Työfysioterapeutit ry:n jäsenlehti www.tyofysioterapeutit.fi
3 / 2014
SISÄLLYS
TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014
4.
TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy verkosta www.tyofysioterapeutit.fi
4. Uutta hoitoalan ergonomiatietoa konferenssista Puolasta 6. Kirjaamisen kirjoneuleesta palmikkoneuleeksi 8. Syysopintopäivät 10. Näkemisen apuvälineet työhön ja opiskeluun 12. Opinnäytetöitä 13. Syyskokouskutsu
2
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014
Putoaako lehti viimeisen kerran?
S
yksyn ruska alkaa näkyä hehkuvana eri puolilla maata. Osa maastamme on jo saanut kosketuksen ensilumeenkin. Monimuotoisuus on osa työtämme. Samaan päämäärään päästään monella eri tavalla. Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas on vihdoinkin saatavilla ja antaa selkeän ohjauksen työhömme. Asetuksen ja siten siis Hyvä työterveyshuolto – oppaassa painottuu työterveysyhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Yhteistyö auttaa ymmärtämään, mikä vaikuttaa kullakin työpaikalla työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn. Lisäksi painotetaan työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä siihen liittyvää voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen perinteisen riskiajattelun rinnalla. Työpaikoilla tuetaan työntekijöiden työssä jatkamista, ja tarvittaessa sopeutetaan työ työntekijän voimavaroihin, terveydentilaan ja työkykyyn. Terveyserojen kaventaminen on tärkeässä roolissa asetuksessa. Työpaikan työkyvyn hallinnan ehkäisevät tukitoimenpiteet kohdistuvat kaikkiin työntekijöihin ja koko työpaikkaan. Yhtenä keinona on terveystarkastus, jolla voidaan tukea terveyttä edistäviä työ- ja elintapoja. Lisäksi työterveysyksiköiden tulee laatia kirjallinen laadunhallintajärjestelmä. Meillä työfysioterapeuteilla on tärkeä rooli kaikissa edellä mainituissa tehtävissä. Yhteistyötä tarvitaan myös yhdistystoiminnassamme. Hallitus saa usein palautetta laihasta lehdestä. Valitettavasti hallituksella ei ole resursseja kirjoittaa artikkeleita tai hakea niitä erilaisten hakukoneiden avulla. Olen useasti peräänkuuluttanut ja pyytänyt teitä kollegat kirjoittamaan artikkeleita työstänne, kokemuksista ja hyvistä käytännöistä. Tai referoimaan jotakin artikkelia, josta itse olet saanut apua työhösi. Miksi meidän on niin vaikeata kirjoittaa ja jakaa kokemuksia omassa työssämme onnistumisista kollegoillemme? Hallitus käsitteli tätä asiaa syksyn work shopissa. Laihaa lehteä ei kannata painaa. Siitä ei ole iloa kenellekään. Pitkällisen keskustelun jälkeen mietimme, olisiko nyt aika panostaa uusien nettisivujen sisällöntuotantoon ja jättää lehti painamatta? Toivon, että saisimme tästä asiasta heräämään keskustelu uusilla nettisivuilla. Syksyn opintopäivät lähenevät. Olethan muistanut ilmoittautua! Lisätietoa löydät lehdestä ja nettisivuiltamme. Luvassa on jälleen kerran hyvä kokonaispaketti ja tärisevää asiaa. Lämpöistä syksyä kaikille kollegoille!
Jaana
3
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014
TEKSTI Leena Tamminen-Peter FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy Ab letampe@gmail.com puh: 040 5447134
Uutta hoitoalan ergonomiatietoa konferenssista Puolasta 5th International Conference on Applied Human Factors and Ergonomics 2014 järjestettiin Krakowassa 19-23.7.2014. Konferenssi oli erittäin suuri, siellä oli 1 400 osallistujaa 62 maasta ja se kattoi 15 eri ergonomian aluetta, joista minulle tärkein oli Human Factors and Ergonomics in Healthcare. Konferenssissa näkyi potilas- ja työturvallisuusasoiden yhdistäminen. Monet esitykset sivusivat myös lihavuutta, se onkin maailmanlaajuinen ongelma. Samoalla on maailman lihavimmat ihmiset ja USA on vasta 10. sijalla. Euroopan lihavimmat ihmiset ovat taas Unkarissa. Uutta pohdittavaa tuli myös potilassiirtojen ergonomiasta. Teresa Cotrim Lissabonin teknisestä korkeakoulusta kertoi portugalilaisten terveydenhuollon työntekijöiden työkykyä mitanneesta survey-tutkimuksesta. Työkykyindeksillä (work ability index, WAI) mitattu ikä ja työkyky eivät korreloineet. Sen sijaan useat muut tekijät vaikuttivat työkykyyn. Työn määrän lisääntyminen, rooliristiriidat, univaikeudet, loppuun palaminen (burnout), stressi, masennus ja työhön liittyvä väkivalta heikentävät työkykyä, kun taas selkeät tehtäväkuvat, tilannetietoisuus, työyhteisön sosiaaliset suhteet, johtamisen laatu, oikeudenmukainen kohtelu, osaaminen, työn merkityksellisyys, työtyytyväisyys ja kehitysmahdollisuudet tukevat työkykyä. Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin Kristiina Hellstènin juuri valmistu-
