Turkuposti | Åboposten 4 | 2013
13
Teksti ja kuvat: Päivi Autere
Juurilla ote elämään Jos ei osaa sukkuloida verkossa, jää helposti syrjään. Kirjasto opastaa vapautuvia vankeja ja perhekeskusten nuoria tiedonhakuun ja sitä kautta kiinni arkeen.
elää uutta loistoa Marjaniemen remontointi jatkuu, pihaan rakennetaan niin huvimaja kuin kylmähuone, jonka räystäiden helmalaudat ovat sitä koukeroista osaamista, jonka viehätys ei katoa. – Pyrimme tarjoamaan opiskelijoille jatkossakin mahdollisuuksia treenata todellisten tilaisuuksien järjestämisellä, Louko kertoo. Jo alkukesästä Marjaniemessä oli ehtinyt käydä yli 2000 vierasta. Marjaniemi on jälleen elämänsä kunnossa.
Kohti itsenäisyyttä
Villa Marjaniemen avajaisia vietettiin toukokuussa.
Villa Marjaniemi on osa Turun historiaa Tukkukauppias Per Cerelius Rettig rakennutti Villa Marjaniemen kesähuvilakseen vuonna 1850, Ruissalon huvilaelämän kulta-ajan alkaessa. Höyrylaivat kuljettivat kesänviettäjiä Ruissalon saareen ja herrasväen saapuminen oli todellinen tapaus. Marjaniemen kartanon ympärille syntyi puutarha kasvihuoneineen ja eksoottisine kasveineen. Pihapiiriin nousi kahdeksankulmainen tornillinen paviljonki. Palvelusväki asuivat talossa näkymättä ja kuulumatta, kulkien herrasväeltä piilossa omia rappujaan ja nukkuen ullakkokerroksessa. P.C. Rettigin veljenpoika Fredric laajensi Marjaniemen todelliseksi tehtailijan villaksi arkkitehti Karl-August Wreden suunnitelmien mukaan. Sekä talon alimmassa että yläkerroksessa oli 11 huonetta, taloa lämmitti samoin 11 kakluunia. Ystäviä ja sukua kokoontui Marjaniemeen hulppeisiin juhliin. 1920-luvulta huvilassa alkoi hotelli- ja ravintolatoimintaa, historian lehdiltä on tavoitettu esimerkiksi vapaamuurarien veljesillallinen. Kun nappia painettiin, joku Villan paristakymmenestä palvelijasta tiesi lähteä oikeaan huoneeseen. Pirtukät-
”Lue lisää verkosta.” ”Hakulomakkeet www-sivuilla.” Sama ohje toistuu, on kyse sitten virastossa asioimisesta, työnhausta tai asunnon vuokraamisesta. Internetiä suositaan, kun se on niin kätevä, kaikille avoin ja aina auki. Ja onhan se, ellei satu istumaan vankilassa. Vankilassa netin käyttö on rajoitettu valvottuun opiskeluun. Rajoitus on perusteltu, mutta vapautumisen jälkeen kaikkien olisi kuitenkin hyvä osata asioida verkossa, joka on väylä moniin keskeisiin palveluihin. Tämä on oivallettu Turun kaupunginkirjastossa, jossa on käynnissä Kirjastosta juuret elämään -hanke. Ensisijaisesti avovankiloiden asukkaille suunnatussa hankkeessa opetetaan tiedonhakua verkossa ja kirjastossa sekä tuodaan kulttuuripalveluiden avulla uudenlaista sisältöä elämään. Elokuussa 2012 käynnistyneessä hankkeessa on ollut mukana jo noin 200 vankia ja 20 yläasteikäistä nuorta.
köt oven karmeissa kertovat yhä kieltolain ajasta. Sodan aikaan moni muuttui: rakennuksissa varastoitiin laivatykistön ammuksia. Välirauhan jälkeen 1940, laivaston esikunta vuokrasi Marjaniemen kartanon käyttöönsä ja toimi siellä vuoteen 1944. Muistona on vielä antennimasto, josta oli yhteys vintille sähkötyshuoneeseen. Vuonna 1958 Marjaniemi siirtyi kaupungille ”kauhias kunnos”. Pian kartanon kesät olivat taas täynnä yhdistysten ylläpitämää elämää: lapset kirmailivat, tehtiin käsitöitä ja talkoovoimin juhlittiin tansseista häihin. Marjaniemi kuitenkin rapistui ja jopa sen kohtalonhetkiä elettiin, kun Turun aikuiskoulutussäätiö osti paikan 2001. Saatiin lähes purkukuntoinen rakennus täydelliseksi opetuskohteeksi korjausrakentamisen ja lukuisten muiden alojen opiskelijoille: lattian ja katon kannattajat olivat lahonneet lähes poikki. Aloitettiin tinkimätön restaurointityö ja palautus Rettigin aikojen loistoon. Lähteenä Villa Marjaniemi Marjaniemen tarina, Tiina Nortimo, 2013.
