1/2014
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 12 elämykset 14
huvit 15
Objektiivisuus jää jalkoihin Mediapropaganda tasoittaa tietä Katalonian itsenäistymiselle. Luotain s. 6
Vain muutaman kasvin tähden
Suomessa on tuhansia kannabiksen kotikasvattajia. Viljeleminen vaatii vaivannäköä. s. 8
Valta päättää Ida Hanhiniemi kyseenalaisti bloginsa paikan ja lähti mukaan perustamaan itsenäistä blogiportaalia. s. 12
Hintansa väärti?
Graffitien poistaminen maksaa Tampereella 200 000 euroa vuodessa. Samalla rahalla voisi palkata kuusi sairaanhoitajaa. s. 3
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
9.1.2014
Monessa koulussa sisäilma ahdistaa Emppu Siltaloppi
Sisäilmaongelmien syitä on tarpeen
Avaus
Silja Eisto
silja.eisto@uta.fi
Yhteiskuntaa vaivaa sosiaalinen rappeuma. Yllättävät sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita, koska ne rikkovat rutiineja ja yksilön henkilökohtaisia rajoja. Jotkut uskaltautuvat kuitenkin kyseenalaistamaan ne. Helsinki-Vantaalla bussia odotellessani Italiassa asuva suomalaisnainen istahti viereeni. Pian hän jo kertoi tulevansa äitinsä hautajaisista. Tampereella kauppajonossa iäkäs täti kertoi bataatin mainiosta soveltuvuudesta laatikkoruokiin ja siitä pitävästä siskostaan. Keskustorin bussipysäkillä eräs mies arvioi taitojani kirjoittaa puhelinnumero ylös. Me nykyajan nuoret kun olemme niin monitaitureita ja osaamme tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Jos joku aloittaa vastaavanlaisen keskustelun, itse yrittää usein vain kohteliaasti hymistä jotain ystävällistä ja poistua paikalta. Ei kuitenkaan liian kiireellä, jottei loukkaisi toista. Mistä lähtien kontaktin vastaanottaminen on ollut näin suuri haaste? Liekö taustalla kaupungistuminen tai jokin muu yhteiskunnallinen ilmiö. Omassa tilassa pysyttely tuntuukin olevan yhteiskunnan normi. Jos joku rikkoo sen sosiaalisuudellaan, itselle tulee vaivaantunut olo. Mutta miksi? Kaikki kohtaamani ihmiset olivat ystävällisiä, ja he saivat hymyilemään. Kyseessä taitaakin olla kansantauti – sosiaalinen rappeuma. Onhan vieraille hymyily sallittua. Mikseipä siis myös tuntemattomien kanssa rupattelu ilman nolostumista?
tutkia yli puolessa Tampereen kouluista. Tampereen kaupungin tilakeskuksen tekemän selvityksen mukaan koulut on jaettu neljään eri ryhmään jatkotoimenpiteitä varten. Ensimmäiseen ja toiseen ryhmään kuuluvat sellaiset koulut, joiden henkilökunta ja oppilaat kärsivät sisäilmaongelmiin viittaavista oireista. Näissä kouluissa sisäilmaongelmien syitä aletaan selvittää nopealla aikataululla tammi–toukokuun aikana. Liisanpuiston koulutalo on yksi rakennuksista, joissa on huono sisäilma. Koulun apulaisrehtorin Riikka Lahtisen mukaan 40 prosenttia henkilökunnasta ilmoitti kyselyssä oireilleensa sisäilmaongelmien takia. Oppilaiden oireista ei ole vielä laajaa tietoa. – Oireita on ollut hyvin monenlaisia, silmien punoituksesta kuivaan yskään ja hengitysteiden tulehduksiin, Lahtinen kertoo. Lahtinen on tyytyväinen, että Tampereella koulujen sisäilmaongelmiin on uskallettu rohkeasti tartuttua eikä tilannetta yritetä peitellä. – On mahtavaa, että asiaan reagoidaan. Toivottavasti pian alkaa myös tapahtua.
Apulaisrehtori Riikka Lahtinen on huolestunut sisäilman aiheuttamista terveysriskeistä, kuten hengitysteiden tulehduksista. Luokittelun mukaan kolmanteen ryhmään kuuluvat koulut, joita parhaillaan peruskorjataan tai jotka aiotaan lakkauttaa. Neljännessä ryhmässä ovat koulut, joissa ei ole pikaista tarvetta jatkotutkimuksille. Selvityksen tiedot on kerätty viime syksy-
nä rehtoreille lähetetyllä kyselylomakkeella. Kyselyssä tiedusteltiin, onko koulujen henkilökunnan tai oppilaiden keskuudessa ilmennyt sisäilmaongelmiin liittyviä oireita. Milla Kukkonen
Media nousee vielä Toimitukset palkkaavat lisää toimittajia vuonna 2015. Näin arvioi mediatalouden asiantuntija Arto Suninen. – Kun talous elpyy, mediatalot tarvitsevat pikaisesti lisää henkilökuntaa. Sunisen mukaan lehdet tarvitsevat lisää sisältöä, kun ilmoitustulot kasvavat. Vakituisia toimittajia tuskin palkataan kuitenkaan yhtä paljon kuin heitä on viime aikoina irtisanottu. Suninen ennustaa, että mediatalot alkavat käyttää sisällöntuotannossa yhä enemmän alihankkijoita. Irtisanomiset johtuvat sanomalehtien levikkien laskusta ja ilmoitustulojen pienentymisestä. Usein irtisanomisia
on seurannut lehden tabloidiuudistus, jonka jälkeen on jälleen käyty yt-neuvottelut. Esimerkiksi Pohjolan Sanomat ja Helsingin Sanomat ovat joutuneet erottamaan työntekijöitään uudistuksen molemmin puolin. Tämän vuoden huhtikuussa kokonsa tabloidiksi muuttaa Aamulehti. Lehden päätoimittaja Jouko Jokinen ei pelkää, että uudistusta seuraisi irtisanomisia. – Uusi koko ja yt-neuvottelut eivät millään tavalla liity toisiinsa, Jokinen sanoo. Samaa mieltä on Arto Suninen. Hän ei laittaisi Aamulehden kokouudistuksen ja mahdollisten irtisanomisten välille yhtäläisyysmerkkiä. Hänen mukaansa Alma Median toimitukset ovat jo niin tiukoilla, että
irtisanomisia tuskin enää tulee. Myös Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikön dosentin Jyrki Jyrkiäisen mukaan toimituksissa on niin vähän henkilökuntaa, että nykyiset tehtävät voidaan juuri ja juuri hoitaa. – Toimituksissa käydään tällä hetkellä torjuntataistelua. Jyrkiäinen luottaa silti sanomalehtien tilanteen paranemiseen. Hän ei kuitenkaan usko, että kehitys on niin nopeaa, kuin Arto Suninen ennustaa. Molempien tutkijoiden mielestä sanomalehtien tulevaisuuden suurin kysymys on tuotantotapojen muutos. Marianna Langenoja ja Paula Repo
⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Reetta Tervakangas (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Ilona Koivisto, Minna Ohtamaa, Ilana Pantzar ja Minni Soverila AD: Petri Kangas
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Festivaalien ohjelmat Tampereen Opettajat saivat aiemmin julki museoilla hyvä vuosi lisää valtuuksia Suomen suurimmat festivaalit julkistavat osan ohjelmastaan pari kuukautta aikaisemmin kuin vielä kolme vuotta sitten. Joulukuussa esimerkiksi Ilosaarirock, Provinssirock, Qstock ja Ruisrock ilmoittivat ensimmäiset bändikiinnityksensä. Ruisrockin promoottori Mikko Niemelän mukaan syynä on lähinnä se, että bändit päättävät seuraavan kesän aikatauluistaan aikaisemmin kuin ennen. Bändien varmistuttua festivaalit julkaisevat kiinnitykset mahdollisimman pian. Niemelän mukaan pelkona on, että tieto artistikiinnityksestä leviää jotain muuta kautta, jolloin festivaalin oman julkaisun uutisarvo häviää. Aikainen ohjelmajulkistus auttaa myös festivaalin markkinoinnissa. – Uusien artistikiinnitysten avulla voimme muistuttaa mahdollisia asiakkaita festivaalin olemassaolosta, Niemelä sanoo.
Kävijämäärät useissa Tampereen museoissa nousivat viime vuonna. Vapriikki ja Poliisimuseo löivät kaikkien aikojen kävijäennätyksensä. Tampereen taidemuseossa kävijämäärät nousivat edellisvuodesta noin 9 000 asiakkaalla. Muumimuseossa asiakkaita kävi yli 6 000 edellisvuotta enemmän. Vapriikissa vierailijoita oli vuonna 2013 peräti 189 000. Museo kaksinkertaisti kävijämääränsä. Syynä ennätykseen oli 2000 vuotta vanhoja kiinalaisia terrakottasotureita esitellyt näyttely. Vapriikin viestintäsuunnittelijan Tähtitalvikki Poikajärven mukaan terrakotta sotureiden näyttely toi museolla merkittävät tulot. Vapriikille harvinainen näyttely oli kallis investointi, mutta museon talous jäi voiton puolelle.
