Vihreä Lehti

Vihreä lehti 2011

facebook.com/turun.vihreat • Tykkää

Miten tehdään vihreämpi Turku • Joukkoliikenne raiteille s. 2 • Elämää sykkivä keskikaupunki s. 6 • Kestävät energiaratkaisut s. 7

Vihreät De Gröna www.turunvihreat.fi

2

Vihreä lehti

Pääkirjoitus

Reilu, onnellinen tulevaisuus Ympäristö tarvitsee suojelua ihmisen itsekkäitä ja lyhytnäköisiä tekoja vastaan. Vihreät usko­ vat, että hyvän elämän perusta on monimuo­ toinen ja hyvin voiva luonto.

Euro on lyömätön ympäristökonsultti, esimerkiksi kierrättäminen ja energiatehokkaat lämmitystavat säästävät kukkaroa ja pienentävät hiilijalanjälkeä. Kulutusriippuvaisen ihmisen raha hupenee tarpeettomiin tuotteisiin, joiden käyttöikäkin on yleensä lyhyt. Vähemmillä euroilla hyvä olo syntyy lämpimistä ihmissuhteista, yhteisestä tekemisestä, liikunnasta, kulttuuri- ja luontoelämyksistä.

Vihreät on eurooppalainen puolue, joka aktiivisesti pohtii ongelmiin pitkän aikavälin ratkaisuja. Teemme tulevaisuutta, jossa ihmisten lähiympäristö on turvallinen, puhdas ja viihtyisä, koulutus- ja terveydenhoito korkeatasoista, ravinto terveellistä ja liikkuminen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä vaivatonta.

Teemme tulevaisuutta, jossa ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ja jossa yhdellekään nuorelle elämä ei näyttäydy umpikujana.

Yhteiskunnallinen keskustelu on Suomessa koventunut, erilaisuutta ja humaaneja arvoja ei suvaita kuten ennen. Tyytymättömyyden lietsominen ja yhteiskunnallisten epäkohtien sysääminen joidenkin väestöryhmien syyksi on vastuutonta, varsinkin kun se tehdään esittämättä realistisia vaihtoehtoja ratkaisuiksi. Vihreät ovat Turussa vaatineet lisäpanostusta kielikoulutukseen ja muihin maahanmuuttajien kotouttamistoimiin.

Eläköityvä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, muun muassa hoiva-alalle ei muuten riitä tekijöitä. Suomi on ja sitä tulee vahvistaa kansainvälisenä maana.

Vihreät on erilainen puolue. Kantoihimme ei pysty vaikuttamaan yksikään ns. etujärjestö tai yhtiö rahallisen tuen kautta. Vaalirahoituksemme ja luottamushenkilöidemme sidokset ovat avoimesti nähtävissä netissä. Saimme Turussa viime kunnallisvaaleissa muhkean 16 % kannatuksen ja 11 valtuutettua 67:stä. Toivottavasti olemme käyttäneet luottamustanne hyvin. Tässä lehdessä kerrotaan siitä lisää.

Riitta Koskimies

Turun vihreiden kunnallis­ järjestön puheenjohtaja

Vihreä lehti Turun vihreiden lehti Lehti on toteutettu vihreiden polii­ tikkojen palkkioistaan tekemillä lahjoituksilla, ns. luottamus­ henkilö­maksuilla.

Painos: 80 000 Päätoimittaja: Riitta Koskimies Toimitussihteeri: Anniina Lindqvist Toimituskunta: Aino Halme, Mia Hoffrén, ­Emma Kolu,

Elina Rantanen, Jukka Vornanen Taitto: Olli Välke Kansikuva: Riikka Kyläheiko Paino: Kopio Niini Finland Oy 2011 Julkaisija: Turun vihreä kunnallis­ järjestö ry Vähä Hämeenkatu 12 a, 20500 Turku turku@vihreat.fi p. 050 313 9571 toiminnanjohtaja Anniina Lindqvist anniina.lindqvist@vihreat.fi

Tämä keltsikka ei vielä kulje Turun kadulla vaan Budapestissa. Kuva: Mikko Laaksonen.

Palvelevan ja nopean joukkoliikenteen puolesta Bussien matkustaja­ määrät ovat Turussa lähteneet nousuun.

Vuonna 2011 matka­ määriä ennustetaan olevan jopa 4 prosent­ tia edellistä vuotta enemmän. Palvelut ovat parantuneet no­ peasti viime vuosina.

– Raikas, yhtenäinen väritys, reitinhakuohjelma, haltijakohtaiset korttityypit, tänä syksynä ilmestyvät parikymmentä pysäkkinäyttöä, uusi palvelutoimisto, uudet, ilmas-

toidut bussit ja kuljettajien palvelumyönteisyyden kasvaminen ovat lisänneet matkustajien tyytyväisyyttä, listaa joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Riitta Koskimies.

