10
Turkuposti | Åboposten 1 | 2015
Vasemmalta psykologit Kirsti Waris–Hermansson, Pirjo Lehtonen, Tiia Tuomola, Mari Barck ja eläkkeelle vuoden 2015 alusta jäänyt psykososiaalisen kuntoutuksen johtaja Pentti Tuimala.
Lisätied o palvelu t ista: www.tu rku perhene .fi/ uv www.tu ola rku.fi/ psykolo giyksikk o
Vuorovaikutuksen haasteet perheen arjessa
Lapsen pettymykset ja kiukuttelu normaalia psyykkistä kehitystä Lapsen vuorovaikutus äidin kanssa alkaa jo odotusaikana. Kun lapsi kasvaa, tunteiden näyttäminen on tärkeä osa psyykkistä kehitystä. Mitä mieltä vuorovaikutuksesta ovat hyvinvointitoimialan psykologit ja millaisia vaikutuksia sosiaalisella medialla sekä teknisillä laitteilla on vuorovaikutukseen ja läsnäoloon? Teksti ja kuva: Tiia Laakso
Tutkimusten mukaan aivojen kehitys on voimakkainta alle 3-vuotiailla. Tunteiden säätelyn ja sosiaalisten taitojen perusta kehittyvät voimakkaimmin ensimmäisten ikävuosien aikana ja tähän lapsi tarvitsee läheisiä ihmissuhteita. – Kun lapsi syntyy, odotukset voivat vahvistua tai voi käydä myös toisinpäin, mielikuvat eivät kohtaa todellisuutta. Äiti ja muu perhe voivat tällaisissa tapauksissa saada tarvittaessa ulkopuolista apua, psykologi Pirjo Lehtonen toteaa.
Ensimmäinen vuosi lapsen kanssa voi perheessä olla rankkaa uusien käytäntöjen opettelua. – Perheessä on kahden jäsenen sijaan kolme ja suhteen kuviot pitää luoda uudelleen. Tilanteeseen haetaan ammattiapua yhä useammin, psykologi Tiia Tuomola lisää. – Vanhempien ja sisarusten seura riittää hyvin alle 3-vuotiaalle sosiaalisuuden ja leikkitaitojen kehittymiseen. Isommille lapsille päiväkoti on tietenkin hyvä paikka oppia toisten lasten kanssa, psykososiaalisen kuntoutuksen johtaja Pentti Tuimala kertoo. Talouden taantuma ja vaikeat ajat näkyvät psykologien vastaanotoilla viiveellä. Kun vanhemmat puhuvat taloudellisista murheista lasten kuullen, heidän tulisi huomioida, että lapsi havaitsee jo varhain vanhempien huolen. Lapsi ei kuitenkaan ymmärrä huolen syytä. Psykologien asiakkailla ongelmien tausta löytyy usein jo lapsuuden vaikeista kokemuksista, vaikka nykypäivän elämäntilanne sisältääkin ongelmia laukaisevia tekijöitä. – Tutkimusten mukaan parhaat hoitotulokset saadaan yhdistämällä psykoterapia ja lääkehoito, psykologi Mari Barck toteaa.
”
Läheisimmät ihmissuhteet ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat lapsen turvallisuudentun teen kehittymiseen.
Lapsen kiukku on jäsentymätöntä Neurotieteelliset tutkimukset tukevat näkemystä, että kokemuksemme ensimmäisinä elinvuosinamme määrittävät, minkälaisia ihmisiä meistä kasvaa. Läheisimmät ihmissuhteet ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat lapsen turvallisuudentunteen kehittymiseen. Jos vanhemmat eivät huomioi lapsen tunteita ja temperamenttia, lapsen voi olla hankalaa tunnistaa omia tuntemuksiaan vanhempanakaan. Lapsen pitää kokea myös pettymyksiä, muuten selviäminen hankaloituu. – Kannatteleva suhtautuminen on parempi tapa kuin se, että aina tasoitetaan ennalta lapsen polkua, Tuimala toteaa. Selkeä arjen rytmi ja asioiden aikataulutus auttaa lasta ymmärtämään, että nyt on leikin aika ja sen jälkeen tehdään muu-
ta. Ein sanominen voi saada lapsessa aikaan kiukkua ja pettymystä. Lapsi ei aluksi osaa säädellä oman kiukkunsa ilmaisua, mutta sen hallintaa voidaan jalostaa yhdessä.
Selkeästä sirpaleiseen identiteettiin Sosiaalisen median ympäristössä esimerkiksi katsekontakti puuttuu. Kun perheen jäsenet ovat vetäytyneet omien näyttöjensä ääreen, vuorovaikutus on erilaista kuin tilanteessa, jossa laitteita ei olisi. Tietoisuus teknisestä laitteesta, esimerkiksi älypuhelimesta taskussa, saattaa kiinnittää ajatukset monenlaisiin saapuneisiin viesteihin ja läsnäolo jää vajaaksi. Pelien pelaaminen voi olla myös yhteinen lapsen ja vanhemman juttu. – Pelit voivat kehittää, mutta myös helposti koukuttaa. Siksi on tärkeää, että aikuiset valvovat lasten pelaamista ja rajaavat pelaamiseen käytettävää aikaa, lisää psykologi Kirsti Waris-Hermansson. Sosiaalinen media luo runsaasti kontakteja, mutta yksikään niistä ei välttämättä muodostu läheiseksi. – Selkeä identiteetti vaatii selvän yhteisön ympärilleen. Internet ja sosiaalinen media voivat rikastuttaa ihmisen kokemusta maailmasta, Tuimala päättää.
Kaskenmäen ympärivuoro – Tuolta tulee Maija Mehiläinen, kuului jo ennen kuin astun huoneeseen. Tulen paikalle epäkohteliaasti päivällisen aikaan. Muutama 3-4-vuotias ja kaksi aikuista istuu pöydän ääressä syömässä päi-
Iltaruoan jälkeen on leikkituokio. Lastenhoitaja Riikka Blomqvistin mukaan isommat energiat on purettu jo ulkoilussa, joten illalla leikki sujuu rauhallisesti, vaaka-asennossa.
vällistä. Istuudun pöytään. Lastenhoitaja Riikka Blomqvist kertoo, että toiminta on iltaisin ja viikonloppuisin yksilöllistä. Aikuinen voi pidempiä aikoja keskittyä vain yhteen tai kahteen lapseen. Viereisessä huoneessa ovat pienet, alle 3-vuotiaat. Pari lasta leikkii ja kolme istuu sohvalla lastenhoitaja Leena Kivikon kainalossa. Hän arvostaa työnsä erilaisia päiviä. Illoissa, hänenkin mielestään, parasta on mahdollisuus yksilölliseen huomiointiin.