Tämän vuoden alusta lähtien opettajilla ja rehtoreilla on ollut suuremmat valtuudet puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen. Uuden lain mukaan opettajilla on lupa ottaa oppilailta ja opiskelijoilta pois häiritsevät, vaaralliset ja laissa kielletyt esineet. Myös puhelimet saa takavarikoida. He voivat myös tehdä opiskelijalle tarkastuksen. Opettajien ammattijärjestön kehittämispäällikön Nina Lahtisen mukaan uuden lain taustalla on häiriökäytöksen kasvu. Tampereen kouluissa lain toivotaan tuovan lisää selkeyttä yhteisiin pelisääntöihin. – Luvassa ei ole suurta muutosta, mutta lain avulla koulujen toimintamallit toivottavasti yhtenäistyvät, Kaarilan koulun rehtori Tarja Hyssä kertoo.
Oona Lohilahti
Juha Kaita-aho
Silja Eisto
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
utain.uta.fi
Töhrijät tulevat Tampereelle kalliiksi SOTKUT Tampereella
Juha Valkeajoki
Emppu Siltaloppi
poistetaan 5 000 töhryä ja graffitia vuosittain. Kustannuksilla voisi maksaa kuuden hoitajan vuoden palkat. Tampereen kaupunki käyttää graffitien, töhryjen ja laittomien julisteiden poistamiseen arviolta 200 000 euroa vuodessa. Kesäkaudella töhryjen poistaminen työllistää 2 siivousryhmää viikottain, kertoo rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Keskustan alueella töhryt poistetaan nopeasti, laitakaupungilla graffitit voivat säilyä jopa vuosia. Graffitien puhdistamiseen käytettävä summa vie noin prosentin kaupungin yleisten alueiden kunnossapidon kokonaisbudjetista. – Tällä summalla kaupunki voisi palkata 6 vakinaista hoitajaa esimerkiksi vanhusten palveluihin, arvioi talousjohtaja Jukka Männikkö. Männikkö pitää graffitien siivoukseen käytettävää summaa isona. Tällä summalla voitaisiin parantaa huomattavasti esimerkiksi kaupungin kirjastopalveluita. Ensimmäinen laillinen graffitiseinä perustettiin Helsinkiin vuonna 2009. Lailliset seinät ovat tämän jälkeen yleistyneet nopeasti pääkaupunkiseudulla. Joonas Lepistö ja Johanna Loukaskorpi tekivät Tampereella valtuustoaloitteen laillisesta seinästä vuonna 2010. Tampereelle ei kuitenkaan saatu pysyvää graffitiseinää. Loukaskorpi arvioi, että graffitiseinä vähentäisi laitonta töhrimistä jonkin verran. – Seinä tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka eivät tee graffiteja ammattimaisella asenteella ja jotka eivät kaipaa kiinnijäämisen riskiä.
Johanna Loukaskorven mielestä graffitit kuuluvat katukuvaan.
Graffitiseinä EI VÄHENTÄISI Kylmäkosken mielestä töhryjen määrää. Hänen mukaansa seiniin, puistoihin ja siltojen alle töhrivät eivät kaipaa laillista seinää. – Graffitit ovat kulttuurikysymys. Tussitöhrijät hakevat jännitystä. Keskeistä on töhrimiseen liittyvä laittomuus. Töhrijät saavat fiboja siitä, että ovat onnistuneet maalaamaan vaikeille tai näkyville paikoille jäämättä kiinni. Kylmäkoski kuitenkin kannattaa seinän rakennuttamista, kunhan sitä huolletaan kunnolla. Töhryjen siivoamiseen käytettävillä euroilla saisi hankittua graffitiseinän, jolle voisi maalata laillisesti. – Tarvitseeko graffiteja poistaa? Mielestäni ne kuuluvat katukuvaan, Loukaskorpi sanoo. Säde Mäkipää
Tampereen Santalahden hylätyt rakennukset ovat graffitimaalaajien suosiossa.
⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Tutkijat havaitsivat: Tunteet valtaavat koko kehon
Seurakunnat yhteen Tampereella
Taustatyö on näkymätöntä
Suru painaa palana kurkussa, ja ilon tunne kipristelee varpaissa asti. Uuden tutkimuksen mukaan tunteet todella tuntuvat fyysisesti kehossa. Tunteiden aiheuttamat tuntemukset vaikuttavat olevan eri ihmisillä myös hyvin samankaltaisia. – Keskeistä on erityisesti se, että eri tunteet tunnetaan fyysisesti eri tavalla, sanoo Tampereen yliopiston psykologian professori Jari Hietanen. Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä näytti tutkittaville muun muassa tunteita herättäviä videopätkiä ja tunteita kuvaavia sanoja. Sitten suomalaisia ja taiwanilaisia tutkittavia pyydettiin värittämään tietokoneella esitettyihin ihmiskehon ääriviivapiirroksiin ne alueet, joilla he tunsivat muutoksia. Tutkimuksessa havaittuja tuntemuksia
ei mitattu mitenkään, vaan tulos perustuu ihmisten omiin arvioihin. On mahdollista, että havaitut tunteet heijastavat siten kulttuurisia käsityksiä siitä, missä eri tunteiden kuuluu tuntua. – Tuntemukset olivat kuitenkin samoja kaikilla. Kielellisten konventioiden taustalla voi olla se, että tunteet todella tuntuvat fyysisinä. Tuloksesta ennustetaan olevan apua esimerkiksi psyykkisten häiriöiden tutkimuksessa. – Tulosten avulla voidaan tutkia, tuntevatko esimerkiksi masennuksesta kärsivät ihmiset nämä tuntemukset samalla tavalla ja millainen vaikutus terapialla tai lääkehoidolla on. Tutkimukseen osallistui yli 700 ihmistä, joista 36 oli taiwanilaisia ja loput suomalaisia.
Tampereen uusi seurakuntajako vähentää seurakuntien määrää. Jatkossa suomenkielisiä seurakuntia on 10 sijaan neljä. Ruotsinkielinen seurakunta säilyy ennallaan. Uudet, tasakokoisemmat seurakunnat luodaan yhdistämällä. Uuden seurakuntajaon taustalla ovat säästöpaineet ja kirkollisverotuottojen lasku. Esimerkiksi Kalevan seurakunta liittyy keskustan alueelle muodostettavaan Tuomikirkkoseurakuntaan. Kirkkoherra Salla Häkkinen korostaa, että uusi laajempi seurakunta on mahdollisuus tarjota uudenlaisia palveluita. Tuttu seurakuntatoiminta ei muutu Kalevan kirkossa. Henkilöstövähennykset pyritään toteuttamaan eläkkeelle jäämisillä. Uudistuksen ajankohdasta päättää kirkkohallitus. Syksyllä järjestettävät seurakuntavaalit toimitetaan todennäköisesti uuden seurakuntajaon pohjalta.
Olen seurannut uutisia Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä usean vuoden ajan. Olen keskustellut asioista katalonialaisten kanssa ja tutustunut paikalliseen elämänmenoon. Tiedän, mitä Espanjan koillisnurkkaan kuuluu, mutta kirjoittaessani juttua Kataloniasta vastaan tuli ongelma. Suurikaan tietomäärä ei yksinään riitä, jos tietojen lähteitä tai todenperäisyyttä ei pysty todistamaan. Katalonialaiset ovat tyytymättömiä verotukseensa. Miten niin? Enemmistö katalonialaisista haluaisi laajemman itsemääräämisoikeuden. Kenen mukaan? Taustatyö saattaa olla jutussa näkymätöntä. Silti iso osa toimittajan ajasta kuluu tutkimustyöhön ja taustoittamiseen. Jutussa esitetyille tiedoille on löydettävä lähde ja mielipiteille kertoja.
Jannika Melkko
Tiina Heikkilä
Jannika Melkko
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Rock-konserteissa käyminen on yleisin syy nuorten tinnituksen alkamiselle.
