Vantaan Akseli 2/2012 by Vantaan Akseli

2|12

W W W.VA N TA A N A K S E L I . F I

Ikanon viherkatto valmistautuu talveen SOL tarjoaa ratkaisun tyรถvoimatarpeeseen Aurausvalmiudessa 24/7

ITร -VANTAALLA ON

VETOVOIMAA Vantaan Energia investoi | Kukkatukun sijainti ratkaisee VA N TA A N A K S E L I

sisältö 8

Vantaa kasvaa entisestään

Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen vastaa Vantaan maankäytöstä

VA N TA A N A K S E L I

Vantaan Akselin tankkauspisteet

Tavaraa virtaa itään Hakkilan Tullin kautta

Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoon

nsa.

Kukkien tukkukauppaa porttipuistossa Julkaisija Vantaan Akselin kehitysryhmä N:o 2 marraskuu 2012 Päätoimittaja Janne Rönnbäck TUOTTAJA Eija Öhrnberg

Vantaan Energia tekee jätteistä energiaa

Toimitus Magnolia Media Oy TAITTO Takatasku Oy Kannessa Maisemasuunnittelun projektipäällikkö Marika Bremer, Sito kuvaT Johan Ahlroth, Kristian Ahlroth, Jouni Harala ja Coptermedia KanNEN KUVA Coptermedia KUVANKÄSITTELY Johan Ahlroth, Studio Titi Oy, Takatasku Oy Paperi Kansi: MultiOffset 190 gr, sisäsivut MultiOffset 100 gr Paino SP-Paino Oy, Nurmijärvi Painosmäärä 8 000 kpl ISSN-L 1798-4416 ISSN 1798-4416

Mikä Vantaan Akseli? Vantaan Akseli on Hakkilan, Porttipuiston ja Kolohongan yhdistävä, Kehä III:n ja Lahden väylän ympärillä oleva yritysalue. Vantaan Akselin alueella toimii nykyisellään noin 300 yritystä, ja käyttämätön rakennusoikeus mahdollistaa noin 7000 uuden työpaikan synnyttämisen. Tämän myötä Vantaan Akseli nousee yhdeksi Etelä-Suomen merkittävimmistä työssäkäyntialueista ja vähittäiskaupan keskittymistä. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Modernin, muun muassa logistiikalle, pienteollisuudelle ja vähittäiskaupalle suunnattavan toimintaympäristön lisäksi panostetaan Vantaan Akselin alueen sisäisen tieverkoston, maisemanhoidon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.

Vantaan Akselin kehitysryhmä:

Aurauskalusto valmiina talven haasteisiin VA N TA A N A K S E L I

kuvakertomus Kortelainen tarkastaa että TIR-vaatimusten mukaiset vaijerit, kulmahihnat ja lastin kiinnitys ovat kunnossa.

Kirpakan aurinkoisena perjantaipäivänä Hakkilan tullissa käy vilske. Työviikon lopulla on Venäjälle menevien rekkojen ruuhkapäivä, maanantaina taas tullataan idästä tulevaa tavaraa. Kiireisimpänä päivänä tarkistetaan jopa 50 rekkaa. Teksti Eija Öhrnberg Kuvat Johan Ahlroth

Tarkastuksen lopuksi lasti sinetöidään.

tullissa tarkkana 4

VA N TA A N A K S E L I

Tullitarkastaja, Hakkilan tullin työnohjaaja Jari Kortelainen on tehnyt tarkastuksia jo 31 vuoden ajan.

Tulliylitarkastaja Kaija Laitila

ksi Eteläisen tullipiirin toimipisteistä toimii Vanhan Porvoontien varrella Vantaan Akselin sydämessä. Hakkilan toimipiste on osa Maatullia ja sen valvonta-alue ulottuu aina Hartolaan saakka. Asiakaspalvelupisteessä tehdään tuontitullauksia ja käsitellään sekä sähköisiä että paperisia TIR Carnet -asiakirjoja. Hakkilan tullissa työskentelee yhdeksän virkailijaa, joista neljä on käynyt raskaan liikenteen valvonnan kurssin. Nämä virkailijat valvovat normaalien tehtävien ohessa myös, että rekat täyttävät tarvittavat raskaan liikenteen vaatimukset - Suurin osa työstämme liittyy Venäjän vientiin ja transitoon. Valvomme myös erilaisia varastoja, joita on liki 300. Otamme tuotevalvontanäytteitä ja tarvittaessa huolehdimme epäkelpojen tuotteiden hävittämisestä. Toimintamme on yleensäkin tarkistuslähtöistä, kertoo tulliylitarkastaja Kaija Laitila.

Tavaravirta Venäjälle Rajan yli itään matkaa monenlaisia lasteja ja tulli saa olla tarkkana. Tuoteväärennökset työllistävät aika ajoin. Epäilyttävissä tapauksissa tuotemerkin edustajaan otetaan yhteyttä ja tavaramerkin haltija päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. - Venäläiset ovat yhteistyöhaluisia asiakkaita. Kulttuurieroista johtuen asiakirjoissa voi olla puutteita, ja tämä hidastaa prosessia. Viestintä toimii tarvittaessa Venäjän ja Suomen tullihallituksien välillä, Laitila toteaa. Joulun lähestyessä myös tullin työt lisääntyvät. Vuoden loppu on kiireisintä aikaa varsinkin itään päin menevän liikenteen osalta. Venäjälle viedään paljon elektroniikkaa ja rakennustarvikkeita, tuodaan taas koneita ja niiden osia. Vantaan Akselin alueella on muutamia kymmeniä venäläisiä huolintaliikkeitä, jotka tekevät tarvittavat asiakirjat ja toimivat kuljettajien tulkkeina ongelmatapauksissa.

pääkirjoitus

uosaaren sataman ja lentoaseman välisen Itä-Vantaan kehittyminen on jännittävässä vaiheessa. Alueelle ollaan parhaillaan toteuttamassa satojen miljoonien eurojen investointeja, mutta potentiaalia löytyy vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Vantaan keskeneräisyys on tästä näkökulmasta katsoen osoittautunutkin sen vahvuudeksi. Odotusarvot – Vantaan kiinnostavuuden kurssikehitys - pysyvät jatkuvasti hyvinä, jos vapaan rakennusvarannon ja ensiluokkaisten liikenneyhteyksien lisäksi toiminta Vantaalla koetaan muutenkin mutkattomaksi. Näistä mainetekijöistä kannattaa pitää kiinni. Myös Vantaan Energia uskoo varmuudella itäisen pääkaupunkiseudun kehitykseen, sillä mittavan Långmossebergenin jätteenpolttolaitoksen lisäksi Lahden- ja Koivukylänväylän risteysseudulle on saatu tuliterä muuntoasema ja hulppea voimajohto. Olisi hienoa, jos rakennuttamisesta vastaava sähköverkkoyhtiö vielä vaikka valaisemalla tai maalaamalla korostaisi jonkun pylväistä maamerkiksi pääkaupunkiseudun urbaanin ympäristön alkamisesta. Vaikka lumisade vuodesta toiseen yllättääkin meidät tavalliset talviautoilijat, niin on hienoa tutustua kuntatekniikan aurausammattilaisten varustautumiseen tulevaan talveen. Aurauskaluston lähtövalmiutta voi jossain määrin verrata jopa pelastuslaitoksen ennalta tarkasti suunniteltuun ja harjoiteltuun toimintaan. ”Ennakoi tuleva tilanne” tuntuu toimivan edelleen hyvänä iskulauseena yllättävän monessa asiassa – hyvästä kaupunkisuunnittelusta alkaen aina jokapäiväiseen tekemiseen saakka.

