Turun Ammattikorkeakoulun polttomoottorilaboratorio Turun ammattikorkeakoulussa on tehty polttomoottoritutkimusta jo lähes 20 vuotta. Pääpaino on yritysten tilaamissa tutkimuksissa. Pääasiakkaita ovat suomalaiset moottori-, katalysaattori- ja polttoaineyritykset, mutta tutkimusta tehdään myös pienyrityksille sekä korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Polttomoottoritutkimuksella on oma hyvin toimiva tutkimusryhmä. Polttomoottoritutkimuksen tavoitteina on kehittää vähäpäästöisiä diesel- ja kaasumoottoreita, pienentää moottorien polttoaineenkulutusta, kehittää pakokaasujen jälkikäsittelylaitteita ja sovittaa ne toimimaan saumattomasti moottorin kanssa sekä tutkia uusiutuvia polttoaineita. Lähiajan tavoitteena on laajentaa tutkimusta myös hukkaenergian hyödyntämiseen ja kulkuneuvojen energiaratkaisuihin. Moottoritutkimuksen tavoitteena on myös tuottaa moottori- ja polttoainealan asiantuntijapalveluja ja laatia kehitysskenaarioita. Polttomoottoritutkimuksen oleellinen osa on ammattitaitoisten insinöörien kouluttaminen energia-, moottori- ja polttoaineteollisuuteen. Polttomoottoritutkimuksen pääasiakkaita ovat moottorivalmistajat AGCO Power Oy ja Wärtsilä Finland Oy, pakokaasujen jälkikäsittelylaitteita valmistavat Ecocat Oy ja Proventia Emission Control, poltto- ja voiteluaineyritykset (mm. Neste Oil Oyj ja Ab Nanol Technologies Oy), työkonevalmistajat (Valtra Oy, John Deere Forestry Oy), lämmönsiirrinvalmistaja Vahterus Oy, yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut (mm. Vaasan ja Oulun yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia) sekä muutamat pienyritykset. Moottorilaboratorio on mukana myös SHOK-yhtiö Cleen Oy:n Future Combustion Engine Power Plant -tutkimusohjelmassa (FCEP) sekä niin ikään Tekesin rahoittamassa TREAM-tutkimusprojektissa.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategiset painopistealueet ovat vihreä energia ja teknologia, kestävä arvonluonti ja kansainvälinen Venäjä-yhteyksien rakentaminen. LUT Laserin strategiset tutkimusaiheet lähtevät teollisuuden tarpeista ja pyrkivät lopputulokseen tieteen keinoin LUT:n arvojen mukaisesti. Lounaisrannikolla näitä aiheita ovat energiatehokkaiden ja kestävän kehityksen mukaisten modernien valmistustekniikoiden käytön edistäminen sekä prosessien (hitsaus, leikkaus ja pinnoitus) ja teknologian kehittäminen. Lisäksi tutkimusaiheita ovat muun muassa modernit tuotantoteknologiat ja niiden käyttöönoton edellytysten selvittäminen. Tulevaisuudessa tavoitteena on ulottaa modernin valmistustekniikan T&K&I-toiminta myös laseriin perustuvan ns. mikro- ja millityöstön tutkimukseen. Näihin tutkimusaloihin liittyvät teknologiat tukevat esimerkiksi elektroniikka-, mekaniikka-, lääke- ja terveydenhuollon teollisuutta. Tutkimuksen LUT Laser suorittaa yhdessä alueella toimivien yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa (mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Koneteknologiakeskus). LUT:n Turun ryhmä integroituu myös Meridiemin tutkimusalustan sekä Aavan ja Turku Yard Parkin toimintaan. Tutkimusyhteistyöllä pyritään löytämään poikkitieteellisiä leikkauspintoja, joilla löytyvät tulevaisuuden huipputeknologiat ja menestystarinat. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on myös yksi SHOK-toimijoista.
Yrkeshögskolan Novia ja Axxell (Aboa Mare) Yrkeshögskolan Novian ja ammatti-instituutti Axxellin merenkulkualan koulutus on keskitetty Turun koulutusyksikköön, Aboa Mareen. Novia kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ja Axxell merenkulun ammattitutkintoja. Koulutus järjestetään pääosin ruotsiksi. Merikapteeni (AMK) on pätevä meripäällystön tehtäviin suomalaisilla ja ulkomaisilla aluksilla. Turussa valmistuneita merikapteeneja päätyy myös maissa sijaitsevien merenkulkualan tahojen palvelukseen. Aboa Mare järjestää merikapteenikoulutusta myös englanniksi Maritime Management -koulutusohjelmassa. Turussa peruskoulutuksessa on noin 500 opiskelijaa merikapteeni-, vahtiperämies- ja vahtikonemestarin opinto-ohjelmissa. Tämän lisäksi jatkokoulutuksessa käy vuosittain noin 1 500 henkilöä enimmäkseen suomalaisista varustamoista. Ulkomaalaisten varustamoiden osuus koulutuksesta on jatkuvasti kasvanut. Merenkulun insinöörit työskentelevät ylemmän konepäällystön tehtävissä. Aboa Maren insinöörikoulutus antaa laajan valmiuden toimia myös erilaisissa teollisuuden tarkastus-, asiantuntija-, suunnittelu- ja johtotehtävissä. Aboa Maren käytössä on Suomen suurin seitsemän komentosillan laivasimulaattori. Osa Aboa Maren koulutuksista suoritetaan yhteistyössä Meriturvan, Wärtsilän ja Maritime Safety Centerin kanssa. Simulaattorikeskuksessa on tällä hetkellä kaksi simulaattorijärjestelmää: Eca-Sindel (ranskalais-italialainen järjestelmä) ja Transas Marine (venäläinen järjestelmä). Näistä Transas Marine on kansainvälistä huipputasoa ja simulaattorijärjestelmä on hankittu Aboa Marelle talvella 2012−2013. Uusin eli kolmas järjestelmä on kehitteillä ja installoidaan kesäkauden aikana. Järjestelmän kehittäjiä ovat suomalaiset yritykset Image Soft ja Aker Arctic. Ensisijaisesti tämä uraauurtava järjestelmä tulee erikoistumaan jäissä kulkemisen kuvaamiseen.
25