TURUN VASEMMISTOLIITTO RY TURUN VASEMMISTON LEHTI TURKULAISILLE
3/2016
Investeringar:
snabbare, högre, starkare! MIKKO REIJOLA
en investeringsplan. För att kunna uppfylla de behov som uppstår, i och med tillväxten på tvåtusen invånare per år, behöver Åbo stad en målmedveten investeringsplan som gäller för ett längre tidsperspektiv, inte bara den kommande fullmäktigeperioden. Planen ska innefatta mögelrenoveringar, nya offentliga hyreslägenheter och införandet av spårvagnstrafiken. Tammerfors, Helsingfors och Stockholm har nu en betydlig konkurrensfördel i och med deras mångsidiga offentliga trafik. Raitsikka takaisin! Mögelskolorna och sjukhusen kan inte vänta. De måste repareras omedelbart. Åbo stad har börjat ta tjuren vid hornen VI BEHÖVER
genom att starta en lång kedja kommande offentliga renoveringar, men p.g.a. en enorm offentlig renoveringsskuld är behovet brådskande. Likaså är Åbo stads andel av nybyggda hyreslägenheter för låg: här låter man över 65% av nya lägenheter bli fritt finansierade bostäder medan siffran i Tammerfors är lite över 55% och i Helsingfors endast 45%. Åbo stad borde komma ikapp andra storstäder och erbjuda billigare boende i egen regi. En ambitiös investeringsplan har inte enbart positiv inverkan på den aktuella arbetslösheten utan också på arbetshälsan, inlärningen och välfärden. Lapio maahan.
Pääkirjoitus
Jaakko Lindfors Vice ordförande för Vänsterförbundet i Åbo fr.o.m. 1.1.2017 Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja 1.1.2017 lähtien Ordförande för revisionsnämnden vid samkommunen för Egentliga Finlands specialvårdsdistrikt Vice ordförande för Ämneslärarförbundet Lärare i filosofi, historia, samhällslära och livsåskådningskunskap vid Katedralskolan i Åbo
Anna Mäkipää Turun Vasemmiston puheenjohtaja
Hallituksen kaavailema valinnanvapaus vain harvojen vapautta
H
allitus on valmistellut sotelakipakettia ja suurin osa lakiesityksistä onkin jo ollut lausuntokierroksella. Palapelin yksi keskeisimmistä osista antaa kuitenkin odottaa vielä itseään – ehdotus valinnanvapauteen liittyvästä lainsäädännöstä.
“Todellinen vapaus valita on vain niillä, joiden kunto, osaaminen ja turvaverkot mahdollistavat sen”
J
atkossa sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitus avata niin, että ihminen voi hankkia palvelun joko julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Kuulostaa mukavalta, mutta todellisuus ei ole ihan niin ruusuinen. Ruotsissa on otettu käyttöön vastaavanlainen valinnanvapausmalli terveyspalveluihin, ja esimerkit osoittavat, että valinnanvapaus ei koske kaikkia. Todellinen vapaus valita on vain niillä, joiden kunto, osaaminen ja turvaverkot mahdollistavat sen. Ruotsissa valinnanvapaus on johtanut siihen,
ANNA VUORINEN
että terveet ja hyvätuloiset käyvät entistä enemmän lääkärissä, kun taas pienituloiset ja paljon sairastavat entistä vähemmän.
O
sana uudistusta hallitus tavoittelee sitä, että jatkossa voittoa tavoittelevat yritykset saavat entistä vahvemman roolin. On erittäin kyseenalaista, että ihmisten terveys ja hyvinvointi alistetaan bisnekselle.
V
asemmiston mielestä valinnanvapausmallista tulisi luopua, sillä se estää sote-uudistuksen monien alkuperäisten ja hyvien tavoitteiden toteutumista. Vasemmiston kanta on, että sote-uudistuksessa pitää palata alkuperäisten tavoitteiden äärelle: päätavoitteeksi tulee ottaa se, että ihmiset saavat parempia palveluita ja että hyvinvointieroja kavennetaan. Valinnanvapaus sirpaloittaa palvelut usealle eri toimijalle ja estää eheiden palvelukokonaisuuksien syntymisen. Ajatus integraatiosta eli hyvin toimivista hoitoketjuista sekä saumattomista siirtymistä terveys- ja sosiaalipalveluiden välillä on kannatettava, ja mahdollinenkin, mikäli uudistuksessa otetaan järki käteen ja valinnanvapausmallista luovutaan.