Janne Rönnbäck päätoimittaja

Liikennekuntoisuus valvonnassa Tulli tekee ajoneuvojen liikennekuntoisuustarkistuksia. Muun muassa renkaat, alusta ja akselisto tarkistetaan, ja tärkeää on myös, että kuormat on sidottu niin että ovat liikenneturvallisia. Yhteistyötä tehdään myös poliisin ja katsastusviranomaisten kanssa. Oransseilla kilvillä merkittyjen ADR- eli vaarallisten aineiden kuljetusten tarkistaminen vaatii erityisen ADR-koulutuksen, joka annetaan pääsääntöisesti kaikille tullitarkastajille. Jokaisesta tarkastetusta autosta tehdään raportti. Kuluvana vuonna Hakkilassa on tehty 78 ADR-tarkastusta, joista noin viisi prosenttia ei mennyt läpi. VA N TA A N A K S E L I

Vantaan

akselilla

Tiesitkö että …? Porttipuiston kohdalla Vanhalla Porvoontiellä liikkuu vuorokaudessa noin 14 500 autoa.

Hylätyt ajoneuvot huutokaupassa 10.12. Vantaan kaupungin varikolle kuljetettujen hylättyjen ajoneuvojen huutokauppa pidetään jälleen joulukuussa. Myytävänä oleviin ajoneuvoihin voi tutustua huutokauppapaikalla osoitteessa Hanskalliontie 6, 01760 Vantaa 10.12.2012 klo 9 alkaen. Lista myytävistä ajoneuvoista löytyy osoitteesta www.vantaa.fi/kadut ja liikenne

IKEA uusi logistiikkajärjestelyjä IKEA kasvaa entisestään Suomessa. Vantaan tavarataloa on laajennettu vuosien 2011-2012 aikana kokonaisuudessaan noin 9000 neliömetriä, josta varaston laajennuksen osuus oli 5000 neliömetriä. Kokonaisinvestoinnin suuruus oli 30 miljoonaa euroa. Varaston kapasiteetin lisäämisen taustana on vahva myynnin kasvu IKEA Vantaalla. Varaston koon kasvattamisella kehitetään tuotteiden saatavuutta. Lisääntynyt varastokapasitetti parantaa myös suoraan valmistavilta tehtailta tulevien täysien kuormien käsittelyä. - Eli olemme pystyneet tehostamaan tavaravirtaa tavarataloon, summaa IKEA Vantaan tavaratalon johtaja Timo Hulmi. Rahdin vastoonotto siirtyi uuteen osaan tavaratalon viereiselle tontille, josta on sillan kautta yhteys tavarataloon. Vastaanotosta tavarat siirretään osin kuljettimen avulla tavara-

talon puolelle, jossa tavaroiden matka jatkuu joko myyntipaikoille asiakkaiden ostettaviksi tai lyhyt- aikaisesti varastoitavaksi normaaleihin lavahyllyihin. Uudistusten yhteydessä olemme myös ottaneet käyttöön pahviset kuljetuslavat, joden käytössä IKEA on edelläkävijä maailmassa. Verrattuna puisiin kuljetuslavoihin on hyötynä tilan säästö kuljetuksissa sekä se, ettei tyhjiä lavoja kuljeteta edestakaisin. Pahviset lavat voidaan kierrättää normaalissa pahvinkierrätyksessä. Tavaratalon laajennuksen jälkeen on henkilömäärä IKEA Vantaalla lisääntynyt noin 30 henkilöllä. Jokaisen IKEA tavaratalon logistisia järjestelyitä ja uusia järjestelmiä kehitetään koko ajan. Muutamissa IKEA tavarataloissa maailmalla on käytössä täysin automatisoituja varastoja, samanlaisia kuin keskusvaratoissa yleensä käytetään.

Vantaan luontokoulu palkittiin Vuosittaisten Ympäristökasvatuspäivien yhteydessä Kuopiossa palkittiin ympäristökasvatustyössä ansioituneet Vantaan Luontokoulun opettaja Katja Lembidakis ja toiminnanjohtaja Olli Viding pitkäjänteisestä työstä Vantaan Luontokoulun toiminnan ja ympäristökasvatuksen kehittämisessä. Vantaan Luontokoulu Sotungissa on perinteikäs koulu, jossa on opetustyön lisäksi osallistuttu erilaisiin tutkimushankkeisiin. Sotungissa on myös käynnistetty yhteistyö pääkaupunkiseudun luontokoulujen ja opettajainkoulutuslaitosten välillä.

VA N TA A N A K S E L I

If tukee taksien peruutuskameran hankintaa Vahinkovakuutusyhtiö If on aloittanut Vantaalla kampanjan taksikuskien peruutusvahinkojen vähentämiseksi. Taksiyrittäjä voi nyt hakea vakuutusyhtiöltä If Investointitukea peruutuskameran hankkimiseen autoonsa. Tuki voi kattaa jopa puolet hankkeen kuluista. - Ifin tilastojen ja Vantaan Taksiyrittäjien kokemusten mukaan taksiautoilijoille sattuu paljon peruutusvahinkoja, jotka voitaisiin välttää asentamalla autoon peruutuskamera. Ihan nyt syys-lokakuussa on tullut esiin kymmenisen tapausta, joissa peruutuskamera olisi voinut ehkäistä vahingon, projektin isä Asko Liimatainen Ifistä toteaa. Aikaisemmin peruutuskameroita on hankittu lähinnä jakelu- ja raskaan liikenteen autoihin. Liimataisen mukaan yksi peruutusvahinko maksaa korjauskuluina, menetettynä työaikana sekä vakuutuksen bonusmenetyksinä ja omavastuina jopa 4000 euroa. - Jo muutaman peruutusvahingon välttämisellä voi säästää lähes taksin hinnan, Liimatainen huomauttaa. Ehkäisty vahinko paras vahinko Kampanjassa peruutuskameran asennuspaketin hinta on maahantuojan ja asennusliikkeiden tuella saatu houkuttelevaksi. Keskivertoautoon asennettu kameralaitteisto maksaa noin 600-750 euroa, josta vakuutusyhtiö maksaa noin puolet. - Vakuutusyhtiön kokemuksen mukaan ennaltaehkäisty vahinko on paras vahinko, ja se auttaa myös pitämään ammattiliikenteen vakuutusmaksut kurissa, vuosia turvallisuustyötä ammattiliikenteen vahinkojen ehkäisemiseksi tehnyt Liimatainen muistuttaa. Kampanja kestää aluksi viisi kuukautta, mutta saadun palautteen ja kiinnostuksen perusteella Liimatainen uskoo investointituen muuttuvan pysyväksi toimintatavaksi. Ifin kanssa yhteistyössä kampanjassa ovat Vantaan Taksiyrittäjien lisäksi kameralaitteiden maahantuoja, vantaalainen One-Pro sekä asennusliikkeet Vantaan Autolaite Heikinlaaksosta, Autonhoito Jamine Tikkurilantieltä sekä EL-CAR Mittatieltä Hakkilasta. - Näin kaikilla lentokenttäalueella liikkuvilla takseilla on lyhty matka laiteasennukseen.

