OLLAPPA työhyvinvointia - lehti sote-ala ammattilaisille 2023

Page 1

LEHTI SOTE-ALAN AMMATTILAISILLE | 2023

OLLAPPA työhyvinvointia

”Antaudu palautumiselle” | Olennaista! Onko työyksikkösi psykologisesti turvallinen? Aloita matka muutospolulla | Oletko Kehityskartalla?


PÄÄKIRJOITUS Työhyvinvointia syntyy työtä kehittämällä

OLLAPPA työhyvinvointia -lehti 2023 Julkaisija: Työterveyslaitoksen Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia OLLAPPA -hanke Tekstit: OLLAPPA-hankkeen asiantuntijat Kuvat: GettyImages Sivujen 2 ja 10 henkilökuvat Työterveyslaitos Toimitus ja taitto: Mari Koivunen Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä: 2 000 kpl OLLAPPA-hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.

Onko meillä vielä huomenna ja tulevaisuudessa hyvinvoivia sote-alan ammattilaisia, jotka jaksavat uudistaa ja uudistua? On, jos heidän työhyvinvointinsa nostetaan nyt prioriteettilistan kärkeen. OLLAPPA-hankkeessa olemme etsineet keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen monesta eri näkökulmasta yhteistyössä sote-esihenkilöiden ja -työntekijöiden kanssa. Olemme sujuvoittaneet toimintaprosesseja, sillä se vähentää työssä kuormittumista. Olemme luoneet esihenkilöille työkaluja työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Olemme etsineet ratkaisuja yhteiseen kehittämiseen etenkin vuorotyötä tekevissä työyksiköissä ja luoneet tapoja osallistua myös monipaikkaisesti ja -aikaisesti. Palautumiseen – ja etenkin palautumisen yhteisöllisiin ratkaisuihin – olemme etsineet yhdessä uusia keinoja ja tarjonneet tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja. Parin vuoden aikana on pidetty valtava määrä webinaareja, koulutuksia ja työpajoja. Mukana niissä on ollut lähes tuhat sote-ammattilaista, joiden kanssa olemme yhdessä oivaltaneet monia asioita työhyvinvoinnista. Hankkeen tärkeimmän annin olemme tiivistäneet kuuteen OLLAPPA-oppiin, jonka toivomme auttavan kaikkia hyvinvointialueita työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä. Hankkeen tuloksena jokaiseen oppiin löytyy tietoa ja työkaluja, joita voimme jakaa tässäkin lehdessä. 1. Yhteinen tilannekuva on välttämätön. 2. Esihenkilöt tarvitsevat aikaa ja työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen. 3. Työn ydin löytyy olennaistamalla. 4. Kehittämisen tapoja pitää uudistaa. 5. Uusi työntekijä tarvitsee rinnallakulkijan. 6. Työstä palautuminen paranee työtä ja työoloja kehittämällä. OLLAPPA-hankkeen tavoitteena oli integroida työn kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen toisiinsa ja osaksi työyksiköiden arkea. Tämä on myös jatkossa hyvä tavoite, sillä työhyvinvointia syntyy työtä kehittämällä ja sujuvoittamalla.

Kirsikka Selander Kirjoittaja on OLLAPPAhankkeen projektipäällikkö ja erikoistutkija Työterveyslaitoksessa. Kirsikka palautuu työstä juoksemalla ja ihmettelemällä arjen pieniä ihmeitä yhdessä lasten kanssa.

2


Löydä työhyvinvointia Mikä ihmeen OLLAPPA?

3

Onko työyksikkösi psykologisesti turvallinen?

4

Olennaistamalla löydät työn ytimen

5

Onnistunut palautuminen

7

Enemmän laadukkaampaa unta

9

Kolumni: Työhyvinvointi rakentuu pienistä palasista

10

Oletko Kehityskartalla?

11

Palautumisen viikkokalenteri

12

Vertaistukea virtuaalisesti

14

Aloita muutosmatka

15

Työstä palautuminen on koko työyhteisön asia

18

Olisiko mentorointi sinun juttusi?

20

Digityökalut haltuun

22

Linkkejä lisätietoon

23

Tiimipalaverin osallistumisbingo

24

Mikä ihmeen OLLAPPA? Työterveyslaitoksen toteuttama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia - OLLAPPA -hanke toteutettiin 12/2021–10/2023. Hanke kehitti yhdessä sote-alan työyksiköiden kanssa yhteisöllisiä toimintatapoja, jotka vahvistavat henkilöstön työhyvinvointia. Tavoitteena oli integroida työn kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen toisiinsa ja osaksi työyksiköiden arkea. Hankkeen tuloksia voitte lukea tästä lehdestä ja hankkeen verkkosivulta ttl.fi/ollappa.

Hanke toteutettiin aluksi Pohjois-Pohjanmaalla neljässä eri organisaatiossa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Raahen hyvinvointikuntayhtymä, NordLab ja Oulaisten kaupunki. Vuoden 2023 alusta yhteistyökumppaniksi tuli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue. Iso kiitos kaikille hankkeessa mukana olleille organisaatioille, esihenkilöille ja työntekijöille! Toivottavasti OLLAPPA jätti jäljen.


Onko työyksikkösi PSYKOLOGISESTI TURVALLINEN? Tunnistatko psykologisesti turvallisen työyhteisön? Mitkä kolme seuraavista ovat merkkejä psykologisesta turvallisuudesta? 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Tyhmiä kysyvät nolataan. Virheet peitellään tai niille etsitään syyllinen. Omien ideoiden kertomiseen kannustetaan. Omat huolenaiheet on helppo tuoda esille. Apua on turha pyytää, sillä jokainen hoitaa omat hommansa. Jokainen voi olla oma itsensä. Oikea vastaus 3, 4 ja 6

Psykologinen turvallisuus vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Avoimessa ja erilaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissä työntekijät voivat hyvin ja yhteistyö on mutkatonta. Kun epäkohdista uskalletaan puhua ja ajatuksia jakaa, organisaatio oppii ja myös potilasturvallisuus paranee. Kun jokainen uskaltaa kertoa omat ideansa ja ajatuksensa, saamme kaikkien osaamisen ja ammattitaidon mukaan työn kehittämiseen.

Mitä sinä voit tehdä työyksikkösi psykologisen turvallisuuden parantamiseksi? • • • •

4

Kunnioita eriäviä mielipiteitä. Osoita oma erehtyväisyytesi. Älä syyllistä toisia virheistä. Nosta myös vaikeita asioita esille ja keskustele niistä kunnioittavasti.


TYÖHYVINVOINTIA SYNTYY TYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ

Liikaa kaikkea? Olennaista! Työn olennaistaminen auttaa hahmottamaan – nimensä mukaisesti – työn olennaisimmat tehtävät. Kun ydintehtävät on tunnistettu, pystytte luopumaan turhasta ja saatte aikaa niiden olennaisimpien asioiden tekemiseen.

