevaa” ”Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä vai pitääkö kävellä toisen kerran ohi?” ”Onko sun äitis hella, kun sä oot noin kuuma?”

Narikkajonossa… last chance. ”Tiesitkö sä että toi on laitonta olla noin hyvän näkönen?” ”Kivat kengät… mennääks panee?”

Rakkautta ilmassa, kevättä rinnassa..?


34 - Vaikeaa Rakkautta VR, tuo kaikkien rakastama valtiollinen junayhtiö aiheuttaa joskus harmaita hiuksia ja hiusten ennenaikaista lähtöä omalla mahdottomuudellaan. Tänä keväänä toimittajamme Elenius & Leirilaakso ovat käyttäneet kyseisen firman palveluja yhteensä lähes NELJÄLLÄSADALLA Suomen rahalla. Aina matka ei kuitenkaan suju kuin ruusuilla tanssi, vaan piikit pistelevät jalkoihin. Ohessa kuvitteellinen päiväkirjamainen kuvaus kaikesta kivasta, mitä matkan varrelle mahtuu.

Tommi: 6:30 Aurinko paistaa silmää, pakko herätä. 8:15 Sama aurinko vieläki, pakko nousta, kohta. 9:00 Vihaan pakkaamista, kolmen viimereissun kamat vielä purkamatta. 9:59 Pitäs olla jo matkalla asemalle, no enpä ole. 10:30 Lahen keskusta, kaunista. Kauniinpaa ku joku Hese tai Turku. Ja Vesijärvi luo talvisen katseen pienee ihmisee. Mastot, ra’iomastot. Ylväänä ne nousee kohti taivasta päi. Laikstis. 10:31 Taas se Nevalan näkönen juoppo pyörii tossa. Joskus vielä pysähyn juttelemaa sille. 10:45 Lahen asema, lippuluukulla taas sama mummo, se on menossa Järvelää ja laskee senttejää. Joo, se juna lähtee 11:06 raiteelta kolme. Ihan niiku aina ennenki. Töhö. Vih’oin mun vuoro. Yks opiskelija Joensuuhun kiitos! 26,93. Ai, te ootte taas nostannu hintoja. 10:46 Kuulutus kertoo että se juna ei oo ees vielä lähteny Hesestä. Yllättäen siellä ei taas osata mitää. Kui vaikeeta se on saa’a yks juna liikkumaa jos vähän tulee sitä valkosta ainetta taivaalta. No, jääpä aikaa ostaa kahvi, ja jos ostais kukkiaki, vai olikoha sillä nimpparit tai synttärit, ei voi hakee, kaljanjuonnikshan se kuitenni menee ni onpahan ainaki hetki leikitty unelmien poikaystävää. 12:12 Fainali se juna saapu, eipä se oo ku reilun tunnin myöhässä. 12:13 Helvetti, oon lasten leikkivaunussa. Onko ton lapsen pakko rääkyä? 14:30 Yritin nukkua. Arvaa onnistuko? Ollaa jossai Lappeenrannan kohalla. Juna pysähtyny vasta kahesti. Mikää ei toimi. Ei ees ravintolan kahvinkeitin. Saatikka VR:n huikee wlani. Kuka näitä junia oikee käski tilata mafian rantarosvoilta. 14:31 Ainii, vois ilmottaa sille Suskille että oon tulossa. Ikävä painaa ja tää lafka ei sitä yhtää paranna. 14:32 Lokki (entinen historian opiskelija Ville Kortelainen, toim. huom.) soittaa, se kysyy kaljalle, mutisen jotai epäselvää. Viereinen täti näyttää rumalta ja haisee jolleki vitun kalliille parffyymille. Se on tulos Tsadista. Niin nokka pystyssä. Joutuuha se kuitenki matkustamaa kaiken maailman heinäkenkien kanssa susirajalle. Tyypillinen heseläinen. Onneks meilläpäi ei olla tollasia. 15:22 Ilmotan sille Suskille että oon tulossa. Onkohan se töissä? No, voin lähteä kaljalle. 17:48 Juna on Joensuussa, vaa sellaset kolme tuntia myöhässä. Lähen bisselle, oikeestaa oon jo kännissä. 19:?? Umpihumala. Onneks Suski tulee ja vie mut pois. Kyllä sitä hävettää. Oon taas onnistunu lukitsemaa itteni Barren vessaa. Onneks oli puhelin matkassa ja soitin Lokille että tulee pelastamaa. Kohta alkaa muuten salkkarit. Sepi Taalasmaa, sitä ei vie meiltä pois VR, Kouvola tai ees HooCee. Loppu hyvin, kaikki hyvin


Suski: 7:20

35

Herään. Lunta sataa, no eipä yllätä koska Joensuu. Paleografian luento alkais kasilta, mut ulkona on kylmä joten en todellakaan nouse. Pitäis ehkä siivota koska Tommi tulee tänään Joensuuhun. Tosin VR joten en luottais liikoja siiihenkää. En kyl jaksa nousta, työt alkaa vasta 12 joten kerranki saa nukkua rauhassa.