4
massa väitöstutkimuksessa Turun kaupungin vanhusten huollosta. Kristiina puolustaa väitöstutkimustaan 10.10. 2014 Turun Yliopistossa. Sue Hignet kertoi potilaiden riskin arvionnin kehittämishankkeesta, jossa yhdistyy potilas- ja työturvallisuuden riskit. Englannissa on perinteisesti ollut erilliset arvioinnit kaatumisen, liikkumisen avustamisen, painehaavaumien ja demantian riskejä varten. Näin riskinarviointeja tehdessä täytettävää tulee helposti yhteensä 20 sivua. Kun näistä erillisistä riskiselvityksistä siirrytään yhdistettyyn lomakkeeseen, niin vältetään samojen kysymysten toistuminen. Heillä mm. kaikki yli 65 potilaat luokitellaan kaatumisriskin omaaviksi. Yhteenvetosivulle kootaan kaikki osaalueet, joissa ilmenee riski ja ne kirjataan punaisella, joten ne on helppo huomata. Elly Waaijer kertoi teknisestä raportista Manual handling of People in the Healthcare Sector (ISO/TR 12296: 2012), joka on kansainvälisen asiantuntijajoukon käsitys potilassiirtojen riskinarvioinnista ja ergonomiasta. Suomessa teknisestä raporttia tehtiin tunnetuksi viime syksynä viidellä paikkakunnalla. Niissä tilaisuuksissa olikin aika paljon juuri työfysioterapeutteja, mutta jos et ollut paikan päällä niin suomenkieliseen esitykseen voit tutustua SOTERGOn sivuilla Ko-
säselvitystä tarvitaan. Aikaisemmat tulokset eri avustustekniikoilla, apuvälineillä ja ilman, on julkasitu ja niitä olenkin jo referoinut mm. Potilassiirtokirjan uudessa painoksessa.
konaisuudessaan ISO/TR 12296: 2012 on ostettavissa Suomen Standardisoimisliiton nettisivuilta www.sfs.fi ArjoHuntleigh on saanut luvan tehdä siitä helppolukuisen englanninkielisen koosteen, joka on ladattavissa heidän sivuiltaan osoitteessa: www.patienthandling-guidelines.com Elly on hollantilainen toimintaterapeutti, joka on yhdessä arkkitehdin ja ergonomia-asiantuntijoiden kanssa kirjoittanut opaskirjan arkkitehdeille ja suunnittelijoille: Waaijer E.M., Guthknecht T., Muir M. (2014) Guidebook for Architects and Planners, functional design for mobilisation and ergonomics, ArjoHuntleigh. Kirjassa eri hoitotilanteissa potilaiden apuvälineiden valinnan ja tilantarpeen suunnittelun pohjana käytetään potilaiden 5-luokkaista toimintakykyluokitusta, joka on tuttu Care Thermometer- mittarin käyttäjille. Dr Mathias Jäger kertoi, miten potilaiden lihavuus vaikuttaa avustajan selän välilevykuormitukseen. Dortmundin tutkijaryhmä on jatkanut biomekaanisia tutkimuksiaan selän välilevyihin kohdistuvasta kuormituksesta erilaisissa potilassiirtotilanteissa. Nyt siirrettävinä on ollut 90 -180 kg painavia potilaita. On loogista, että mitä painavampi potilas sitä suurempi on avustajan välilevykuormitus. Yllättävää oli, että näin ei ollutkaan aina. Oli myös tilanteita, joissa avustaja valmistautui erityisen huolellisesti, kun oli oikein painava potilas ja kuormitus ei ollutkaan odotetun korkea. Tarkkoja tuloksia ei vielä julkaistu. koska li-