Aika ei useinkaan riitä kaikkeen. Kiireestä huolimatta – ja juuri siksi – on syytä pysähtyä miettimään, mikä työssä on olennaista ja mikä ehkä epäolennaista tai jopa turhaa. Onko työ ehkä ajautunut osin väärille urille ja sen ydin kaikonnut? Työn olennaistamisen avulla syntyy ymmärrys siitä, mistä voidaan luopua tai mihin voidaan käyttää vähemmän aikaa, jotta olennaisimmat tehtävät voi tehdä riittävän hyvin. Helpommin sanottu kuin tehty? Kyllä, mutta onneksi tähän löytyy avuksi kaksi harjoitusta. Ne auttavat keskustelussa ja ideoinnissa ja niiden avulla on helppo • tunnistaa työn tärkeimmät tavoitteet ja tarkoitus • paikantaa työn ydintehtävät • priorisoida eli keskittää aikaa olennaisimpien asioiden tekemiseen • suunnitella tulevaa tekemistä niin, että olennaisimmat asiat ja kehittämiskohteet saavat ansaitsemansa huomion.

Ensimmäisenä harjoitus on nimeltään Kuusi olennaista ruutua. Se auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa työstä, paikantamaan työn ydintehtävät ja keskittämään aikaa olennaisimpien asioiden tekemiseen. Toinen harjoitus on Tavoitteiden aikahorisontit. Se auttaa suunnittelemaan tulevaa tekemistä olennaisimpiin tavoitteisiin keskittyen.

Kuusi olennaista ruutua Mitkä ovat työyksikössänne tehtävän työn viisi tärkeintä tavoitetta ja tarkoitusta? Piirrä viisi ruutua ja kirjaa nämä kukin omaan ruutuunsa. Listaa ruutuihin myös kuhunkin tavoitteeseen liittyvät tehtävät. Piirrä vielä kuudes ruutu ja listaa siihen kaikki ne tehtävät, joita teette, mutta jotka eivät näy viidessä muussa ruudussa. Paljonko käytätte työaikaa kunkin ruudun tehtäviin? Jakakaa 100 prosenttia kaikkien kuuden

5


ruudun kesken. Sen jälkeen arvioikaa hetki: mihin ruutuun pitäisi käyttää aikaa enemmän ja mihin vähemmän? Onko joku tehtävä niin turha, että sen voisi vetää kokonaan yli? Jo tässä kohtaa olette tehneet hyvää olennaistamistyötä. Pohtikaa kuitenkin vielä, miten voisitte lisätä aikaa tehtäviin, jotka vaativat lisää aikaa. Mitä voitte tehdä tehtäville, jotka vievät liikaa aikaa tai ovat epäolennaisia? Miten saatte aikaa tärkeille, mutta vielä puuttuville tehtäville?

Tavoitteiden aikahoristontit Näitä isoja kehittämiskysymyksiä lähdette ratkomaan kolmen eri aikahorisontin avulla. Ydinasiat eli nykyisen työn tärkeimmät ja kiireellisimmät kehittämiskohteet pyritään hoitamaan nopeasti alta pois muutamassa kuukaudessa. Tämä tekee kehittämistyön tulokset nopeasti näkyväksi, mikä motivoi jatkamaan kehittämistyötä. Seuraava aikahorisontti on uudistuminen, joka viekin jo pidempään eli puolisen vuotta. Millä kokeiluilla lähdette kehittämään toimintaanne?

Olennaistaminen = Työn ytimen ja olennaisimpien tehtävien tunnistaminen ja ajan varaaminen tärkeimmille toiminnoille. Kolmas horisontti katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Mihin olemme matkalla? Minkälaisiin tavoitteisiin tai jopa unelmiin? Millainen olisi se kiireetön työpäivä? Olisiko olennaistamisesta apua? Harjoituspohjat löytyvät maksuttomasta olennaistamisen pikaoppaasta: ttl.fi/ollappa

Horisontti 3 Horisontti 2 Horisontti 1​

UUDISTUMINEN​

YDINASIAT​

4–6 kk​

1–3 kk​ Miten kehitämme perustekemistä?​ Mikä kaikkein tärkeintä, kiireellisintä – paikoilleen?

Miten kehitämme toimintaa​? Miten kokeilemme pienesti?​ Miten teemme uudella tavalla tai toisin? Mitä opimme?​

TAVOITTEIDEN AIKAHORISONTIT

PALAUTUMISHAASTE Keksi liikkumista lisäävä pieni muutos työpäivääsi ja toteuta se yhdessä työkaverisi kanssa päivittäin. 6

KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT​ 1–2 v​uotta Mitä ovat isot suunnanmuutokset tai pidemmän ajan tavoitteet?​ Mitä pidemmän ajan kehitystä meillä on/voisi olla? ​ Mitä/miten tekemistä kohti olemme matkalla?​ ​


”Antaudu PALAUTUMISELLE” Työtä tehdessä syntyy aina kuormitusta. Onnistunut palautuminen ehkäisee tuon kuormituksen kasaantumista. Se siis ehkäisee stressin syntymistä ja suojaa pitkittyneeseen kuormitukseen liittyviltä terveysongelmilta. Palautuminen on prosessi, jonka aikana yksilön henkinen ja fyysinen tila palaa kuormitusta edeltävälle tasolle. – Kuormituksen voi ajatella vuorena. Riittävä palautuminen palauttaa sinut aina tasamaalle, josta alkaa uuden vuoren kasvaminen. Jos palautuminen ei ole riittävää, vuoresta tulee koko ajan korkeampi ja korkeampi. Lopulta se sitten näkyy stressinä ja terveysongelmina, kuvailee erityisasiantuntija Anu Perälä Työterveyslaitoksesta.

”Huokaise ja päästä irti” Palautumisen, kuten kaiken hyvinvoinnin pohjalla, ovat uni, ravinto ja liikunta. – Palautumistakin on helppo alkaa suorittaa, jolloin sekin valitettavasti vain lisää kuormitusta. Joskus paras palautumisvinkki voisi olla se, että antaa asioiden vain olla. Ettei tee asioista liian monimutkaisia. Päästää irti turhasta kontrolloinnista. Huokaisee ja päästää irti asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Vain antautuu palautumiselle, sanoo Anu Perälä. Hengitys on muutenkin loistava palautumiskeino. Syvä ja rauhallinen palleahengitys muutaman kerran – tai vain pitkä ja hidas uloshengitys – edistävät palautumista. Kannattaa kokeilla myös nauramista tai laulamista, joihin niihinkin molempiin liittyy hengitys.

Palautumista työpäivän aikana Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana, mutta elimistö tarvitsee palautumista myös päiväl-

7


lä. Työssä ollaan noin 1600 tuntia vuodessa, joten tämä koskee myös työpäivää. – Ilman työpäivän aikaista palautumista se kuormituksen vuori kasvaa pitkin päivää niin korkeaksi, ettei mikään määrä palautumista vasta työpäivän jälkeen riitä sitä purkamaan, kuvailee Anu Perälä. Päivän aikana palautumista tulisi tapahtua usein. Pitkäkestoista sen ei tarvitse olla, joten pienetkin teot ovat tärkeitä. Lyhyet tauot ja hermoston rauhoittaminen päivän aikana tukevat myös laadukasta yöunta.

kannattaa tehdä asioita, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja jotka poikkeavat mahdollisimman paljon omasta työstä. Voit opiskella jonkun uuden taidon tai rentoutua tekemällä jotain, joka ei vaadi fyysisiä eikä älyllisiä ponnisteluja. Panosta hyviin ihmissuhteisiin. Järjestä itsellesi edes vähän sellaista aikaa, jolloin voit tehdä ihan mitä haluat eikä kukaan vaadi sinulta mitään.