Valtakunnalliset ja EU-tason päästövähennystavoitteet saavutetaan vain, jos liikenteen päästöt saadaan kuriin.

Turun ja Tampereen ratikkasuunnitelmat voivat hyvin päästä huhtikuussa 2012 valmistuvaan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon.

Jos näin käy, Turun ratikan ensimmäisten linjojen rakentaminen alkaa.

– Kaupunkiraideliikenteen yli­­voimaiset edut ovat nopeus,

luotettavuus ja kerralla kuljetettava matkustajamäärä. Kun otetaan huomioon palkkakustannusten pieneneminen ja matkustajamäärän kasvu, on vertailukaupunkien kokemusten tapaan odotettavissa, että ratikan liikennöintikulut saadaan katettua lipputuloilla.

Ratikan alkuinvestoinnit ovat isot, mutta laskelmissa on otettava huomioon vuosittainen käyttömenojen lasku ja investointien pitkä kuoletusaika. Kun vielä ynnätään Turun keskustan liikkeiden hyöty, perheiden kakkosautojen tarpeen, melun ja päästöjen väheneminen, on selvää, että ratikka on järkiratkaisu.

Anniina Lindqvist

Bättre undervisning genom samarbete – Det är viktigt att förs­ tåelsen för den svenskspråkiga under­ visningens sårbarhet kan ökas bland alla i vår stad, säger Janina Andersson, den nyval­ da vice ordföranden för nämnden för gymnasieoch yrkesutbildning.

– Vi finlandssvenskar behöver alltid majoritetens välvilja för att kunna utveckla undervisningen för våra barn, säger hon. Situationer där motsättningarna mellan språkgrupperna framhävs kraftigt borde undvikas, för öppna konflikter ökar inte majoritetens förs-

tåelse för minoritetens specialbehov.

Den gröna fullmäktigegruppen och gröna förtroendevalda har arbetat hårt för den svenska undervisningen.

Kombiskolan i Lill-Heikkilä, som är det viktigaste svenska skolprojektet just nu, blir förhoppningsvis så snabbt som möjligt verklighet. Även planeringspengarna för Katedralskolans renovering är nu med i budgeten.

– Barackerna på Sirkkalas gård det problem, som just nu är svårast att lösa tillräckligt snabbt. En stor utmaning under de kommande åren är att få pengarna att räcka till tillräckligt små undervisningsgrupper där barnen får vara individer, påpekar Andersson.

Alltid handlar det inte en-

bart om pengar. T ex samarbetet mellan gymnasie- och yrkesutbildningen fungerar klart bättre inom den svenskspråkiga än inom den finskspråkiga undervisningen i Åbo. Det är en följd av att öppenheten för nya tankar och viljan att samarbeta har varit klart större än behovet att skydda det egna reviret.

Saara Ilvessalo

www.turunvihreat.fi

Vihreä lehti

3

Kirjasto on Elina Rantasen mielestä yksi Turun parhaista ajanviettopaikoista. Kuva: Riikka Kyläheiko.

Vihreitä kädenjälkiä päätöksenteossa Kuntavaaleista on kulu­ nut kolme vuotta. Pyy­ simme vihreiden val­ tuustoryhmän puheen­ johtaja Elina Rantasta summaamaan aikaan­ saannoksia ja kesken­ eräisiä tavoitteita.

Mitä vihreät ovat saaneet Turussa aikaan tällä kunnallisvaalikaudella?

Turussa on ensimmäistä kertaa ilmasto- ja ympäristöohjelma, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa. Tämä on merkittävin yksittäinen askel, joka kaupungin päätöksenteossa on otettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vihreät ovat ajaneet kaupunkiin kestävän kehityksen budjetointia, joka on nyt ensi kertaa käytössä.

Vihreät ovat ajaneet vahvasti joukkoliikenteen kehitystä. Seudullisen joukkoliikenteen myötä palvelut yhtenäistetään Turussa ja naapurikunnissa. Turkuun on perustettu nopeita ja tiheästi kulkevia runkolinjoja. Matkustajamäärät ovat kasvaneet ensi

kertaa vuosiin. Pikaraitiotie on etenemässä yleissuunnitteluvaiheeseen.

Koulujen kasvisruokapäivä on saatu Turussa käyttöön, ja vihreät ovat ajaneet lähi- ja luomuruuan lisäämistä, mikä onkin tapahtumassa.

Vihreät ovat laatineet realistisen Turun keskustan kehittämissuunnitelman. Siinä otetaan huomioon keskustan vetovoimaisuuden kasvattaminen vilkkaana kauppapaikkana. Visio on saanut kiitosta asiantuntevuudesta ja luovuudesta muiltakin puolueilta.