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Turun kaupunginvaltuusto päätti kaupungin budjetista marraskuun puolivälissä
Maksukorotuksilla kupataan pienituloisilta yli 4 miljoonaa euroa Johannes Yrttiaho kaupunginvaltuutettu kaupunginhallituksen jäsen (vas.) SAMAAN AIKAAN,
kun palveluita leikataan, Turku rahoittaa keskushallintoaan ja erilaisia IT- ja kehittämishankkeita avokätisesti. Vasemmistoliitto on esittänyt kaupunginhallituksen menoihin varatun 6 miljoonan euron siirtämistä turkulaisille tärkeisiin palveluihin. Näin torjuttaisiin leikkaukset. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti, että Sipilän hallituksen ajamia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia ei oteta käyttöön ja jo tehdyt korotukset peruutetaan. Kyse on todella suurista 27,5 %
palvelumaksujen korotuksista, jotka kohdistuvat lapsiperheisiin, vanhuksiin, työttömiin ja sairaisiin. Tavoitteena on kupata turkulaisilta kaikkiaan yli 4 miljoonaa euroa. Tämä raha on pois arjen muista menoista, kuten ruoasta ja asumisesta. Pienituloisten elämä käy entistä vaikeammaksi, kun lääkkeistä joutuu maksamaan enemmän, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa leikataan ja naisvaltaisilta julkisilta aloilta viedään lomarahat. Turkua veljellisessä yhteisymmärryksessä johtavat Kokoomus ja Sdp olivat sopineet talousarvion sisällöstä jo etukäteen. Kabinetissa istui myös Vihreät. Lopputulos on kuin Sipilän hallituksen ohjelmasta. Maksukorotukset eivät edes riittäneet,
vaan sosiaali- ja terveystoimen 6 miljoonan euron alibudjetointi pakottaa tekemään palveluihin leikkauksia ja jouduttaa niiden yksityistämistä. Palvelut siis kallistuvat, niitä on vähemmän ja niiden laatu ja saavutettavuus heikkenee. Valtakunnan politiikassa Sdp ja Vihreät esiintyvät oppositiopuolueina, mutta kun tullaan Turkuun, ne asettuvat kiltisti Kokoomuksen liekaan. Kokoomuksen kädenjälki näkyy, kun Turku heikentää omia palveluitaan ja samalla yksityistää mm. vanhustenhoitoa, lastensuojelua ja varhaiskasvatusta. Suuret kansainväliset yhtiöt ovat jo onnistuneet saamaan täältä vankat jalansijat. Palvelut kallistuvat ja voitot piilotetaan veroparatiiseihin.
Haastattelussa paikallinen vasemmistotoimija
Uutta voimaa kentälle ja valtuustoon! LAURI SIMOLA
UP
K
aija Rantanen on uusi tulokas Turun Vasemmistoliiton aktiiveissa. Hän on nyt ensi kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Näin Kaija kertoo poliittisesta taustastaan: ”Olen 60-luvun nuori, joten omaksuin jo nuorena vasemmistolaiset aatteet, enkä ole niistä sittemmin luopunut. Puolueeseen liityin vasta kaksi vuotta sitten ja olen nyt toiminut Kupittaan Vasemmistonaiset ry:n puheenjohtajana viime keväästä lähtien. Lisäksi minut valittiin vastikään Vasemmistoliiton valtakunnalliseen maailmanpoliittiseen työryhmään. Niin, ja olenhan myös varajäsen kunnallistoimikunnassa.” Syistään aktivoitua vasemmistossa hän kertoo: “Vastustan liberaalia markkinataloutta, jota nyt Suomessa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Mottoni on “enemmän valtiota - vähemmän yksityistämistä”. Yhteiskunnan perustoiminnot, kuten perusterveydenhuolto, infrastruktuuri ja koulutus on pidettävä julkisissa käsissä. Se ei tarkoita sitä, etteikö näitä palveluja voisi uudistaa!” Ammattiyhdistysliike on lähellä Kaijan sydäntä: ”Olen toiminut toimihenkilöi-
UUSI PÄIVÄ 3/2016
den luottamusmiehenä ja ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä Orionin Turun yksikössä. Olen ollut myös henkilöstönedustajana Orionin Tutkimuksen & Tuotekehityksen johtoryhmässä.” Työura Orionissa oli pitkä: ”Myyntilupa-asiantuntijan tehtävistä jäin eläkkeelle, mutta pääosan Orion-työurastani, 32 vuotta, tein vientimarkkinoinnissa.” Kuten usein nykymaailmassa käy, ei Kaijan ensisijainen koulutustausta tuonut työuraa, vaan piti opiskella lisää: ”Pääaineenani opiskelin englannin kääntämistä ja tulkkaamista, sivuaineina kasvatustiedettä, naistutkimusta ja American Studies -kokonaisuuden perusopinnot. Valmistuin maisteriksi vuonna 2011 eli olen pääosin opiskellut työn ohessa. Nuorena opiskelin diplomi-kielenkääntäjäksi, mutta se ei ollut silloin vielä yliopistollinen tutkinto. Siksi innostuin myöhemmin tekemään maisteriopinnot.” “Kiinnostukseni kohteita ovat yhteiskunalliset asiat, politiikka, kielten opiskelu, juuri nyt espanja, laatuelokuvat ja liikunta”, hän kertoo harrastuksistaan. Aktiivisuutta tällä 60-lukulaisella riittää. Eväitä on myös osallistua siihen politiikanteon muutokseen, jota Turussa tarvitaan. Muutoksella on nimikin, se on Vasemmistoliitto.