Miten sinä palaudut työpäivän aikana? Entä työpäivän jälkeen? Vapaalla ja lomilla?

– Kun työpäivää ja työviikkoa aloittaessa on sellainen olo, että on valmis aloittamaan työt hyvillä mielin, on yleensä hyvin palautunut, kertoo Anu Perälä. Huonosti palautuneena olo voi olla vetämätön, väsynyt ja mieli apea. Pinnakin kiristyy helpommin. Huono palautuminen voi aiheuttaa stressin pitkittymistä, mikä taas voi johtaa fyysisen ja psyykkisen terveyden heikkenemiseen tai pahimmillaan työuupumukseen. Yöuni saattaa kärsiä ja sen laatu huonontua, mikäli on huonosti palautunut. Kaikilla on kausia, jolloin palautuminen ei välttämättä ole optimaalista ja olo on normaalia väsyneempi. Jos tällainen olo jatkuu pidempään, on palautumiseen tärkeä kiinnittää enemmän huomiota. Palautumisen lisäksi on hyvä mietti omaan työhön liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Mikä aiheuttaa kuormitusta ja voiko sitä vähentää. Mikä työssä lisää voimavaroja? Usimmmille tämä tarkoittaa työilmapiiriä, työkavereiden kanssa keskustelua ja työkavereiden apua – tai yleensä hyviä työkavereita – sekä huumoria. Voiko näitä jotenkin vahvistaa? – Työpäivän jälkeen tulisi olla energiaa muihinkin elämän aktiviteetteihin ja itsensä toteuttamiseen,

Parhaat palautumiskeinot Palautumiskeinoista voi tehdä erilaisia vinkkilistoja, mutta jokaisen on tunnistettava juuri itselleen sopivat tavat: mikä on sinulle mieluisaa ja palauttavaa. Palautumisen keinot riippuvat hyvin paljon myös työtehtävistä. – Hoitajien työ on fyysisesti kuormittavaa, joten hyvä palautumiskeino on parin minuutin rentoutuminen jumppamatolla maaten ja jalat tuolille nostettuna. Istumatyöläiselle taas tekevät hyvää lyhyet liikuntahetket pitkin päivää, kertoo Anu Perälä. Anu Perälä tunnustaa itse harrastavansa ”vessajumppaa” eli tekevänsä vessareissulla aina muutaman jumppaliikkeen. Mistään sen isommasta liikunnan harrastamisesta ei tarvitse olla kyse.

Olenko palautunut tarpeeksi?

Psykologinen palautuminen

”Elämä ei saa olla pelkkää työtä ja siitä toipumista.”

Palautuminen mielletään usein levoksi, mutta psykologisen palautumisen näkökulmasta myös aktiivinen tekeminen voi olla palauttavaa. Vapaalla

MIKÄ ON SINUN NUMEROSI?

Palaudutko työpäivän rasituksesta ennen seuraavaa työpäivää? En palaudu laisinkaan

1

8

2

3

Palaudun täysin

4

5

6

7

8

9

10


kuten perheelle, ystäville ja harrastuksille. Elämä ei saa olla pelkkää työtä ja siitä toipumista, summaa Anu Perälä.

Kuinka hyvin palaudumme? Sote-ammattilaisten palautumisesta kannattaa pitää meteliä, sillä Työterveyslaitoksen tuoreimman Mitä kuuluu? -kyselyn mukaan työpäivän aiheuttamasta rasituksesta kertoi toipuvansa hyvin: • alle 30-vuotiaista 28 % • 30–39-vuotiaista 36 % • 40–49-vuotiaista 40 % • 50–9-vuotiaista 41 % • yli 60-vuotiaista 47 % Etenkin nuorten kohdalla luku on hälyttävän alhainen, sillä riittämätön palautuminen johtaa stressiin ja terveyshaittoihin. Onnistunut palautuminen puolestaan ehkäisee stressin kasaantumista ja siis suojaa pitkittyneeseen stressiin liittyviltä terveysongelmilta. Palautuneena jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää. Kun palaudumme työstä, meille jää enemmän jaksamista panostaa kaikkeen siihen, mistä pidämme ja mikä meille on tärkeää työn ulkopuolella. Voimme hyvin ja työnkin teemme paremmin. Samalla pidämme yllä omaa työkykyämme.

”Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana.” Ota palautumisen tueksi

PALAUTUMISEN VIIKOKALENTERI Keskiaukeama

Joka kuukaudelle oma palautumisteema ja joka viikolle oma palautumisvinkki. Mukaan palautumaan voit hypätä milloin vain. Irrota ja laita näkyville muistuttamaan palautumisen tärkeydestä. Tutustu myös

YHTEISÖLLISEN PALAUTUMISEN VINKIT s. 18–19

Enemmän laadukkaampaa unta 1.

Tue vuorokausirytmiäsi olemalla aktiivinen aamulla ja päivällä ja rauhoittumalla illalla. Pidä säännöllinen unirytmi. 2. Mene vuoteeseen vasta, kun olet väsynyt. 3. Ruokaile säännöllisesti, heti aamusta alkaen. Syö kevyt iltapala. 4. Vältä kofeiinia, alkoholia ja muita stimuloivia aineita illalla. 5. Harrasta liikuntaa, mutta lopeta raskas liikunta viimeistään 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. 6. Säätele valoa. Kirkasta valoa aamulla, himmennä valot illalla. 7. Tauota työpäivääsi, opettele rentoutumaan, pidä tietoisen läsnäolon hetkiä. 8. Pura stressiä alkuillasta (mm. huolihetki tai -päiväkirja). 9. Pidä lämpöisenä. Ota lämmin suihku ennen nukkumaan menoa, laita villasukat yöksi. 10. Nuku viileässä ja pimeässä huoneessa.

Vuorotyöläisen univinkit 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Nuku riittävän pitkään (vähintään 6–7 tuntia) edellisenä yönä ennen yövuoroa. Nuku 1–2 tunnin päiväunet ennen ensimmäistä yövuoroa. Yövuoron jälkeen nukkuessasi huolehdi, että nukkumaympäristö on pimeä, äänetön ja viileä. Edellisenä iltana ennen aamuvuoroa rauhoita itsesi rentoutumalla tai liikunnalla. Ennen aamuvuoroa altista itsesi kirkasvalolle mahdollisimman aikaisin aamulla ja vältä valoa illalla klo 22 jälkeen. Vältä päiväunia aamuvuoron jälkeen.