Tiesitkö että …?

vantaalaisten keskimääräinen verotettava tulo vuodessa on 28 882 euroa.

Vantaan Akselin verkkosivuilla voit ilmoittaa ilmaiseksi vuokrattavana tai myytävänä olevista kiinteistöistä, tonteista ja toimitiloista.

Kehä III:n perusparannustyöt

Kontino laajentaa Santaradan ja Hakintien rajaamalle alueelle Hakkilassa käynnistyy asemakaavan muutos, kun liikennevirasto ja Oy Kontino Ab haluavat laajentaa terästuotteiden valmistukseen liittyviä varastoja tuotantotiloja yhdistämällä Kontinon vuokraamat tontit ja lisäämällä rakennusoikeutta. Kontino uudistaa ja laajentaa terästuotteiden valmistukseen liittyviä varastoja tuotantotilojaan. Suunnittelualue sijaitsee Vantaan Akselin yritysalueen keskellä Hakkilassa, Kontinon alueella. Pohjoisessa suunnittelualuetta rajaa kiinteistö osoitteessa Hakintie 10, idässä ja etelässä Hakintie ja lännessä niinkutsuttu Santaradan rautatiealue. VR lopettaa rautatiekuljetukset Kontinolle vuoteen 2013 mennessä, minkä jälkeen kuljetukset hoidetaan rekoilla. Se vaikuttaa kiinteistön toimintojen järjestelyihin ja aiheuttaa myös osaltaan lisätilatarpeita. Asemakaavan muutoksella halutaan luoda edellytykset Kontinon toiminnan jatkumiselle Hakkilassa ja varmistaa tavaroiden sujuvat kuljetukset Hakintien kautta. Kontinon toimintaedellytysten turvaaminen tukee kaupungin tavoitetta kehittää Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Vuosaaren sataman puolivälissä sijaitsevaa Vantaan Akselin aluetta logistiikan, teollisuuden ja kaupan yritysalueena.

Ikanon viherkatto hyvässä kasvussa Keväällä käynnistetty Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanke Porttipuiston Ikanon katolla on päässyt hyvään kasvuun. Ikano seuraa kansainvälistä trendiä, missä kaupunkia kehitetään kestävämpään suuntaan urbaania tilaa ja ekosysteemipalveluja hyödyntäen. Ikanon noin 2000 neliön katolla tutkitaan ja testataan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Viherkattoja eli elävällä kasvillisuudella peitettyjä rakennusten kattoja pidetään yhtenä keinona parantaa ilman laatua, hallita kaupunkitulvia ja tarjota kaupunkilaisille viihtyisämpi elinympäristö. Helsingin yliopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on löytää paras mahdollinen viherkattoratkaisu suomalaisiin olosuhteisiin. - Helsingin yliopiston tutkijat keräävät ja analysoivat tutkimusdataa. Liikekeskuksemme katto ja sen kasvisto ovat heille tärkeä tutkimuskohde vuosiksi eteenpäin, Ikano Retail Centresin toimitusjohtaja Tuire Nyberg kertoo. Katolla mitataan monenlaisia asioita. Helsingin yliopiston tutkijat tarkkailevat muun muassa kasvien kasvua niiden peittävyyden perusteella puolen neliömetrin kokoisilta näytealueilta ja pyydystävät hyönteisimurilla hyönteisiä eri puolilta kat-

toa. Automaattinen sääasema mittaa kasvualustan kosteutta sekä säätilaa ja katolta valuvan veden laatua tarkistetaan kastelukokein. Vuosien varrella tutkimuksessa testataan sopivia viherkattojen perustamistapoja, etsitään parhaita kasvualustoja ja sopivimpia kasviyhdistelmiä. - Viitisen tutkijaa tekee katolla säännöllisesti mittauksia. Ensimmäisiä analyysejä valmistuu talven aikana, Nyberg tietää. Ainutlaatuinen rakennusprojekti on Nybergin mukaan herättänyt kiinnostusta niin yhteistyökumppaneissa kuin asiakkaissakin. - Viherkattoon on käynyt tutustumassa useampi yhteistyökumppanimme. Viherkatto näkyy hyvin Vanhalle Porvoontielle, eikä se ole jäänyt huomaamatta myöskään asiakkailtamme. Jos Vantaan Ikanon viherkatto toimii odotetusti, saatetaan niin sanottua viidettä julkisivua eli kattomaisemaa nähdä jatkossa myös muissa Ikanon rakennuksissa. - Vantaan viherkaton avulla keräämme kokemuksia viherkattojen toiminnallisuudesta. Kokemusta käytetään hyväksi, kun teemme jatkossa päätöksiä tulevista, Ikean kanssa yhteistyössä toteutettavista hankkeistamme, Nyberg toteaa.