Suunnitelmassa korostuvat pyörä- ja kävelyreitit, puistot ja elävä kaupunkiympäristö.

Kaavoitusratkaisuissa vihreät ovat puolustaneet ns. täydennysrakentamista, eli uutta asumista lähelle jo olemassa olevia palveluja ja joukkoliikennereittejä.

Toriparkista vaadimme kansanäänestysratkaisua. Niin sanotun sinisen talon purkamista emme pystyneet estämään.

Muita, vaikeammin mitattavia saavutuksia ovat opetuksen ja päivähoidon uudelleenorganisointi, maahanmuuttajia syrjivien kielikokeiden oikeudenmukaistaminen sekä

monitoimitalojen perustaminen lähiöihin.

Mitkä ovat vihreiden tärkeimmät ajankohtaiset tavoitteet?

Keskustan pyörätiet on hoidettava kuntoon. Esimerkiksi Humalistonkadun pyörätiehanke on jäänyt jumiin periaatetasolle. Vihreät jatkaa myös pikaraitiotietavoitteen ajamista.

Terveydenhuoltojärjestelmän resursseja on suunnattava vielä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään ja perusterveydenhuoltoon. Täten pienennettäisiin myös erikoissairaanhoidon kasvavia kustannuksia. Päivähoidon jonoja on purettava ja opetuksen riittävän pienet ryhmäkoot on turvattava.

Turun seudun asumisrakennemalli on toteutettava. Asumisrakenteen on oltava monipuolinen ja kestävä. Tämä ehkäisee asuinalueiden eriytymistä ja eriarvoistumista.

Myöskään kulttuuria ei saa unohtaa. Ihmisten elämänlaatu paranee sijoituksilla perusterveydenhuoltoon ja kulttuuri- ja liikuntapalveluihin.

Aino Halme

Vihreille tärkeimpiä saavutuksia Turussa kuntavaalien jälkeen • Kaupunki on sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen ­vähentämiseen • joukkoliikennettä on parannettu monin tavoin • talouslukujen lisäksi on otettu käyttöön kestävän kehityksen budjetointi • opetuksen ja päivähoidon yhdistäminen on lisännyt valinnan­mahdollisuuksia ja yhteistyötä • asuinalueita on elävöitetty kirjasto- ja nuorisotiloja ­yhdistämällä ja kehittämällä.

4

Vihreä lehti

Me Maailmannaiset – opintopiiri naisille Opintopiirien tavoit­ teena on naisena tu­ tustua naiseen – aut­ taa oppimaan suomen kieltä ja kulttuuria, oppia itse toisesta maasta ja kulttuurista, laajentaa omaa maail­ mankuvaa.

Opintopiireissä keskitytään erilaisiin asioihin mm. ekotiimi – veden ja energian säästö, ekologinen ostoskori, kestävä kehitys, käsityötaidot eri kulttuureissa, lasten kasvatus, parisuhde, työnhakutaidot.

Pakolaisena Suomeen tulleet naiset viestivät kahdesta erityisestä ongelmasta kielen oppimisessa ja yhteiskuntaan kotoutumisessa.

Mahdollisuuksia harjoittaa kielitaitoa käytännössä ei ole, koska yhteyksiä suomalaisiin on vähän.

Lisäksi erityisesti pakolaistaustaiset naiset eivät mielellään opiskele kieltä samassa ryhmässä ja luokkahuoneessa miesten kanssa.

Työhön Suomessa Työhön Suomessa -opintoryhmän ideana on tutustua suomalaiseen työnhakukulttuuriin tutussa ympäristössä.

Suomen kielellä toimivassa opintopiirissä opitaan yhdessä tekemään ansioluettelo ja vapaamuotoinen työhakemus sekä harjoitellaan työhaastattelua. Samalla osanottajien suomen kieli kehittyy ja työnhakusanasto tulee tutuksi.

Ohjelmaan kuuluu myös aiheeseen liittyviä vierailuja kuten työnsaantia tukevien kurssien järjestäjiin tutustuminen.

Opintopiiri koostuu kuudesta naisesta eri puolilta maailmaa. Jokainen puhuu suomea, kaikki omalla tasollaan ja tavallaan. Apuna käytetään suomen kurssien materiaalia, tai vaikka vain kynää ja paperia, jolloin omat piirustukset tukevat kommunikointia. Tulkkeja ei opintopiirissä käytetä, sillä kielenkäytön kehittyminen on paljolti kiinni omasta aktiivisuudesta ja rohkeudesta yrittää. Hauskoja tilanteita syntyy, kun asioita

Nuorten syrjäytyminen vaatii toimia Yli 40 000 alle 29-vuo­ tiasta suomalaista nuorta elää ilman opis­ kelijan, työntekijän tai työttömän statusta.

