67
yritt ä j yys
66
”Kotiin UPO-Kultanuoli – poistuu vanha pesuhuoli”. Upon mainonnan mukaan Kultanuoli oli 1950-luvun lopulla Suomen ylivoimaisesti eniten myyty pesukone.
enää ostaa joka päivä. Sen oli rastittanut puolet vastaajista. Seuraavaksi tärkein etu oli taloudellinen, jääkaappitalouksissa ruokaa pilaantui vähemmän ja sitä saattoi hankkia suuremmissa erissä. Kilpailun tulokset julkaistiin näyttävästi ja mainonta räätälöitiin niiden mukaan: ”Oikein käytettynä ja oikein hoidettuna antaa jääkaappi emännälle niin tehokasta apua ruokamenojen pienenemisen ja kotitaloustyön helpottumisen muodossa, että emäntä varmasti pian toteaa ruokien säilytyksen saaneen parhaimman ratkaisunsa. Jääkaappi ei olekaan ylellisyyttä, vaan se on suorastaan välttämätön.” Pesukoneen edut ostajat mielsivät jääkaappia selkeämmin. Käsin pyykkäämisen raskaus oli kaikille tuttua kokemusmaailmaa. Pesukonetta mainostettiin usein sen enemmän hyötyihin vetoamatta lahjana, jonka arvon jokainen äiti ymmärsi. Varmuuden vuoksi mainoksessa saatettiin kuitenkin viitata siihen, että tieteellisin menetelminkin oli todistettu, että käsin pesu oli raskaampaa kuin metallityö, ”eikä siis todellakaan sopivaa työtä heikommalle sukupuolelle.” Isien ei 1950-luvun mainoksissa oletettu kotitöitä tekevän, olivat ne miten raskaita tahansa. Pulsaattoripesukoneet saivat nimensä laitteen sisäseinän aaltopintaisesta kiekosta, joka pyöriessään sai pesuveden liikkeeseen ja vaatteet hankautumaan toisiaan ja koneen seinämiä vasten. Pulsaattoripesukone säästi pesijää lähinnä pyykin hankaamiselta. Vesi lisättiin ja väännettiin pyykistä edelleen käsin. Raskaita työvaiheita oli yhä jäljellä ja tuotekehitykselle selkeä tarve. Vuonna 1954
Jääkaappilinjan laatukontrolli 1950-luvun lopulta.
Upo toi pesukonemarkkinoille parannetun mallin, jossa pulsaattorikoneen puutteet oli pyritty voittamaan. Uuden mallin ”helläkätinen aktivaattori” muodosti kaiken suuntaisia vesivirtauksia, jotka eivät voineet vahingoittaa pyykkiä, koska mekaanista kosketusta ei ollut. Vesijohtopaineella toimivien ”ejektoriletkun” ja ”painekuivaajan” ansiosta uuden Upon omistaja vapautui pesuveden poistamisesta sekä vaatteiden kuivaksi vääntämisestä: ”Särkevä pyykkiselkä, punaiset kädet sekä vesilätäköt keittiön lattialla ovat nyt taakse jäänyttä aikaa.” Upossa oltiin innostuneita uusista ominaisuuksista, mutta tekniset hienoudet nostivat aktivaattorikoneen hinnan paljon pulsaattoreiden yläpuolelle. Mainosten vakuuttavuutta lisättiin siksi otteella Työtehoseuran tutkimusselostuksesta: ”Kone on erittäin siistiä ja viimeisteltyä työtä ja rakenne tarkoituksenmukainen. - Kokonaisuudessaan kokeillun koneen työsaavutus - - on ollut kiitettävä pestäessä lievästi likaantuneita vaatteita, jopa vahvasti likaistenkin vaatteiden pesussa on päästy hyvään tulokseen.”75 Uuden tekniikan hyödyt haluttiin todistaa myös käytännössä. Tavarataloissa järjestettiin esittelytilaisuuksia, joissa ihmiset saattoivat omin silmin nähdä, miten helposti pyykkivuorista Upolla selvisi. Sen havaittiin olevan toimivaa markkinointia, jota päätettiin kehittää edelleen. Uusi osamaksukauppa veti kauppoihin rohkeat, heidät, jotka luottivat parempaan ja parempituloiseen tulevaisuuteen ja halusivat jo kiihkeästi purkaa kulutuspaineita, joita suomalaisille oli kertynyt 1930-luvun lopulta lähtien. Mutta ko-