Minulla oli esitys Virpi Fagerströmin kanssa Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -opintokokonaisuuden käyttöönoton aikaansaamista muutoksista hoitoalan oppilaitosten opetusohjelmissa sekä työpaikoilla Finnish Ergonomic Patient Handling Passport® -any changes in vocational education and work places ? (artikkelin saa minulta). Potilassiirtojen Ergonomiakortti® – opintokokonaisuutta on koulutettu Suomessa nyt 6 vuotta. Kortin suorittaneiden määrä on ylittänyt 3 000 rajan ja korttikouluttajiakin on jo 300, joten positiiviset vaikutukset alkavat näkyä. Erittäin hyviä tuloksia on kuulunut mm. Rovaniemeltä, jossa hoidon laadun lisäksi myös tule-sairauslomat ovat vähentyneet merkittävästi. Tästä on ollut kivasti juttua Tehy-lehdessä ja työfysioterapeutti Marju Keräsen artikkelissa Työfysioterapialehdessa 4/2013. Hyviä uutisia on kantautunut myös Pohjanmaalta, Salosta ja Kymenlaaksosta. Oppilaitoksissa tapahtuu edistystä, joskin muutos on hidasta, selvisi Virpin ja minun tekemässä pienessä kyselyssä tammikuussa 2014. Suomessa on n. 140 oppilaitosta, jossa koulutetaan fysioterapeutteja ja hoitajia. Ergonomiakortin suorittaneita opettajia on n. 80, joten kaikissa oppilaitoksissa ei vielä ole Ergonomiakortin omavaa opettajaa. Ergonomiakortti® -opetusta annetaan kyselyn mukaan pakollisena kolmessa lähihoitajia koulutavassa oppilaitoksessa ja kahdessa ammattikorkeassa. 14:ssa toisen asteen oppilaitoksessa ja neljässä ammattikorkeakouluissa koulutusta järjestetään joko vapaavalintaisena tutkinnon osana tai täydennyskoulutuksena. Kun vertaa tilannetta 2000 –luvun alun tilanteesen jossa vain yhdessä oppilaitoksessa ergonomiakoulutusta oli riittävästi, niin edistystä on tapahtunut,mutta sitä aina toivoo, että muutos olisi nopeampaa. Hanneke Knibbe Hollanista kertoi painehaavaumien ehkäisyhankkeesta. Potilaan liikkumattomuus on yksi perussyy painehaavaumiin. Miten parantaa potilaan liikkuvuutta ilman, että samalla lisätään ihon kuormitusta ja otetaan huomioon hoitajien kuormittuminen? Vuode, patjatyyppi, nostimet ja liukumaterialit vaikuttavat painehaavaumariskiin, mutta myös hoitajien työtekniikalla oli suuri vaikutus. Nykyiset ohjeet siirtämiseen korostavat, että tulee vältää nostamista, kun taas painehaavaumien ehkäisyohjeissa suositellaan nostamaan, ei liu’uttamaan. Tutkijat ovat mitanneet kolmen tavallisen avustustekniikan synnyttämiä voimia ja paineita potilaan iholle. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia hoitajan kuormituksen ja painehaavaumien ehkäisyn kannalta, joten tekniikkoja tulee harkita ja kenties muuttaa. Konferenssi oli kokonaisuudessaan hyvin antoisa. Tieteellisen annin lisäksi oli mahdollisuus keskustella saman aihepiirin tutkijoiden kanssa. Lämpimät kiitokset Työfysioterapeutti –yhditykselle saamastani matka-apurahasta.
5
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014 Kirjoittaja on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntoutuskeskuksessa työskentelevä Työ- ja asiantuntijafysioterapeutti Sari Salomaa
Kirjaamisen kirjoneuleesta palmikkoneuleeksi
Syksyn tullen joillekin tulee into neuloa, jotkut eivät koskaan tartu puikkoihin. Silti kuulut joukkoon kumpaan tahansa. Uskotko: hyvillä ohjeilla, jotain voisi syntyä vaikka palmikkoneule vaikka se haastavalta kuulostaisikin? Myös kirjaamisen haaste on vain otettava vastaan… Kirjaamisen haaste ja velvollisuus Jokainen ammattilainen joutuu kirjaamaan. Jokainen on varmasti pähkäillyt kirjaamisen haastetta ja toivoisi, että se olisi sujuvaa, ytimekästä, informoivaa ja vieläpä oikeiden ohjeiden mukaistakin. Fysioterapiassa kirjaamiskäytäntö on edelleen hyvin kirjavaa toimipisteestä, kirjaajasta ja kirjaamiselle asetetuista tavoitteista ja johdostakin riippuen. Mitä meiltä odotetaan, mihin meitä velvoitetaan ja miten tulisi kirjata? Laki velvoittaa, liitto suosittaa rakenteisen kirjaamisen opettelua ja antaa koulutustakin siihen. Kirjaamisen yksi ydin on dokumentoida työ -ja toimintakyvyn ongelma suhteessa kokonaisvaltaiseen elämän tilanteeseen ja voimavaroihin sekä ympäristön/ työtehtävän asettamiin odotuksiin ja mahdollisuuksiin, joita mahdollisesti fysioterapian keinoin voidaan edistää. Myös vaste saadusta ohjauksesta, apuvälineistä ja tavoitteiden arviointi tulee kirjata. Vastuu on meillä jokaisella itsellään tehdystä työstä ja sen kirjaamisesta. Ei rakenteistakaan kirjaamista ihan kivutta opi käyttämään, siihen tarvitaan aikaa ja malttia. On pakko vaan haastaa itsensä ja aloittaa jostakin.. silmukka kerrallaan kirjoneuleesta palmikkoneuleeseen.