He eivät ole eläkkeellä, eivät varusmiespalve­ luksessa eivätkä perhe­ vapaalla.

Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa nuorten syrjäytymisriski on erityisen suuri, ja 6 000 peruskoulun päättävää nuorta jää vuosittain ilman toisen asteen opiskelupaikkaa.

Ongelmaan puututaan vuodesta 2013 alkaen koulutustakuulla, jolla kunnat velvoitetaan tarjoamaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkomahdollisuus joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa,

Opetuskoti Mustikassa voi opiskella monenlaisia aiheita omien kiinnostusten mukaan. Kuvaaja Jaana Paltta.

selvitellään näyttelemällä ja viittomalla.

Toiminta jatkuu syyslukukauden ajan ja kevään ohjelmaa suunnitellaan myöhemmin syksyllä.

Hanna Lehikoinen ja Anita Birstolin

Kiinnostuitko opintopiiritoiminnasta?

Laita viestiä meille: Henna Junttila, henna.junttila@sateenkarikoto.fi Anita Birstolin, kaupunginvaltuutettu, Vihreiden naisten puheenjohtaja, anita.birstolin@vihreat.fi

Päiväkoti- ja koulupalvelut vastaamaan kysyntää Turun varhaiskasvatusja perusopetuspalvelut elävät haasteellista aikaa. Päivähoitojonot ovat kasvussa ja koulu­ verkkoa muokataan vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita.

oppisopimuksella tai työpajassa.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy vaatii kuitenkin myös muita toimenpiteitä. Ongelman ratkaisemiseksi yhteiskunnan yleiseen eriarvoistumiseen ja nuorten osattomuuteen on puututtava päättäväi- Murroksessa eläminen tuntuu sesti. sekä turkulaisten lapsiperheiJukka Vornanen den että kasvatus- ja opetuslukio- ja ammattiopetuslauta­ palvelujen parissa työskentekunnan jäsen levien arjessa.

Tunku päiväkoteihin on sinänsä positiivinen asia. Se viestii siitä, että syntyvyys on kasvussa ja lapsiperheet viihtyvät Turussa aiempaa paremmin. Haasteeseen on nyt kyettävä vastaamaan tarjoamalla riittävä määrä laadukasta varhaiskasvatusta sitä tarvitseville perheille. Suotavaa olisi, että päiväkotipaikka löytyisi läheltä kotia tai vanhemman työpaikkaa. Vihreiden läpi aja-

ma päivähoidon hallinnon siirto sosiaali- ja terveystoimesta opetustoimeen on osaltaan helpottanut päiväkotien tilapulaa päiväkotien ja koulujen yhteistyön tiivistyessä.

Lasten määrän kasvu näkyy myös perusopetuksessa muutaman vuoden viiveellä. Oman haasteensa aiheuttaa asuinalueilla hiljalleen tapahtuva rakennemuutos.

Aiempina vuosikymmeninä lapsiperheiden suosiossa olleet alueet alkavat hiljentyä, ja perheitä keskittyy uusille alueille.

Aina ei palvelujen tuominen uusille alueille suju nopeasti ja mutkattomasti. Kaavoitusprosessit, ja monen hallintokunnan yhteistyönä tehtävä suunnittelu vievät aikaa. On tarkoituksenmukaista, että asuinalueelle rakennettava uusi keskus voi toimia paitsi päiväkoti- ja koulutiloina myös esimerkiksi nuoriso- ja kulttuuritoimen palveluiden tarjoajana.

Turulla on nyt tuhannen

taalan paikka pitää kiinni lapsiperheistään. Laadukkailla kasvatus- ja opetuspalveluilla on suuri merkitys, kun perheet miettivät tulevien vuosiensa asuinpaikkaa. Turku tarvitsee meitä lapsiperheitä.

Mette Karlsson

kaupunginvaltuutettu, varhais­ kasvatus- ja perusopetuslauta­ kunnan jäsen

www.turunvihreat.fi

Vihreä lehti

5

Liity jäseneksi Vihreiden jäsenyys on kannanotto maailman menoon.

Maksamalla jäsenmaksun tuet työtämme paremman maailman puolesta. Jäsenenä voit halutessasi myös itse osallistua aktiivisesti vihreiden toimintaan.

Seuraa Turun vihreiden toimintaa ja kantoja: www.turunvihreat.fi.

Hanna Lehikoinen löysi vihreistä kivoja ihmisiä ja oman tapansa vaikuttaa. Kuva: Riikka Kyläheiko.

Vihreänä vihreissä Eduskuntavaalien jäl­ keen vihreät koki jäsen­ ryntäyksen, kun puo­ lueen jäsenmäärä kas­ voi lähes 60 %. Moni uusista jäsenistä on jo löytänyt oman tapansa osallistua vihreään toimintaan.

