14 taas näin” tai kun halutaan korostaa sitaatissa olevaa kielellistä ilmaisua ja puuttua nimenomaan siihen).
kahtena kappaleena, toimittavat hyväksytyt työt koulutusohjelmien amanuensseille.
Lähteisiin viittaaminen ja lähdeluettelo (tutkielmissa) - Perusperiaate on se, että tietoja ja ajatuksia saa lainata, mutta ei varastaa. Aina, kun tieto on peräisin jostain, lähde merkitään tekstiin. Merkitsemistavat vaihtelevat tekstilajeittain ja lähteiden määrän mukaan. - Jos tieto on palautettavissa jollekin tietylle julkaisun sivulle, nimen ja ilmestymisvuoden lisäksi merkitään myös sivunumero. Jos taas tieto tai ymmärrys on hahmotettavissa yleisesti tekstistä, merkitään vain nimi ja julkaisuvuosi. - Jos ei varsinaisesti viitata tekstiin, vaan esimerkiksi mainitaan esimerkkejä tietynlaisista tutkimuksista, voidaan käyttää merkintätapaa ks. esim. Möttönen, 2015. - On suositeltavaa käyttää vain sellaisia lähteitä, joista jokin taho vastaa (henkilö tai instituutio). Esimerkiksi Wikipedia ei ole tällainen lähde. - Lähteeseen viitataan tekstissä tekijännimellä tai lähteen nimellä sen mukaan, millä tavoin se on lähdeluettelossa merkittynä (esim. Nastri 2006; Tilastokeskus 2009). Näin toimitaan myös internetlähteiden yhteydessä. Tällöin lähdeviitteeseen ei merkitä verkkoosoitetta eikä lukupäivää. Ne tulevat vain lähdeluetteloon. - Lähdeviittaustapoja on monenlaisia. Noudata koko tekstin ajan samaa ohjeistusta. - Alla muutama linkki verkosta löytyviin ohjeisiin: http://www.kielijelppi.fi/kirjoitusviestinta/?c=6-lahteiden-kayttoja-lahdeluettelo https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohjeet.htm https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohjeet.htm https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/fennicum/opiskelu/opinnaytetyot/asetteluohjeet
Kandidaatintutkielman kypsyysnäyte Kypsyysnäyte eli maturiteetti tarkoittaa kielikoetta, jolla opiskelija osoittaa riittävää äidinkielen taitoa sekä perehtyneisyyttä laatimansa tutkielman asiasisältöihin. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä, ja siihen ilmoittaudutaan samaan tapaan kuin yleisiin tentteihin. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on varattu aikaa neljä tuntia. Kypsyysnäytteessä laaditaan esseetyyppinen kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voida tarkastaa. Kirjoituksen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki (noin 400 sanaa). Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja asiasisällön osalta ja kieliasun osalta suomen kielen asiantuntija. Kandidaatin tutkielman kypsyysnäyte on tutkielman osasuoritus (1 op). Kielentarkastajan ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittajalle löytyvät www-sivuilla olevista Valmistumiseen liittyvistä ohjeista.
Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkielman tekijän on hyvä olla tietoinen hyvän tieteellisen käytännön ohjeista. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkielmien tekijät, tutkijat ja tieteelliset asiatuntijat: • noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. • soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan • ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksenomaisessa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan. Urkund- plagiaatintunnistusjärjestelmä Lapin yliopistossa on käytössä Urkund- plagiaatintunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään plagioinnin tunnistamiseen, mutta myös pedagogisena välineenä opastettaessa opiskelijoita tieteelliseen kirjoittamiseen. Plagiaatintunnistusjärjestelmää käytetään kandidaatin tutkielmien ja pro gradu -tutkielmien tarkastamisessa. Lisäksi järjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi esseetehtävien tarkastamiseen. Lisätietoja ja ohjeita järjestelmästä www.ulapland.fi/urkund. Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte eli maturiteetti Kandidaatin tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte eli maturiteetti. Kandidaatintutkielma käsitellään seminaariistunnoissa opetussuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaisesti. Seminaarien vetäjät, joille kandidaatin tutkielmia luovutetaan
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta ei sisälly tutkielmaan, sen sijaan suoritetaan kahden opintopisteen kirjatentti. Tutkielman sivumääräksi suositellaan 25 – 30 sivua. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Tutkielma arvioidaan arvosanoilla välttävä = 1, tyydyttävä = 2, hyvä = 3, kiitettävä = 4 ja erinomainen = 5. Arvostelun tekee seminaarin vastuuopettaja. Arviointikriteereissä kuvataan eri arvosanoille tyypilliset ja keskeiset piirteet. Kriteerit ovat luonteeltaan yleisiä, ja ne ovat sovellettavissa eri koulutusaloille. Kriteerejä voidaan täsmentää koulutusalan tarkentavilla kriteereillä. Arvosanojen rajoilla erot voivat olla hyvin pieniä, jolloin tutkielman kokonaisvaikutelma ja työprosessi on ratkaiseva. 5 = erinomainen Tutkimustehtävä - haastava tutkimustehtävä, aiheen rajaus ja tehtävän määrittely tarkoituksenmukaista ja hyvin perusteltu, tuore näkökulma Teoriaosa - vahva teoriatuntemus ja käsitteiden ymmärrys, kattava käsittely, selkeä analyyttinen ote Menetelmät ja aineisto - erinomainen menetelmäosaaminen, kattava tarkoituksenmukainen aineisto - syvällinen, huolellinen ja systemaattinen aineiston käsittely, selkeä yhteys tutkimuksen teoriaan Tutkimustulokset - tutkimuksen tavoitteet täyttyvät, tuloksissa merkitystä oppialan kannalta - lähteiden käyttö erinomaista Yleisarvostelu - teksti tyylillisesti erinomaista - työn rakenne on selkeä ja johdonmukainen - ulkoasu virheetön - tutkielma osoittaa kypsää ja luovaa ajattelua, analyyttistä otetta - aitoa tutkijuutta Työprosessi