6
Rakenteisen kirjaamisen tavoitteet ja hyödyt Rakenteisen kirjaamisen ydin on yhdenmukaistaa kirjaamiskäytäntöjä .Yhdenmukaistaminen tarkoittaa meille tutuista asioista puhumista samoilla otsikoilla, samantyyppisillä sisällöillä ja sovittuja ohjeistuksia noudattaen. Fysioterapianimikkeistö on osa erityistyöntekijöiden rakenteista maailmaa ja antaa hyvät kohdennetut otsikot, jotka selkeyttävät kirjaamisen runkoa. Rakenteisen kirjaamisen avulla, dokumentointi, tilastointi, ammattikielen yhtenäistäminen ja perehdytys ovat helpommin toteutettavissa laadukkaasti ja samalla toistettavalla tavalla. Tietojen esittäminen luokiteltuja otsikoita ja yhdenmukaisia nimikkeistöjä käyttäen helpottaa tietojen siirtämistä, etsimistä ja kliinistä tutkimustakin. Organisaatioiden laadun seuraaminen, toimintayksiköiden sekä alueellinen vertailu mahdollistuvat huomattavasti paremmin. Aseta oma tavoite kirjaamiselle. Haasta omatyöyhteisö asian pariin. Yhdessä kehittäminen ja kirjaamisesta keskustelu on hyvä aloitus. Verkostoidu muiden ammattilaisten kanssa, jolloin saat tukea omaan kirjaamiseesi. Hyvä aloitus voisi olla perusrunko, jossa tietyt otsikot valmiina. Alaotsikoiden alle voi tehdä selkeän suunnitelman mitä mihinkin kirjataan ja millä tarkkuudella. Dokumentoimiseen on olemassa Top10-lista, josta selviää perus idea kirjaamiselle:
1 Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee pitää potilasrekisteriä. 2 Jokaisesta potilaan palvelutapahtumasta tulee tehdä merkintä. Kirjaamiseen käytettävä aika on osa palvelutapahtumaa. 3 Etene loogisesti ja jäsennellysti. Kirjaa lukijaystävällisesti ja rakenteisessa muodossa. 4 Käytä dokumentoinnissa kansallisia otsikoita ja Fysioterapianimikkeistöä. 5 Käytä arvioinnissa luotettavia ja päteviä mittareita ja menetelmiä. 6 Dokumentoi vain hoidon kannalta olennaiset tiedot. Kirjaa merkittävät muutokset terapian kulussa sekä arvioi ja kirjaa fysioterapian tulos. 7 Noudata potilasrekisteripidon hyviä käytäntöjä ja ota huomioon henkilötietolain mukaiset velvoitteesi. 8 Tarkista, onko potilaalta jo pyydetty suostumus tietojen luovuttamiseen. Pyydä tarvittaessa suostumus.
Valtakunnallinen sähköinen potilastiedon arkisto käynnistyy osana Kansallista Terveysarkistoa (KanTa). Valtakunnalliseen potilastietoarkistoon liittyvät lakisääteisesti kaikki julkiset terveydenhuollon organisaatiot syyskuuhun 2014 mennessä sekä yksityissektori vapaaehtoisesti syyskuuhun 2015 mennessä. Täysi-ikäiset kansalaiset saavat mahdollisuuden katsella KanTa-tietojaan sähköisen palvelun kautta. Luodaan silmukat Aseta oma tavoite kirjaamiselle. Haasta omatyöyhteisö asian pariin. Yhdessä kehittäminen ja kirjaamisesta keskustelu on hyvä aloitus. Verkostoidu muiden ammattilaisten kanssa, jolloin saat tukea omaan kirjaamiseesi. Hyvä aloitus voisi olla perusrunko, jossa tietyt otsikot valmiina. Alaotsikoiden alle voi tehdä selkeän suunnitelman mitä mihinkin kirjataan ja millä tarkkuudella. Kirjaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja siihen on hyvä suhtautua avoimin mielin oppimisprosessina. Itsearviointi voi olla hedelmällistä ja onnistumisten kautta palmikon neulominen voi onnistua. Ei palmikon tarvitse olla samanlainen kaikilla, ei yhtä paksu eikä säännöllinen vaan kauneus on katsojan silmissä.
9 Säilytä asiakirjat asianmukaisesti ja säädösten mukaisen ajan. 10 Arvioi määräajoin kirjaamisesi laatua ja huolehdi tarvittavista kehittämistoimenpiteistä ja osaamisesi kehittämisestä
7
TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry.
SYYSOPINTOPÄIVÄT 5.-6.11.2014
TYÖKYKY JA TÄRINÄ KESKIVIIKKO 5.11.2014
08.30 – 09.15
Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely
09.15 – 09.30
Tervetuloa Jaana Iisakkila, Työfysioterapeutit ry, pj
09.30 – 10.15
Yhteistyön mahdollisuudet ja keinot osa-työkykyisen henkilön työhön paluun edistämiseksi - miten työtä voidaan räätälöidä? Työhönvalmentaja, Minna Kulju ISS Palvelut Oy
10.15 – 10.45
Näyttelytauko
10.45 – 11.45
35- vuotta työfysioterapeuttina puunjalostus- ja metalliteollisuudessa - kokemuksia ja tulevaisuuden visioita Työfysioterapeutti, TtM Virve Olli, Terveystalo Varkaus
11.45 – 13.15
Näyttely ja lounas
13.15 – 14.30
Tärinälle altistuminen työssä Erikoistyöhygieenikko Erkko Airo, Työterveyslaitos
14.30 – 15.00
Näyttely ja kahvi
15.00 – 16.00
Ohjearvoista arkeen, työfysioterapeutin näkökulma tärinätyöhön Työfysioterapeutti Tuija Hirvonen, ABB
16.00 – 16.15
Keskustelua ja päivän päätös
OPINTOPÄIVIEN OSALLISTUMISMAKSU Varsinaiset jäsenet 300 € / 2 päivää ja 180 € / 1 päivä, kannatusjäsenet 400€/ 2 päivää ja 230€/ 1 päivä Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille 800013-1501087. Työfysioterapeutit ry, PL 727, 00101 Helsinki (y-tunnus 1533588-2) Maksun viitetietoihin: Syysopintopäivät 2014, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu.