9


KOLUMNI Työhyvinvointi rakentuu pienistä palasista Sote-alalla on useasti käynnissä jonkinlainen myllerrys, muutos ja uudistus. Lista on viime vuosilta kaikille tuttu eli on koronaa, organisaatiouudistusta ja soteuudistusta. Perustyökään ei välttämättä ole rauhallista puurtamista, vaan monesti yllätyksellistä ja kiireen sävyttämää. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei kuitenkaan saa jäädä muutosmyllerryksen tai haastavien työolosuhteiden jalkoihin. Yksi tyhy-päivä vuodessa – niin mukava kuin se voikin olla – ei riitä, vaan työhyvinvoinnin parantamisen ja kehittämisen pitää nivoutua työn arkeen ja siihen normaaliin toimintaan. Se on pieniä asioita, jotka toistuvat ja joihin kaikki pääsevät osallistumaan. Pienimmillään työhyvinvointi on työpäivän aikaisia mikrotaukoja. Juo lasi vettä ja hengähdä. Muuta asentoa eli istu tai nouse ylös hetkeksi. Käy vessassa. Ajattele hetki jotain muuta kuin työtä. Työhyvinvointi on myös puhetta työkavereiden kanssa. Sitä, että sovitaan yhteisesti tauoista ja että jokainen niille pääsee. Sitä, että on lupa sanoa tarvitsevansa hetken huilia. Sitä, että jokainen tuntee omat rajansa ja osaa kertoa niistä työkavereille. Arjen pienien juttujen lisäksi työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii kuitenkin myös rakenteita, jotka mahdollistavat yhteisen pysähtymisen ja keskustelun. Mikä työssämme sujuu hyvin ja mikä tökkii? Mihin tartumme ja mitä teemme sille? OLLAPPA-hankkeessa koulutimme 78 mentoria, toteutimme esihenkilöille virtuaalista vertaistukiverkostoa, pidimme webinaareja palautumisen eri teemoista, toteutimme yhteistä kehittämistä vuorotyöyksiköissä ja monenlaista muutakin toimintaa ja työpajoja. Voisivatko nämä olla niitä reittejä, joilla etenkin nuorten sote-ammattilaisten työhyvinvointia voitaisiin tukea? Voisivatko nämä olla niitä pieniä palasia, joista rakennamme sote-alalla työhyvinvointia ja samalla saisimme vahvistettua alan pito- ja vetovoimaa? Jokaisesta alalle opiskelleesta haluamme pitää kiinni: niin uudesta kuin jo pidempään alalla olleesta.

Sari Anttila Kirjoittaja on Pohteen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja OLLAPPAhankkeen ajan myös Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija. Sari itse palautuu tekemällä vapaalla mielekkäitä ja mukavia asioita: opiskelua, luonnossa liikkumista, mökkeilyä tai ystävien tapaamista. Ja unesta hän ei tingi.

10


TYÖHYVINVOINTIA SYNTYY TYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ

Oletko Kehityskartalla? Voiko työn sujuvuutta ja mielekkyyttä vahvistaa muutosmyllerryksen keskellä? Kehityskartta auttaa työyhteisöä näkemään oman paikkansa muutosten keskellä. Sotessa tapahtuu paljon: uudistetaan palveluverkkoja, kehitetään palveluprosesseja ja luodaan yhteisiä käytäntöjä uuteen organisaatioon. Kehittämistyön rinnalla tehdään perustyötä eli huolehditaan olemassa olevista palveluista. Tällaisessa monimutkaisessa muutostilanteessa voi olla vaikea pysyä kartalla siitä, missä mennään – ja mihin mennään. Tarvitaan kokonaiskuvaa meneillään olevista muutoksista ja siitä, miten ne vaikuttavat työn arkeen.

Kehityskartta vie hallitusti nykyhetkestä lähitulevaan

Yhteinen tilannekuva Kehityskartan avulla Yhteisen tilannekuvan synnyttämisessä on apuna Kehityskartta, joka on etenkin johtamisen apuväline. Sen avulla pääsette keskustelemaan työn sisällöstä ja tarkoituksesta nyt ja tulevassa: tunnistatte, millainen toimintatapojen muutos on meneillään. Yhteinen työn tutkailu auttaa hahmottamaan, mikä työssä on tärkeää paitsi juuri nyt, mutta myös tulevaisuudessa. Se osoittaa, mihin työyhteisön tulee panostaa. Kehityskartta auttaa myös tunnistamaan nykytyön pulmakohtia ja sitä kautta sujuvoittamaan työtä. Työhyvinvointihan syntyy sujuvan ja mielekkään työn tuloksena eli ei huono sekään. Kiinnostuitko? Tarkemmat ohjeet Kehityskartta-työkalun käyttöön löydät maksuttomasta pikaoppaasta: ttl.fi/ollappa

Lähitulevan toimintatavat • Mitä uusia työn tekemisen tapoja on tarve ottaa haltuun tai kehittää? • Mitä uutta on kehitteillä työvälineisiin, menetelmiin, yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sekä säntöihin ja työnjakoon liittyen?

Uusi toimintamalli

Työn sisältö ja tarkoitus nyt • Keitä asiakkaita ja mitä asiakastarpeita työhön nyt kuuluu? • Mitä palveluita tarjotaan? • Mitkä ovat keskeiset työtehtävät? • Mitä näistä osataan ja hallitaan tällä hetkellä hyvin?

NYT

Nykyinen toimintamalli

LÄHITULEVA Lähitulevan työn sisältö ja tarkoitus • Mitä uusia asiakaryhmiä, asiakastarpeita, palvelupyyntöjä tai työtehtäviä olette huomanneet? • Mitkä näistä pitäisi saada haltuun?

Toimintatavat nyt • Mitä työvälineitä ja menetelmiä on käytössä? • Mitkä keskeiset säännöt ja työnjaot ohjaavat arkea? • Mitä yhteistyö- ja tiedonvaihtomuotoja hyödynnetään? Mitkä näistä osataan ja hallitaan hyvin?

Lähde: Ahonen, H; Virolainen, L. & Gardemeister, S.: Havahdu oppimaan alati kehittyvää – oppimisesta kompleksisessa työelämässä. Teoksessa P. Vartiainen & H. Raisio (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Gaudeamus 2020.

11


Palautumisen VIIKKOKALEN TAMMIKUU Ruokailu ja ravitsemus

HELMIKUU Psykologinen palautuminen

Pyydä työkaveriasi mukaan ruokatauolle.

Tauota työtäsi. Katso hetki kaukaisuteen, hengitä, muistele jotain mieluisaa.

Kokoa ateriasi monipuolisesti lautasmallin mukaan. Muista myös leipä ja maito.

Puhukaa työkavereiden kanssa tauoilla muista kuin työasioista. Naurakaa!

Nappaa tauolla pieni välipala, esim. marjoja, hedelmä, pähkinöitä tai jogurtti.

Jaa työkavereillesi vinkki, kuinka irrottaa ajatukset työstä työpäivän päättyessä.

Suunnittele viikon työeväät etukäteen.

Tee vapaalla jotain ihan erilaista kuin työsi. Aktivoi aivojasi, kehoasi ja mieltäsi.

TOUKOKUU Työyhteisön yhteinen toiminta

KESÄKUU Luonnon hyvinvointivaikutukset

Keskustelkaa työyhteisössänne eettisestä kuormituksesta ja sen hallinnasta.

Mene ulos lähiympäristöön ja kuuntele luonnon ääniä 10 minuutin ajan.

Rohkaiskaa toisianne ottamaan esille työarjessa huolestuttavat asiat.

Pysähdy kävelyretkellä taukopaikalle. Istu ja nauti luontohetkestä.

Keskustelkaa, miten työpaikkanne arvot näkyvät toiminnassanne.

Tee pihahommia ja upota kädet multaan työpäivän jälkeen tai sitä ennen.

Kartoittakaa työyhteisön osaamista ja tarpeita ammattitaidon kehittämiseen.

