M/S Aurora Botnia

M/S AURORA BOTNIA BUILT: 2021 LENGTH: 150 m BEAM: 26 m PAX: 800 LANE METERS: 1500 ICE CLASS: 1 A SUPER SPEED: 20 kt

MERENKURKUN YLI VIIHTYISÄSTI JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI

Raumalla rakennetun hienon aluksen liikennöinti on lähtenyt hyvin käyntiin. Rahtia on riittänyt ja matkustajamäärät ovat nousussa koronarajoitusten lievennyttyä.

teksti Pekka Karppanen kuvat Jarmo Nordback, Sampsa Sihvola

Vapaavahti -lehti teki testimatkan huhtikuussa, jolloin Aurora Botnialla oli takanaan reilut puoli vuotta ajoa. Kaikki sujui jo rutiinilla. Se oli odotettavissa, koska varustamo Wasalinen maa- ja merihenkilöstö oli ollut tiiviisti mukana uuden laivan suunnittelussa ja rakentamisessa. Telakalta raportoi Vapaavahdille reilu vuosi sitten laivakirjeenvaihtajamme Jaakko Hernesniemi. ( linkki VV 1/21)

Laiva on suunniteltu erittäin ympäristöystävälliseksi, mikä on toteutunut energiatehokkuutena sekä käyttö- että hotelli- ja ravintolaosastolla. Jätteenkäsittely on optimoitu ja automaatio viety erittäin pitkälle. Esimerkkinä hyttikortti, jonka matkustaja tulostaa itse automaatista saavuttuaan laivaan.

Henkilökuntaa on silti riittävästi huolehtimaan matkustajien ja rahdin turvallisesta kulusta Vaasasta Uumajaan ja takaisin menevällä reitillä, joka kestää yhteen suuntaan runsaat kolme tuntia.

Matruusi Pentti Ruuth lupautui opastamaan MEPAn miehiä saatuaan omat työnsä tehtyä uloslähdön jälkeen. – Vanhaan, Wasa Express – laivaan verrattuna tämä on melkoinen edistysaskel, suurin parannus on läpiajettavuus, Ruuth kehui.

Laivalla on edelleen muutamia alihankkijoiden työntekijöitä ja pieniä parannuksia on tehty laivan oman porukan ideoimina.

Keuruulainen Ruuth aloitti Wasalinella vuonna 2015 ja on toiminut aikaisemmin lentäjänä. Merimiehen työ alkoi kiinnostaa häntä meripelastusharrastuksen myötä ja hän opiskeli ammatin Winnovassa Raumalla. Miehistömäärä lisääntyy sesonkina

Huhtikuussa laivalla työskenteli noin 40 merenkulkijaa, mutta kesäaikana määrä voi nousta yli kuuteenkymmeneen henkilöön. – Kansimiehistöön täällä kuuluu pursimies, kolme matruusia ja kaksi puolimatruusia. Vuorokaudessa on usein kolme tuloa ja lähtöä, kaikkien ei tarvitse osallistua jokaiseen töijäykseen, Ruuth kertoi.

Satamakäynti menee nopeimmillaan kolmessa vartissa, missä ajassa ajoneuvot ja lauttavaunut on purettu ja uudet lastattu. Lastina kulkee toisinaan metsäkoneita, jotka laivaporukka ajaa itse laivaan ja ulos.

Aurora Botnia oli valmistuessaan maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta

Konevalvomossa olivat (vas) energiainsinööriksi opiskeleva Semmi Mäkelä, vahtikonemestari Mats Hannus, sekä varustamon tekninen johtaja Jonas Teir, joka tällä matkalla tuurasi konepäällikköä. Päällikkö Anders Andersson tuli Wasalinelle vuonna 2017. Hän on tyytyväinen Aurora Botnian tekniikkaan ja operointiin, mihin hän tutustui jo Satakunnan Ammattikorkeakoulun simulaattorissa ennen laivan valmistumista.

A la carte -annoksia tekee kokki Olli Pekkola, joka päätti lähteä laivahommiin kesken sapattivapaan.

Kansipäällystöön kuuluvat päällikön lisäksi yliperämies ja kaksi perämiestä. MEPAn valokuvauskilpailuissa menestynyt Marika West vastasi navigoinnista, kun päällikkö Anders Andersson esitteli komentosiltaa. Hän osoittautuikin MEPAn pomon, Sampsa Sihvolan seilauskaveriksi. – Sampsalta irrotin kerran tikit parantuneesta haavasta, kun oltiin samassa laivassa. MEPAsta tunnen myös Lindellin Jukan, jonka kanssa opiskelimme Turussa, Andersson kertoi.