8
Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Eteläinen Rautatiekatu 4 00100 HELSINKI
TYÖKYKY JA NISKA TORSTAI 6.11.2014
08.30 – 09.00
Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely
09.00 – 10.15
Työssäkäyvien pitkittyneet niska-hartiavaivat Fysiatri, LT Kia Pelto-Vasenius, Lääkärikeskus Diacor ja Dextra
10.15 – 10.45
Yhteistyön mahdollisuudet ja keinot osa-työkykyisen henkilön työhön paluun edistämiseksi - miten työtä voidaan räätälöidä? Työhönvalmentaja, Minna Kulju ISS Palvelut Oy
10.45 – 11.45
Näyttelytauko
10.45 – 11.45
Niskan kuormitusolosuhteet OMT Jyrki Lautamatti, Orton
11.45 – 13.00
Näyttely ja lounas
13.00 – 13.45
Niskan toiminnalliset harjoitteet OMT, Työfysioterapeutti Jaana Leskinen, Fysiosporttis Oy
13.45 – 14.45
Yhdistyksen syyskokous, kahvi ja näyttely
14.45 – 15.30
Työkykyhaasteet - työfysioterapeutin rooli kaupanalan työnantajan näkökulmasta Työkykykoordinaattori Tuija Vanhamäki, Suomen Lähikauppa Oy
15.30 – 16.00
Keskustelua ja päivän päätös
ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset 19.10.2014 mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. www.tyofysioterapeutit.fi Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Hotellihuonekiintiö Sokos Hotel Presidentistä on varattu Työfysioterapeutit ry - nimellä 22.10.14 asti 115 €/ 1 hengen huone ja 135 €/ 2 hengen huone. Puh. 020 1234 608, presidentti.helsinki@sokoshotels.fi
9
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014
Näkemisen apuvälineet työhön ja opiskeluun
Työikäisten näkövammaisuutta aiheuttavia diagnoosiryhmiä ovat verkkokalvon perinnölliset rappeumat, näköratojen viat, synnynnäiset kehityshäiriöt ja diabeettinen retinopatia. Muutama prosentti työikäisistä sairastaa poikkeavan suurta likitaitteisuutta, glaukoomaa tai silmänpohjan rappeumaa. Useimmiten näkövammautuminen tapahtuu hitaasti useiden vuosien kuluessa. Näköongelmat ja -vammat ilmenevät usein näöntarkkuuden alenemisena, jolloin lukeminen ja päätetyöskentely vaikeutuvat sekä liikkuminen hankaloituu. Heikkonäköisyyteen liittyy usein hämäräsokeutta ja poikkeavan voimakasta häikäisyherkkyyttä ulko- ja/ tai sisätiloissa. Normaalia kapeampi näkökenttä vaikeuttaa liikkumista, koska ympäristön havaitseminen ja tilaan orientoituminen vaikeutuu. Jos näkökentässä on keskeisiä puutoksia, heikentyy usein myös näöntarkkuus. Näköongelmista seuraa rajoituksia työ- ja toimintakyvyssä elämän eri osa-alueilla. Työnantajan tehtävänä on huolehtia kaikkien työntekijöiden työolosuhteista. Näkövammaisen henkilön työkyky voi olla erinomainen, kun työolosuhteissa on tehty tarvittavat muutokset. Ne voivat tarkoittaa työaikojen järjestelyjä kuten joustavaa työaikaa tai etätyömahdollisuutta, työtehtävien räätälöintiä, työympäristön esteettömyyden parantamista, työn apuvälineitä tai työyhteisön yleisten toimintatapojen tarkentamista. Esteetön työympäristö. Kulkureitin työpaikan sisäänkäynnille pitää olla selkeä. Tilojen hahmottaminen helpottuu, kun on hyvät kontrastit eli esimerkiksi ovet erottuvat seinistä, portaissa on kontrastiraita ja lasiovet merkitty. Vapaat kulkuväylät ja portaiden molemmilla puolilla oleva käsijohde helpottavat kulkemista. Aulassa oleva informaatiotaulu sekä ohjaavat materiaalit, kuten ääniopasteet, kaiteet ja liiketunnistimilla aukeavat ovet helpottavat liikkumista. Hissin sijainti pitää merkitä selkeästi. Hissin käyttö helpottuu, jos painikkeissa on koholla olevat kerrosnumerot tai pistekirjoitus. Hisseihin on saatavana myös ääniohjaus, joka kertoo missä kerroksessa milloinkin ollaan. Työpaikalla kannattaa suosia säädettävää yleisvalaistusta ja kohdevalaisimia. Jos yleisvalaistuksen voi toteuttaa ainakin osittain ns. epäsuoralla valaistuksella, kiusahäikäisy vähenee. Epäsuora valaistus toteutetaan siten, että osa valaistuksesta ohjataan katon
10