Elämä ilman hiljaisuutta TERVEYS Tinnitukseen ei totu, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Kun Suvi Ikonen aukaisi silmänsä sairaalan heräämössä korvaleikkauksen jälkeen, hän luuli kuulevansa ympärillään olevien sairaalalaitteiden surinaa ja kolinaa. Paniikki iski vasta sitten, kun hänet vietiin osastolle. Äänet eivät tulleetkaan ulkopuolelta, vaan hänen omista korvistaan. Ikosen tinnitus alkoi huminana ja korvien soimisena noin 15 vuotta sitten ilman erityistä syytä. Aluksi hän ei kiinnittänyt siihen huomiota, eikä se häirinnyt elämää. Vasta korvaleikkauksen jälkeen hän ymmärsi, miten vaikeaa tinnituksen kanssa eläminen voi olla. Melu etenkin vasemmassa korvassa oli lähes sietämätön. – Kaksi ensimmäistä vuotta olivat mel-
koista henkiinjäämistaistelua. Silloin kävin kuilun reunalla. Leikkauksen jälkeen ja tinnituksen pahennuttua Ikonen oli sokissa. Koko vartalo oli lukossa, eikä nukkuminen onnistunut. Lääkärin määräämät rauhoittavat auttoivat pääsemään tilaan, jossa hän pystyi käsittelemään asiaa paremmin. Myöhemmin Ikonen söi myös mielialalääkkeitä ja kävi psykologilla vuoden ajan. Mielenterveyspalvelujen avulla hän pääsi akuutin sokkivaiheen yli. Toinen tärkeä asia toipumisessa oli vertaistuki. – Koska tinnitusta ei voi nähdä, minun teki mieli mennä kyselemään tuntematto-
milta, tinnittääkö heillä. Päädyin jossain vaiheessa vertaistukiryhmään, ja siitä oli minulle todella paljon apua. Tällä hetkellä Ikonen vetää itse Tampereen vertaistukiryhmää. – Jotkut käyvät ryhmässä vain kerran nähdäkseen, että muutkin kärsivät samasta vaivasta, ja ovat eläneet sen kanssa vuosia tai vuosikymmeniä. Yksikin nuori nainen sai paljon apua jo siitä, että näki ryhmäläisten hymyilevän, vaikka heillä oli ollut tinnitus jo kauan. Erityisesti vanhemmille ihmisille ryhmä saattaa olla kuukauden kohokohta. – Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, että
tinnitus on tauotonta eikä se lakkaa edes yöllä. Tämä on pahimmillaan invalidisoivaa. Ikonen on kuullut myös tapauksista, joissa tinnitus on ollut yksi syy itsemurhaan. Vertaistukiryhmässä käyvistä osalla tinnitus on saanut alkunsa meluvauriona. Tinnituksen hyväksyminen on yleensä vaikeinta niille, joilla vaivan syntymiselle ei ole mitään lääketieteellistä syytä. Lääkärien suhtautuminen oireeseen on ollut välillä vähättelevää. Tinnitukseen kun ei ole kunnollista hoitomuotoa, se ei näy ulospäin eikä aiheuta kipua. Ikonen kuitenkin kehottaa tinnituksesta kärsiviä vaatimaan apua.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5
Kristiina Lehto
Korvien soimiselle ei aina ole syytä
Mikä?
Tinnitus eli korvien soiminen
masti. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tapani Rahko arvioi, että vanhemmasta väestöstä kymmenillä prosenteilla on tinnitus. Harva kuitenkin hakee vaivaansa apua. – Tinnitus on erittäin yleistä, mutta kaikilla se ei ole häiritsevää. Siksi siitä ei puhuta. Rahkon mukaan nuorten tinnitus johtuu melko pitkälti rockkonserteista saaduista meluvaurioista. – Kukaan ei varsinaisesti tiedä, mistä korvien soiminen johtuu. Ainoa selkeä syy on altistuminen liian kovalle melulle. Tinnitusta hoidetaan muun muassa tinnitusäänen peittävillä maskereilla, kuulokojeilla, fysioterapialla ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Hoitokeinojen vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä niistä ole apua läheskään kaikille.
○○Tinnitus ei johdu ulkoisesta ääniaistimuksesta. Tinnitus on oman kuuloradaston sähköistä kohinaa, jonka aivot havaitsevat. ○○Sen aiheuttajia ovat muun muassa melu, iskut ja potkut päähän ja niska- ja hartianseudun lihasjännitys. Aina syytä ei voida todentaa. ○○Tinnitus voi aiheuttaa uniongelmia, keskittymis häiriöitä ja masennusta. ○○Nykyään hoitomenetelmä on uudelleenoppimishoito. Tavoitteena on, että aivot alkavat hiljalleen tottua ääneen.
Oona Lohilahti
Lähde: www.tinnitusyhdistys.fi
Tinnituksesta kärsivien määrää tiedetä var-
”
Alussa olisin ollut valmis antamaan vaikka toisen jalkani, kunhan vain saisin tinnituksen pois.” Suvi Ikonen, Vertaistukiryhmän vetäjä Oona Lohilahti
– Tinnitusta ei voida hoitaa pois, mutta oloa pystytään kuitenkin helpottamaan monilla tavoilla. Itse sain apua mielenterveyspuolelta ja vertaistuesta. Liikunta ja omasta kunnosta huolehtiminen auttavat kestämään tinnitusta. Ikonen on säilyttänyt työkykynsä, mutta on joutunut harkitsemaan alan vaihtoa. Lasten kanssa työskennellessä kovalta melulta ei voi välttyä. – En ole ihan varma, kannattaako omaa kuuloa altistaa sille melulle enää pitkään. Ikosen mielestä on parempi oppia kuuntelemaan tinnitus pois kuin yrittää peittää ääni toisella äänellä. Poisoppimisessa ta-
voitteena on olla kuuntelematta tinnitusääntä. Töiden jälkeen Ikonen ei laita kotona edes radiota päälle, vaan on mieluummin hiljaisuudessa. Tinnittäjä ei kuitenkaan ikinä kuule hiljaisuutta, sillä tinnitus seuraa aina mukana. Tinnitukseen ei koskaan totu, mutta 15 vuoden aikana Ikonen on oppinut elämään sen kanssa. – Alussa olisin ollut valmis antamaan vaikka toisen jalkani, kunhan vain saisin tinnituksen pois. Nyt en enää tekisi sitä. Oona Lohilahti
Suvi Ikonen sanoo, että tinnituksen kanssa eläminen vaatii kärsivällisyyttä. Tinnituksen voi kuitenkin oppia hyväksymään. Hän korostaa, että elämässä täytyy olla asioita, joiden takia elää.
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Unelma omasta valtiosta Itsenäisyys Katalonia äänestää itsenäisyydestä marraskuussa.
Tänä vuonna Katalonian liittämisestä Espanjaan tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta. Viime syyskuun 11. päivänä vanhan roomalaistien Via Augustan reitti Koillis-Espanjan rannikolla täyttyi keltapaitaisista ihmisistä. Itsenäisyyttä tavoittelevat katalonialaiset tarttuivat toisiaan käsistä ja muodostivat 400 kilometriä pitkän ketjun, joka ylsi koko Katalonian alueen poikki pohjoisesta etelään. Samaan aikaan ihmisketjuja syntyi ympäri maailman. Katalonialaiset vaativat itsenäisyyttä käsi kädessä muun muassa New Yorkissa, Lontoossa, Pekingissä ja Sydneyssä. – Se oli hyvin tunteikas ja erityinen hetki, muistelee Sílvia Cabré Castells, 22. Cabré Castells osallistui ihmisketjuun Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa. Hänen ystävänsä Miriam Ruiz, 21, seurasi tapahtumaa sivusta. – Ihmisketju yhdisti eri sukupolvet osoittamaan rauhallisesti mieltään yhteisen asian puolesta. Se oli kaunista, Ruiz sanoo. Cabré Castells ja Ruiz opiskelevat kasvatustiedettä Barcelonassa. Tällä hetkellä he ovat Erasmus-vaihto-opiskelijoina Tampereen yliopistossa. Aiemmin itsenäinen Katalonia liitettiin virallisesti
osaksi Espanjaa vuonna 1714. Toiveet itsenäisyydestä ovat eläneet 300 vuoden ajan ja nousseet välillä esiin voimakkaampina. Cabré Castellsin ja Ruizin mukaan tyytymättömyyttä ruokkii ennen kaikkea Katalonian epäoikeudenmukainen kohtelu. Monet haluaisivat Katalonialle verotusoikeuden. Nyt maksetut rahat valuvat Madridiin, kun taas esimerkiksi Baskimaassa verorahat pysyvät alueen sisällä. – Annamme enemmän kuin saamme vastineeksi, Ruiz sanoo.
Heikko taloustilanne on johtanut kansalaisten oikeuksien vähentämiseen koko maassa. Uusia lakeja säädetään jatkuvasti. Osa laeista koetaan hyökkäykseksi katalaanikulttuuria vastaan. – Yksi laki esimerkiksi vaatii, että jos katalonialaisessa koululuokassa yksikin oppilas haluaa opiskella espanjaksi, on koko luokan luovuttava katalaanista opetuskielenä, Cabré Castells sanoo. itsenäistymiskysymys hiertää katalonialaisten ja espanjalaisten välejä. Miriam Ruizin perhe on kotoisin Kaakkois-Espanjassa sijaitsevasta Murciasta, joten hän joutuu tasapainoilemaan kahden kulttuurin rajalla. – Arvostan juuriani ja rakastan koko Espanjaa. Kannatan silti itsenäistymistä, sillä mikään muu ei näytä auttavan. Sílvia Cabré Castells on asunut koko ikänsä Barcelonassa. Hän ei tunne olevansa espanjalainen, vaan ennen kaikkea katalonialainen. – En kuitenkaan usko kansoihin, valtioihin ja rajoihin. Itsenäisyys ei ratkaise ongelmia.
