Turkuposti | Åboposten 4 | 2013
”Hyvä paikka valmistaa prototyyppejä”
Tutustumassa robotteihin ja Pikku Myyhyn Koneteknologiakeskuksessa opiskelijat pääsevät perehtymään alan uusimpaan tekniikkaan. Myös yhteistyö yritysmaailman kanssa on läheistä. Turun kaupungin konserniyhtiön, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimitusjohtaja Erkki Virkki huomauttaa, että robotti hitsaa nopeammin ja tarkemmin kuin yksikään inhimillinen hitsaaja. – Tällaisia lasertyöstörobotteja, jotka osaavat sekä hitsata että leikata, on Suomessa vain puolentusinaa, hän myhäilee. Lasertyöstörobottien yleistymistä on hillinnyt niiden kova, jopa yli miljoonan euron hinta. Monet yritykset saattavat olla myös epävarmoja siitä, kuinka hyvin suhteellisen uusi teknologia toimii käytännössä. Koneteknologiakeskuksessa myös opiskelijat pääsevät tutustumaan robottiin ja käyttämään sitä ohjaajiensa opastuksella. – Tulevaisuudessa opiskelijat vievät sitten kokemuksensa ja tietotaitonsa työpaikoilleen. Tämä auttaa uuden tekniikan käyttöönotossa ja yleistymisessä, Virkki pohtii.
Ainutlaatuinen Suomessa Koneteknologiakeskus on Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteinen uuteen teknologiaan keskittyvä koulutus- ja kehittämiskeskus. Keskus tarjoaa yrityksille ja oppilaitoksille tilat ja laitteet opiskelijaryhmien koulutukseen sekä opiskelijoille mahdollisuuden lopputöiden tekoon yhdessä teollisuuden kanssa. Haastatteluhetkellä Turun ammatti-instituutissa levyseppähitsaajaksi opiskelevat Joni Rinne ja Jani Triipponen tuovat lasertyöstörobotille materiaalia. Vähän matkan päässä Turun ammattikorkeakoulun insinööriopiskelija Oskari Ahokas ottaa tuntumaa perinteiseen silloitushitsaukseen MAG:lla. Turun ammatti-instituutti valitsi keväällä Koneteknologiakeskuksen vuoden työssäoppimispaikaksi. Myös Rinne, Triipponen ja Ahokas ovat tyytyväisiä kokemuksiinsa. – Olen oppinut lyhyessä ajassa paljon hitsausprosesseissa ja päässyt kokeilemaan esimiestyötä. Täällä on lait-
Valkoista valoa Julkisuudessa uudet katuvalot ovat saaneet kritiikkiä siitä, että ne ovat liiankin kirkkaita, erityisesti silloin, kun kahden eri tolpan valokehät menevät päällekkäin. Salminen ja Koski myöntävät, että paikoitellen uusia lamppuja olisi voinut asentaa harvempaan kuin vanhoja. – Tällöin olisi pitänyt asentaa uudet tolpatkin, mikä taas olisi ollut valtavan suuri urakka. Tolpissa on monesti myös muiden laitteita, eikä synergiaa tässäkään suhteessa nyt ollut, toteavat miehet. Vanhoista halogeenivalaisimista uudet ledit eroavat myös siinä suhteessa, että niiden valo on täysin valkoista. Tämä tekee valaistuksesta luonnollisempaa. – Jatkossa esimerkiksi värit erottuvat valaistuksessa entistä paremmin. Kyseessä on myös turvallisuuskysymys, toteaa Salminen. Kaupungin valaistus olisi ollut uusimisen tarpeessa ilman EU:n asettamaa myyntikieltoakin. – Suurin osa elohopeavalaisimista oli tullut käyttöikänsä päähän, Salminen kertoo.
Puistovalaistus mukana Käynnissä oleva ulkovalojen uusiminen tarkoittaa myös puistojen valojen vaihtamista. Puistojen käyttäjille uudet lamput tarjoavat lisäturvallisuutta, kun tasaisempi valkoinen valo lisää näkyvyyttä. Mikäli puiston valaistus on
7
teita, joita ei joka paikassa ole. Plussaa ovat myös tiiviit asiakaskontaktit; tuntuma oikeaan työelämään, Oskari Ahokas miettii. Erkki Virkki arvioi, että Koneteknologiakeskus on ainutlaatuinen myös kansallisesti. – Hieman vastaavia oppilaitoksia on muuallakin, mutta ei näin laajaa ja monipuolista kokonaisuutta, hän huomauttaa.
Tilaustöitä yrityksille Kierroksemme jatkuu suuren automaattisen joustavan valmistusjärjestelmän FMS:n (Flexible Manufacturing System) luo. – Ihan ensiksi suunnitellaan tietokoneilla työstettävän esineen, vaikkapa laakeripesän muodon ja mitat kertova CAD-kuva. Tämän jälkeen järjestelmän sorville ohjelmoidaan työstöohjelma CAM-ohjelmalla. Sitten, kun kappale valmistuu sorvilta, se siirtyy automaattisesti varastointihyllylle ja sieltä taas seuraavalle työstökoneelle, Erkki Virkki kuvailee. Käytännössä FM-järjestelmän koneet tekevät usein työtä yötä päivää. Koneteknologiakeskus tekee alan yrityksille paljon erilaisia tilaustöitä, myös prototyyppejä. Koneteknologiakeskuksen ylpeydenaiheisiin kuuluvat myös huipputarkat kalibrointilaitteet, joilla yritykset voivat tarkistuttaa erilaiset pituuden mittalaitteensa. Vaikkapa Pikku Myyn tarkkuudella. Myy (µ), kuten me kaikki tietenkin hyvin muistamme, on kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä 10 potenssiin -6 eli pituutena mikrometri.