kautta alaspäin, jolloin häikäisy vähenee. Säätimien avulla huoneen valaistustasoa voidaan säätää työntekijälle sopivaksi. Henkilökohtaisessa työpisteessä kaikki tavarat pitää olla paikoillaan ja helposti saatavilla. Kokoukset ja koulutustilaisuudet. Kokous- ja koulutusmateriaali on hyvä saada etukäteen, jotta siihen voi tutustua näkemisen apuvälineillä. Kokous- ja koulutustilaan tullessa on hyvä, että joku opastaa näkövammaisen henkilön istumaan vapaalle paikalle ja auttaa häntä mahdollisissa tarjoiluissa. Kaikkien läsnäolijoiden on myös hyvä esittäytyä, jolloin näkövammainen tietää paikallaolijat. Tietotekniset apuvälineet. Näköongelmainen ja -vammainen henkilö voi käyttää tietokoneella erilaisia näkemisen apuvälineitä. Mikäli erityistyölaseilla ja käytettyjen ohjelmien omilla asetuksilla ei saada toivottua vaikutusta, tietokoneeseen liitettävä suurennusohjelma suurentaa tekstin ja kuvan kokoa sekä ruudunlukuohjelma muuntaa tekstiä puheeksi puhesyntetisaattorille tai pistenäytölle. Jos työntekijä ei tarvitse suurennusohjelmaa, suurentavan hiiren avulla hän voi suurentaa haluamansa kohdan näytöllä. Tietokoneen näyttö voi olla säädettävän varren päässä, jolloin näyttöä on helppo siirtää lähemmäksi. Työntekijää lähempänä oleva näyttö asettaa luonnollisesti rajoituksia käytetylle linssityypille ja linssin voimakkuudelle, koska näyttö on silmien tasossa. Erikoisnäppäimistöissä on suurennetut kirjaimet. Tavallisiin näppäimistöihin voi kiinnittää myös näppäintarrat, jolloin kirjaimet ovat suurempia kooltaan. Kymmensormijärjestelmän opettelu vähentää näppäimistöön katsomisen tarvetta, joka puolestaan vähentää niskahartiaseudun ongelmia. Näppäinkomentojen käyttö puolestaan vähentää hiirikäden rasitusta. Optiset apuvälineet. Luettavan paperitekstin kokoa saadaan suurennettua lukulaseissa olevan lukulisän avulla. Lukulisä määrittää pisimmän etäisyyden, johon lasilla voi lukea Jos lukulisätarve on > +4.0 dpt, monitehoja ei enää voida valmistaa. Syväterävien linssien avulla, katseluetäisyyttä saadaan kuitenkin hieman pidemmälle. Useimmiten vahvat lukulisät eivät ole käyttökelpoi-
Näkövammaisten Keskusliitto ry Näkökeskus Visio Tuula Kääriäinen vastaava optikko, näkövammaistaitojen ohjaaja tuula.kaariainen@nkl.fi 24.9.2014 09-39604563
Lukulisä
Etäisyys
+2.0
50 cm
+3.0
33 cm
+4.0
25 cm
+5.0
20 cm
+6.0
16.7 cm
Taulukko 1. Lukulisän määrä ja kauimmainen tarkasti näkyvä etäisyys
sia työtehtävien hoitamisessa, jolloin mietitään muita vaihtoehtoja. Paperitekstiä voidaan suurentaa suurennuslasien avulla. Suurennuslaseja on suurennuslevyjä, lukuviivaimia, lukukiviä, luuppivalaisimia, kädessä pidettäviä malleja, stand-malleja, valollisia ja omiin laseihin kiinnitettäviä klipsi-tyylisiä linssejä. Optisten lainalaisuuksien takia suurennuslasien linssin koko pienenee silloin, kun suurennusta tarvitaan enemmän. Suurennuslasit ovatkin haasteellisia käyttää, jos luettavaa on enemmän ja suurennuskerrointa tarvitaan enemmän. Suurennuslasien rinnalle ovatkin tulleet pöytämalliset ja kannettavat suurennuslaitteet, jolloin laitteissa oleva kamera kuvaa tekstin ja tuo sen suurennuslaitteen tai tietokoneen näytölle. Kyseisissä laitteissa on myös mahdollista käyttää ns. negatiivikuvaa, jolloin tausta saadaan tummaksi ja teksti vaaleaksi. Lisäksi on muitakin värivaihtoehtoja. Joissakin pöytämallisissa laitteissa on myös toiminto, joka puhuu kuvatun tekstin. Jos työssäkäyvä tai opiskeleva henkilö ei selviydy sairauden tai vamman vuoksi työssään tai opiskeluissaan ja hän tarvitsee pöytämallisia tai kannettavia suurennuslaitteita, niitä voi hakea Kelasta ammatillisena kuntoutuksena. Jotta näitä laitteita voidaan suositella, henkilö voi hakea Kelan kustantamaa kuntoutustutkimusta tai apuvälinekartoitusta. Vuoden 2015 alusta kuntoutustutkimuksen nimi muuttuu Kelassa kuntoutusselvitykseksi. Ammatilliseen kuntoutukseen päästäkseen henkilön ei tarvitse kuitenkaan olla näkövammainen.