Kataloniassa järjestetään marraskuussa kansanäänestys itsenäistymisestä. Cabré Castells ja Ruiz odottavat äänestyspäivää ristiriitaisin tuntein. – Ihmisten täytyy saada ilmaista mielipiteensä. Pahinta on, että välit Espanjaan saattavat huonontua entisestään. Ajatus itsenäisyydestä kytee Kataloniassa. Itsenäisyysmielisten punakeltaraidallisia tähtilippuja on ripustettu useille barcelonalaisille parvekkeille. Ruiz on nähnyt pikkulasten leikkivän hiekkalaatikoilla, kuin he olisivat mielenosoituksessa ja huutavan itsenäisyyttä kannattavien iskulauseita. Tulevaisuus näyttää, syntyykö Eurooppaan uusi valtio. Jannika Melkko
”
Espanja
Koko luokan on luovuttava katalaanista opetuskielenä, jos yksikin oppilas haluaa opiskella espanjaksi.
Katalonia Barcelona
Madrid
Murcia
Sílvia Cabré Castells, katalonialainen opiskelija
Emppu Siltaloppi
Analyysi Media lisää vettä myllyyn Talouskriisin riepottelemassa Espanjassa ihmisten tyytymättömyys kasvaa. Työttömyys, korruptio ja mielivaltainen politiikka herättävät närää kansalaisissa. Erityisesti Kataloniassa kriisistä syytetään konservatiivista keskushallintoa. Konservatiivien tavoitteena on keskittää valtiovalta Madridiin, kun taas katalonialaiset toivovat lisää oikeuksia omalle alueelleen. Itsenäisyyden kannatus on nyt huipussaan Kataloniassa. Kysymyksenasettelusta riippuen mielipidemittauksissa on saatu erilaisia tuloksia kannattajien todellisesta määrästä. Itsenäisyyttä kannattanee kolmasosasta puoleen katalonialaisista, mutta alueen oikeuksien lisäämisen kannalla on valtaosa asukkaista. Espanjassa media on puolueiden omistuksessa ja toimii politiikan äänitorvena. Katalonialaismedia kannattaa avoimesti oikeuksien lisäämistä ja jopa itsenäistymistä. Madridissa media puolestaan tuomitsee itsenäistymishaaveet jyrkästi. Pohjoismaisittain ymmärretystä neutraaliudesta ei espanjalaisuutisissa juuri piitata. Esimerkki median poliittisesta kannanotosta saatiin jouluna, kun Katalonian julkisen televisiokanavan työntekijät pitivät puolen tunnin lakon kuninkaan joulupuheen aikaan. Virallinen selitys ei liittynyt konservatiivisen kuninkaan boikotointiin, mutta tempauksen viesti ei jäänyt epäselväksi.
Sílvia Cabré Castells (vas.) ja Miriam Ruiz aikovat äänestää Katalonian itsenäisyydestä.
Jannika Melkko
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7
Juha Valkeajoki
Alaikäiset nuoret kyselevät alkoholia netin keskustelufoorumeilla ja suljetuissa Facebook-ryhmissä.
Viina vaihtaa omistajaa netissä Päihtyminen
Alaikäiset hankkivat alkoholia suljetuissa nettiryhmissä, joissa välittäjinä toimivat anonyymit aikuiset. Kello lähenee kuutta lauantai-iltana Helsingissä. Paikallisen Alkon nurkalla päivystää porukka alaikäisiä nuoria. Joku tuo muovikassin, lasipullot kilisevät toisiaan vasten. Juhlat voivat alkaa. – Useimmiten meidän kaveriporukassa alkoholia hankitaan tutuilta, jotka ovat täysi-ikäisiä, kertoo 17-vuotias helsinkiläinen tyttö. Nuoret, joiden lähipiiristä ei löydy välit-
täjää, saattavat hankkia alkoholijuomansa sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Demin nettisivustolla alaikäinen kyselee alkoholia otsikolla ”Haluan viinaa mutten saa sitä mistään”. Facebookissa toimii suljettuja ryhmiä,
joissa nuoret voivat pyytää tuntemattomia aikuisia välittämään heille alkoholia. Helsingissä toimiva nettipoliisi Jarno Saarinen kertoo, että heille on aika ajoin tehty ilmoituksia suljetuista trokausryhmistä. – Tiedämme, että näitä ryhmiä on, ja aina välillä niitä paljastuu. Tampereen nuorten turvatalolla toimiva kriisi- ja perhetyöntekijä Annika Kankainen arvioi, että alkoholin välittäminen sosiaalisessa mediassa voi lisätä nuorten alkoholinkulutusta. Turvatalon asiakkailla ilmiötä ei ole toistaiseksi havaittu. Kankaisen mielestä siihen on silti suhtauduttava vakavasti.
– Nuorten alkoholin käyttö on aina huolestuttavaa riippumatta siitä, miten nuoret juomansa hankkivat. Helsinkiläinen tyttö on samaa miel-
tä siitä, että some-ryhmät voivat lisätä alaikäisten alkoholinkäyttöä. Hänen mukaansa ne helpottavat juomien hankintaa. Juomia saavat myös ne, joilla ei ole täysi-ikäisiä ystäväpiirissä. Nettipoliisi Saarisen mukaan sosiaalisessa mediassa trokaamisesta jää helpommin kiinni kuin perinteisestä alkoholin välittämisestä. – Ryhmä voi helpottaa saatavuutta, mutta myös lisää kiinnijäämisriskiä. On ajan kysymys, milloin joku paljastaa ryhmän olemassaolon. Saarisen mielestä suljetut ryhmät eivät ole juomisen syy, vaan sen seuraus. – Suomessa on ikään kuin ollut maan tapa, että alaikäiset käyttävät alkoholia.
Asiaa on vähitellen pyritty muuttamaan, mutta se ei tapahdu hetkessä. Saarisen mielestä tärkeintä olisi saada nuoret itse tajuamaan, että alkoholi ei kuulu alaikäisille. – Autolla ajo alaikäisenä on yhteiskunnassamme paheksuttavaa ja samalla myös harvinaista. Nuoretkin tajuavat tämän. Samanlainen oppi alkoholinkäyttöön pitäisi jollain keinolla saada taottua nuorten päihin. Helsinkiläisen tytön kaveripiirissä alkoholia juodaan keskimäärin kerran kuukaudessa. Valtaosa hänen tuntemistaan nuorista juo alkoholia ainakin joskus. Tytön mielestä alkoholia ei välttämättä vaadita hauskanpitoon. – Ilman alkoholia voi todellakin olla hauskaa, varsinkin jos on hyvässä seurassa. Säde Mäkipää
Kaksi keinoa lyödä rahoiksi menestys Rikastumiseen tarvitaan pettämätöntä pelisilmää tai hyviä liikeideoita. Sijoittaja
Pentti Setälä ja yrittäjä Eija Niemi kertovat, miten lompakostaan voi saada vähän paksumman. Juha Valkeajoki
Tiptop Tuotteen yrittäjä Eija Niemi on palkittu työssään. Hänet valittiin muun muassa vuoden 2010 Tampereen Yrittäjänaiseksi.
Lue Utaimen verkkosivulta, miten Nova Groupin Arto Merisalo ja lastensaanti liittyvät näihin tarinoihin.
Pienestä voi tulla suurta
Asunnoilla rahoiksi
Unelmiaan kannattaa aina pyrkiä toteuttamaan, eikä niiden sammuttajia saa kuunnella. Näin sanoo tamperelainen yrittäjä Eija Niemi. Hän sai itse lähipiiriltään huonoa palautetta ryhtyessään Tupperwaren konsulentiksi. Nyt hän toimii yrityksen maahantuojana ja työllistää viisi henkilöä. – Kun lähdin ensimmäisen kerran esittelylaukkuni kanssa kutsuille, en ajatellut astuvani tulevaisuudessa näin suuriin saappaisiin. Niemen mielestä nuorten ei kannata vähätellä pieniäkään ideoita. Niistä voi lopulta syntyä jotain suurta. Hän kannustaa myös vaihtamaan tarvittaessa suunnitelmaa. Erinomaiseen ideaan kannattaa tarttua, vaikkei se mahtuisi sen alan sisälle, johon on hankkinut koulutuksen. Niemen mukaan halu rikastua ei ole paras syy ryhtyä yrittäjäksi, muttei huonokaan. Häntä itseään motivoivat aikoinaan autonkäyttöetu ja konferenssimatkat. Hän kuitenkin huomauttaa, että raha tulee vain kovalla työllä. Rikastuminen vaatii sitoutumista ja kykyä aikatauluttaa. Kaikki voi mennä pieleenkin. – Menestyvä yrittäjä pyrkii aina laatuun. Hän uskoo tuotteeseensa ja uskaltaa palkata itseään parempia työntekijöitä. Hän on rehellinen ja tekee arvojensa mukaista työtä.
Vuokratuloilla voi elättää perheensä, tietää liikemies Pentti Setälä. Hän on rakennuttanut kotikaupunkiinsa Huittisiin lukuisia kerros- ja rivitaloja sekä useita keskustan liikerakennuksia. Sijoittajakonkari pitääkin asuntoa turvallisimpana sijoitusmuotona. Hänen mielestään nuorten olisi hyvä ostaa oma asunto mahdollisimman varhain. – Kun omistaa asunnon, omistaa jotain konkreettista, jonka arvoon voi itse vaikuttaa. Asuntojen hinnat romahtavat harvoin toisin kuin osakkeiden.
