12
Turkuposti | Åboposten 4 | 2013
Hoivaa
naurun avulla Sairaalaklovnit kuuntelevat pieniä potilaita herkällä korvalla. Ja palkkio on ansaittu, kun potilas Pinja Niemi ei voi olla hihittämättä klovnitohtoreiden toilailuja seuratessaan.
Villa Marjaniemi Lastenosaston potilas Pinja Niemeä naurattaa mokalogiaan erikoistuneen sairaalaklovnin, tohtori V.A. Hinkon (Karolina Blom) esitys. Teksti: Sini Silván | Kuvat: Hannu Waher, Arto Takala
– Sinä olet hidas kirjoittamaan, ahalogiaan ja joskus ohologiaan erikoistunut sairaalaklovni Gustaf Skrätsh arvioi säälittä toimittajan suoriutumista haastattelusta. Mokalogiaan erikoistunut tohtori V.A. Hinko on samaa mieltä: hidas se on. Sairaalaklovnit eivät tule sairaalaan valmis käsikirjoitus matkassaan, siellä eletään tilanteen mukaan. Se, mitä näkyy ja tapahtuu, on osa heidän showtaan. – Tämä tuo piristystä tänne, kun istutaan pitkään ja tämä tuo tauon odottamiseen, Vesa Niemi kiittää. Pinjan vastaus näkyy, kun hymy ylettyy korvasta toiseen.
Turussa sairaalaklovneja jo kymmenen vuotta Sairaalaklovnit toimivat kaikissa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa. Suomeen sairaalaklovni-idea tuli Lilli SukulaLindblomin matkalaukussa New Yorkista. Hän perusti yhdistyksen, joka aloitti toiminnan ensin Helsingissä ja pian Turussakin. Marja-Riitta Ståhlberg lastenklinikan ylilääkärinä oli vahvassa roolissa suorastaan vetämässä toimintaa Tur-
kuun. Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) pioneeriklovnina starttasi Heidi Fredriksson, tohtori Perä-Prötkylä. – Olen erikoistunut klovneriaan ja nukketeatteriin, Fredriksson kertoo. Sairaalaklovnit ovat teatteritaiteen vankkoja ammattilaisia, jotka tekevät seitsemän tunnin työpäiviä. – Meidän klovnimme tuntevat sairaalahygienian, toiminnanjohtaja Aino Viertola Sairaalaklovnit ry:stä kertoo. – Me emme koskaan tule töihin sairaina, Fredriksson vahvistaa. Hän on tuttu kasvo erityisesti Tyksin lapsipotilaille. Kaikkien kanssa ei klovneillakaan synkkaa, on osattava myös olla yrittämättä liikaa. Toisaalta sille, joka klovnien ollessa paikalla piiloutuu äidin selän taakse, klovnit voivat olla kovin juttu. Asia, josta riittää puhumista viikoksi.
Sairaalaklovnien työ osa hyvää hoitoa – Joskus on sellainen olo, että on kiire, ei jaksa jutella ja hymyillä, poliklinikan ylilääkäri Jussi Mertsola tunnustaa. Sairaalaklovnit voivat silloin sanoa, että no niin siinä se lääkäri murjottaa. – Silloin tulee olo, että nyt täytyy asennetta muuttaa, sillä on hyvä, että lapset saavat sairaalasta myös kivoja muistoja. He osaavat kääntää asioita toiseen malliin. Sairaan pikkupotilaan sisuksista löytyykin tavallinen lapsi. Klovnit voivat saada myös vanhemmat rentoutumaan: – Jos äiti on vakava, se on mun syy, näinhän lapset kokevat, Viertola kertoo. Myös lasta auttaa, jos äidin näkee hymyilevän. Teksti: Sini Silvàn | Kuvat: Hannu Waher
Pikkuinen Hugo Fredriksson on varastaa koko shown. Sairaalaklovni Heidi Fredriksson on äitiyslomalla ja Hugo on päässyt piipahtamaan äidin matkassa työpaikalle. Ilmiselvästi Hugollakin on lahjoja jatkaa äitinsä uraa.