11.30 Kiire. En todellakaa siivonnu, saati lukenu huomiseen tenttiin. Juoksen duuniin, ja oon taas myöhässä. Pomo kyselee hölmöjä 12:03 Eka asiakas kyselee jotain juoksulenkkareista. Keskittymiskyky nollissa, ei huvita. Koska oon maailman paras asiakaspalvelija, myyn kuitenki kengät jolleki hienolle rouvalle. 15:12 Viimein kahvitauolla, Tommi on näemmä pistäny viestiä et se ois tulossa joskus. En kuitenkaa luota siihen liikoja ja jatkan suosiolla työntekoo, koska viestissä mainitsi menevänsä "ehkä yhelle kortelaisen kans". Oon kuitenki jo oppinu, että Tommille 1 on usein 11. Juna on kuulemma myöhässä, ei yllätä. Kuinkakohan monta kertaa Tommi on tänä keväänä soittanu et "juna on myöhässä" tai "sori en kerinny siihe junaan millä piti tulla". Alan pikkuhiljaa vihata vr:ää. 17:49 Vikat minuutit töissä on aina pahimmat. Aika menee hitaasti ja viimesimmät asiakkaat on aina ärsyttävimpiä. Kaks minuuttia ennen sulkemista joku tahtoo ehottomasti hiihtopuvun ja latelee sen kahen minuutin ajan ominaisuuksia mitä takissa saa olla ja ei saa olla. Menee hermot, mäki haluun jo sinne kaljalle. Tai sit Tommin kainaloon. Kuinkakoha monta bisseä se kerkee juoda? 18:21 Soitan sille, yllätys ei vastausta. No, meen sit kotiin siivoomaan, et voin ainaki leikkii olevani jotenkin vaimomatskua. 19:10 Alan jo huolestuu, koska salkkarit alkaa kohta. Soitan uudelleen ja ny mulle jopa vastataan. Tommi tosin puhuu nii lahtea et ei tällänen heseläinen ymmärrä mitään. Meen sitä vastaan Barreen, ja alan hoputtaa sitä koska en haluu missaa salkkareita. Loppu hyvin, kaikki hyvin, ja kuuntelen jopa ihan mielelläni ton vähän humalaisen lahtelaisen juttuja loppuillan. Saan ainaki syyn olla lukematta huomiseen tenttiin.

Susanna Elenius

Tommi Leirilaakso


36

Paska lista -paskimmat rakkauselokuvat-

Rakkaus..kevät..phyi, vittu mitä paskaa. Perkeleen kevät sekoittaa joka kerta ihmisten päät ja uusia pareja muotoutuu. Tietenkin sitten pitää hempeillä ja katsoa rakkausleffoja. No tässäpä on muutama elokuva tähän genreen mitä kannattaa kuitenkin välttää.

Sininen laguuni (1980) The Blue Lagoon (original title)

William Shakespearen Romeo + Julia (1996)

- Siis ei helvetti, taas sama tarina, tyttö tapaa pojan, rakastutaan ja aletaan duunaamaan. Kiitos kasari tästäkin paskasta. Toimii ainoastaan pehmopornona ja Brooke Shields oli joskus täyttä rautaa!

- J00...ja Leonardo on taas vauhdissa. Saatanan kultakutri. Sama vanha tarina uusissa kansissa, eikö näitä uusintoja voisi joskus lopettaa?

Top Gun - lentäjistä parhaat (1986) - Okei, leffana hyvinkin homoeroottinen ja kaikennäkösen heterotoiminnan tuominen tähän vaan pahentaa tilannetta. Ilman lässyn lässyn rakkaushempeilyä TOSIMIESTEN elokuva. vittu.

Pretty Woman (1990) Huoh, okei Roberts vetää roolinsa hyvin läpi mutta kaikenhelvetin oloiset tuhkimotarinat kannattaisi joskus jättää suosiolla Disneylle. Kyllähän se kyynelkin voi vierähtää poskelle välillä mutta pelkästään sen takia, että alkaa vaan vituttamaan liikaa koko tekopyhyys....