Perusparannustöiden kakkosvaiheessa Kehä III:lla uudistetaan muun muassa Lahdenväylän ja Porvoonväylän välinen osuus, joka vaikuttaa merkittävästi Vantaan Akselin alueen liikenteen sujuvuuteen. Muutostöiden ansiosta myös lentoaseman ja Vuosaaren sataman välinen yhteys paranee entisestään. Seuraavaksi tehtävillä tietöillä ei ole suoria vaikutuksia Vantaan Akselin alueen katuverkkoon. Lahdenväylän ja Vanhan Porvoontien välistä osuutta Kehätiestä parannetaan leventäen Kehä III:n pohjoispuolen ajorata nelikaistaiseksi, linjaa Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Jarmo Pajunen. Vanhan Porvoontien ja Kuusikkotielle nousevan Kehä III:n idän suuntaiseen ramppiin on juuri rakennettu liikennevalot sujuvoittamaan erityisesti Kuusikon suunnan liikennettä. Suunnitteilla oleva Kodin Terra – tavaratalo tulee lisäämään erityisesti Porttipuiston eteläosan liikennettä, josta suurin osa suuntautuu Kehä III:lle. Porttipuiston alueella on kokonaisuudessaan tällä hetkellä riittävästi parkkipaikkoja, ruuhka-aikoina voi tosin tulla ajoittaista pulaa paikoista. Kehä III:n parannustöillä on suuri merkitys koko metropolialueen kilpailukyvyn ja kehittämisen kannalta. Vantaan Akselin yrityskeskittymälle tieverkon parantaminen on erityisen tärkeää, onhan se pääkaupunkiseudun logistinen keskipiste. Kehä III on osa kansainvälistä E18tietä ja osa EU:n priorisoimaa Pohjolan Kolmio –liikennejärjestelmää. Kehä III:lla kulkee Jumbon kohdalla lähes 80 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa ja näin se on E18-tien vilkkaimmin liikennöity osa.

VA N TA A N A K S E L I

metropoli Teksti Eija Öhrnberg Kuvat Johan Ahlroth Ilmakuvat Coptermedia

Vantaa panostaa kasvuun

VA N TA A N A K S E L I

Vantaan kaupunki tekee maapoliittista linjaustyötä kiihtyvällä vauhdilla. Kaupungin intresseissä on lisätä sekä työpaikkarakentamiseen että asuntojen tuotantoon kaavailtujen kaavoitettujen tonttien määrää tulevina vuosina myös Vantaan Akselin alueella.

aupunkirakenteen ja ympäristön sekä yhdyskuntatekniikan kehittäminen, hallinta ja hoito kuuluvat maankäytön, rakentamisen ja ympäristöasioiden apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen vastuualueeseen. - Vantaan Akselin alue on yksi fokusointialueistamme samoin kuin esimerkiksi Aviapolis, Vehkala ja Leinelä. Kasvu Vantaalla on jatkuva prosessi, koskaan ei voi sanoa että ”nyt on valmista”, toteaa Nikulainen. - Kaupungin taloustilanteesta huolimatta emme hidasta, vaan päinvastoin pyrimme nopeuttamaan kaavoitusta ja saamaan entistä enemmän asemakaavoitettuja työpaikka- ja asuntorakentamiseen soveltuvia tontteja. Nyt Vantaalla rakennetaan reilun 1500 asunnon vuosivauhdilla, tulevaisuudessa pyrimme 2000 asuntoon vuodessa. Toivomme saavamme jatkossa vuosittain Vantaalle 3000-4000 asukasta lisää. Kaupungin kehitystyö näkyy monella suunnalla. Tikkurilan keskustassa ovat käynnissä mittavat muutos- ja rakennustyöt. Esimerkiksi aseman seutu muuttuu vauhdilla. Valmistuttuaan Tikkurilan asemasta on tulossa Suomen toiseksi vilkkain. Vantaan Akselin kaupunkikuvallisen viitesuunnitelman viesti on, että alueella yritystoiminta ja asuminen

kulkevat käsi kädessä muodostaen kestävän kehityksen mallin mukaisen kaupunkialueen. Vantaan Akselin alueella erityisesti Porttipuiston yrityskeskittymä kehittyy voimakkaasti. Keskittymä laajenee tulevina vuosina Kehä III:n eteläpuolelle. Metson tuotantolaitoksien lähialueita kehitetään edelleen ja valtaosin vielä kaavoittamaton Rusokallion alue luo myös rakentamiselle uusia mahdollisuuksia.

Vantaan Akseli eteläisen Suomen liikenteellisessä keskiössä on yksi voimakkaasti kehittyvistä alueista. Vantaan Akseli-lehti kysyi apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaiselta alueen maankäyttöön ja kehittämiseen liittyvistä asioista. Missä vaiheessa Kaavarunko 1 Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosissa on tällä hetkellä? Vantaan akselin kaavarunko 1 on ollut 13.6.2011 kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja laitettu tuolloin asemakaavan valmisteluaineistona nähtäville. Kaavarungon eteläosaa tarkistetaan parhaillaan Ruokakeskon keskusvaraston laajentamiseen liittyvällä asemakaavan muutoksella, jonka on tarkoitus mennä ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakuntaan vielä tämän vuoden puolella.

VA N TA A N A K S E L I

metropoli

Vantaan kaupungin maankäyttö -toimialan tehtävänä on kaupunkirakenteen ja ympäristön sekä liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kehittäminen, hallinto ja hoito. Kaavarunko on yleispiirteinen suunnitelma, jossa määritellään muun muassa alueen katuverkko, viheralueet ja rakennuskortteleiden sisältö. Kaavaruno 1 sijaitsee Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosissa. Kaavarunko 2:n suunnittelualue ulottuu Honkanummentieltä Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymän pohjoispuolisille alueille.

Vantaan Akseliin syntyy tulevaisuudessa tuhansia uusia työpaikkoja Entä Kaavarunko 2:n alueen pohjoisosien maankäytön suunnitelmat? Vantaan Akselin kaavarunko kakkosen selvitystyötä ei vielä ole käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Selvitystyön painopisteenä on Vanhan Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue, josta valtaosa on vielä asemakaavoittamatonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta tulee aikanaan, ehkä tulevan vuodenvaihteen paikkeilla asettamaan asemakaavoituksen valmisteluaineistoksi laaditun selvitystyön nähtäville osallisten mielipiteiden kuulemiseksi. Rusokallion alueen asemakaavojen muutoshakemuksia ei vielä ole kaupungille jätetty. Miten Metson tyyppisen suuryrityksen muuttaminen Vantaan Akselin alueelle vaikuttaa alueeseen? Metson 1 200 työpaikkaa ovat piristysruiske Vantaan Akselille. Liikenne alueella tietysti kasvaa, mutta lisätyöpaikat myös parantavat joukkoliikenteen tasoa. Onko vastaavan mittakaavan yrityksiä tulossa alueelle lisää tulevaisuudessa? Aluetta markkinoidaan tuotantotarkoituksiin ja kaupunki tekee kaikkensa alueen kehittymiseksi. Metson aliurakoitsijat toivotetaan erityisen tervetulleiksi. Kuinka paljon suuria yrityksiä mahtuu Vantaan Akselin alueelle? Rakentamatta on vielä noin 700 000 kerrosneliötä, joka mahdollistaa 7000 uutta työpaikkaa. Se tarkoittaa, että Vantaan Akselin alueelle mahtuu vielä kymmeniä ”Metsoja”. Uudet yritykset lisäävät paineita alueen liikenneverkolle. Miten tähän vastataan ja millä aikataululla? Kaavarunkosuunnitelmissa ja tulevissa asemakaavojen muutoksissa huomioidaan tarvittavat liikenneverkon tilavaraukset. Kaavarunko 1:ssä esitetään uutta katuyhteyttä Santaradantietä ja Santarataa hyödyntäen Kehä III:n ja Valkoisenlähteentien osuuden välille, jolloin osa liikenteestä voitaisiin ohjata pois Vanhalta Porvoontieltä. Tuusulanväylän ja Lahdenväylän yhdistävä Valkoisenlähteentien poikittaisyhteys on jo olemassa asemakaavoissa, mutta kadun toteuttamisesta Keravanjoen itäpuolelle ei ole tehty päätöksiä. Poikittaisyhteyden toteuttaminen olisi alueen kehittämisen kannalta tärkeää. Millaista yhteistyötä Vantaan kaupunki ja Vantaan Akselin toimijat tekevät? Yhteisesti on jo tehty tai tehdään kaavarungot, kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma, yhteinen markkinointisuunnitelma, yhteiset internetsivut, joissa markkinoidaan myös tontteja. 10