Villa Marjaniemi on kymmenen vuoden työllä opiskelijavoimin palautettu entiseen, mutta myös uuteen kukoistukseen. Ruisaalossa sijaitseva Villa Marjaniemi on unelmapaikka romanttisille häille, tai ideoita pulppuavan kokouksen järjestämiseen. Tammilehdot tarjoavat oman viehätyksensä, jota ei rahalla saa.
– Jos Villa Marjaniemeä ei olisi pystytty kunnostamaan oppilastyönä, harvalla olisi ollut energiaa ja rahaa laittaa tätä vastaavaan kuntoon, Ruissalon Marjaniemi Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaava kartanonfrouva Laura Louko kertoo. Vuonna 2001 rakennus oli lähes purkukunnossa. – Huoneet ovat yksilöllisiä, huonekohtaisesti värit pitävät yhtä niin huonekaluissa kuin seinä- ja kattopinnoissa. Tilaa on 850 neliömetriä.
Vihkiäisjuhlat uuden kauden alku Villa Marjaniemen omistaa edelleen Turun Aikuiskoulutussäätiö Ruissalon Marjaniemi Oy:n kautta. Tavoite ei ole suuri liikevaihto vaan kulujen kattaminen ja rakennuksen ylläpidon mahdollistaminen. – Meidän koulullamme oli varaa palkata täältä kokoustila, joten tämä ei voi olla liian kallis, Anne Poromaa, Piispanlähteen koulun opettaja kertoi Villa Marjaniemen vihkiäistilaisuudessa toukokuussa. – Aivan upea moni-ilmeinen tila, ihanalta näyttää. Mietin, millaista on ollut, kun Rettig on tullut Ruissaloon, mitä nämä seinät ovat nähneet ja kuulleet, Päivi Vastamäki ihaili. – Tosi lämminhenkinen entisöity upeasti. Hienosti uutta ja vanhaa yhdistetty, ihanat tapetit, Leena-Maija Hummelin ihailee. – Vaikuttaa äärimmäisen onnistuneelta, ei ole särjetty vanhaa, Kaukora Oy:n toimitusjohtaja Jorma Hummelin jatkaa. – Tehty oppilastyönä, se on arvo sinän-
sä. Upea että kädentaitoja tällä tavalla ylläpidetään, vanha arvokas henki on saatu palautettua, kutsuvieras Hydroring Oy:n toimitusjohtaja Timo Raikko arvioi. – Vaikuttaa oikein juhlavalta. Joskus on laivaston esikunta ollut täällä, voisi vaikka olla nytkin, Juha Vauhkonen Merivoimista sanoo. – Hienoa, että on palautettu tällaiseen asuun ja täällä on elämää, Timo Hirvonen Merivoimista jatkaa. – Villa Marjaniemi on valmis palvelemaan kokous-, konsertti- ja juhlaväkeä Ruissalon Marjaniemi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pirkko Keskinen toivotti vihkiäisjuhlallisuuksissa. Muutama konsertti on jo keväällä pidetty. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell muistutti Ruissalon edustavan suomalaisen kulttuurimaiseman ajan jatkumoa. – Kruununjalokivi Ruissalossa on valmis, Randell tiivisti.
Sisällä konserttitarjontaa, ulkona satakieliä Laura Loukon haaveissa on Villa Marjaniemen kautta koko Ruissalon tuotteistaminen, brändin luominen. Ruissaloon voi päästä ”sisälle” myös opastettujen ja esteettömien luontopolkuretkien myötä. Louko johdattaa läpi rakennuksen. Alakerrassa kuljetaan salista toiseen, jokaiselle on nimensä Rouvainsalista Lasisalonkiin. Luonto on lähellä sinne avautuvien upeiden parvekkeiden myötä. Yläkerran huoneilla on myös nimet Marjaniemen ”tyttärien mukaan” sieltä löytyy niin Adelaide kuin Anna Brita.