Page 6

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Unelma omasta valtiosta Itsenäisyys Katalonia äänestää itsenäisyydestä marraskuussa.

Tänä vuonna Katalonian liittämisestä Espanjaan tulee kuluneeksi tasan 300 vuotta. Viime syyskuun 11. päivänä vanhan roomalaistien Via Augustan reitti Koillis-Espanjan rannikolla täyttyi keltapaitaisista ihmisistä. Itsenäisyyttä tavoittelevat katalonialaiset tarttuivat toisiaan käsistä ja muodostivat 400 kilometriä pitkän ketjun, joka ylsi koko Katalonian alueen poikki pohjoisesta etelään. Samaan aikaan ihmisketjuja syntyi ympäri maailman. Katalonialaiset vaativat itsenäisyyttä käsi kädessä muun muassa New Yorkissa, Lontoossa, Pekingissä ja Sydneyssä. – Se oli hyvin tunteikas ja erityinen hetki, muistelee Sílvia Cabré Castells, 22. Cabré Castells osallistui ihmisketjuun Katalonian pääkaupungissa Barcelonassa. Hänen ystävänsä Miriam Ruiz, 21, seurasi tapahtumaa sivusta. – Ihmisketju yhdisti eri sukupolvet osoittamaan rauhallisesti mieltään yhteisen asian puolesta. Se oli kaunista, Ruiz sanoo. Cabré Castells ja Ruiz opiskelevat kasvatustiedettä Barcelonassa. Tällä hetkellä he ovat Erasmus-vaihto-opiskelijoina Tampereen yliopistossa. Aiemmin itsenäinen Katalonia liitettiin virallisesti

osaksi Espanjaa vuonna 1714. Toiveet itsenäisyydestä ovat eläneet 300 vuoden ajan ja nousseet välillä esiin voimakkaampina. Cabré Castellsin ja Ruizin mukaan tyytymättömyyttä ruokkii ennen kaikkea Katalonian epäoikeudenmukainen kohtelu. Monet haluaisivat Katalonialle verotusoikeuden. Nyt maksetut rahat valuvat Madridiin, kun taas esimerkiksi Baskimaassa verorahat pysyvät alueen sisällä. – Annamme enemmän kuin saamme vastineeksi, Ruiz sanoo.

Heikko taloustilanne on johtanut kansalaisten oikeuksien vähentämiseen koko maassa. Uusia lakeja säädetään jatkuvasti. Osa laeista koetaan hyökkäykseksi katalaanikulttuuria vastaan. – Yksi laki esimerkiksi vaatii, että jos katalonialaisessa koululuokassa yksikin oppilas haluaa opiskella espanjaksi, on koko luokan luovuttava katalaanista opetuskielenä, Cabré Castells sanoo. itsenäistymiskysymys hiertää katalonialaisten ja espanjalaisten välejä. Miriam Ruizin perhe on kotoisin Kaakkois-Espanjassa sijaitsevasta Murciasta, joten hän joutuu tasapainoilemaan kahden kulttuurin rajalla. – Arvostan juuriani ja rakastan koko Espanjaa. Kannatan silti itsenäistymistä, sillä mikään muu ei näytä auttavan. Sílvia Cabré Castells on asunut koko ikänsä Barcelonassa. Hän ei tunne olevansa espanjalainen, vaan ennen kaikkea katalonialainen. – En kuitenkaan usko kansoihin, valtioihin ja rajoihin. Itsenäisyys ei ratkaise ongelmia.

Kataloniassa järjestetään marraskuussa kansanäänestys itsenäistymisestä. Cabré Castells ja Ruiz odottavat äänestyspäivää ristiriitaisin tuntein. – Ihmisten täytyy saada ilmaista mielipiteensä. Pahinta on, että välit Espanjaan saattavat huonontua entisestään. Ajatus itsenäisyydestä kytee Kataloniassa. Itsenäisyysmielisten punakeltaraidallisia tähtilippuja on ripustettu useille barcelonalaisille parvekkeille. Ruiz on nähnyt pikkulasten leikkivän hiekkalaatikoilla, kuin he olisivat mielenosoituksessa ja huutavan itsenäisyyttä kannattavien iskulauseita. Tulevaisuus näyttää, syntyykö Eurooppaan uusi valtio. Jannika Melkko

Espanja

Koko luokan on luovuttava katalaanista opetuskielenä, jos yksikin oppilas haluaa opiskella espanjaksi.

Katalonia Barcelona

Madrid

Murcia

Sílvia Cabré Castells, katalonialainen opiskelija

Emppu Siltaloppi

Analyysi Media lisää vettä myllyyn Talouskriisin riepottelemassa Espanjassa ihmisten tyytymättömyys kasvaa. Työttömyys, korruptio ja mielivaltainen politiikka herättävät närää kansalaisissa. Erityisesti Kataloniassa kriisistä syytetään konservatiivista keskushallintoa. Konservatiivien tavoitteena on keskittää valtiovalta Madridiin, kun taas katalonialaiset toivovat lisää oikeuksia omalle alueelleen. Itsenäisyyden kannatus on nyt huipussaan Kataloniassa. Kysymyksenasettelusta riippuen mielipidemittauksissa on saatu erilaisia tuloksia kannattajien todellisesta määrästä. Itsenäisyyttä kannattanee kolmasosasta puoleen katalonialaisista, mutta alueen oikeuksien lisäämisen kannalla on valtaosa asukkaista. Espanjassa media on puolueiden omistuksessa ja toimii politiikan äänitorvena. Katalonialaismedia kannattaa avoimesti oikeuksien lisäämistä ja jopa itsenäistymistä. Madridissa media puolestaan tuomitsee itsenäistymishaaveet jyrkästi. Pohjoismaisittain ymmärretystä neutraaliudesta ei espanjalaisuutisissa juuri piitata. Esimerkki median poliittisesta kannanotosta saatiin jouluna, kun Katalonian julkisen televisiokanavan työntekijät pitivät puolen tunnin lakon kuninkaan joulupuheen aikaan. Virallinen selitys ei liittynyt konservatiivisen kuninkaan boikotointiin, mutta tempauksen viesti ei jäänyt epäselväksi.

Sílvia Cabré Castells (vas.) ja Miriam Ruiz aikovat äänestää Katalonian itsenäisyydestä.

Jannika Melkko

Utain 1/2014  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Utain 1/2014  

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti

Advertisement