Katsele puhelimestasi kuvaa luonnosta tai eläimestä. Palaa mielessäsi tilanteeseen.

SYYSKUU Aivojen hyvinvointi

LOKAKUU Psykologinen turvallisuus

Kunnioita muiden aikaa. Älä keskeytä työkaveriasi kesken tärkeän tehtävän.

Pyydä työkaveri kahville tai soita kollegalle ja kysy kuulumisia.

Kiinnitä huomiota omaan äänenkäyttöösi yhteisissä työskentelytiloissa.

Miten asemoidut keskusteluissa? Keskity tällä viikolla kuuntelemaan.

Viesti selkeästi ja vain tarpeeseen. Älä kuormita muita viestitulvalla.

Mikä työssä innostaa ja mikä huolettaa? Jaa ajatuksesi työkaverin kanssa.

Sopikaa yhdessä, missä ja miten viestitte tärkeistä työasioista ja missä jutellaan kevyemmät asiat.

Teemme kaikki virheitä. Jaa työkaverin kanssa joku epäonnistumisesi ja sen tuomat opit.


NTERI MAALISKUU Psykologinen palautuminen

HUHTIKUU Itsensä johtaminen

Soita ystävälle, sukulaiselle tai tutulle ja vaihda kuulumisia työpäivän jälkeen.

Vaikeuksia keskittyä? Mykistä turhat hälytykset.

Kokeile musiikin rentouttavaa voimaa.

Säästä aivoja kuormitukselta ja tee yksi asia kerrallaan.

Rentoudu työpäivän aikana: sulje silmäsi, hengitä rauhassa sisään ja ulos. Ulkoile työpäivää ennen tai sen jälkeen.

Pysähdy hetkeksi miettimään työtäsi: mikä sinua motivoi, missä haluat kehittyä. Listaa päivän päätteeksi tekemäsi työt. Näin paljon sait aikaan!

HEINÄKUU Fyysinen kuormitus

ELOKUU Tunnekuormitus

Ota työkaveri mukaan taukojumppaamaan. Venytelkää tai aktivoikaa kehoa.

Tiedosta tunteesi kuormittavissa asiakastilanteissa ja rauhoita itsesi hengittämällä.

Istumätyöläinen, muista kävelytauot!

Pura tunteita puhumalla, kirjoittamalla tai liikkumalla.

Vaihtele työasentojasi ja katkaise pitkäaikainen kuormitus vastaliikkeellä. Jakakaa liikuntavinkkejä Post-it-lapuilla taukohuoneen seinälle. Kokeile uutta!

Puhu työkavereiden tai esihenkilön kanssa kuormittavista tilanteista työssä. Älä kanna työkuormaa kotiin. Keksi itsellesi sopiva siirtymäriitti.

MARRASKUU Uni

JOULUKUU Hyvän huomaaminen

Ole aktiivinen aamupäivällä ja rauhoitu iltaa kohti. Pidä mahdollisimman tasainen unirytmi.

Ole työkaverille saavutettavissa ja kiitä kaveria saamastasi tuesta ja avusta.

Sulje älylaitteet ja ala rauhoittua 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Huomioidaanko teillä hyvin tehty työ tai hyvä yritys? Anna kannustavaa palautetta.

Kevyt liikunta 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa parantaa unta. Kokeile!

Iloitkaa onnistumisista yhdessä: viettäkää yhteinen kahvi- tai glögihetki.

Varaa päivittäinen 15–30 min huolihetki. Älä pohdi huolia muuna ajankohtana.

Hymyile ja puhu ystävällisesti. Se piristää omaa ja muiden päivää!

www.ttl.fi/ollappa


VERTAISTUKEA virtuaalisesti Virtuaalisen vertaistukiverkoston muistilista • 1,5 tuntia kerran kuussa on sopiva tahti. • Hyvä osallistujamäärä on noin 10. Jos osallistujia on enemmän, kannattaa keskusteluissa hyödyntää pienryhmiä. • Tarvitaan koordinaattori tai vetäjä, joka kutsuu koolle. • Osallistujat valitsevat itse keskustelunaiheet. • Joku valmistelee keskusteluun lyhyen pohjustuksen. Valmistelijan ei tarvitse olla aiheen asiantuntija, mutta haasteellisempien aiheiden kanssa kannattaa ottaa asiantuntija mukaan. • Ehdotuksia ensimmäisiksi keskustelunaiheiksi: - Muutostuuletus - Muutoksessa työskentely ja työyhteisön tukeminen - Oman kuormituksen hallinta ja jaksamisen lisääminen - Miten tuoda positiivisuutta työyhteisöön vaikeina aikoina? - Keskeytysten vähentäminen - Epäasiallinen kohtelu ja konfliktien käsittely

14

Kokeilimme OLLAPPA-hankkeessa esihenkilöiden vertaistukiverkostoa, joka kokoontui kerran kuussa puolentoista tunnin ajan Teamsissä. Toimiko kokeilu? Mitä siitä voi oppia? – Vertaistuessa on parhaimmillaan sellainen nuotiopiirifiilis. Jokainen voi vapaasti puhua ja ajatusten vaihto tuo uusia näkökulmia kaikille yhteiseen asiaan. Se tarjoaa hyviä keskusteluja, sanoo kehittämispäällikkö Tiina Heusala Työterveyslaitoksesta. Tämä nuotiopiiri kokoontui Teamsissä, mikä mahdollisti osallistuminen eri puolilta organisaatiota ja eri paikkakunnilta. – Kasvotusten on helpompi keskustella, mutta se vaatisi vielä enemmän aikaa siirtymisten kanssa. Jo tähän puoleentoista tuntiin oli monien vaikea irrottautua. Aikaa ei voi myöskään tästä lyhentää, sillä keskustelu vie aikaa, sanoo Tiina Heusala. Jokaisessa virtuaalitapaamisessa oli ennalta sovittu teema. Siitä oli lyhyt esittely, minkä jälkeen siirryttiin epämuodolliseen keskusteluun. – Tapaamisten alussa on hyvä aina esittäytyä, sillä väki voi vähän vaihdella kerrasta toiseen ja harvoin on koko porukka paikalla. Lisäksi tapaamisten alussa kannattaa sopia niiden olevan luottamuksellisia eli näitä asioita ei huudella muille, kuvailee Tiina Heusala. Kokeiluryhmä oli suunnattu esihenkilöille, mutta vertaistuki on tarpeellista ihan kaikille. – Osallistujista eräs katsoi, että keskustelu olisi tärkeää oman ammattiryhmän kanssa. Toinen taas piti hyvänä, että kokoonnumme yhteisten ongelmien äärelle eri tehtävissä työskentelevien kesken. Muutoksen ja kuormituksen keskellä on tarve pysähtyä ja puhua. Vertaistukiverkosto tarjoaa siihen tilan ja ajan.


Astu rohkeasti muutospolulle Mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen on keino vahvistaa työhyvinvointia. Yhteinen kehittäminen ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii aikaa ja harjoittelua. Yhteisen kehittämisen muutospolun kuusi askelta vievät sinut perille. Missä vaiheessa työyksikkösi on nyt?

1.