Hän kehui laivaa ja sen ominaisuuksia. Vaasasta lähdön jälkeen ajettiin joinkin aikaa jäissä. Ongelmia ei ollut eikä ole päällikön mukaan ollut koko talvena.

Laivalla hyvä yhteishenki

Porvoossa asuva Andersson on työskennellyt Wasalinella vuodesta 2017. Sitä ennen hän seilasi paljon Prima Shippingin aluksilla. Hänen ensimmäinen päällikön jobinsa oli M/S Celialla.

M/S Aurora Botnian moottoreita voidaan käyttää useilla eri polttoaineella sekä akkuenergialla

– Johtaminen on täällä matkustaja-aluksella hieman erilaista johtuen jo pelkästään henkilökunnan määrästä. Ilmapiiri täällä Wasalinella on loistava ja uuden laivan myötä sitoutuminen toimintaan vain lisääntyi, Andersson kehui.

Hän vitsaili, että kukaan ei uuden laivan myötä hokenut, että ”näin on aina ennen toimittu”. Niin moni asia muuttui ja kehittyi, kun Wasa Expressista tultiin Aurora Botniaan. Merimatka on kuitenkin sama – useimmilla kansipäällystöön kuuluvilla on luotsikirjat sekä Vaasan että Uumajan satamiin.

Lyhyen merimatkan aikana ehtivät hyttiemännät hieman pitää taukoa. Vaasalainen Malin Hjerppe tuli varustamoon aikoinaan Birka Princessista. – Täällä päivähuoneen sivupöydällä on nyt rakenteilla 3000 osaa käsittävä palapeli, joka on alkuvaiheessa. Meillä näkyisi hyteissä satellittitelevisio, mutta en juuri katso niitä ohjelmia, Malin totesi vilkaisten samalla MEPAn tuomia DVD–levyjä.

Malinin mukaan palapelin rakentamiseen voivat osallistua muutkin.

Aiheesta oli kiinnostunut myös Oulusta kotoisin oleva Annika Sassali, joka nyt oli kuntosalilla. Hän on työskennellyt laivalla joulukuusta lähtien. – Siskoni on joskus seilannut Vaasan ja Uumajan välillä. Oma elämäntilantee-

Hyttiemäntä Annika Sassali hyödynsi tauon kuntosalilla, jossa hän treenaa vähintään kolmesti viikossa.

ni oli sellainen, että päätin lähteä meritöihin, enkä ole katunut ratkaisua, Annika naurahti.

Hän pyrkii käymään kuntosalilla kolmesti viikossa.

Maineikas saaristolaispöytä

Edellisen, vuonna 2014 tehdyn juttumatkan tapaan toimitusjohtaja Peter Ståhlberg muistutti jälleen yhtiön ylpeydestä, saaristolaispöydästä. Tarjolla oli huikeita herkkuja laivan keulassa kannella 8 sijaitsevassa ravintolassa, jossa on tilaa 200 vieraalle.

Laivalla on myös a la carte – ravintola, jonka kokki Olli Pekkola ehti vaihtaa muutaman sanan MEPAn miesten kanssa. Hänellä oli ennen merimiesuraa monipuolinen kokemus kokin ja keittiömestarin töistä eri puolella Suomea. – Reilut viisi vuotta sitten pidin sapattivapaata voitettuani veikkauksessa, kun Wasa Expressin intendentti soitti ja kysyi työhaastatteluun. Kiinnostuin, kun asun 8 minuutin matkan päässä satamasta ja laivalla on hyvä vuorottelujärjestelmä, Olli kertoi.

Hän laittoi paperit kuntoon, otti jobin ja on sen jälkeen viihtynyt työssä – merielämä rauhoittaa.

Vähäpäästöinen laiva

Konepäällikköä oli tullut tuuraamaan Wasalinen tekninen johtaja Jonas Teir, joka toimi myös Raumalla uudisrakennustiimin johtajana, on-site managerina. Hän esitteli laivan konehuonetta. – Wärtsilän moottoreissa voi käyttää dieseliä, LNG:ta sekä biokaasua. Laivaa voidaan satamaan tultaessa ajaa myös akkuenergialla. Azipod – propulsiohan toimii sähköllä, joten kaikki energiamuodot voidaan hyödyntää, Teir totesi.

