Turkuposti | Åboposten 6 | 2012
7
Torghörnan Uusia asuntoja kehitysvammaisille hjälper barnfamiljer innan Kaikilla on oikeus problemen börjar hopa sig omaan kotiin Teksti ja kuvat: Tiia Laakso
Låg tröskel, tryggt, intensivt, vardagligt, förtroendeingivande, ”all hjälp över en disk”. Bl.a. dessa ord används för att beskriva familjecentret Torghörnan som hjälper barnfamiljer genast när det börjar bli svårt att klara vardagliga situationer. De som behöver hjälp är mammor, barn och hela familjen. Verksamheten vid Torghörnan drivs av Åbo stad och Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet där tanken på ett multigprofessionellt familjecenter väcktes för ett par år sedan. Resultaten talar för sig själva – inte en enda familj som fått hjälp vid familjecentret har blivit klient hos barnskyddet. Vi erbjuder hjälp för att göra det lättare för familjer att klara vardagen. I lokalerna finns tvättmaskin, kök, dator och nätförbindelse för att man ska kunna sköta t.ex. bankärenden. Vi ger också råd i juridiska frågor. – Vi lagar mat tillsammans, fyller i FPA:s blanketter, gör allt det som familjen behöver hjälp med, berättar Nana Luoma som är familjeledare vid Torghörnan. De som klart mest har behövt hjälp är förstföderskor och familjer som ganska nyligen flyttat till Åbo. Problemen kan börja hopa sig snabbt om man är ensam på en ny ort och inte känner människor och platser. – De familjer som är klienter hos oss har blivit vänner med varandra dvs. det börjar uppstå sociala nätverk, gläder sig Luoma.
– Kohtaan monenlaisia ihmisiä ja auttamisvalmius on oltava. Yleensä ihmiset ottavat minut hyvin vastaan, onhan työni perimmäisenä tarkoituksena välttää häätöjä. Pyrin aina olemaan asukkaan puolella ja kuulemaan häntä. TVT Asuntojen asumisneuvojat toimivat yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa esimerkiksi maahanmuuttajaverkostossa ja nuorten asumista tukevassa verkostossa.
Ota yhteyttä ajoissa Asumisneuvojaan otetaan yhteyttä usein vasta, kun ongelmat ovat jo kasaantuneet: vuokrarästit kertyvät tai elämänhallinta livennyt tyystin käsistä. Heini Ahava toivookin, että asukas tarttuisi puhelimeen tai lähettäisi sähköpostia jo aiemmin. – Usein vuokran ja muiden laskujen maksuaikataulusta voi neuvotella, jos on ajoissa liikkeellä. Jos rahaa ei nyt ole, mutta liiton korvaus alkaa juosta tietystä päivämäärästä alkaen, kannattaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä meihin. Hän korostaa, ettei avun kysymistä asumisneuvojalta kysymistä kannata häpeillä. Yhteydenotto ei tule kenenkään tietoon, sillä asumisneuvojaa sitoo vaitiolovelvollisuus.
Helsingintie kohisee vieressä, mutta sitä ei huomaa, kun astelee aivan Tuomaansillan viereen kehitysvammaisille rakennettuihin uusiin koteihin. Muun muassa junarata tarjoaa seurattavaa uuden Turun kaupungin Koskikodin, Kotirannan ja Kuunarin asukkaille. Melukaan ei kantaudu sisälle.
Kehitysvammaisten uudet asumispalveluyksiköt: Koskikoti: tarjoaa lyhytaikaishoitoa vammaisille lapsille ja aikuisille. Kotiranta: tarjoaa ikääntyville kehitysvammaisille pitkäaikaisia asumispalveluita. KTO:n uusi asumisyksikkö: ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sekä nuorempien että ikääntyvien kehitysvammaisten asukkaiden kodiksi. Kotirannan olohuoneessa vastaava ohjaaja Lea Kopposela ja asukas Yrjö Aaltonen
Tänä vuonna Turun kaupunki on avannut Helsinginkatu 13:ssa kaksi kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä: Koskikodin, joka tarjoaa lyhytaikaishoitoa, sekä Kotirannan, joka tarjoaa ikääntyville kehitysvammaisille pitkäaikaisia asumispalveluita. Samassa talossa toimii myös Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen (KTO:n) ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin uusi asumisyksikkö Kuunari. – Turussa on 950 kehitysvammaista, joista puolet asuu vielä lapsuudenkodissaan. Heistä puolet on alle 18-vuotiaita. Koskikodin asiakkaista 80 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Kotirannassa taas tarjoamme pitkäaikaisia asumispalveluja täysi-ikäisille kehitysvammaisille, kertoo Turun kaupungin vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin johtaja Seija Aaltonen korostaa jokaisen yksilön oikeutta valita. – Asiakasta ja heidän yksilöllisiä asumistoiveitaan kuunnellaan uusia koteja suunniteltaessa. Jos jokin asumisjärjestely ei sovi asiakkaalle, jatketaan odottelua sopivampaan kohteeseen. Asiakkaan tahdon vastaisesti ei toimita. Kotirannassa asukkaita on syyskuun alussa kahdeksan. Varsinainen tiloihin muuttaminen tapahtui elokuus-
sa. Talon asukas Yrjö Järvinen kertoo viihtyvänsä uudessa ympäristössä. Myös ikkunan takana vilahtelevat junat ovat mielenkiintoisia. Asumisen lisäksi tiloissa on tarjolla erilaista työtoimintaa, jossa huomioidaan asukkaiden hyvinvointi ja osallisuuden kokemus.
Hyötyä saman katon alla toimimisesta Koskikoti on toiminut tiloissa toukokuusta lähtien. Koskikodin hoitojaksot suunnitellaan yksilöllisesti perheen tilanteen mukaan. Hoidon lähtökohtana pidetään jokaisen asiakkaan yksilöllistä tilannetta. Hoito perustuu kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien tavoitteisiin sekä vanhempien antamiin hoito-ohjeisiin. – Hoitopaikkoja on kymmenen, kertoo vastaava ohjaaja Lea Kopposela. KTO:n Kuunarin 3. kerrokseen on rakennettu ryhmäkoti, joka on tarkoitettu sekä nuorempien että ikääntyvien kehitysvammaisten asukkaiden kodiksi. Seija Aaltonen korostaakin saman katon alla toimimisen hyötyjä. – Voimme eri toimijoina jakaa tietotaitoa keskenämme.