VA N TA A N A K S E L I

Kaavarunko 2:n suunnitelmat vielä kesken Vantaan Akselin kaavarunko kakkosen selvitystyötä ei vielä ole käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Selvitystyön painopisteenä on Vanhan Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue, josta valtaosa on vielä asemakaavoittamatonta. - Kaupunkisuunnittelulautakunta tulee aikanaan, ehkä tulevan vuodenvaihteen paikkeilla asettamaan asemakaavoituksen valmisteluaineistoksi laaditun selvitystyön nähtäville osallisten mielipiteiden kuulemiseksi. Rusokallion alueen asemakaavojen muutoshakemuksia ei vielä ole kaupungille jätetty.

Teksti Riikka Mäkinen Kuvat Vantaan kaupunki

Vantaan Akselin

kaavarunko 1 tarkentuu lautakunnassa Vantaan Akselin kaavarunkotyö on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä työstetään muun muassa alueen eteläosan maankäyttöä tarkentavan Ruokakeskon asemakaavan muutosta. Tikkurilasta Hakunilaan johtava lähivirkistysalue ja ulkoilureittiyhteys siirtyisi etelämmäksi.

akkilan ja Kuninkaalan kaupunginosiin sijoittuvaan kaavarunko 1:een haettu Ruokakeskon asemakaavan muutosehdotus on menossa ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Vantaan kaupungin maankäytön ja ympäristön asemakaavasuunnittelija Jukka Köykkä työstää muutosehdotusta marras-joulukuun lautakuntaan. Asemakaavan muutos tarkoittaisi, että alueella olevat virkistystoiminnot kuten pururata ja hiihtolatu siirretään uudelle lähivirkistysalueelle. Siirrettävät toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin valvonnassa. Kanervanummen vanha puisto muuttuu osaksi Ruokakeskon varastoja toimistorakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeutta lisätään. - Kaavamuutoksessa tullaan edellyttämään, että Ruokakesko voi laajentua nykyiseen Kanervannummen puistoon vasta kun uusi puisto on valmis, Köykkä painottaa.

Suurempi virkistysalue Uusi lähivirkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys kaavoitetaan Santaradantien ja Kanervantien väliselle rinnealueelle muuttamalla alueen metsäisiä ja rakentamattomia työpaikkakorttelialueita uudeksi Kanervannummen virkistysalueeksi. Uudelle virkistysalueelle rakennetaan noin 1,5 kilometriä pitkä valaistu purura-

ta, mikä toimii talvisin hiihtolatuna sekä kuntoiluvälinealue ja sen yhteyteen pieni pysäköintialue. - Uusi virkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys on suurempi kuin nykyisessä Kanervannummen puistossa ja leveämpi kuin poistuvassa Kanervanpuistossa, Köykkä toteaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltyä asemakaavan muutosehdotuksen se asetetaan nähtäville. - Sen jälkeen käsittelemme nähtävilläolo- ja lausuntovaiheen myötä tulevat mahdolliset muistutukset ja lausunnot. Niiden perusteella asemakaavan muutosehdotusta mahdollisesti vielä tarkistetaan ennen kuin se on keväällä 2013 valmis aloittamaan varsinaisen hyväksymiskierroksensa, mikä päättyy kaupunginvaltuustoon, Köykkä selvittää protokollaa.

maisemallisten, taloudellisten ja liikenteellisten näkemysten kanssa. - Työ on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Siihen kuuluu paljon erilaisia selvityksiä ja rakennushankkeesta aiheutuvien vaikutusten arviointia. Köykkä on tyytyväinen kaupunkisuunnittelun saavuttamaan tavoitteeseen, joka varmistaa yleiskaavan viheralueiden ja ulkoiluverkostojen pysymisen alueen suunnitelmissa. - Yleiskaavan tärkeät virkistysalue- ja ulkoilureittiverkostot kulkevat johdonmukaisesti Hakkilan alueen kaavarunkosuunnitelmissa ja käynnissä olevissa asemakaavan muutoksissa mukana. Kaikkien osapuolien on kuitenkin joustettava. - Esimerkiksi Ruokakeskon keskusvaraston laajentamishanke ja siihen sisältyvä Kanervannummen puiston siirtäminen uuteen paikkaan ei ole asukkaiden mielestä hyvä asia. Kaikkien osapuolien kaikki näkemykset voivat päätyä uuteen kaavaan sellaisenaan vain erittäin harvoin. Näkemysten yhteensovittaminen edellyttää kompromisseja kaikilta osapuolilta, myös kaavoittajilta, Köykkä muistuttaa.

Työ on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Siihen kuuluu paljon erilaisia selvityksiä ja rakennushankkeesta aiheutuvien vaikutusten arviointia.

Suunnittelu vaatii kompromisseja Kaupunkisuunnittelun tehtävä ei ole helppo. Uuden asemakaavan suunnittelu kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vaatii sovittelua niin kaavamuutoksen hakijan, asukkaiden, kaupungin, maankäyttöä ja ympäristönsuojelua koskevien lakien sekä

VA N TA A N A K S E L I

esittelyssä

sol

Teksti Kimmo Koivikko Kuvat Johan Ahlroth

työvoimaa tilante Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä, toteavat SOL Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen (vas.) ja SOL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Niilo Kempe.