Käyrän vankilasta pian vapautuva ”Pattoni” on yksi juuret-hankkeeseen osallistuneista. Hän arvostaa sitä, että sopeutumista vankilan jälkeiseen elämään tuetaan. – Olin vankilassa ensimmäisen kerran 70-luvulla, säilytyksessä kuin panttilainaamossa. Tulin, olin ja poistuin. Ei silloin ajateltu, eikä vielä paljon myöhemminkään, millä eväillä kaveri lähtee portista ulos. Pattonin netin käyttö oli ennen juuretryhmää rajoittunut lähinnä verkkopankkiin ja satunnaisiin googlailuihin. Oma osaamattomuus oli välillä kiusallista. – Monta kertaa sitä vain nyökkäili, kun kaveri puhui jostain nettiin liittyvästä. Ei viitsinyt tunnustaa, ettei ymmärrä paljon mitään. – Monilla netin käyttö on niin rajoittunutta. Joku meidänkin porukasta on voinut lähteä mukaan ryhmään vain saadakseen vaihtelua vankilan arkeen, mutta onkin sitten innostunut matkan varrella. Itse ainakin
olen oppinut paljon, tämä ei todellakaan ole mitään huuhaata, Pattoni painottaa. Hankkeen vetäjänä toimiva kaupunginkirjaston projektisuunnittelija Irmeli Malka-Kannisto tunnistaa kaavan. Alussa vankien suhtautuminen on saattanut olla varovaisen epäileväistä, mutta käytännön kautta homma on alkanut tuntua mielekkäältä. Erilaisista tiedonhakutehtävistä suoriutuminen on ollut palkitsevaa. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen selviytyminen arjesta. Irmelin tehtävä on herättää mielenkiinto, avata uusia ovia ja ohjata inspiroiville reiteille. – Sen lisäksi, että minä käyn vankiloissa opettamassa, olemme tutustuneet kirjastoihin ja käyneet muun muassa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa sekä nuorten kanssa taide- ja toimintatalo Vimmassa. Auran kirjastokäynnillä tammikuussa meillä oli vieraana Viikate-yhtyeen solisti Kaarle Viikate, joka kertoi kannustavasti musiikin teosta ja kirjoittamisesta, Irmeli kuvaa toimintatapoja.
Oman näköistä Myös vankiloissa rohkaistaan lukemiseen. Huittisten vankilan kirjastossa on käynyt pyörre, kun Irmeli on poistanut sieltä vanhoja kirjoja ja hankkinut yhdessä vankilan henkilökunnan kanssa uusia tilalle. – Ei kukaan innostu kirjoista, jotka on vuosia sitten tyhjennetty hyllyihin jonkun perikunnan jäämistöstä, Irmeli sanoo, ja jatkaa, että aiheina vankeja kiinnostavat erityisesti jännitys, autot, urheilu ja luonto. – Kysyttyjä ovat muun muassa Reijo Mäen dekkarit ja Reino Lehväslaihon sotakirjat. Muitakin mielenkiinnon kohteita on. Pattoni esimerkiksi on innostunut ruoanlaitosta. Hän on jo löytänyt verkosta useita sivuja, joiden ruokavinkkejä ja reseptejä aikoo hyödyntää. Kaarle Viikatteen tapaamisen jälkeen Pattoni on myös kirjoittanut elämästään päiväkirjamuotoista tarinaa. Toiveena on, ettei se jää vain pöytälaatikkoon.
Kirjastosta juuret elämään Hankkeen kesto: 1.8.2012–31.1.2014 Rahoitus: Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun kaupunginkirjasto – Varsinais-Suomen maakuntakirjasto Yhteistyökumppanit: Satakunnan maakuntakirjasto sekä joukko Turun ja Satakunnan alueella toimivia kirjastoja, vankiloita ja perhekeskuksia
Pattonin mielessä siintää jo vapaus.
Käyrän vankilan ryhmä tutustui Turun pääkirjastossa kirjojen korjaukseen Maarit Salosen ja Irmeli Malka-Kanniston johdolla.