Hanna Lehikoinen kertoo saaneensa eduskuntavaalien alla kaikista vaalikoneista samanlaisia tuloksia: – Vihreät ehdokkaat olivat aina ensimmäisinä. He korostivat minulle tärkeitä asioita kuten syrjäytymisen ehkäisemistä, uusiutuvien energianlähteiden kehittämistä ja julkisen liikenteen parantamista Kun puolue nettisivujensakin perusteella tuntui omalta,

Hanna liittyi pian vaalien jälkeen Turun seudun vihreisiin naisiin. Hän pääsi toimintaan helposti mukaan.

– Vastasin uusille jäsenille tarkoitetussa kyselyssä olevani kiinnostunut maahanmuuttoasioista, ja melkein heti minua pyydettiin osallistumaan Me maailman naiset -opintopiirin järjestämiseen.

Nyt Hanna toimii toisena ohjaajana opintopiirissä, jossa

Kulttuurihuipun jälkeen Kulttuuripääkaupunki­ vuosi on tuonut Turus­ sa kulttuuriin näkyviin.

Se on kasvattanut ta­ pahtumien osallistuja­ määriä ja synnyttänyt runsain joukoin uusia kulttuurin käyttäjiä.

– Nyt jo voi sanoa, että vuosi oli menestys, arvioi kulttuurilautakunnan vihreä puheenjohtaja Elina Rantanen.

Kritiikistä huolimatta paikallisetkin taiteilijat ovat saaneet huomiota vuoden aikana.

Ympäristötaide, katufestivaalit ja tapahtumat ovat kukoistaneet, hän jatkaa.

Turku on hyötynyt kulttuurivuodesta taloudellisesti, matkailijamäärät ovat olleet

ennätykselliset ja kaupunki on ollut esillä tiedotusvälineissä. Mutta jäikö vuodesta pysyviä vaikutuksia?

Vihreiden peräänkuuluttama kestävä vaikutus on ainakin luovan alan tilaratkaisujen paraneminen. Ilman kulttuurivuotta ei olisi edistynyt Logomon kaltaisen luovan talouden keskuksen saaminen kaupunkiin.

Vuosikausia jatkunut taiteilijoiden työtilojen epävarmuus on myös päättymässä.

Pysyvät tilat ovat löytyneet mm. Pääskyvuoren ja Alfa Barkerin kiinteistöistä. Vihreiden sinnikäs työ asian puolesta on tuottanut tulosta.

– Nyt on panostettava ainakin kolmeen asiaan, toteaa Elina Rantanen. Ensinnäkin kaupungin saamaa näkyvyyttä on voitava hyödyntää jat-

kossakin. Toiseksi kaupungin on tartuttava tarvittaviin toimiin, jotta paikkakunnalle saadaan luovan alan toimijoita ja alan taloudellista nostetta. Kolmas tärkeä tavoite on käyttäjämäärien pitäminen korkealla. Panostus kulttuuriin on panostus ihmisten hyvinvointiin, ja siksi kulttuuriin suunnattavia resursseja ei saa leikata ensi vuonnakaan.

Uusille käyttäjille on oltava kiinnostavaa tarjontaa tulevanakin vuonna, Rantanen summaa lopuksi.

Aino Halme

Kulttuurivuodesta nauttiville pitää olla tarjolla monipuolisia tapahtumia myös tulevina vuosina. Kuva: Pia Jalkanen/Turku 2011.

maahanmuuttajanaiset kehittävät työnhakutaitojaan. Hän kannustaa myös muita uusia jäseniä mukaan toimintaan.

– Jos kokee vihreän ajatusmaailman omakseen, puolueessa tutustuu samanhenkisiin ihmisiin. Mukaan on helppo tulla, ja toimintaan voi osallistua sen verran kuin itselle sopii.

Mia Hoffrén

6

Vihreä lehti

Toriparkki on hylättävä lopullisesti Toriparkilla haihattelu on hidastanut kaksikym­ mentä vuotta Turun keskustan kehittämistä.

Kauppoja ei näivetä väitetty parkkipaikkojen puute, vaan kokoomuksen ja demareiden takertuminen toriparkin rakentamiseen. Torin uudistaminen on pahasti laiminlyöty ja keskustan uskottavuus laadukkaiden erikoiskauppojen alueena heiken­ tynyt.

Korkein hallinto-oikeus piti lokakuisessa päätöksessään voimassa Turun hallinto-oikeuden päätöksen kumota Kauppatorin asemakaavanmuutos toriparkin puutteellisten selvitysten vuoksi. Vihreät ilmoittivat saman jo kaupunginvaltuuston päättäessä toriparkin rakentamiseta, eli että pohjavesi- ja liikenneolosuhteiden selvitykset ovat puutteelliset.