Satamassa laiva kytketään maasähköön, jolloin myös 2,3 megawatin akustoa ladataan.

Koneessa työskentelee konepäällikön lisäksi kolme konemestaria, sähkömestari, kaksi korjausmiestä ja kaksi moottorimiestä. – Uutta tekniikkaa on laivassa paljon, mikä on vaatinut koulutusta. Esimerkiksi IGF- (alhaisen leimahduspisteen polttoaine) lisäpätevyyskoulutus on pakollinen suurelle osalle kuljetusmiehistöä, Teir kertoi.

Aurora Botnian polttoainetäydennykset tehdään Vaasassa. Sekä LNG että diesel tulevat satamaan kuorma-autoilla. Laivan ollessa ajossa voidaan polttoaine vaihtaa ”lennossa” LNG:sta dieseliiin ja päinvastoin.

Närpiöstä kotoisin oleva Jonas Teir on työskennellyt Wasalinella vuodesta 2016. Myös hän kehui laivan ja varustamon hyvää ilmapiiriä ja yhteistyötä.

M/S Aurora Botnia

TRIVSAMT OCH MILJÖVÄNLIGT ÖVER KVARKEN

Trafiken har kommit igång bra för det stiliga fartyget som byggts i Raumo. Frakten har ökat och passagerarantalen stiger efter de lättade coronarestriktionerna.

Frivakt tog en provtur i april, då Aurora Botnia hade trafikerat i drygt ett halvår. Allt gick redan på rutin. Det var väntat eftersom Wasalines land- och sjöpersonal hade varit med i planerings- och byggprocessen för det nya fartyget. För drygt ett år sedan rapporterade vår fartygskorrespondent Jaakko Hernesniemi till Frivakt från skeppsvarvet. (Frivakt 1/21)

Fartyget har planerats med stort fokus på miljövänlighet, vilket märks i energieffektiviteten samt på driftsavdelningen och hotell- och restaurangavdelningen. Avfallshanteringen är optimerad och automatiseringen mycket långtgående. Ett exempel är hyttkorten, som passagerarna själva skriver ut i en automat när de har gått ombord.

Det finns ändå tillräckligt med personal som ser till att passagerarna och fraktgodset färdas tryggt från Vasa till Umeå och tillbaka på den populära rutten som tar knappa fyra timmar i ena riktningen.

Matros Pentti Ruuth åtog sig att guida SSB:s personal när han blivit klar med sina egna arbetsuppgifter efter avgången. – Jämfört med det gamla fartyget Wasa Express är det här ett stort framsteg. Den största förbättringen är att det går att köra rätt igenom fartyget, berömde Ruuth.

Några av underleverantörernas arbetstagare finns fortfarande ombord och det har gjorts små förbättringar på förslag av fartygets egen personal.

Keurubon Ruuth började på Wasaline 2015 och har tidigare jobbat som pilot. Sjömansyrket började intressera honom i och med att han ägnade sig åt sjöräddning på fritiden. Han studerade till yrket på Winnova i Raumo. Besättningen ökar under högsäsongen

I april jobbade det ungefär 40 sjöfarare på fartyget, men sommartid kan antalet stiga till över 60 personer. – Här består däcksmanskapet av en båtsman, tre matroser och två halvmatroser. På ett dygn har vi oftast tre ankomster och avgångar. Alla behöver inte vara med vid alla förtöjningar, sade Ruuth.

När det går som snabbast tar hamnbesöket trekvart – då har man hunnit lossa fordon och terminalvagnar och lasta på nya. Ibland består lasten av skogsmaskiner, som fartygspersonalen själv kör in och ut ur fartyget.

Däcksbefälet består utöver befälhavaren av överstyrmannen och två styrmän. Marika West, som varit framgångsrik i SSB:s fototävling, skötte navigationen när befälhavaren Anders Andersson visa-

de oss kommandobryggan. Det visade sig att han hade seglat tillsammans med SSB:s chef Sampsa Sihvola. – En gång när Sampsa och jag var på samma fartyg tog jag bort stygnen från hans läkta sår. Jag känner också Jukka Lindell på SSB. Vi studerade tillsammans i Åbo, berättade Andersson.