Hella Lighting Finland Oy on yksi Koneteknologiakeskuksen kanssa läheistä yhteistyötä tekevistä yrityksistä. Hella on saksalainen johtava ajoneuvoissa käytettävien valaisintuotteiden valmistaja. Tuotannon kehitysinsinööri Timo Suortamo kertoo, että viime aikoina yhtiön Salon tehdas on laajentanut toimintaansa myös laivojen valaistusjärjestelmiin. – Laivavalaisimiin liittyy paljon kehitystyötä ja räätälöintiä. Prototyyppien, esimerkiksi erilaisten valaisinten kiinnitysjärjestelmien valmistaminen, häiritsee normaalituotantoamme, joten olemme teettäneet niitä Koneteknologiakeskuksessa. – Kokemukset ovat olleet hyviä. Olemme tiivistämässä yhteistyötä entisestään. Yhtenä mahdollisuutena on väläytelty, että myös oppilaitoksia sidottaisiin projekteihin, jos se vain onnistuu esimerkiksi aikataulujen puolesta, Suortamo mainitsee.
Ammattimiehelle riittää töitä Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon telakkateollisuuden ongelmista. Laivanrakennus on VarsinaisSuomessa merkittävä työllistäjä. Minkä verran Koneteknologiakeskuksen koneille, opetukselle ja kehityshankkeille on siis tilausta tulevaisuudessa? – Laivanrakennus on tärkeä ala, mutta asiat on syytä suhteuttaa. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden parissa työskentelee 75 000 ihmistä. Näistä 17 500 tekee töitä telakoille, mutta heistäkin puolet tekee töitä myös muualle, Erkki Virkki kertoo. – Hyville koneistajille ja levysepille on aina töitä, hän korostaa
Teksti ja kuvat: Matti Välimäki
Insinööriopiskelija Oskari Ahokas hitsaa.
vanhentunutta tai sekavaa, tiedossa on laajempi remontti. – Vanhentunutta valaisusta voidaan uusia nyt samalla. Näin toimitaan esimerkiksi Fleminginpuistossa, jos-
sa on sekä korkeaa että matalaa valaistusta. Puisto ei ole muuten lähiaikoina kunnostustarpeessa, joten valaistus uusitaan nyt, Koski kertoo.
Toisenlainen rahoitusratkaisu Turun katuvalaistusta uusitaan kaupungille riskittömän rahoitusmallin avulla. ESCO-rahoituksessa riski hankkeen mahdollisesta epäonnistumisesta jää kokonaan urakkaa tekevälle yritykselle. Investoinnit myös maksetaan vasta taannehtivasti syntyvistä säästöistä. – Malli toimii niin, että urakkasopimuksessa sovitaan energiansäästötavoitteet yhdessä toimeksiannon saavan yrityksen kanssa. Jos ne eivät toteudu, jää tappio yrityksen maksettavaksi, Turun kiinteistöliikelaitoksen suunnitteluinsinööri Juhani Korte kertoo. Turussa ESCO-rahoitusta on käytetty jo yhdeksäntoista vuoden ajan, malli on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Turku on Suomen johtava ESCO-kaupunki. – Aloite tuli alun perin alalla toimivilta yrityksiltä. Jos energiansäästöä tulee sopimusaikana enemmän kuin on sovittu, voitto menee myös urakan tehneelle yritykselle. Kaupungille tämä malli on tietysti erinomainen, kun investointeihin ei tarvitse budjettia, eikä riskiäkään ole, kertoo Korte.
Nyt tehtävä ulkovalaistusten vaihto on kokonaisuudessaan noin kymmenen miljoonan euron urakka. Sen toisen vaiheen osuus oli noin kolme miljoonaa euroa, josta odotetaan syntyvän viisivuotisen sopimuskauden aikana säästöä noin miljoona euroa. Tälle summalle Turku on saanut myös valtion tukea. – Kaupunki on tehnyt vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen, jossa luvattiin yhdeksän vuoden aikana säästää yhdeksän prosenttia vuoden 2005 energiankulutuksen tasosta. Nyt kun kaikki lamput saadaan vaihdettua, päästään jo kahdeksaan prosenttiin, lupailee Korte. Tulevaisuudessa luvassa on tosin vielä tätäkin tiukempia energiansäästötavoitteita, sillä tällä hetkellä neuvotellaan uudesta kuntien energiatehokkuussopimuksesta. – Tällöin ESCO-hankkeiden säästöjen pitäisi olla jo 20 prosenttia. Nykyisillä energian hinnoilla kyse on todella isoista rahoista, Korte toteaa.