Vihreät vaatii, että keskustaa on kehitettävä ripeästi. On toteutettava laaja kävelykeskusta, keskustan pyörätieverkko, runkobussit ja pikaraitiotie. Jos pysäköintipaikkoja on tarpeen lisätä, Vihreät kannattaa pysäköinnin laajentamista Yliopistonkadun pohjoispuolisella kallioalueella. Toriparkista on nyt lopullisesti luovuttava. Kauppatori on kunnostettava ripeästi 2005 hyväksytyn yleissuunnitelman suuntaisesti.

Turun kauppatorista on nopeasti kehitettävä nykyistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi ajanvietto- ja kauppapaikka. Kuva: Riitta Koskimies.

Keskikaupungin sydän sykkimään Turku ei olisi Turku ilman reipasta keskus­ telua keskikaupunkim­ me kehittämisestä.

Vihreät ovat julkaisseet asiassa oman puheen­ vuoronsa: Ihmisten keskikaupunki – Turun vihreiden keskustan kehittämisohjelma ilmestyi keväällä 2011.

Meillä on vahva ymmärrys siitä, miten kaupunkiympäristön historiallisten kerrosten ja menneiden aikojen rakennustaiteen pitää näkyä ja säilyä Turun kaupunkikuvassa. Historian läsnäolo, ihmisen mittainen rakentaminen, vehreät puistot ja kaupunkilaisten omakseen ottamat kauniit kaupunkitilat ovat Turkua omimmillaan.

Toisaalta meillä on kirkas näkemys siitä, että kaupungin pitää kehittyä ajassa ja asukkaiden tarpeita vastaamaan.

Haluamme puhaltaa vanhaan kaupunkiin uutta elämää ihmisten ehdoilla. Haluamme luoda ympäristöystävällisesti vankkaa vetovoimaa ja ihmisystävällisesti uusia mahdollisuuksia.

Meillä on tahto rakentaa pikaraitiotie, kävelykeskusta ja pyöräilyreitit, Logomon luovan talouden keskus ja joukkoliikenteen matkakeskus, vanhan lumoa Fortuna-kortteliin ja kiinnostavaa kaupunkiasumista moneen uuteen kohteeseen. Tilaa ja tekemistä

kaiken ikäisille viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ydinkeskustassa.

Emme arkaile kehittää Turkua, mutta teemme sen Turun sydäntä kunnioittaen, vanhaa ja uutta huolella yhteen nivoen.

Katri Sarlund

kaupunginvaltuutettu, kaupungin­ hallituksen 2. varapuheenjohtaja Katso www.turunvihreat.fi/keskustankehittamisohjelma

Vihreät puolustavat kaavoissa viheralueita, luontoarvoja ja kulttuurihistoriaa Ympäristö- ja kaavoitus­lautakunnan jäsen, kaupungin­ valtuutettu Mikaela Sundqvist, miksi vihreät ovat niin usein enemmistön kanssa eri mieltä lautakunnassa?

Mihin kaavaan olet tyytyväinen? Entä mikä on toistaiseksi kauden floppi?

– Hienoa on että saimme Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksessa Friskalanlahden lintuvesialueen rauhoiMiksi Turulla ei ole tar- tettua rakentamiselta. Harpeeksi tontteja lapsiper- millisia kaavapäätöksiä on heitä varten? useita, esimerkiksi toriparkin – Lautakuntamme ei tee sisältävä Kauppatorin kaava, tontteja, vaan kaavoja, jotka kulttuuriarvoja väheksyvä – Meillä on eri visio kaupungin kiinteistöliikelaitos muuttaa Torin­kulman kaavaluonnos kehittämisestä, siitä mikä on tonteiksi. Yhtenä ongelmana sekä Satava-Kaks­ kerran yli­ hyvä kaava. Meille tärkeää on on, että kaavoitetaan alueita, mitoitettu osa­yleis­kaava. kävelyyn, pyöräilyyn ja joukko- joilla infrastruktuurin raken- Anniina Lindqvist liikenteeseen tukeutuvan kau- taminen on kallista ja vaatii punkirakenteen vahvistaminen paljon budjettivaroja.

Vihreät ovat usein eri mieltä kaavoitusasioista. Kuva: Suvi Elo.

sekä viheralueiden, luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen arvostus. Lautakunnassa olemme pyrkineet tuomaan näitä esiin, tuloksena pääosin 7–6 hävityt äänestykset.

www.turunvihreat.fi

Vihreä lehti

7

Turku sulki silmät energiavaihtoehdoilta Syyskuun 26. päivänä äänin 46–21 Turun energiatuotannossa päätettiin unohtaa ympäristö ja kaupunki­ laisten etu.