VA N TA A N A K S E L I

een mukaan Yhteinen henkilöstöpankki takaa apuvoimia paikalle heti, jos kiire yllättää tai työntekijä sairastuu.

ilapäinen henkilöstövaje on yleinen kiusa myös Vantaan Akselin alueen yrityksissä. Vajetta syntyy erityisesti sesonkiaikoina tai työntekijöiden sairastuessa. Nyt esille on noussut ajatus henkilöstöpankin luomisesta, jolloin työntekijä siirtyisi joustavasti yrityksestä toiseen tarpeen mukaan. Idea ei ole aivan uusi. Henkilöstöpankki on kirjattu yhdeksi osaksi Vantaan Akselin kehitysstrategiaa. – Henkilöstöpankki olisi älyttömän hyvä. Yritysten piilokustannukset laskevat, kun työntekijä saadaan nopeasti ja vaivattomasti paikalle, sanoo SOL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Niilo Kemppe. Hänen mukaansa nopeimmillaan tuuraaja on paikalla kahdessa tunnissa. SOL Henkilöstöpalvelut on osa SOL-konsernia. Henkilöstönvuokrausbisneksessä on useita muitakin toimijoita, joista suurimpia ovat Barona, Staffpoint ja VMP.

Erilaiset tarpeet Vantaan Akselin alueella on noin 300 yritystä, joten henkilöstöpankin luominen ei ole aivan yksinkertaista. Tarpeet ovat erilaiset esimerkiksi logistiikka-alan yrityksillä, kaupan alalla ja teollisuudessa. Kemppe sanoo, että suuren yritysryppään kanssa pitäisi ensin kartoittaa, minkälaista tilapäistä työvoimaa tarvitaan. Sen jälkeen täytyy pohtia kiirehuiput ja lopulta koordinoida työntekijöiden liikkuvuus. Esimerkiksi SOLilla on 46 000 kontaktia työaikapankissaan. – Tyypillisesti vuokratyövoimaa on paljon logistiikkakeskuksissa. Olemme myös mukana kaupassa ja teollisuudessa sekä julkisellakin puolella, kertoo SOL Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen. Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä. SOL laskuttaa yritysasiakkaaltaan summan, jossa on mukana työntekijän palkka, työnantajakulut ja kate. Kymmenen euroa tunnissa tienaava työntekijä maksaa asiakkaalle 17-18 euroa riippuen työehtosopimuksesta.

Me sitoutamme työntekijämme parhaiten, kun me pystymme tarjoamaan heille töitä. Listoillamme on paljon nuoria ja jopa eläkeläisiä, Kemppe laskee. SOL on ollut mukana henkilöstönvuokrauksessa vajaat neljä vuotta. Tavoitteet ovat kovat, sillä kolmen vuoden kuluessa Henkilöstöpalveluiden pitäisi olla Suomen suurin liikevaihdolla mitattuna. Silloin liikevaihto huitelee yli 100 miljoonassa eurossa. Viime vuonna SOL Henkilöstöpalveluiden liikevaihto oli 13 miljoonaa ja tämän vuoden ennuste on noin 20 miljoonaa euroa. – Henkilöstövuokrauksen kakku on kasvanut, mutta olemme myös vieneet muilta markkinoita. Pystymme hyödyntämään hyvin jo olemassa olevia asiakkuuksia, Joronen sanoo.

Mikä SOL? SOL-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 207 miljoonaa euroa. Sen emoyhtiö on Solemo Oy. Suomen-tytäryhtiöitä on kolme: Koti-, kiinteistö-, siivous-, toimitila-, turva- ja vartiointipalveluja tarjoava SOL Palvelut Oy. Yhtiön toimitusjohtaja on Juhapekka Joronen, ja sen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on noin 180 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelualalla toimii SOL Henkilöstöpalvelut Oy. Yhtiön toimitusjohtaja on Niilo Kemppe, ja sen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on noin 20 miljoonaa euroa. Pesulapalveluja tarjoaa SOL Pesulapalvelut Oy. Yhtiön toimitusjohtaja on Peppi Kaira, ja sen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on noin 16 miljoonaa euroa. SOL toimii myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Ulkomaan toimintoja vetää johtaja Lauri Leskinen. Ulkomailta konserni hakee noin 25 miljoonan liikevaihtoa tälle vuodelle. VA N TA A N A K S E L I

esittelyssä

Vantaan Energia

Teksti Kimmo Koivikko Kuvat Johan Ahlroth

Energiaa jätteistä

Vantaan Energian jätti-investointi valmistuu vuonna 2014. Vantaan Akselin alueella asennetaan myös voimalinjoja.

Vantaan Energia Oy - Vantaan Energia Oy:n omistavat Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupungit. - Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin. - Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 430 miljoonaa euroa ja liikevoitto 45 miljoonaa euroa.

Vantaan Energia Sähköverkot Oy

ymmenet jäteautot kääntävät kahden vuoden kuluttua nokkansa päivittäin kohti Kehä kolmosen ja Porvoonväylän risteystä. Vantaan Energian uusi, yli 300 miljoonaa euroa maksava jätevoimala tarvitsee nimittäin paljon ruokaa. Laitoksen on tarkoitus tuottaa puolet Vantaan vuotuisesta sähkön ja lämmön tarpeesta. Jätevoimalassa poltetaan koko pääkaupunkiseudun ja läntisen Uudenmaan kotitalouksien syntypaikkalajitellut sekajätteet.

- Vantaan Energia Sähköverkot Oy huolehtii Vantaan sähköverkkojen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta.

Mikä jätevoimala? Vantaan Energia rakentaa jätevoimalan Långmossebergeniin Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä olevalle tontille. Jätevoimala on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Voimalassa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Lämpöä voimala tuottaa noin 920 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 600 GWh vuodessa. Lämmöntuotanto vastaa noin puolta Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. Polttoaineena käytetään HSY:n ja Rosk`n Roll Oy:n sinne toimittamaa syntypaikkalajiteltua sekajätettä. Uusi jätevoimala korvaa Martinlaakson voimalaitoksen viimeistään vuonna 2015 käyttöikänsä loppuun tulevan yhden tuotantoyksikön. Jätevoimalan hinta on noin 300 miljoonaa euroa.

Käsiteltävä jätemäärä on 320 000 tonnia vuodessa, sanoo Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko. Lukujen valossa lienee turha mainita, että kyseessä on Suomen suurin jätevoimala. Vantaan Energia on tehnyt Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kanssa sopimuksen jätteiden toimittamisesta 20 vuodeksi. – Siitä tulee erittäin moderni laitos. Suomessa jätevoimalat ovat uusi ilmiö, mutta muualla Euroopassa ne ovat tuttuja. Kaatopaikoilla ei ole enää tilaa, Reko kertoo. Hän arvioi, että uusia työpaikkoja syntyy kolmisenkymmentä.

Martinlaaksosta säätövoimalaitos Tällä hetkellä Vantaan Energia tuottaa valtaosan sähköstä ja lämmöstä Martinlaakson voimalaitoksessa. Jatkossa se muuttuu säätövoimalaitokseksi, kun jätevoimala kantaa päävastuun energiantuotannosta. – Kivihiilen käyttö ja hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi, Reko vahvistaa. Investoinnille on muutenkin tarvetta, sillä yritysten ja asuntojen määrä kasvaa Vantaalla jatkuvasti. Se taas lisää sähkön ja lämmön kysyntää.