Keskitymme vain perustyöhön

• Työn kehittäminen tapahtuu ylhäältä päin annettuna. Henkilöstö ei osallistu kehittämiseen. • Ei tiedosteta kehittämisen tarvetta. Vähätellään työn kehittämistä. Kehittäminen koetaan työlääksi. • Välinpitämättömyyttä ja haluttomuutta osallistua kehittämiseen. • Puhe kehittämisestä saattaa ärsyttää tai se ei kiinnosta laisinkaan.

Aloittakaa helpolla kehittämisaiheella ja varmistakaa toteutus Valitkaa kehittämiskohde yhdessä. Aiheen olisi hyvä olla sellainen, että jokaisella on siihen ehdotuksia: esimerkiksi tyhy-iltapäivän ohjelma. Aiheen tulisi myös olla konkreettinen ja nopeasti toteutukseen vietävissä. Ideoikaa yhdessä ja äänestäkää, mitä ideaa lähdetään toteuttamaan. Varmistakaa, että kehittäminen viedään loppuun saakka ja asiat toteutuvat. Varmistakaa myös, että kaikki kuulevat toteutuksen etenemisestä. Esihenkilön rooli on tässä tärkeä.

15


2.

Harkitsemme yhdessä kehittämistä

• Kehittäminen tapahtuu ylhäältä alaspäin annettuna. Mukaan voidaan ottaa muutamia henkilöitä työyhteisöstä. • Henkilöstöltä kysytään kommentteja tai ideoita, mutta niitä ei aidosti hyödynnetä eikä kehittämisen etenemisestä kerrota. • Ajatellaan, että yhteiskehittämisen esteet tai haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. • Osaamisen puute on vielä esteenä.

Varmistakaa jokaisen osallistuminen ja yhteiskehittämisen oppiminen Valitkaa aihe, joka koskettaa kaikkia, esimerkiksi jonkin työohjeen päivittäminen. Jakakaa työyksikkö 2–3 hengen ryhmiin ja varmistakaan jokaiselle ryhmälle hetki ideointiin. Kirjatkaa ryhmien ehdotukset sähköiselle alustalle ja käykää ne läpi yhdessä työyksikön palaverissa. Sopikaa, miten toteutuksen kanssa edetään, ja varmistakaa, että tieto toteutuksesta kulkee kaikille.

Varmistakaa yhteisen kehittämisen systemaattisuus

5.

Yhteistä kehittämistä tehdään kokouksissamme

• Yhteiskehittämistä tehdään olemassa olevissa kokousrakenteissa ja sille on varattu kokouksissa säännöllisesti lyhyt aika. • Osallistuminen on sidottu aikaan ja paikkaan. • Sähköisiä alustoja hyödynnetään satunnaisesti.

Varatkaa yhteiselle kehittämiselle säännöllinen aika olemassa oleviin kokousrakenteisiin. Kun aika toistuu säännöllisesti, ajan ei tarvitse olla pitkä: esimerkiksi viikoittain 15 minuuttia tai kuukausittain 30 minuuttia. Sopikaa yhdessä, mitkä asiat jätetään kokouksissa vähemmälle, jotta yhteiselle kehittämiselle on aikaa.

Käyttäkää sähköisiä alustoja ja laatikaa kehittämiselle vuosikello Tässä vaiheessa kehittämisen kohde pitää olla tärkeä ja ajankohtainen. Valmistautukaa kokouksiin etukäteen: jokainen työstää itsenäisesti asiaa sähköisellä alustalla. Tehkää vuosikello yhdessä. Huomioikaa esimerkiksi vuosisuunnitelman tekeminen, riskienarviointien ajankohdat ja työhyvinvointikyselyjen tulosten hyödyntäminen kehittämisessä. 16


3.

Valmistaudumme yhdessä kehittämiseen

• Yhteiskehittämisen toteutusta suunnitellaan ja mietitään, miten se käytännössä mahdollistetaan. • Yhteiskehittäminen jo kiinnostaa, mutta vielä ei tiedetä, miten siihen voi osallistua.

4.

Kokeilemme yhdessä kehittämistä

6.

Yhteinen kehittäminen on osa arkeamme

• Mahdollistetaan jokaisen osallistuminen yhteiskehittämiseen. Kaikki eivät vielä osallistu aktiivisesti. • Yhteiskehittämisen aiheita suunnitellaan yhdessä. • Osa on innokkaasti mukana, osa ei halua osallistua laisinkaan. • Osallistuminen ei ole rutiinia ja muistuttelua tarvitaan paljon.

• Jokainen työyhteisön jäsen osallistuu riippumatta siitä, missä työvuorossa on tai missä fyysisesti tekee työtään. • Työtä kehitetään jatkuvasti, kokeilemalla. Kehittäminen ei ole vain kehittämishankkeita. • Yhteiskehittämisen aiheet tunnistetaan vaivatta ja niihin tartutaan nopeasti. • Myös haastavia aiheita otetaan kehittämisen kohteeksi.

Kokeilkaa yhteiskehittämistä kolmen kuukauden ajan Valitkaa yhdessä 2–3 keskeistä kehittämisen kohdetta. Ne voivat nousta esimerkiksi riskienarvionnista tai työhyvinvointikyselystä. Kehittäkää yhtä aihetta kerrallaan. Siirtykää seuraavaan kehittämiskohteeseen, kun edellisen aiheen jotain kehittämistoimenpiteitä on toteutettu. Kehittämiskokeilun ei tarvitse olla valmis. Sopikaa yhdessä vastuuhenkilöt valituille toimenpiteille, mielellään joku muu kuin esihenkilö. Varmistakaa ideoiden loppuunsaattaminen ja tiedon kulku kaikille.

Nostakaa onnistumisia esille ja kehukaa toisianne. Kertokaa työyksikön saavutuksista eri foorumeilla.

PALAUTUMISHAASTE Huomaa hetket, jolloin olet rentoutunut. Ota niistä valokuva! 17


Työstä PALAUTUMINEN on koko työyhteisön asia Työstä palautuminen mielletään monesti vain yksilön vastuulla olevaksi asiaksi. Etenkin työpäivän aikainen palautuminen on kuitenkin useimmiten kiinni työyhteisön yhteisistä ratkaisuista eli yhteisöllisistä palautumisen keinoista.

Jatkuvat muutokset haastavat sote-ammattilaisten jaksamista, mikä korostaa entisestään palautumisen merkitystä. Erilaiset yksilölliset palautumiskeinot ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös työyhteisön yhteisiä ratkaisuja, joissa keskiössä ovat työn ja työolojen kehittäminen. Näitä kukaan ei voi tehdä yksin.

Kehitetään työtapoja Työtapoja ja työkäytäntöjä kehittämällä voidaan vähentää työstä aiheutuvaa kuormitusta ja vaikuttaa palautumiseen. Työyhteisö voi omalla toiminnallaan mahdollistaa kevyemmän tavan tehdä työtä ja pitää taukoja. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan pysähtymisen paikkoja ja avointa keskustelua yhteisistä työskentelytavoista: mikä aiheuttaa kuormitusta ja mitä sille voisi tehdä?

Palautumisesta keskustelu on hyvä ottaa osaksi sekä työyksikön työhyvinvointisuunnitelmaa että riskienhallinnan arviota. Moleemmissa näitä samoja teemoja käydään säännöllisesti läpi. Lisäksi työyksikössä on hyvä olla vastuuhenkilö, joka ajaa palautumisen asiaa. Pohteen Liikuttaja-verkosto on tästä hyvä esimerkki. Kuormitustekijöiden rinnalla on tärkeä tunnistaa ja tukea myös työn voimavaratekijöitä, jotka auttavat kestämään työkuormaa. Positiivisen yhteishengen luominen työyhteisön kesken on keskeinen palautumisen mahdollistaja.