Setälän mukaan paras sijoitusasunto on pieni ja hyvällä paikalla. Keskustayksiöihin löytyy aina vuokralainen. Setälä on kokeillut myös sijoittamista suoraan yritysten osakkeisiin, mutta menettänyt kokeiluissaan isoja summia rahaa. Hän huomauttaa, että osakesijoittaminen vaatii perehtymistä ja tilanteen seuraamista. Setälän mukaan varminta on ostaa perinteisten teollisuusyritysten osakkeita. Vuosikymmeniä toimineet yritykset ovat usein vakaita ja tekevät konkursseja harvoin. Marianna Langenoja Marianna Langenoja
Liikemies Pentti Setälä rakennutti Huittisten keilaja pelihallin pari kuukautta sitten. Hän suosittelee varovaisuutta aloitteleville sijoittajille.
8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Kukkaa kaapissa Huumausaineet Suomessa kannabiksen kasvattaminen ja käyttäminen on
laitonta. Silti kumpikin toiminta on yleistä. Kasvattamisen aloittaminen on helppoa, mutta vaatii tekijältään vaivannäköä. Kiinnijääminen on aina mielessä. Kuvat: Emppu Siltaloppi Teksti: Milla Kukkonen
ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 9
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
”
Kasvatusta ja käyttöä katsotaan yhä useammin läpi sormien.”
Kasvatusteltta kohoaa olohuoneen nurkasta. Sen vieressä oleva ovi on pidettävä kiinni, etteivät hajut pääse karkaamaan.
Rappukäytävässä ei leijaile epämääräistä imelää hajua, vaikka kuinka yritän terästää aistejani. Huoneistossa kaikki näyttää ensivilkaisulla aivan normaalilta. Oven avannut nuori mies kättelee vieraitaan asiallisesti ja tarjoaa kahvia. Jos asuntoon saavuttuani en tietäisi, että sen asukki viljelee kannabista, luultavasti en osaisi sitä edes aavistaa. Oven avannuT Kasvattaja kokeili kannabista ensimmäisen kerran 17-vuo tiaana. Parin vuoden ajan hän hankki tavaran aivan muualta kuin omasta olohuoneestaan. Ajatus kotikasvattamisesta heräsi, kun eräs katukauppa epäonnistui surkeasti. Mies kavereineen maksoi isosta erästä välittäjälle monta sataa euroa, mutta tavara osoittautui käyttökelvottomaksi – Se oli jotain synteettisellä THC:llä kyllästettyä rikkaruohoa. Siinä tunsi olonsa niin huijatuksi, että oli parempi alkaa kasvattaa itse, mies sanoo. Aloittaminen oli yksinkertaista. Piti vain käydä Biltemassa ostamassa pari energiansäästölamppua. Lisäksi tarvitsi ainoastaan multaa ja ruukun, johon tuttavalta saadut siemenet saattoi istuttaa. Viritelmän mies sijoitti komeron nurkkaan. Pienen odottelun jälkeen siellä vihersi ensimmäinen, melko pieneksi jäänyt, kukka. EnsimmäiseN KOKEILUn jälkeen kotikasvatus on jatkunut useita vuosia, ja kasvien määrä on koko ajan lisääntynyt. Kasvattajalle tärkein syy kotona kasvattamiselle on se, että aina voi olla varma tuotteen laadusta. Kadulta ostettu tuote saattaa olla laadultaan vaihtelevaa, eikä aina tiedä, minkälaisen prosessin se on läpikäynyt ennen päätymistä käyttäjän käsiin. – Usein se on peräisin kansainvälisiltä markkinoilta. Suomessa kannabiksen kotiviljelyä kuvaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä selvityksessä pienimuotoiseksi. Sato menee valtaosalla omaan käyttöön. Myyntiä kotikasvattajat harrastavat vähän, ja silloinkin lähinnä tuttavapiirin kesken. Näin Kasvattajakin toimii. Tummanpuhuva kasvatusteltta sijaitsee olohuoneen nurkassa. Teltta on kaappimainen, ja se hallitsee huonetta läsnäolollaan. Koostaan huolimatta se näyttää kuitenkin melko viattomalta.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11
Yhdestä kasvista saa suunnilleen 20–30 grammaa poltettavaa tavaraa. Sätkien pitoisuudet vaihtelevat.
Sisällä kaapissa on kannabiksen kasvattamiseen vaadittu peruslaitteisto. Siihen kuuluu suurpainenatriumlamppu, ilmanvaihtoja hajunpoistojärjestelmä sekä kasvatusastiat. Varusteet on tilattu Saksasta pakettina. Ruukuissa orastavien kasvien siemenetkin ovat ulkomaista perua. Kasvatusvälineistön tilaaminen ulkomailta saattaa herättää poliisin uteliaisuuden. Viranomaiset ovat kiinnostuneita laittoman kasvin siementen ja sen viljelyyn menevän laitteiston liikkumisesta postissa. Toisinaan poliisi seuraa postipakettien liikkumista, ja toimitusosoitteita käydään tutkimassa. Kasvattajalla on kuitenkin keinonsa välttää kohtaaminen virkavallan kanssa. Tuotteet hän tilaa yleensä jonkun sellaisen ystävän osoitteeseen, joka ei kasvata kannabista kotonaan. Vaikka postitusosoite tultaisiin tarkastamaan, tavaroiden olinpaikkaa ei voitaisi jäljittää siitä eteenpäin. Tähän mennessä poliisi ei ole ollut kiinnostunut miehen toimista. Hänen mielestään kiinnijäämisriski on nykyisin melko pieni. Lähipiiristään hän tietää vain yhden tapauksen, jossa kotikasvattaja on narahtanut puuhistaan. Tämäkään kiinnijääminen ei johtunut suoranaisesti kotikasvattamisesta. – Kaveri mellasti kotonaan humalassa, minkä takia poliisit tulivat vierailulle ja tietenkin huomasivat viljelmän. Tieto kiinnijäämisen mahdollisuudesta on kuitenkin koko ajan läsnä. Tärkeintä sen välttämiseksi on olla herättämättä naapureiden mielenkiintoa. Kasvattajalla on kasvatusteltassaan aktiivihiilisuodatin poistamassa hajua. Lisäksi olohuoneen ja käytävän välinen väliovi on pidettävä koko ajan kiinni. Kun unohdan sen auki, isäntä vetää sen hetkessä kiinni. – Pitää olla koko ajan niin sanotusti terveellä tavalla varovainen. Olohuoneen ikkunaa peittävät tummat verhot, jotka estävät kirkkaan kasvatusvalon havaitsemisen asunnon ulkopuolelta. kotikasvattaja selviää Suomessa kiinnijäämisestä usein pelkillä sakoilla ja välineiden takavarikoinnilla, jos kasvien lukumäärää, kasvatusolosuhteita ja kasvatuspanosta pidetään voittoa tavoittelemattomana. Kovia rangaistuksia jaetaa Suomessa melko harvoin. – Poliisin määrärahoja on viimeisen viiden vuoden aikana koko ajan pienennetty. Tämän takia kasvatusta ja käyttöä katsotaan yhä useammin läpi sormien.
Mitä?
Kannabis
Kasvattaja on kokeilija. Hän on istuttanut aina eri lajikkeita, jotta pääsee vertailemaan niiden vaikutuksia.
Kasvattaja pitää Suomen lainsäädäntöä kannabiksen käytön osalta vanhentuneena. Hänen mukaansa kannabikseen liittyvät lakipykälät ovat peräisin ajalta, jolloin markkinoita hallitsivat suuret rikollisjärjestöt. Pienimuotoinen kotikasvattaminen ei ole miehen mielestä sovellettavissa voimassa oleviin säädöksiin. Sen takia hän ei myöskään tunne omantunnontuskia oman kasvattamisensa laittomuudesta. Kun poistumme kuvaajan kanssa hissin kautta asunnosta, vaihdamme aiheesta vielä muutamia ajatuksia. Hissin saapuessa alakertaan sanat takertuvat kitalakeen, kun rappukäytävässä kohtaamme Kasvattajan naapuripariskunnan. Kohteliaat tervehdykset vaihdetaan kaikessa sovussa. Mieleeni palaa heti kehotus terveeseen varovaisuuteen. Kuulivatko he jotain? Mikä heidän mielipiteensä mahtaisi olla, jos he tietäisivät yläkerran viljelmästä?
Kasvatusteltan sisällä paistaa kirkas valo. Neljä mustaa astiaa sisältävät uusien kannabiskasvien pienet taimet.
○○Suomalaisista 40 000–60 000 on joskus kasvattanut kannabista. ○○25–34-vuotiaista miehistä lähes puolet on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään. ○○Viime vuoden lopulla Uruguay laillisti kannabiksen viljelyn ja käytön kokonaan. Laillistamista perusteltiin sillä, että se siirtää huumebisneksen pois rikollis jengeiltä. ○○Tämän vuoden alussa Yhdysvaltojen osavaltio Colorado laillisti kannabiksen myymisen viihdekäyttöön. ○○Myös monessa Euroopan maassa, kuten Tšekissä ja Portugalissa, kannabiksen hallussapitoa on dekriminalisoitu.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Oma blogi, oma roti Uudistaja Ida Hanhiniemi, 22, oli perustamassa blogiportaalia,
joka kokosi yhteen oikeat ihmiset ja sopivat markkinat.