Valtuuston enemmistö – kokoomus, SDP, RKP ja suurin osa vasemmistosta – näytti vihreää valoa Fortumin ja Turku Energian neuvottelemalle seudulliselle energiaratkaisulle.

Ratkaisu perustuu yhteisomistukseen Turun seudun maakaasu ja energiantuotanto Oy:stä (TSME), joka vuokraa ja ostaa Fortumilta Naan-

talin hiilivoimalan ja rakentaa tilalle sähköä ja kaukolämpöä tuottavan 450 megawatin monipolttoainelaitoksen vuonna 2016.

Keskitetyn mallin väitettiin takaavan edulliset hinnat ja olevan ympäristöystävällinen.

Ympäristöministeri, kaupunginvaltuutettu Ville Niinistö joutui kuitenkin useasti valtuustokäsittelyn aikana kysymään: missä asiaperusteet?

Päästöarviota ei valtuustolle esitetty.

Puun saanti Etelä-Suomessa on tulevaisuudessa epävarmaa. Kiristyvät päästörajoitukset nostavat kivihiilen, turpeen ja maakaasun hintoja.

Polttoainevaihtoehtojen puutteessa halpa hinta ja ympäristöystävällisyys jäävät perusteettomaksi haikailuksi.

Puutteellisessa valmistelussa ei rehellisesti vertailtu eri vaihtoehtoja. Hajautettujen mallien yhteistyömahdollisuudet unohdettiin keskitetyn mallin eduksi.

Vaihtoehtoihin sisältyvät esimerkiksi biovoimalat ja lämpöpumput. Kakolan ja Orikedon laitosten laajentaminen, joihin on jo luvat, olisi kannattavaa kaikista muista näkökulmista paitsi siitä, että ne tuotannollaan syövät käyttötunteja Naantalin laitokselta.

EU:n ympäristömääräykset

astuvat voimaan 2016 ja vaativat uudistuksia Fortumin voimalaan. Fortum valuttaa vastuun vanhan laitoksen purkamisesta ja suurlaitoksen investointien riskeistä TSME:n kautta Turulle. Riskiä lisää Fortumin exit-oikeus: erimielisyyksien sattuessa muiden osakkaiden on ostettava Fortumin osuus.

Vihreät esittivät ratkaisun palauttamista valmisteluun.

Päätös runnottiin läpi Fortumin ehdoilla kaupunkilaisten edut unohtaen. Seurauksena on energiaratkaisu, jonka suuret riskit ja kalliit seuraukset turkulaiset maksavat lopulta.

Emma Kolu

Ympäristöministeri Ville Niinistö kysyy, missä ovat Turun energia­ratkaisun asiaperusteet.

Pyörätiet keskustaan Ilmasto- ja ympäristöohjelman mukainen keskustan pyörätieverkko toteutetaan vihdoin.

Kiinteistöliikelaitoksen vuoden 2012 budjettiesityksessä on vuosina 2012–2014 toteutettavina hankkeina Humalistonkadun sekä Puutarhakatu–Tornikatu–Tuureporinkatu -akselin pyörätiet.

Nämä vihreiden pitkään ajamat pyörätiet mahdollistavat pyöräilyn kulkumuoto-osuuden merkittävän kasvun.

Mikko Laaksonen

Lähiöille kestävää vetovoimaa Monelle turkulaiselle kerrostalo-osake lähi­ össä on usein hintalaatu-suhteeltaan edul­ lisin asumisvaihtoehto.

Suuri osa Turun kau­ pungin vuokra-asun­ noista sijaitsee kerros­ talovaltaisissa lähiöissä.

sia. Lähiöiden palvelurakennukset ovat usein huonokuntoisia. Turussa on onnistuneesti pystytty säilyttämään palvelutarjontaa yhdistämällä

Lähiöiden väestö on vähentynyt ja ikääntynyt. Kahdelletuhannelle asukkaalle, joista suuri osa eläkeläisiä, on järjestettävä palvelut eri tavoin kuin kolmelletuhannelle asukkaalle, joista suuri osa on lap-

erillisiä palveluita saman katon alle, esimerkiksi Lausteella nuorisotalo, päiväkoti ja kirjasto koulun tiloihin.

Bussien runkolinjat ja raitio­tie parantavat kulkua lä­ hiöi­hin. Energiankulutusta ja jätehuoltoa voidaan parantaa.

Hissien rakentaminen hissittömiin 3–4 kerroksisiin taloihin lisää esteettömiä asuntoja.

Vihreät on puolustanut kaavoituksessa lähiömetsien säilymistä lasten leikkipaikkoina ja aikuisten lenkkimaastoina.