Lähes 50 valmista vinkkiä Tärkeitä yhteisöllisen palautumisen teemoja ovat OLLAPPA-hankkeen työpajojen perusteella etenkin aivojen hyvinvointi, työjärjestelyt, tauotus ja työilmapiirin vahvistaminen. Työpajoissa etsimme yhdessä sote-ammattilaisten kanssa työyhteisöstä lähteviä ratkaisuja näihin teemoihin liittyvän kuormituksen vähentämiseen. Ratkaisut koostimme lähes 50 vinkin listaksi. Näiden jo valmiiden ratkaisujen kanssa on hyvä aloittaa keskustelu omassa työyksikössänne kuormitusta aiheuttavista työskentelytavoista ja siitä, mitä voitte niille yhdessä tehdä. Ovatko nämä teidänkin tärkeimmät teemanne? Kuinka monessa vinkkilistan kohdassa voitte nyökytellä päätä sen merkiksi, että näinhän tämä meillä jo menee?

TYÖHYVINVOINTIA SYNTYY TYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ

18


YHTEISÖLLISEN PALAUTUMISEN VINKKILISTA Aivojen hyvinvointi Olemme yhdessä keskustellen laatineet viestinnän pelisäännöt. • Olemme sopineet, missä kanavassa viestimme kiireellisissä ja missä vähemmän kiireellisissä asioissa. • Olemme sopineet, että viestimme vain niille henkilöille, joita asia koskee. • Olemme sopineet, missä ajassa viesteihin vastataan sekä miten viestiin reagoidaan ja vastataan. Parannamme työn sujuvuutta. • Tiedotamme työvuoron alussa tärkeimmät asiat. • Varmistamme, että tärkeä tieto kirjataan ylös ja se on helposti kaikkien saatavilla. • Laadimme selkeät toimintaohjeet ja pidämme ne ajan tasalla. • Noudatamme toimintaohjeita. • Perehdytämme uudet työntekijät ja uusiin työtehtäviin siirtyvät. • Perehdytysohjeemme ovat ajan tasalla. Olemme yhdessä keskustellen laatineet pelisäännöt työn keskeyttämiseen. • Sovimme yhdessä ajat, jolloin keskustelemme eri asioista, emmekä keskeytä turhaan toisten työtä. • Käytämme vastaanottohuoneissa liikennevaloja ja noudatamme niitä. • Käytämme Älä häiritse -kylttiä tai muuta sovittua signaalia, kun emme halua tulla keskeytetyiksi. • Keräämme useamman hoidettavan tai kysyttävän asian ennen kuin keskeytämme toisen työn.

Työjärjestelyt • Työmme ja vastuualueemme on jaettu tasapuolisesti ja osaamisemme mukaan. • Tarkastelemme säännöllisin väliajoin työnkuvia ja tehtävien jakamista työyhteisömme kesken. • Olemme kirjoittaneet auki työtehtävien ja vastuualueiden sisällöt, mikä auttaa sijaistuksissa ja perehdyttämisessä. • Työntekijöiden työvuorotoiveet otetaan tasapuolisesti huomioon työvuorosuunnittelussa. • Hyödynnämme työnkiertoa ja vastuualueiden kierrättämistä. • Joka työvuoron alussa suunnittelemme ja priorisoimme työtehtävät työyhteisömme kesken. • Hyödynnämme yhteistä muistilistaa työtehtävien jakamiseen.

• Saamme käyttää työpäivästä aikaa viestien ja tiedotteiden lukemiseen. • Saamme kehittää osaamistamme ja kouluttautua säännöllisesti.

Tauotus • Varmistamme tauotuksen työparitoiminnalla. Toinen parista tuuraa toista taukojen aikana. • Pidämme yhteisöllisesti huolta toistemme tauoista: pyydämme työkaverin mukaan tauolle ja autamme kiireisempiä työntekijöitä pääsemään tauoille. • Meillä on häiriötön taukotila, jonne eivät kuulu asiakas- ja potilaskutsut. • Irrottaudumme työstä tauoilla. Puhumme muista kuin työasioista.

Työilmapiiri • Autamme työkavereita ja uskallamme pyytää apua myös itselle. • Kohtelemme kaikkia tasa-arvoisesti. Arvostamme toistemme työtapaa ja persoonaa. • Huomaamme hyvän. Kiitämme avusta ja kehumme työkaveria hyvin tehdystä työstä. • Huolehdimme, että jokainen työyhteisön jäsen tuntee olevansa tärkeä osa työyhteisöä. • Varmistamme, että uusia työntekijöitä tuetaan työsuhteen alussa erityisen hyvin. • Pystymme puhumaan hankalistakin asioista. • Muistamme pyytää anteeksi, mikäli käyttäydymme epäkohteliaasti. • Juhlistamme pieniä ja suuria onnistumisia yhdessä.

Vinkkilistan vielä vähän laajemman version voit tulostaa osoitteesta ttl.fi/ollappa 19


MENTOROINTI – olisik Kiinnostaisiko sinua kokemuksellinen oppiminen, pätevyydentunteen lisääntyminen ja toiveikkuuden kasvu? Mentorointi auttaa vähentämään uuden työntekijän huolta omasta osaamisestaan. Se edistää jaksamista ja lisää yhteisöllisyyttä. Kokeneelle konkarille mentorointi avaa uusia näkökulmia ja tuo ymmärrystä omasta osaamisesta.

Mentoroinnissa kaksi ihmistä tai ryhmä jakaa tietoa ja kokemuksia sekä tarjoaa tukea toisilleen. Mentoroinnille on sovittu aika ja paikka. Sille on aina myös asetettu tavoitteet, jotka kumpuavat mentorointiin osallistuvien tavoitteista, kysymyksistä ja kiinnostuksen kohteista. Perinteisessä mentoroinnissa osallistujia on kaksi: mentori, joka on jo kokenut työntekijä, ja aktori, joka haluaa vahvistaa osaamistaan. Useimmiten aktori on uusi tai uuteen tehtävään tai yksikköön siirtynyt työntekijä. Mentorointia voidaan toteuttaa myös vertaistai käänteismentorointina. Käänteismentoroinnissa alalla pidempään toiminut oppii uudemmalta työntekijältä esimerkiksi digijärjestelmistä ja niiden hyödyntämisestä työssä. Mentoroinnin tarkoituksena on avata uusia näkökulmia omaan työhön ja tulevaisuuteen, luoda mahdollisuus oivalluksille. Se ei ole johtamista, työnohjausta, perehdyttämistä, tutorointia tai terapiaa.

”Mentorointi ei ole työnohjausta, perehdyttämistä, tutorointia tai terapiaa.”

20


ko se sinun juttusi? Mitä hyötyä aktorille? Mentorointi auttaa aktoria kehittymään nousujohteisesti, tuntemaan itsensä ja luomaan omaa ammatti-identiteettiään. Ammatillisen osaamisen kehittymisen lisäksi mentorointi vahvistaa itsetuntoa ja vahvistaa työyhteisöön kiinnittymistä. Se tarjoaa myös tilan psykologiselle tuelle. Konkreettisia mentoroinnissa käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi ajan käytön hallinta tai työn kuormituksen vähentäminen.