Kun kaukonäöntarkkuutta tarkistetaan, henkilöllä on oltava tarvittava lasikorjaus kaukoetäisyydelle. Jos näöntarkkuus lasikorjauksenkaan jälkeen ei nouse normaalille tasolle, vaihtoehdoiksi jäävät katsottavaa kohdetta lähemmäksi meneminen tai kiikarin käyttö. Kiikareita on yhden tai kahden silmän eteen laitettavia malleja. Tekniikan kehittymisen myötä opiskelutilanteissa voi käyttää myös taulukameraa, joka kuvaa kaukoetäisyydellä olevan kohteen ja tuo sen näkyviin tietokoneen ruudulle. Kyseinen taulukamera pystyy myös kuvaamaan pöydällä olevaa kirjatekstiä, joka tulee suurennettuna näkyviin tietokoneen ruudulle. Näkövammaisten Keskusliiton kuntoutuslinja ja työllisyyspalvelut tekevät yhteistyötä työantajien ja työterveyshuollon kanssa. Liittoon voi ottaa yhteyttä, jos työpaikalla on näköongelmainen tai -vammainen työntekijä ja käytännön tietoa tarvitaan.
11
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3 / 2014
Haluatko välttyä veromätkyiltä? Lue korkeimman hallinto-oikeuden päätös alv:sta toiminnasta A Oy harjoitti arvonlisäverosta vapautettua terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa. Yhtiö myi muun ohella työterveyshuoltopalveluja yritysasiakkaille. Yhtiö oli käsitellyt myös työterveyspsykologien ja -fysioterapeuttien suorittamat luennot, ryhmävalmennukset, koulutukset, esimiesvalmennukset, ryhmäkonsultaatiot, ilmapiirikyselyt ja työyhteisöselvitykset arvonlisäverosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina. Palvelut oli laskutettu ja hinnoiteltu varsinaisista työterveyshuoltopalveluista erikseen.
Kun otettiin huomioon arvonlisäverolain sekä arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY verosta vapautettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja koskevat säännökset ja niiden tulkintaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä kysymyksessä olevien palvelujen luonne ja tarkoitus, palveluja ei ollut pidettävä arvonlisäverosta vapautettuina terveyden- ja sairaanhoitopalveluina. A Oy:n oli suoritettava arvonlisäveroa näiden palvelujen myynnistä. Lue kokonaisuudessaan Korkeimman hallinto-oikeuden sivulta
Tähän lehtemme numeroon on jälleen poimittu pari opinnäytetyötä ammattikorkeakoulujen Theseus – tietokannasta. Opinnäytetyöt käsittelevät alaselkäkipua, joka on yksi tavallisimmista ongelmista, joihin työfysioterapeuttikin omassa työssään törmää.
OPINNÄYTETYÖ
Terapeuttinen harjoittelu epäspesifissä alaselkäkivussa Varastotyöntekijöiden kokemukset 10 viikon harjoittelujakson jälkeen Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapia Hyvinvointi ja toimintakyky Opinnäytetyö Anna Nevalainen 31.1.2014 Tiivistelmä: Alaselkäkipua ilmenee vuosittain n. 10 % väestöstä. Varastotyöntekijöillä fyysisen työkuvan takia alaselkäkipua esiintyy useimmilla työntekijöistä. Kipu saattaa olla päivittäistä ja vaikuttaa työkykyyn. Jatkuva epäspesifinen alaselkäkipu nostaa sairaslomapäivien määrää, mikä näkyy Inex – työterveyshuollossa varastotyöntekijöillä. Heidän sairaus-lomapäivien määrä on lisääntynyt ja useimmiten syynä on alaselän epäspesifikipu. Tämä opinnäytetyö käsittelee varastotyöntekijöiden terapeuttista harjoittelua 10 viikon ajalta epäspesifissä alaselkäkivun hoidossa. Kivun määrää sekä haittaa työelämässä mitattiin VAS- janalla. Työn tavoitteena on tarkastella onko pienryhmämuotoisesta harjoittelusta kerran viikossa kotiharjoitteiden kanssa apua kivun vähentämiseksi epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa sekä vaikuttaako harjoittelujakso kivun aiheuttaman haitan määrään työelämässä. Pienryhmä
12
sekä terapeuttinen harjoittelu tapahtui kerran viikossa 10 viikon ajan fysioterapiaopiskelijan valvonnassa ja ohjauksessa. Terapeuttisessa harjoittelussa keskityttiin kestävyys- sekä liikekontrolliharjoitteisiin. Kestävyysharjoittelussa hyödynnettiin DBC -konseptiklinikka Sellon kuntosalilaitteita. Liikekontrolliharjoittelussa käytettiin Hannu Luomajoen väitöskirjan liikekontrollitestistöä sekä – harjoituksia. Ennen harjoittelujakson alkua osallistujat merkitsivät VAS- janalle kivun määrän sekä haitan työelämässä. Tätä tulosta verrattiin 10 viikon harjoittelujakson jälkeen annettuun tulokseen. Tuloksena varastotyöntekijöiden kivut ja haitta työssä vähenivät. Alaselän kipu väheni keskimäärin 3,2cm ja haitan määrä työssä väheni keskimäärin 6cm VAS- janalla mitattuna. Varastotyöntekijöiden liikekontrollin hallinta parani harjoitusjakson jälkeen. Tulokset ovat suuntaa-antavia ja lisätutkimuksia tarvitaan.