Mikko Laaksonen,

kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu, joka asuu 7-kerroksisessa pistetalos­ sa mäntymetsän keskellä

Lähi- ja luomuruokaa lautaselle Vihreiden tavoitteiden mukaista on lisätä lähi- ja luomuruuan käyttöä kaupungin käyttämissä ruokahuol­ lon palveluissa.

2012 alusta yhtiöitetty Turun seudun kiinteistöpalvelut Oy on ruuan tuottajana valmis lisäämään lähi- ja luomuruuan käyttöä asteittain ruuan tilaajien eli kaupungin eri hallintokuntien toiveiden mukaisesti.

Haluamme pitää huolta siitä, että jatkossa entistä useTurun kaupungin ruokapalve- ampi kaupungissa tarjoiltu lu tuottaa 9,2 miljoonaa ateri- ateria on lähellä puhtaasti aa vuodessa ja on näillä ateria- tuotettua. määrillä maakunnan suurim- Salla Laurilehto pia raaka-aineiden ostajia, kiinteistöliikelaitoksen johto­ jonka ostot vaikuttavat koko kunnan varapuheenjohtaja alueen tuotantoon. Vuoden

8

Vihreä lehti

www.turunvihreat.fi

Palosirkka on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.

Turun Kakskerrassa sen voi vielä nähdä palosirkkojen esiintymisen turvaamiseksi perustetulla luonnonsuojelualueella. Kuva: Anssi Junnila.

Monimuotoisuus on luonnon selviytymisehto Luonnon monimuotoi­ suuden hupeneminen on yksi vakavimmista ympäristön tilaa uhkaa­ vista trendeistä. Se nivoo yhteen monta globaalia ja paikallista ympäristöongelmaa.

on huomioitu hallitusohjelmassa näkyvästi. Turun seudulla vihreät ovat jo kauan ajaneet tärkeiden luonnonympäristöjen, kuten Ruissalon ja Pomponrahkan suoalueen suojelua sekä toimineet kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Tomi Holstila

Turun vihreiden nuorten ja opis­ Avainkysymyksiä ovat tärkei- kelijoiden puheenjohtaja, kestä­ den elinympäristöjen suojelu vän kehityksen opiskelija (AMK) ja säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisina sekä yhteyksien luominen eri habitaattien välille paikallisten eliökantojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Myös yksittäisten lajien, kuten suden tai Itämeren pyöriäisen suojelu on tärkeää – yhdenkin lajin paikalliskannan katoaminen voi järkyttää koko paikallista ekosysteemiä.

Luonnon monimuotoisuus

Suomen presidentin tulee olla maailmalla arvostettu vaikuttaja – sillanrakentaja, laajasti verkostoitunut maailmanpolitiikan tuntija ja helposti lähestyttävä ihminen.

Pekka Haavisto edustaa uuden­laista, ennakko­ luulotonta ja taitavaa isänmaallisuutta, jonka avulla s­ yntyy kokoaan suurempi S­ uomi.

Ikivihreä kysymys Millainen olisi mukava ja hauska vanhuus?

Miten pitäisi kaavoittaa tonttimaata, että Kokkolan asuntomessujen tapaan samalla tontilla olisi senioritalo ja lapsiperheen omakotitalo? Olisiko aikuisten ryhmä- ja kommuuniasuminen tutkimisen arvoista?

Miten nämä kysymykset on Euroopan tasolla ratkaistu? Tätä voisimme pohtia yhdessä Tarja Cronbergin kanssa, jolla on Euroopan parlamentista saatua tietoa ja paljon omaa vihreää viisautta.

Jos olet kiinnostunut tietämään lisää, lähetä viesti (ritva. uhinki@vihreat.fi) ja mahdollinen kysymys, niin kutsumme Tarja Cronbergin Turkuun.

Ritva Uhinki

Turun seudun vihreiden naisten hallituksen jäsen ja rakennuslautakun­ nan varajäsen, joka on kiinnostunut viheriöivästä vanhenemisesta

Ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin 2012 Kunnallisvaalit pidetään 28. lokakuuta 2012. Voit ilmoittaa halukkuudestasi lähteä kunnallis­ vaaliehdokkaaksi lähettämällä viestin osoittee-

seen turku@vihreat.fi tai netissä osoitteessa www.vihreat.fi/ehdokkaaksi.

Sinulla, yksittäisellä ehdokkuudesta kiinnostuneella kansalaisella, on keskeinen rooli demokratian puolustamisessa. Kansanvalta ei toimi ilman kiinnostuneita kansalaisia, jotka haluavat

vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Tavoitteemme vaalikaudelle 2013–2016 päätetään avoimesti ja yhdessä. Ohjelmatyöryhmään voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Ryhmää vetää Saara Ilvessalo, saara.ilvessalo@vihreat.fi.

Ota yhteyttä tai seuraa nettisivujamme.