- Yhtiön omistaa emoyhtiö Vantaan Energia.

Voimalinjoja

Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko

VA N TA A N A K S E L I

Myös Vantaan Energian tytäryhtiö investoi parhaillaan miljoonilla euroilla. Vantaan Energia Sähköverkot rakennuttaa Lahden moottoritien varteen sähköasemaa ja voimalinjoja. Verkkopäällikkö Erkki Mikkolan mukaan rahaa kuluu noin kahdeksan miljoonaa. – Kulutus kasvaa ja haluamme turvata alueen yrityksille sähkön syötön, ettei tule keskeytyksiä tai edes pelkoa siitä, Mikkola sanoo.

Vantaan akselin

tankkauspaikat 3

4 5

1. Neste Oil -automaatti, Tikkurilantie 8 (Hakkila) 2. Neste Oil -automaatti, Kankikuja 2 (Kuninkaanmäki) 3. Ysi5-automaatti, Malmarinpolku (Hakkila) 4. St1-automaatti, Salpakuja 4 (Porttipuisto) 5. Shell, Ponikuja 2 (Hakunila) 6. Teboil Diesel-automaatti, Pitkäsentie 2

Tankki täyteen

os autoilijalle tulee polttoaineen tarvetta Vantaan Akselin alueella, niin ei hätää: Lähettyvillä on useita tankkauspaikkoja. Valittavana on kaksi Nesteen ja niin ikään kaksi St1:n automaattiasemaa, joista toinen toimii Ysi5-brändin alla. Miehitettyjå palveluasemia on yksi, Shell, joka kuuluu niin ikään St1:n leiriin. Näiden lisäksi on tarjolla yksi pelkkää dieseliä myyvä Teboilin automaattiasema, joka palvelee ammattiliikenteen tarpeita. Lähivuosina tarjonta kasvaa entisestään, sillä Porttipuistoon, Kehä III:n eteläpuolelle on suunnitteilla iso ABC:n liikenneasema. Sen yhteyteen on kaavailtu myös päivittäistavarakauppaa sekä kahvila-ravintolaa.

ABC-liikenneasema on suunnitteilla Kehä III:n eteläpuolelle Porttipuistoon

VA N TA A N A K S E L I

esittelyssä

Helsingin kukkatoimitus oy Teksti Kimmo Koivikko Kuvat Kristian Ahlroth

Porttisuon logistiikkakeskuksessa Vantaan Akselissa lastataan kukkarekka poikineen; huippupäivinä lähetetään tien päälle jopa 1000 rullakkoa kukkia. Rekat ajavat lastit eri puolille Suomea Helsingin Kukkatoimitus Oy:n sopimusasiakkaille ja yrityksen omiin toimipisteisiin Tampereelle, Seinäjoelle, Ouluun ja Kuopioon. Kukkalogistiikka kahdessa polvessa; toimitusjohtaja Juhani Kotilainen ja poika Juha Kotilainen.

Kukkalogistiikkaa Porttipuistossa

Aberdeenilta vuokratussa 5500 neliömetrin hallissa on yhteensä 2500 neliömetriä viilennettävää tilaa.

VA N TA A N A K S E L I

Kirlis siirtää kanervarullakkoa lastauslaiturille.

ukkakaupan konkari Juhani Kotilainen tuntee tiukasti kilpaillun alan kuin omat taskunsa, onhan hän toiminut omistamansa perheyrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1993. – Alan tarjouskilpailut ovat nykyään todella tiukkoja, moni hyvä yrittäjä on pudonnut kisasta. Olemme tällä hetkellä markkinajohtaja kaikille paikkakunnilla missä toimimme. Kukkabisnes on edelleen kasvussa, olemme Suomessa vielä jäljessä pohjoismaisesta keskiarvosta kukkien ostajina, kertoo Kotilainen.

Sijainti ratkaisee Helsingin Kukkatoimituksen asiakkaita ovat niin suuret tavarataloketjut kuin pienet yrittäjätkin. Suurimpana alan toimijana Suomessa yrityksen liikevaihto on tällä hetkellä noin 42 miljoonaa euroa. Koko yritys työllistää tällä hetkellä 85 työntekijää, joista 30 työskentelee Vantaalla. Työntekijöistä löytyy 15 eri kansallisuuden kirjo. Porttipuistossa sijaitseva ketjukaupan keskuksemme on kasvanut nopeasti. – Tulimme tänne tarkan harkinnan jälkeen neljä vuotta sitten. Valintaan vaikutti Vantaan Akselin alueen paras logistinen sijainti. Kymmenen minuutin ajomatka satamasta logistiikkakeskukseemme ratkaisi valintamme. Jopa 300 rekallista kanervia voi tulla pienen aikavälin sisällä, silloin on logistiikan toimittava. 5500 neliömetrin hallissa on 15 lastausputkea joissa kaikissa voi toimia samanaikaisesti. – Meillä on 23 omaa kuorma-autoa ja 10-15 ulkopuolista liikennöitsijää sesongista riippuen ajamassa lastejamme. Kaikissa autoissa on satelliittiseuranta joten tiedämme tarkkaan missä rekka kulkee ja missä lämmössä. Suurin osa lasteistamme saapuu nykyään Vuosaaren sataman kautta.

Mahdollisuuksien Venäjä Helsingin Kukkatoimituksen liikevaihdosta 5-10 prosenttia tulee Venäjältä ja Baltiasta. Juhani Kotilainen aloitti ensimmäisenä länsimaisena kukkatukku kauppiaana Venäjän kaupan jo kahdeksankymmentä luvulla. – Erityisesti maksuliikenteen hoito on kehittynyt Venäjällä huomattavasti

alkuajoista. Paikallisen yrityskulttuurin oppiminen vei aikansa, samoin toimiminen paikallisten viranomaisten kanssa. – Meillä on myyntikonttori Pietarissa, ja ruusuja, neilikoita ja kimppuja menee ympäri Venäjää aina Vladivostokia myöten. Venäläiset ovat hyvin laatutietoisia ja kukkien täytyy olla näyttäviä, suurempia kuin Suomessa. Venäjälle menevät kukat Helsingin Kukkatoimitus ostaa suoraan ympäri maailmaa sijaitsevilta tuottajilta ja ne kuljetetaan Hollannissa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta rekoilla suoraan Venäjälle.

