Tutkinto ulkomailla Teksti: Tanja Väisänen Kuvat: Ainolaura Oksman, Kai-Mikael Alanne
Matkakuumetta aihto-opinnoista on tullut boomareille tavallinen osa opintopolkua, mutta mitä muita kansainvälistymisvaihtoehtoja opintojen aikana on? Vuoden 2014 smurffi Ainolaura Oksman lähti opintojensa keskivaiheilla suorittamaan toista tutkintoa Hollantiin Maastrichtin yliopistoon. Hän suoritti vero-oikeuden kanditutkinnon Tampereella ilman vaihto-opintoja, mutta kiinnostusta ulkomaille lähtöön riitti.
V
”Olisin halunnut mennä Mannheimiin vaihtoon. Kuitenkin, juuri kun olin lähdössä, yhteistyö yliopiston kanssa lopetettiin, eikä se ollut enää mahdollista. Halusin kuitenkin lukea vero-oikeutta vaihdossa eikä sellaisia paikkoja oikein ollut tarjolla. Isäni taisi olla se, joka ensin ehdotti toisen tutkinnon tekemistä. ”Anteeksi mitä?” oli ensimmäinen reaktioni ehdotukseen. Aloin kuitenkin hautomaan ajatusta ja ajattelin, että aina voi hakea eikä siinä menetä mitään. Niinpä päätin hakea.” Suunnittele hyvin Vaihtoehtojen vertailussa Ainolaura päätyi pragmaattiseen ratkaisuun ja selvitti, mihin olisi mahdollisimman helppo hakea. ”Yliopistojen ja tutkinto-ohjelmien välillä on paljon eroja pääsyvaatimuksissa. Päädyin Maastrichtin yliopiston Master of Laws, International & European Tax Law -tutkintoon. Heille riitti, että olin suorittanut tarpeeksi vero-oikeuden kursseja, vaikka minulla ei ollutkaan oikeustieteellistä bachelor-tutkintoa. Lisäksi minun piti suorittaa englannin kielitesti, kirjoittaa motivaatiokirje sekä pyytää suosittelukirje kandiohjaajaltani.”
Opiskelu Hollannissa on paljolti PBL (Problem Based Learning) -tyyppistä, seminaareissa pitää olla paikalla ja materiaaleihin pitää perehtyä kunnolla ennen niihin saapumista. Se vaatii tosi paljon, mutta totta kai myös antaa paljon. Hollannissa on paljon tasokkaita yliopistoja englanninkielisillä tutkinto-ohjelmilla ja yliopistoilla on suuret määrärahat, eli opetukseen panostetaan paljon. Pienryhmätyöskentely toi tiettyä intensiivisyyttä opiskeluun ja vierailuluennoitsijoina kävi alan huippunimiä, eli jos haluaa tosissaan oppia, on siellä siihen mahdollisuus. Jos taas haluaa viettää sapattivuotta niin vaihto on varmasti parempi ratkaisu. Kuitenkin, jos on yhtään sellainen fiilis, että haluaa haastaa itseään niin kannattaa lähteä.” Vaihtoehtojen paljous voi yllättää ulkomaista tutkintoa suunnittelevan. Kohdemaa ja opiskeltava ala kannattaa miettiä tarkkaan. ”Vaihtoehtoja on suunnattomasti ja niitä kannattaa selailla avoimin mielin. Jotkut tutkinnot voivat olla hyvinkin spesifejä ja sellaisia, mitä Suomesta ei löydy, mistä esimerkkinä terveydenhuollon johtaminen.”
Ainolaura kehottaa hakemista harkitsevaa selvittämään hakuprosessin tarkkaan. Joihinkin tutkintoihin vaaditaan hyvää keskiarvoa, pääsykoetta tai esimerkiksi maksullista GMAT (Graduate Management Admission Test) -testiä (esim. rahoitusalalla). Koko ulkomaille lähtö kannattaa suunnitella hyvin etukäteen ja miettiä, sopiiko lähtö elämäntilanteeseen ja opintojen vaiheeseen. Ulkomaille voi saada korotettua opintolainaa sekä normaalin opintotuen jos tukikuukausia on riittävästi jäljellä. Ainolaura suosittelee kansainvälistä tutkintoa sellaiselle, joka on valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen. ”Jos haluaa lähteä suorittamaan vastaavaa maisteritutkintoa, pitää olla valmis laittamaan itsensä likoon, koska se on todella rankkaa. 17