Titanic (1997) Olihan se joo kiva juttu, että tästäkin rainasta piti hieno 3D versio tehdä, kun oltaisiin sillä rahalla vaikka tuettu vähäosaisia lapsia. Ainoa hyvä asia tässä elokuvassa on, että DiCaprio kuolee, helvetin hyvä. Toisaalta, tämä on jo niin huono, että se tekee täysympyrän eli siitä tuleekin lopulta kierosti ajateltuna hyvä. Suositellaan katsottavaksi parin kanssa, joka lopun tunnepuuskassa saattaa olla hyvinkin altis kaikelle...hauskalle.

Basti, Toimitussihteeri, kyyninen keväänvihaaja. Ps. Älkää ottako vakavasti :D


37


38

Uudet tuutorit (ne molemmat) ovat paskoja! Missä jatkuvuus? - entiset, nykyiset ja tulevat tuutorit -

- vi

Luojan kiitos, että meillä on lavatan$$it!

t i t es

Toimituskunta paheksuu Palaverin päätöstä lopettaa perjantai visat ilman selityksiä... Ilosaarirokin esiintyjät ovat aivan surkeita! Koittakaa ensi kerralla järkätä paremmat festarit ja klubiohjelma. - Elvis <3 Mämmi on pahaa. -PT-

Hei sinä blondi tai miel. brunette hist. opisk.neito ilman vuosikurssirajaa. Sinua etsii pitkä, sporttinen ja mukava n.vsk:n poitsu. Nimim. Foto ois kiva Terve sie kommee miäs Joensuust! Mie jos saasin sellasen iltakarjun itteelleen viihykkeeks, nii oesin onnellinen naenen! Kuvii mie en tarvihe, kuha uot sellaane mies jost otteen suop! Terveeesin tylleröinen mualta! Olipa kyllä hitsin hyvää settiä koko tän kevään! Siis aivan hitsin mahtavaa! Paitsi SkyrimFest. Se oli hitsin huippua! mikään ei ole niin söpöä kuin vihainen Varnitsalainen feministi. - perus Varnitsalainen Mannerheimin patsaan siirtäminen se vaan jaksaa herättää intohimoa. Puolesta ja vastaan. Pitäskö järjestää aiheesta väittely? - tyhjän äänestäjä Kirjastolle asennettu kaks helevetin isoo taulutelkkarii. Tästä johtuen kaikki historianlaitoksen kevään ja ensi syksyn luentokurssit on peruttu. - Katseet sivuille, ei näyttöön -

Svetogorskista saa kaksi naista 20€ saman aikaisesti - Tutkittu ja hutkittu juttu -

Me tässä neuvoteltiin ja minä päätin, että sähköinen tenttiminen on tentaattoreiden ajanhaaskausta sekä yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Toimitus onnittelee gradunsa palauttaneita; valmistuneita maistereita; kesätyön saaneita; vakituisen viran löytäneitä; liput Ilosaarirockiin ostaneita; harjoittelunsa päättäneitä; lukuvuodestaan järjissään selvinneitä. Kiitos Jyrki. Kiitos Lauri. Oli hauskaa. Nyt on surullista. Elämä jatkuu. Muistot jää. Mä oon uhreilullinen, komia ja vaalea noin 20vuotias miekkonen. Olen täysin raitis ja savuton. En käytä huumeita enkä juo viinaa. Ainakaan joka päivä. Harrastan lenkkeilyä, kuntosalia, erityisesti perhosliikettä, ruuanlaittoa, samoilua, homoilua, öljyvärimaalausta, runoutta ja rotuoppia. Ota yhteyttä tekstarilla tai lähetä postikortti ihan kenelle vaan haluat! Terveisin Sepi Lieksasta Onko päätös visojen lopettamisesta Matin vai Paltsun? Tutkikaa ennen kuin hutkitte. -Entinen populisti, nykyinen vastuunkantajaEn ole koskaan näiden vuosien aikana osallistunut Paltsun tietovisaan, mutta silti HYI!


39 OODl GRADULLE Oi ihanainen gradu. Melkoinen namu. Mä sivuja innolla sinuun syydän ja maisterinpapereita itselleni pyydän. Kuusi vuotta oon vaeltanut pimeäs’. Yöllä kuulle huutanut sun nimeäs’. Valvonut vuokses’ monta tuskaista yötä miettien miksi en hankkinut oikeata työtä. Mutta Ilosaaressa kun Vappu koittaa, ei räntäsade, tuuli tai tuiske haittaa. Silloin ei mieles’ paina tuska ja vaiva, vaan juhlin kuten ennenkin aina. Nostan maljan, ehkä kaksi. Mun ihanan vappuheilani kunniaksi. .

-J.V.Lillaleef-


Rakkautta ja joukkohaleja jo vuodesta 1970

Varnitsa 2/2012  

Varnitsa-lehden nro. 2/2012

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you