Mitä hyötyä mentorille? Kokenut työntekijä ei mentoroinnissa suinkaan ole vain antava osapuoli. Mentorointi kehittää hä-

MENTOROINNIN AVAINSANAT • Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus • Sitoutuminen ja vapaaehtoisus • Avoimuus ja luottamuksellisuus • Ammatillisen osaamisen kehittäminen • Kokemuksellinen oppiminen • Hiljaisen tiedon siirtäminen • Työhyvinvoinnin kehittäminen

nenkin ammatillista osaamistaan ja avaa uusia näkökulmia. Tämän lisäksi arvostus omaa osaamista kohtaan lisääntyy. Mentorointi tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää omia ohjaaja-, valmentaja- ja esihenkilötaitoja etenkin vuorovaikutuksen, kuuntelemisen ja palautteen antamisen suhteen.

Mitä hyötyä organisaatiolle? Mentorointi on siitä mainiota, että siitä todellakin hyötyvät kaikki. Organisaatiotasolla hyöty voi näkyä työhyvinvoinnin lisääntymisen lisäksi hoitotulosten ja työhön sitoutumisen parantumisena sekä työntekijöiden pysyvyytenä. Innostuitko? Tutustu tarkemmin oman organisaatiosi mentorointiohjeeseen ja juttele esihenkilösi kanssa. Tarvitset hänen apuaan myös tapaamisten järjestämiseen. Antoisaa mentorointimatkaa!

21


Digityökalut hallussa? Digitaaliset työkalut ovat kiinteä osa myös sote-alan työtä. Ne korvaavat vanhoja työskentelytapoja, viestivihkoja ja suusta suuhun kulkevaa tietoa.

Esihenkilöt ovat avainasemassa työkalujen hyödyntämisessä, mutta jokaisen olisi hyvä ottaa haltuun niiden perusjutut ja osata käyttää niitä.

TEAMS Jako huoneisiin (Breakout rooms)

Kyselyt ja äänestykset (poll)

• Pienryhmissä syntyy keskustelua helpommin kuin koko porukalla • Yksinpuhelun sijaan saadaan kaikkien ääni kuuluviin. • Tarvitaan kaikille ryhmille yhteinen tiedosto tai Padlet-taulu, johon ajatukset, ideat ja tuotokset kerätään.

• Poll on apuna, kun halutaan saada aikaiseksi yhteinen päätös tai annetaan palautetta. • Kysely toimii myös orientaationa aiheeseen tai mielipiteiden kartoittajana. • Kyselyn tulokset pitää myös käydä läpi ja avata, mitä tuloksista seuraa.

Chat-kenttä

Valkotaulu

• Isossa porukassa mielipiteet saa nopeasti selville chatillä. Useimmille kirjoittaminen on helpompaa kuin ääneen sanominen. • Kannattaa hyödyntää myös esitysten kommentoinnissa tai lisäkysymysten esittämisessä. • Toimii hyvin silloin, kun aikaa on vähän.

• Sopii yhteiseen suunnitteluun tai muistiinpanojen tekemiseen. • Toimii parhaiten alle 15 henkilön kokouksissa. • Huomioi, että kirjoitusvaiheessa näkyy kirjoittajan nimi eli ei voi käyttää nimettömänä.

VALKOTAULUT Valkotaulujen peruskäyttö on maksutonta. Ne soveltuva hyvin etenkin ideointiin ja kehittämiseen, jota tehdään eriaikaisesti. Niitä kannattaa hyödyntää myös osana kokousta. Padlet (fi.padlet.com)

Flinga (flinga.fi)

• Erilaiset valmiit pohjat mahdollistavat monipuolisen työskentelyn: ideointi, asian jäsentely ja äänestykset. • Toimii isoille ja pienille ryhmille.

• Taustalle voi tuoda kuvion (esim. nelikenttä), joka toimii työskentelyn pohjana. • Prosessien piirtäminen onnistuu helposti. • Huomioi, että äänestykset puuttuvat.

PALAUTUMISHAASTE Kiinnitä huomiota siihen, mikä on hyvin. Kiitä työkaveria tuesta ja avusta. 22


Janoatko lisää? OLLAPPA-PIKAOPPAAT SOTE-ESIHENKILÖILLE • Työn olennaistamiseen Kaksi harjoitusta, joiden avulla paikannatte työn ydintehtävät, pystytte luopumaan turhasta ja saatte aikaa olennaisimpien asioiden tekemiseen. • Kehityskartta-työskentely Ohjeistus ja työpohjat Kehityskartta-menetelmään, joka on mainio työkalu työn yhteiseen kehittämiseen ja muutoksen johtamiseen. • Yhteinen kehittäminen vuorotyössä Yhteisen kehittämisen muutospolun kuvaus ja ohjeet polulla etenemiseen. • Psykologiseen turvallisuus Johdanto psykologiseen turvallisuuteen ja sen merkitykseen sekä Psykologisen turvallisuuden kehä -harjoitus. • Digitaidot ja viestintä Konkreettisia vinkkejä työyksikkösi osallistamiseen, digityökalujen valintaan ja vaikuttavaan viestintään.

MUUT MATERIAALIT • Yhteisöllisen palautumisen vinkkilista • Palautumisen viikkokalenteri • Esihenkilö, tee tiimipalaveristasi osallistuva -huoneentaulu • Tiimipalaverin osallistumisbingo

Kaikki OLLAPPA-materiaalit ladattavissa: ttl.fi/ollappa

Sinua voisi kiinnostaa myös • Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä -opas ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa • Pötki pitkälle – Keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjille ja työntekijöille ttl.fi/potkipitkalle • Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille-suositukset • Vanhustyön vatupassin oppaat Soveltuvat hyvin myös muille sote-aloille: ttl.fi/vanhustyön-vatupassi • Eettinen kuormitus ja sen hallinta • Kokeileva kehittäminen - kohti eettisempää toimintakulttuuria • Valmentava johtaminen iäkkäiden palveluissa • Mentorointi vanhustyössä

• Mielenterveyden työkalupakki hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut

23


TIIMIPALAVERIN OSALLISTUMISBINGO Saatko tiimipalaverin aikana neljä osumaa vaakaan, pystyyn tai kulmasta kulmaan?

Esitän oman mielipiteeni.

Tutustuin ennakkomateriaaliin etukäteen.

Keskityn muiden puheenvuorojen kuunteluun.

Otan asian hoitamisen vastuulleni.

Rohkaisen hiljaista työkaveria sanomaan mielipiteensä.

Osallistun kuulumisten vaihtoon.

Esitän uuden näkökulman asiaan.

Pidän kameraa päällä.

En multitaskaa palaverin aikana.

Ehdotan toimenpidettä.

Osoitan pitäväni työkaverin ajatuksesta tai ehdotuksesta.

Osallistun palaverin chatkeskusteluun.

Katson puhujaa ja osoitan siten kuuntelevani.

Osallistun palaverissa pidettävään äänestykseen.

Tarjoan apuani yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kysyn tarkentavan kysymyksen.

Bingo: lisää työhyvinvointia!


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.