Tallinnaan
Rautaesiripusta huolimatta suomalaiset varustamot alkoivat jo 1 960-luvun alkupuolella osoittaa kiinnostusta Helsinki-Tallinna -reitin uudelleenavaamista kohtaan. Maaliskuussa 1 964 Helsingin Sanomat kertoi pienessä uutisessaan, että lauttaliikennettä Helsingin ja “Neuvosto-Viron pääkaupungin Tallinnan” välillä saataisiin odottaa vielä vuosia. Syyksi lehdessä mainittiin pula hotellikapasiteetista - tuolloin Tallinnassa oli vain kaksi ulkomaisten matkailijoiden majoittamiseen sopivaa hotellia, joissa oli yhteensä vain 335 vuodepaikkaa, lehti kirjoitti. Toisin kuitenkin kävi: presidentti Urho Kekkosen nostettua asian esille sekä Suomen HöyrylaivaOsakeyhtiö (SHO) että neuvostoliittolainen Estonian Shipping Company (ESCO) aloittivat liikenteen Tallin-
naan kesällä 1 965. Korkeat satamamaksut ja joustamaton byrokratia Tallinnassa saivat SHO:n hylkäämään liikenteen jo muutaman vuoden kuluttua, minkä jälkeen reitti jäi ESCO:n käsiin.
Ensimmäiset kantosiipialuksetTallinnaan ESCO ja suomalainen Palkkiyhtymä olivat keväällä 1 989 panneet alulle yhteistyön, jonka seurauksena syntyi Tallink. Liikennettä harjoitettiin alkuvaiheessa Tallink-tuotemerkillä, vaikka alukset olivat joko ESCO:n tai Palkkiyhtymän omistuksessa. Jo seuraavana vuonna Tallink sai kilpailijakseen Helta-varustamon, joka toi linjalle kaksi 1 980-luvun alussa Neuvostoliitossa valmistunutta kantosiipialusta: Luikin ja Sinilindin. Tämä merkitsi alkua Suomenlah35