Juha Valkeajoki
Kattolampun paikalla roikkuu kart-
Kuka?
tapallo-origami ja pöydällä on kauniisti patinoituneita kynttilänjalkoja. Bloggaaja Ida Hanhiniemen, kodissa sisustus on harkitunoloinen. Ei uskoisi, että Hanhiniemi saa blogin kautta paljon turhaa tavaraa. – Annan tavaraa perheenjäsenille ja kavereille. Kun tavarat tulevat pyytämättä, ne voi antaa huoletta eteenpäin. Viime vuoden lopulla Hanhiniemi ja seitsemän muuta bloggaajaa perustivat uuden blogiportaalin Re:Fashionin. Uuden alustan myötä on palattu blogikirjoittamisen juurille. Portaalissa bloggaajilla on päätösvalta kaikkeen. Viime aikoina Hanhiniemi on päässyt tekemään yhteistyötä sellaisten brändien kanssa, joiden tuotteita hän muutenkin käyttäisi. Kasvissyöjä on mainostanut esimerkiksi ekologista ruokaa tuottavaa GoGreeniä.
Ida Hanhiniemi ○○22-vuotias lifestyle-bloggaaja Tampereelta. ○○Kirjoittaa 365 days with Ida -nimistä blogia. ○○Yksi Re:Fashion-portaalin perustajista. ○○Kirjoittanut erilaisia blogeja vuodesta 2007.
Hänen tulonsa ovat nousseet blogimuuton myötä, vaikka hän ei lähtenyt Indiedaysilta raha-asioiden vuoksi. Sekä kiinteä kuukausipalkka että kampanjapalkkiot ovat lisääntyneet. Kampanjoista maksetaan kirjoittajalle vaihtelevasti. Joskus palkkana on tuotteita, joskus rahaa. Rahapalkkioiden summat lähtevät yleensä paristasadasta eurosta ylöspäin. Joskus kampanjoita voi toteuttaa ilman palkkiotakin. – Pienten suomalaisten yritysten kanssa voi tehdä kampanjoita miltei ilmaiseksi, kun tietää, ettei yrityksellä ole rahaa ja haluaa auttaa jonkun kivan pienen yrityksen näkyvyyden kasvattamisessa.
Hanhiniemen blogia julkaistiin viime kesänä Indiedays-nimisessä blogiportaalissa. Bloggaajat Indiedaysilla toimivat ulkopuolisten alaisuudessa, vaikka nimi saattaa kertoa toista. Viime syksynä osa bloggaajista alkoi pitää meteliä portaalin ongelmista. Hanhiniemellä ei ollut koskaan ongelmia siellä työskennellessä. Hänestä tuntui silti, että hänen bloginsa ei enää palvellut Indiedaysin tarpeita ja toisinpäin. – Meno meni paljon kaupallisempaan suuntaan. Ymmärrän sen täysin, mutta paikka ei kuitenkaan tuntunut siinä vaiheessa enää omalta. Portaalista ei löytynyt yhteistyökumppaneita, jotka olisivat kiinnostaneet juuri häntä. Entisessä portaalissa Hanhiniemeä ja lukijoita häiritsivät myös sivun taustalla vilkkuneet mainokset.
”
Hanhiniemi ymmärtää kuinka hyödyllistä blogissa mainostaminen on pienille yrityksille. Hän pyörittää ystävänsä kanssa filmikameroita myyvää nettikauppaa. Plastic Cameras -sivusto on saanut paljon asiakkaita ilman perinteistä markkinointia. Mainostaminen on hoidettu pelkästään blogissa ja muualla sosiaalisessa mediassa. – Ilman blogiani emme olisi varmasti saaneet samanlaista näkyvyyttä. Nyt firmat miettivät aikaisempaa tarkemmin millaiset brändit kannattaa yhdistää minkäkin blogin kanssa. Hanhiniemen mukaan mainostajat ovat vasta viimeisen vuoden sisällä tajunneet blogien todellisen arvon. Juuri tämän takia bloggaajilla on valtaa.
Meno meni paljon kaupallisempaan suuntaan. Ida Hanhiniemi, bloggaaja
Paula Repo
Ida Hanhiniemelle vuorovaikutus on bloggaamisen suola.
⋆⋆Katukriitikot
Vuoden alussa kertaillaan aina edellisen vuoden tapahtumia. Tapahtumien arvo määritetään usein sen mukaan, kuinka paljon ne ovat olleet esillä mediassa. Median toiminta väistämättä myös ärsyttää kuluttajia. Mikä mediailmiö ärsytti vuonna 2013?
Teksti ja kuvat: Juha Kaita-aho
Esa Jalonen, Nokia
Säästä on puhuttu mediassa aina liikaa, mutta viime vuonna sitä nostettiin esille tavallistakin enemmän. Aina valitetaan siitä, miten muualla on paremmat säät kuin täällä. Nautitaan niistä ilmoista mitä on.
Monica Horsmalahti, Valkeakoski
Tampereen Rantatien tunneli oli pitkään pinnalla viime vuonna. Mielestäni sitä käsiteltiin myös puolueellisesti. Ymmärrän kuitenkin uutisoinnin määrän alueen vieressä asuvien asukkaiden kannalta.
Veera Laine, Tampere
Periaatteessa kaikki keltaisen lehdistön uutisointi ärsytti. Erityisesti ärsytti se, että sosiaalisessa mediassa oli enemmän linkkauksia noihin uutisiin kuin statuspäivityksiä. Tuntuu, että ihmiset eivät enää edes lue laadukkaita uutisia.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
⋆⋆Mitä ihmettä?
Kun oikea naama ei riitä Viime aikoina Facebook-käyttäjien profiileissa on seikkaillut erehdyttävästi käyttäjiään muistuttavia sarjakuvahahmoja.
Mediapeliä
Tiina Heikkilä Bitstrips
Facebookin kuvatulvan on vallannut ilmiö, jossa käyttäjät luovat itsestään yhden ruudun sarjakuvia. Sarjakuvat on luotu sovelluksella nimeltä Bitstrips. Bitstripsillä käyttäjä voi luoda itselleen omannäköisensä avatarin, eli virtuaalisen näköishahmon. Ulkonäköönsä voi vaikuttaa kasvonpiirteistä vaatetukseen. Hahmon voi luomisen jälkeen sijoittaa haluamaansa tilanteeseen, joka valitaan yli 10 000 vaihtoehdosta. Sarjakuvassa voi esiintyä joko yksin tai yhdessä ystävien kanssa. Kanadalaista Bitstrips-sovellusta on ladattu yli 11 miljoonaa kertaa, ja Facebookissa sillä on yli 10 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. Sovellus toimii Android-puhelimilla ja iPhoneilla, mutta kuvien tekeminen luonnistuu myös suoraan Facebookissa.
Viimekuiset kiakkovierasjuhlinnat tarjosivat medialle tulikokeen.
Milla Kukkonen
⋆⋆Miksi näin?
Kertooko luokkakone todellisuudesta?
Helsingin Sanomien verkkosivuilla avattiin luokkakone, jonka avulla voi testata, mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu. Datajournalistinen kokeilu perustuu kyselyyn, johon vastasi yli 40 000 ihmistä. Helsingin Sanomien ja professori Jani Erolan määrittämiä uusia luokkia ovat muun muassa asiantuntijat, kipuajat ja vähäosaiset. Onko uudelle luokkajaolle tarvetta nyky-yhteiskunnassa, sosiologian emeritusprofessori Raimo Blom? – Kyllä sille etenkin keskiluokan analysoinnin suhteen on tarvetta. Laaja keskiluokka tarvitsee hienojakoisempaa analysointia kuin ennen. Työväenluokan määEmppu Siltaloppi
Mielenosoittajat vastustivat luokkaeroja itsenäisyyspäivänä Tampereella.
ritelmä ei sinällään ole muuttunut mihinkään, vaikka työt ovat muuttuneet. Miten onnistuneena pidät Helsingin Sanomien uudenlaista luokkajakoa? – Mielestäni se kertoo melko hyvin eriarvoisuudesta nykypäivänä. Luokkakoneessa kysellään muun muassa harrastuksista. Määrittääkö kulttuurin kulutus nykyisin luokkastatusta? – Ei se määritä luokkia, mutta kulttuuri kyllä jakautuu epätasaisesti luokkien välillä. Kulttuurisesti aktiivisten kotien lasten on myös havaittu menestyvän keskimäärin paremmin kuin niiden lasten, joiden perheissä ei harrasteta kulttuuria.