Alihankkijat meillä ja muualla Helsingin Kukkatoimituksella on kukkivien ruukkukasvien viljelysopimuksia Suomessa, koska ruukkukasvit kannattaa ostaa Suomesta. Suomessa myydään vuosittain esimerkiksi 60 miljoonaa tulppaania, joista 15-18 miljoonaa tulee meille Pieksämäeltä. Suomessa myytävistä kukista hiukan yli puolet tulee ulkomailta. – Afrikan maat ovat nousussa kukkien tuottajina. Ostamme esimerkiksi ruusuja Keniasta, Etiopiasta, Zimbabvesta ja Ecuadorista. Suurimmat ruusut kasvavat jopa 3-4 kilometrin korkeudessa. – Vanhemmiten etsimme vain yhä enemmän uutta; uusia tuottajamaita ja lajikkeita. Tuotanto maailmalla liikkuu sijoittajien liikkeiden mukaisesti, tilannetta pitää seurata koko ajan, kertoo Kotilainen. Toukokuu äitienpäivineen ja koulujen päättäjäisineen on kukka-alan paras sesonki. Kauppa käy kuitenkin vuoden ympäri, hiljaisia kausia ei juurikaan enää ole. Sesongit työllistävät myös pätkätyöläisiä. Helsingin Kukkatoimitus on suosittu alan harjoittelupaikka ja harjoittelijoista valikoituvat parhaat työntekijät. – Olemme työllistäneet tänä vuonna 15 uutta vakituista työntekijää, toteaa Kotilainen ylpeyttä äänessään.

vuoden vuokrasopimus Aberdeenin kanssa. Oman hallin omistaminen kiinnostaa Kotilaista, neuvotteluja tilojen ostamisesta on jo käyty. Lähitulevaisuuden visiona Juhani Kotilaisella on muutaman uuden tukkupisteen avaaminen. Yrittäjyys on hänellä verissä ja vanhemmiten tauti vain pahenee. – Omaa kukkatukkua Venäjällä kannattaisi ehkä harkita pitkällä tähtäyksellä. Venäjä voisi olla laman keskellä painiskelevan Suomen mahdollisuus, pohtii Kotilainen. Perheyhtiön työn jatkaminen on myös lähellä sydäntä, työllistäähän yritys jo nyt Kotilaisen kolme poikaa ja tyttären. – Vantaan Akselin alueen kehittäminen ja yrittäjien välinen yhteistyö kiinnostaa myös minua. Toimimme yrittäjäjärjestöissä ja Perheyritysten liitossa. Kaupan toimijoiden yhteistyöllä voitaisiin saada paljon hyvää aikaan Porttipuiston alueella.

10 minuuttia Vuosaaren satamasta logistiikkakeskukseen ratkaisi paikkavalinnan.

Omat tilat kiinnostavat Helsingin Kukkatoimituksella on Porttipuiston logistiikkakeskuksessa 10 VA N TA A N A K S E L I

koeajossa

aura-auto

Teksti Eija Öhrnberg Kuvat Coptermedia

valmiina lähtöön

24/7

alveen varustautuminen aloitetaan jo kesällä. Varikolla tarkistetaan suola-laitteet, aurat ja hiekoittimet. Aurauskalustolle suunnitellaan omat reitit jo ennen kauden alkua. – Kaikki talven toimenpiteet työvuoroineen viedään toimintasuunnitelmaan, joka antaa mahdollisuuden koko koneiston käynnistämiseen välittömästi kun lunta tai pakkasta tulee. Meillä on töissä 25+ 25 henkeä, alihankkijoita on 50. Hälytyksen tultua meiltä lähtee välittömästi kuusi yksikköä suolaamaan teitä, kertoo Vantaan kaupungin ylitiemestari Erkki Tammisto. 25 000 neliömetriä suurella alueella sijaitsevat niin kalusto- ja korjaushallit kuin kaluston pesupaikka sekä suola- ja hiekkavarastot. – Olemme olleet tällä uudella varikolla vasta reilun kuukauden. Vantaan kaupungin omistama tukikohta, kertoo Vantaan kaupungin vastaava tiemestari Juha Hämäläinen. – Laitteet tulevat keskusvarastolta ja koko alueen käyttöönotto on vielä kesken, teemme edelleen arvioita tarvittavasta varustuksesta. Vantaalla on 774 hehtaaria hoidettavaa katupinta-alaa. Aluetuntemus on kunnossapitotöissä kovassa kurssissa. Talven aurauksista 76 prosenttia tehdään omajohtoisena työnä ja kaksi alueurakkana (24%).

Vantaan kaupungin kuntatekniikan tukikohta Koisotiellä on valmiina talven tuloon. Aurauskalusto on lähtövalmiina lokakuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin kellon ympäri jokaisena viikonpäivänä.

VA N TA A N A K S E L I

– Meillä on 1488 kilometriä katuja hoidettavana, omaa kalustoa 10 monitoimiautoa, neljä isoa aura-autoa sekä kaksi tiehöylää plus alihankkijoiden kalusto. Parhaimmillaan 70 yksikköä lähtee liikkeelle lumisena aamuna, listaa Vantaan kaupungin varikonpäällikkö Kaj Weckström. – Auraustiheys vaihtelee alueittain, koko alue (I-III luokka) tullee aurattua 12-15 tunnin sisällä. Vantaan kaupunki tekee aurausyrittäjien kanssa kolmen vuoden alihankintasopimuksia. Sääpalvelu – josta saadaan esimerkiksi jäätymisarviot - kilpailutetaan myös, samoin materiaalit eli hiekka ja suola. – Käytämme 2000 tonnia suolaa ja 10 000 tonnia hiekkaa vuodessa, Hämäläinen summaa. Vantaa huolehtii myös kiinteistöjen kohdalla olevien jalkakäytävien aurauksesta, hiekoituksesta sekä lumen siirrosta toisin kuin naapurikuntansa Helsinki. – Uusi katuverkosto on tiehoidollisesti vaikeampaa kun kadut rakennetaan kapeammiksi. Tällöin lunta ei voi aurata kadun sivuun, vaan se täytyy aina kuljettaa pois. Tämä vie aikaa ja maksaa rahaa, muistuttaa Juha Hämäläinen.

Parasta A-ryhmää: Ari Korpelan menopeli Merkki Scania P 400 Alusta 3 - akselinen, akseliväli 3900 mm, kokonaispaino 26 000 kg Moottori 6 - sylinterinen ahdettu diesel-moottori. Teho 294 kW, vääntömomentti 2100 Nm Euro 5 päästövaatimukset täyttävä. Vaihteisto Automatisoitu vaihteisto Päälirakenne Pajakulma Oy Alusterä Pure 3004, työleveys 2 600 - 3 200 mm Sirotteluautomaatti Epoke Certus Medium SH-5600, kuiva-ainetilavuus 7 m3, liuossäiliöt 2 600 L Aura Vikmet, kaksikkoteräaura, työleveys 4 000 mm Hinta n. 250 000 e (yllä mainituilla lisävarusteilla)

”Auraamme parhaimmillaan 650 000 kuutiota lunta päivässä joka on noin 40 000 kuorma-auton kuormaa.” VA N TA A N A K S E L I