Han berömde fartyget och hennes egenskaper. Efter avgången från Vasa åkte vi igenom is ett tag. Det var inga problem och har inte heller varit några under hela vintern.

God sammanhållning ombord

Andersson som bor i Borgå har arbetat på Wasaline sedan 2017. Innan dess seglade han mycket med Prima Shippings fartyg. Hans första befälhavarjobb var på M/S Celia.

I april jobbade de ungefär 40 sjöfarare på fartyget, men sommartid kan antalet stiga till över 60 personer

– Bara personalantalet gör ledarskapet lite annorlunda på det här passagerarfartyget. Stämningen här på Wasaline är strålande och med det nya fartyget bara ökade engagemanget för verksamheten, berömde Andersson.

Han skämtade att ingen på det nya fartyget har sagt ”så här har vi alltid gjort förut”. Det var så mycket som ändrades och utvecklades när man bytte från Wasa Express till Aurora Botnia. Sjöresan är dock densamma – de flesta som hör till däcksbefälet har lotsbrev till både Vasa och Umeå hamn.

Under den korta sjöresan hinner hyttvärdinnorna ha lite rast. Vasabon Malin Hjerppe kom till rederiet från Birka Princess en gång i tiden. – Här på bordet i personalrummet har vi börjat med ett tretusenbitars pussel. I hytterna kan vi se satellit-tv, men jag tittar inte på sådana program, konstaterade Malin och ögnade samtidigt igenom dvd-filmerna som SSB kom med.

Pekka intervjuade kaptenen och maskinchefen på bryggan

Enligt Malin borde de andra också vara med och lägga pussel.

Även Annika Sassali, som befann sig på gymmet vid tillfället, intresserade sig för pussel. Hon har jobbat på fartyget sedan december. – Min syster har seglat mellan Vasa och Umeå ibland. Min livssituation var sådan att jag bestämde mig för att börja jobba till sjöss, och jag har inte ångrat mig, skrattade Annika.

Hon försöker besöka gymmet tre gånger i veckan.

Det omtalade skärgårdsbordet

Precis som under den förra reportageresan, 2014, påminde verkställande direktör Peter Ståhlberg återigen om bolagets stolthet – skärgårdsbordet. Restaurangen i fartygets för på däck 8 med plats för 200 gäster serverade fantastiska delikatesser.

Ombord finns också en a la carte-restaurang, vars kock Olli Pekkola hann byta ett par ord med SSB. Före sjömansyrket hade han skaffat sig gedigen erfarenhet som kock och köksmästare på olika håll i Finland.

– För drygt fem år sedan tog jag sabbatsledigt efter att ha vunnit på tipset, och då ringde Wasa Express intendent och frågade om jag ville komma på en arbetsintervju. Jag blev intresserad eftersom jag bor 8 minuter från hamnen och fartyget har ett bra avlösningssystem, berättade Olli.

Han gjorde i ordning papperen, tog jobbet och har trivts sedan dess – livet till sjöss är rogivande. Ett fartyg med låga utsläppsnivåer

Wasalines tekniska chef Jonas Teir hade hoppat in för maskinchefen. Teir ledde också nybyggnadsteamet i Raumo, där han var on-site manager. Han visade oss fartygets maskinrum. – Wärtsiläs motorer kan drivas med diesel, LNG och biogas. Vid ankomsten till hamnen kan fartyget även köras med batteridrift. Azipod-propulsionen drivs ju med el, så alla energiformer kan utnyttjas, konstaterade Teir.

I hamnen kopplas fartyget till landström och då laddas också batteripaketet på 2,3 megawatt.

I maskinrummet arbetar förutom maskinchefen tre maskinmästare, en elmästare, två maskinreparatörer och två motormän. – Det finns mycket ny teknik ombord, som har krävt utbildning. Till exempel är tilläggskompetens för IGF (bränsle med låg flampunkt) obligatorisk för en stor del av transportbesättningen, berättade Teir.

Aurora Botnias bränslepåfyllning sker i Vasa. Både LNG och diesel kommer till hamnen med lastbilar. När fartyget är i drift kan man göra ett ”flygande” bränslebyte från LNG till diesel eller tvärtom.

Jonas Teir kommer från Närpes och har arbetet på Wasaline sedan 2016. Även han talade gott om den goda stämningen och samarbetet på rederiet. ☸