Ylen Prisma Studio kampanjoi liiallista istumista vastaan uudella Tuoliton tammikuu -kampanjalla. Kampanjaan osallistuvat välttävät istumista kuukauden. Keskustelupalstoilla aihe on herättänyt erilaisia mielipiteitä. ”Tuoliton tammikuu sujuu vastaavasti täällä. Olen välttänyt istumista. Tosin koko pystyasentoa.” @JoutsiaK, Twitter.com ”mikähän lasketaan istumiseksi? onko lattialla istuminen istumista? vai koskeeko se pelkästään tuoleja? ”intiaaniasento” on myös tavallaan istumista. mutta jos se on sallittua, voinko olla tuolilla tai sohvalla siinä asennossa? jos notkeana taipuu polvilteen tuolin päälle, onko se istumista?” mikledon, yle.fi ”Seuraavaksi kuukausi käsillään kävellen? Varpailla tietsikan nappuloita näpytellen.” käsillänsä käveli ja, suomi24.fi
Voivatko luokkajaot leimata ihmisiä? – Kyllä. Luokilla on aina leimat, joita ihmiset kantavat mukanaan. Sitä ei voi estää.
”Pitääkö nyt vielä seistäkin koko tipaton tammikuu?” kyykytystä, yle.fi
Juha Kaita-aho
Säde Mäkipää
⋆⋆Gradu paketissa
Markku Uhari, ”Tyrmistyttävää aivopesua”: Ideologia uskonnonopetusta käsittelevissä lehtiartikkeleissa vuonna 1972, Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2014.
tiina.m.heikkila@uta.fi
⋆ ⋆Lämpenee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Somessa leviävät ruokareseptit saavat kaikki kokkaamaan samaa ruokaa samaan aikaan. Nyt suomalaisten kattiloissa porisee tomaattikastike.
Uhari tarkastelee, millaisia ideologioita uskonnonopetusta käsittelevissä lehtikirjoituksissa ilmenee vuonna 1972 ilmestyneissä sanomalehdissä. Hän on löytänyt artikkeleista 5 erilaista näkökulmaa opetukseen. Uhari kysyy pro gradussaan, onko uskonto koskaan menettänyt merkitystään julkisuudessa.
Vuonna 2012 loppuivat pecorinojuusto ja lehtipersilja. Nyt markettien hyllyt ammottavat tyhjyyttään Mutti-nimisen tomaattimurskan kohdalla. Tämän vuoden avokadopasta on kokki Henri Alenin täydellinen tomaattikastike. Twitterissä Mutti-murskasta ja Alenin reseptistä voi vaahdota tunnisteen #muttigate avulla. S-Ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu haastoi Alenin Twitterissä leikkisään arvuuttelukisaan tomaattimurskan myynnin noususta. Mukaan pääsee tunnisteella #muttiveikkaus. Alenin veikkaus on 40 prosenttia. Lähimmäksi arvanneelle palkintona on tomaattimurskaa.
Marianna Langenoja
Paula Repo
Tapahtumia seurannut myllytys ilmensi lähinnä median kyvyttömyyttä käsitellä yhteiskuntakriittisiä ajatuksia. Lehdistö kiinnitti huomionsa yksittäisiin draamakohtiin, ei kaduille lähtemisen rakenteellisiin syihin. Kiinnostavampaa olisi ollut kysyä, miksi kirjava joukko ihmisiä on valmiita lähtemään mukaan mielenosoitukseen, jonka rauhanomaisuudesta ei ole takeita. Sen sijaan, että media olisi tarjonnut kontekstia, se tarjosi tukea lukijoiden stereotypioille. Ensimmäisenä valtamedia laittoi mielenosoittajat siistiin nippuun. Oli tärkeää saada yhden otsikon alle, keitä ja mitä mielenosoittajat ovat. Lööpeissä seikkailivat huligaanit, rikolliset ja mellakoitsijat. Eivät nykyiset ja tulevat opettajat, lääkärit, kokit, varastotyöntekijät, puoli- ja osatyölliset ja jossain vaiheessa elämäänsä todennäköisesti työttömätkin. Hauskinta oli, kun media keksi anarkismin. Iltapäivälehdet kysyivät systeemipuolueen kaupunginvaltuutetulta, onko hän anarkisti. Anarkismi ei ole suhteellista radikalismia poliittisen järjestelmän sisällä, vaan koko edustuksellisen järjestelmän kahleesta vapauteen pyrkivä ajatussuunta. Anarkismin toimivuudesta voi olla montaa mieltä, mutta olisi suotavaa ymmärtää, mistä kysyy ja keneltä. Kiakkovierasjuhlat kerjäsivät huomiota. Kritiikitöntä medialta oli antaa huomiota vasta, kun paikat laitetaan palasiksi. Huomion antaminen ilkivallalle ruokkii vääriä keinoja, turhautumista ja spektaakkelia. Valtamedia ei ole ympäristö, jossa uudenlaiset ja järjestelmäkriittiset ajatukset voisivat edetä. Järjestelmäkriittisyys ei ole tuhoava voima, vaikka media sen niin yksipuolisesti kuvasikin. Tulevaisuutta rakentava yhteiskuntakritiikki syntyy aina marginaalissa. Varhainen työväenliike oli järjestelmäkriittinen, ja sen vaatimukset ovat sulautuneet yhteiskuntaamme esimerkiksi työaikalainsäädännöksi. On median yhteiskunnallisen tehtävän laiminlyömistä työntää järjestelmäkriittinen moniäänisyys marginaaliin. Kapina innoittaa pätkätyötä tekeviä nuoria, joille yhteiskuntaluokattoman tulevaisuuden lunastus ei enää ole varmaa. Kapinakalikoita on moneen lähtöön, eikä enemmistön kapina ei ole luokkasodan huutamista Sorsapuistossa. Kirkon ikkunoiden rikkominen suututti mielenosoittajienkin enemmistöä ja se tuomittiin heti huutamalla lopettamisvaatimuksia. Pankin ikkunan rikkimeno sen sijaan hymyilytti muitakin kuin mellakkateinejä. Se kertoo jotain epävarmaan asemaan tuomitun kolmevitosen hiljaisesta kapinasta.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Matematiikkaa ja cheekimpää musiikkia Emppu Siltaloppi
Elämäntapa
Voiko musiikista löytää samanlaisia lainalaisuuksia kuin matematiikasta? Matematiikanopettaja-dj Jussi Kankaan mukaan voi. Päivisin Kangas opettaa ja iltaisin hän tanssittaa juhlakansaa. Lukion pitkä matematiikka jäi Jussi Kankaalta aikoinaan kesken, koska hänen mielestään siitä ei ollut mitään konkreettista hyötyä. Välivuoden jälkeen hän kuitenkin aloitti matematiikan opinnot Tampereen yliopistossa. – Matematiikan pääsykoekirja oli kaikkein halvin, ja kaveri houkutteli hakemaan sitä. Lyhyelläkin matematiikalla opinnot alkoivat sujua, Kangas kertoo. Kangas hankki opettajan pätevyyden ja valmistui vuonna 2009. Viime vuodet hän on viettänyt Tampereen teknillisellä yliopistolla. Kangas työskentelee matematiikan laitoksella yliopisto-opettajana ja tutkii matematiikan opetuksen kehittämistä. Kankaalla on myös kokemusta lukiossa opettamisesta. Yliopistomaailma on kuitenkin osoittautunut hänelle sopivammaksi työympäristöksi. – Eräässä lukiossa opettajatädit kauhistelivat opettajanhuoneessa suureen ääneen erästä koulun violettitukkaista opiskelijapoikaa. Yliopistossa ei kohtaa samanlaista. Alkuviikon Kangas opettaa matematiikkaa yliopistolla, mutta loppuviikosta hän suuntaa usein läppärinsä kanssa Tampereen yöhön. Klubeilla ja yökerhoissa hänet tunnetaan paremmin nimellä Jussi40. – Kerran Klubilla tarjoilija arveli, että olen hänen 45-vuotiaan äitinsä ikäinen. Siitä djnimi. Todellisuudessa Kangas on kuitenkin vasta 33-vuotias. Monelle insinöörimatematiikan opiskelijalle Kankaan dj-keikat ovat tulleet yllätyksenä. – Jos tanssilattialla joku jää tuijottamaan, niin voin olla melko varma, että kyseessä on oma opiskelija. Joku on tullut joskus kesken keikan keskustelemaan palauttamattomista Jussi40:n mielestä parasta keikkailussa on tanssilattialta välittyvä energia.
Matematiikanopettaja Jussi Kankaan käteen on tatuoitu liitutaululla näkyvä Fermat´n suuri lause. Se motivoi häntä opiskeluaikoina ja muistuttaa yhä siitä, ettei matematiikka ole aina loogista.
harkkatehtävistä, Kangas sanoo ja nauraa. Kankaan dj-ura käynnistyi sattumalta rock- ja punk-dj:nä lähes 10 vuotta sitten. Vielä viime vuonna keikkailu oli hänen päätyönsä. Keikkoja hänellä oli kuukaudessa 10–13. Tänä vuonna Jussi40 aikoo keikkailla 4–5 kertaa kuussa.Nykyään Jussi40:n soittolistoille kuuluu myös popimpi musiikki. – Dj-uran alussa vielä kuvitteli, että keikkailussa on kyse omasta mielestä hyvien biisien soittamisesta. Parasta kuitenkin on, että jengi tanssii. Siksi nykyään tulee heitettyä myös cheekimpää keikkaa.