OPINNÄYTETYÖ
Työn kuormittavuus ja alaselkäkipu: näkökulmana fyysinen kuormittavuus Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapia, Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö, Eloranta, Emmi, Kevät 2013 Tiivistelmä: Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella työperäisen kuormituksen ja alaselkäkipujen välistä yhteyttä fyysisen kuormittumisen näkökulmasta. Työssä selvitetään kirjallisuuden pohjalta fyysisten riskitekijöiden merkitystä sekä niitä olettamuksia, joihin fyysisen työn haitallisuus perustuu. Lisäksi työssä selvitettiin esimerkinomaisesti päiväkotityön selälle aiheuttamaa rasitusta. Päiväkotityötä pidetään yleisesti raskaana ja alaselkäkipu on yksi päiväkotityöntekijöiden yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Suuri osa ihmisistä uskoo että työ aiheuttaa selkäkivun. Erityisesti työn fyysisiä vaatimuksia on totuttu pitämään selälle haitallisena. Fyysisen kuormittavuuden yhteys alaselkäkipuihin onkin ilmeinen: useat tutkimukset ovat osoittaneet että fyysisesti raskas työ, erityisesti kumarat ja kiertyneet työskentelyasennot sekä taakkojen nostot ovat yhteydessä alaselkäkipuun. Taustalla olevasta mahdollisesta syy-seuraussuhteesta ei kuitenkaan olla päästy selvyyteen. Kirjallisuudessa on esitetty erilaisia teorioita niistä vaikutusmekanismeista, jotka voisivat johtaa selän kudosten vaurioitumiseen ja siten selkäkipuun. Teorioiden paikkaansa pitävyyteen ei kuitenkaan ole saatu varmuutta. Edelleen on epäselvää aiheuttaako työ selkäkivun vai tuoko se vain oireet esille. Työn
fyysisten tekijöiden rinnalla psykososiaalisia tekijöitä pidetään merkittävänä alaselkäkipujen selittäjänä. Psykososiaalisten riskitekijöiden yhteys selkäkipuun on osoitettu vahvasti mutta näidenkin taustalla oleva vaikutusmekanismi on epäselvä. Viime aikoina on yhä vahvemmin uskottu geeniperimän merkittävään roolin selkäkivun taustalla. Opinnäytetyön käytännön osuudessa selvitettiin työn aiheuttamaa rasitusta alaselälle päiväkotityössä. Päiväkotityötä pidetään raskaana ja paljon hankalia työasentoja sisältävänä työnä, mutta työn kuormittavuutta on tutkittu suhteellisen vähän. Opinnäytetyössä havainnoitiin päiväkotityön kahta eri toimintoa: lasten pukeutumisen avustamista ja nukkumatilan järjestämistä. Havainnointituloksia verrattiin kahden eri työn arviointimenetelmän mukaisia kriteerejä vasten ja pyrittiin näin saamaan käsitys työn alaselälle kohdistuvasta rasituksesta. Karkealuontoisen tarkastelun perusteella päiväkotityö ei näyttäytynyt erityisen raskaalta. Opinnäytetyössä käytetty menetelmä ei kuitenkaan ollut täysin luotettava ja tarkastelu oli laajuudeltaan melko suppea, minkä vuoksi tuloksista ei ole syytä vetää johtopäätöksiä. Havainnointitulokset auttavat kuitenkin ymmärtämään päiväkotityön fyysistä luonnetta.
TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään torstaina 6.11.2014 klo 13.45 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki Kokouksessa käsiteltävät asiat: hyväksytään yhdistyksen seuraavan kauden toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja kolmivuotiskaudeksi liiton edustajistoon Helsingissä 16. päivänä syyskuuta 2014 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus
VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi:
Täten valtuutan:
edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa 6.11.2014. Paikka:
Aika:
/
Allekirjoitus:
Nimenselvennys:
2014
13