t i n r e d Mo senaatit m€ T E K S T I T E E M U L OI K K A N E N K U V I T U S JU T TA M Y K R Ä
Apurahoja jakavien säätiöiden rooli tieteen ja taiteen tukijoina on melko heikosti tunnettu ja jopa aliarvostettu.
m S
äätiöt ovat merkittäviä tieteen ja taiteen rahoittajia. Esimerkiksi Koneen Säätiö jakoi vuodenvaihteessa 26 miljoonaa euroa apurahoja. Lapin yliopistollekin tästä potista riitti yli puoli miljoonaa euroa. Helsingin yliopiston dosentti Allan Tiitta julkaisi viime vuonna laajan tutkimuksen Tieteen tukijoukot – Suomalaiset säätiöt tieteen ja korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017, jossa kartoitetaan säätiöiden historiaa sekä rahoitusta tutkimustyölle ja yliopistoille. Oikeastaan kehityksen voi katsoa alkaneen jo 1600-luvulla, 38
Kide 1 | 2019
kun Turun Akatemiaa rahoittivat rikkaat aatelissuvut, jotka lisäksi kustansivat opiskelijoiden matkoja eurooppalaisiin huippuyliopistoihin. Monet säätiöt rikastuivat sijoittamalla Nokiaan 1990-luvun alkupuolella. Niiden yhteenlaskettu omaisuus nousikin 2000-luvulla yli viiteen miljardiin euroon. Tiitan mukaan säätiöiden tavoitteina on ollut toimia täydentävänä tukijana valtion rahoitukselle, ja samalla ne ovat haastaneet kulloistakin virallista linjaa, minkä perusteella tukipäätöksiä tehdään.