Matematiikan laitoksella on Kankaan lisäksi myös muita musikaalisia työntekijöitä. Henkilökunnassa on niin metallikitaristi kuin metallibändin laulajakin ja soittaapa joku myös teknoa. – Musiikista voi löytää samanlaisia lainalaisuuksia kuin matematiikasta. Sointukulut, tahtilajit ja rytmi ovat numeroita, ja musiikissa suositaan tiettyjä kaavoja. En kuitenkaan ajattele musiikkia tältä kannalta sitä soittaessani ja kuunnellessani, Kangas hymähtää. Moni dj tekee Kankaan tavoin muita töitä,
ja hänen dj-kollegoissaan onkin toimittaja ja av-alan projektipäällikkö. Tänä vuonna opettaminen on kuitenkin Kankaan päätyö, ja dj-keikat tasapainottavat sitä hyvin. Iltaisin harjoitustöiden korjaamisen voi vaihtaa levyjen soittamiseen ja tanssilattian täyttämiseen. Silja Eisto
Jussi40 keikkailee 16.1. Tivolissa, 25.1. Klubilla ja 31.1. Doriksessa.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
Senni Luttinen
Näin koin
Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@uta.fi
Kliseen mukaan muutos on aina hyvästä. Kyynikot puolestaan näkevät muutokseen pyrkivät kävelevinä kliseinä.
Matkailemattomuuden voi valita Ympäristö Kaikki eivät matkustele. Miika
samalla tavalla moraalitonta kuin muukin tietoinen väärin tekeminen. – Monet kokevat aidosti laajentavansa horisonttejaan matkailemalla. Kunpa se sitten olisi jotenkin mitattavissa, esimerkiksi viisaampina sanoina ja tekoina, Haverinen sanoo.
Ulkomaanmatkailu alkaa olla suomalaisille arkea. Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksen mukaan ulkomaanmatkailu on kasvanut tasaisesti 10 vuoden aikana. Ulkomaanmatkailu kuuluu erityisesti koulutettujen nuorten arkeen. Matkailualan professori Antti Honkanen kertoo, että suurin osa nuorista matkailee ja ulkomaanmatkailu lisääntyy lama-aikanakin. Opiskelijat lentävät kaukomaille, vaikkei rahaa olisikaan. Myöskään vihreitä arvoja kannattavat nuoret eivät malta jäädä kotimaahan, koska lentäminen on halpaa. – Matkustamisella osoitetaan sosiaalista pääomaa. Berliinissä käyminen kuuluu ”punavuorelaiseen” kulttuuriin, Honkanen sanoo. Järjestelmäasiantuntija Miika Haverinen, 28, on valinnut toisin. Hän ei ole käy-
Eettisesti perusteltu matkailemattomuus ei ole valtavirtaa. Myös professori Antti Honkanen allekirjoittaa väitteen, että ulkomaanmatkailua ei voi hyvittää säästämällä muusta kulutuksesta, jos lentää useamman kerran vuodessa. Matkustamisen päästöt tulevat paikasta toiseen siirtymisestä. – Ristiriita on selkeä. Kestävää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa ulkomaanmatkailua ei ole, Honkanen sanoo. Energiankäytöstä väitöskirjaa Aalto-yliopistossa tekevä Harri Paloheimo kuvailee, että yksi pidempi lentomatka vastaa vuoden jokapäiväistä yksityisautoilua. Viime vuosina vähentynyt kotimaanmatkailu on ekologisempaa, koska se ei vaadi isoja määriä polttoaineita.
Haverisen mielestä lentomatkailun ja ekologisen ajattelun välinen ristiriita on liian suuri. nyt ulkomailla lapsuuden Lanzaroten matkaa lukuun ottamatta. Haverinen ei osaa kuvitella itseään kiertämään eurooppalaisia pääkaupunkeja. Haverisen perustelu jättää matkailu muille on pääosin ekologinen. Hänestä lentokoneella suhaamista ja ympäristötietoista ajattelua ei voi yhdistää. Haverisen mielestä ulkomaanmatkailu on
”
Kestävää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa ulkomaanmatkailua ei ole. Antti Honkanen, professori
Muistilista 9.–15.1.2014: Tamperelaisen lähimatkailijan muistilista Lauantai
Sunnuntai
Maanantai
Tiina Heikkilä Silja Eisto, Tiina Heikkilä ja Juha Kaita-aho
Torstai
Perjantai
Tiistai
Keskiviikko
9.
10. 11. 12. 13. 14. 15.
Uimaan ja saunaan
Tamperetaloon tutustumaan
Humallu huumorista
Draamaile
Shoppailumatka naapurikuntaan
Suomalaisuuden tunnushahmot
Taidematka Pirkkalaan
Pulahda Näsijärveen löylyjen lomassa.
Tampere Filharmonian kevätkauden avauskonsertissa mm. Sibeliusta.
Tsekkaa huumoriaiheinen taidenäyttely.
Lähiteatteria anteeksiannosta ja kostosta.
Irtaudu arjesta, matkusta bussilla Lempäälään ja tee löytöjä.
Suuntaa keskustaan ja vietä aikaa rakastettujen hahmojen kanssa.
Eri suku polvien luomia akvarelleja.
Aikuiset 6 €
Opiskelijat 10 €
Ilmainen
7/14 euroa
Bussimaksu.
Opiskelijat 2 €
Ilmainen
Kaupinojan sauna klo 15–20.45
Tamperetalon Iso sali klo 19
Pispalan Hirvitalo 26.1. asti.
Tampereen ylioppilasteatteri
Ideapark klo 9–21
Tampereen taidemuseon Muumilaakso klo 9–17
23.1. asti Galleria 2
Ajoittain päähäni iskostuu hullu ajatus. Jonkin pitää muuttua. Välillä on pakko alkaa lenkkeillä, välillä on pelastettava maailma. Vähintäänkin on kokeiltava jotain uutta, testattava miltä se tuntuu. Tällaisina hurman hetkinä olen oppinut välttelemään kyynisten ihmisten seuraa. Heiltä en saa tukea pyrkimyksilleni. Muutoksesta puhuminenkin on heille sallittua korkeintaan uudenvuodenaattona, kännivitsinä. Oli kyse sitten tipattomasta tammikuusta tai lihattomasta lokakuusta, aina löytyy joku, jonka mielestä kyseessä on täydellisen typerä tempaus. Myönnetään, teemakuukaudet eivät ole niitä oivaltavimpia muutoksia elämässä. Uuden asian aloittamista kuitenkin helpottaa tieto siitä, että ei ole yksin haasteen edessä. Tipattomalle osallistuvan syyt eivät kyynikkoa kiinnosta. Hän leimaa absolutismia kokeilevan automaattisesti alkoholistiksi – eihän muilla kuin rahansa ja terveytensä joulun aikaan ryypänneillä ole tarvetta viettää kokonaista kuukautta selvin päin. Grillikyljen kuukaudeksi jättävä taas muuttuu hetkessä muita paremmaksi tekeytyväksi jeesustelijaksi. Siellä se taas tilaa kuivaa känttyä, hippi. Edes tupakoinnin lopettamiselle ei saa jakamatonta kannatusta. Aina löytyy yksi oman elämänsä tupakkalakkorikkuri, joka ottaa itseensä kuullessaan toisen lopettaneen. Tupakasta kieltäydyttyäni minua on kehotettu olemaan elvistelemättä ennen kuin olen ollut pari vuotta polttamatta. Kukaan ei koskaan sano suoraan, että on turha esittää muita parempaa. Sanavalinnoin ja äänenpainoin annetaan kuitenkin ymmärtää, että juuri siitä muutoksessa on kyse. Kyynisemmin elämäntavan parantamista tuskin voi kommentoida. Todellisuudessa mitätöivien kommenttien taustalla ovat arvostelijan omat sisäiset ristiriidat. Kukaan ei ota toisen elämäntapamuutoksia tai harmittomia kokeiluja henkilökohtaisena loukkauksena, ellei aihe itsessään kalva arvostelijaa. Jos itsellä ei ole halua tai kykyä muutokseen, on toisten yritykset helppo esittää typeränä ajanhukkana, kliseenä tai jeesusteluna. Yhtään vähemmän ankeaksi toisten yritysten mitätöinti ei kuitenkaan selityksestä muutu. Koska itsensä pettäminen on helppoa, ei reagointiaan usein tiedosta. Tämä pistääkin pohtimaan, kuinka usein itse huomaamattani sorrun toisten yritysten mitätöintiin. Pitää koettaa muuttaa tapani tänä vuonna. Vai menikö tämä taas jeesusteluksi?
Keväällä 2014 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin 3. vuosikurssin infografiikoita. tekijä: Saara Sivonen
Paikkakunta vai henki? Vuonna 2012 poliisin tietoon tuli 107 kuolemaan johtanutta rikosta. Todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi vaihtelee paikkakunnittain.
Jyväskylä
Lahti
Tampere
Vantaa
Oulu
Turku
Helsinki
Espoo
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
Henkirikokset suurimmissa kaupungeissa 100 000 asukasta kohden 2008–2012
Lähde: oikeuspoliittinen tutkimuslaitos