Julkaisija: Turun Vasemmistoliitto
Taitto ja grafiikka: Matti Ranki
Saska Heino, Tuukka Pääkkönen,
Päätoimittaja: Laura Tättilä
Avustajat tässä numerossa:
Mervi Uusitalo, Li Andersson,
Vastaava päätoimittaja: Anna Mäkipää
Jaakko Mäkelä, Tauno Hovirinta,
Jaakko Lindfors
turunvasemmistoliitto@outlook.com
Johannes Yrttiaho, Jari Suominen
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Vasemmisto vankistuu vahvalla vaalityöllä UP
jälkeen Turun kaupunginvaltuuston kokouspenkkejä kuluttaa nykyistä useampi Vasemmiston edustaja. Työ tämän tavoitteen saavuttamiseksi on jo alkanut ja tahti vain kiihtyy kohti huhtikuussa siintävää h-hetkeä. Virallinen vaalikampanjan avaus järjestetään lauantaina 21. tammikuuta, kun Turun Vasemmiston kuntavaalistartti täyttää Taidemuseon mäessä sijaitsevan Baarin. Vaalistartissa tsempataan ehdokkaita tukiryhmineen etenemään kohti vaaKEVÄÄN KUNTAVAALIEN
livoittoa monipuolisen ohjelman ja elävän musiikin rytmittämänä. Useimmat Turun Vasemmiston asettamat ehdokkaat ovat jo aloittaneet vaalityönsä tai ainakin vaalikampanjoidensa suunnittelemisen. Työkaluja kampanjan toteuttamiseen ja sytykkeitä kampanjasisältöihin voi halutessaan luodata Turun Vasemmiston järjestämissä ehdokaskoulutuksissa. Myös kuukausittain järjestettävät Vasemmalta-illat toimivat hyvinä tietolähteinä kuntavaaliehdokkaille. Turun Vasemmiston tapahtumia ja tilaisuuksia voi seurata kotisivujemme tapahtumakalenterista.
Ehdokkaiden tukiryhmissä riittää tekemistä kaikille Turun Vasemmiston ehdokaslistalla on vielä joitain paikkoja vapaana. Jos ehdokkuus ei houkuttele, Turun Vasemmiston vaalivoittoa ja vaihtoehtoa Turkua pyörittävälle vihreillä voidellulle sinipuna-akselille voi edistää lyöttäytymällä mukaan vaalityön taustajoukkoihin. Vasemmiston vaalivoitto tarvitsee tekijänsä – ja tekemistä riittää monipuolisesti aina kahvin keittämisestä kampanjamateriaalin suunnitteluun.
Vahvan vaalityön hedelmät korjataan hiukan yli neljän kuukauden päästä. Huhtikuun 9. päivän iltana tiedämme, kuinka monta valtuustosalin penkkiä on varattu Vasemmiston edustajille seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Jos kuntavaaliehdokkuus tai vaalityön tekeminen kiinnostaa, ota yhteyttä kunnallissihteeri Lauri Simolaan! Laurin tavoittaa numerosta 045 852 3343 tai sähköpostitse turunvasemmistoliitto@outlook.com.
Turkulainen! Mikäli nykymeno kyllästyttää, tule tekemään kunnallispolitiikkaa itse! Lähde ehdolle kuntavaaleissa keväällä 2017 Vasemmistoliiton listalta.
21.1.2017 BAARI-BAA AURAKATU RI, 14
Mukana aina kin: J Heimo AK & ani & Kasper, M Guimbalax, H ertenmies, ulda & Mummin K Huima ullat Ja Vasemmis turkulaisia k toliiton untavaa ehdokkaita! li
Jos olet sitoutunut Vasemmistoliiton arvoihin, uskot ihmisten yhdenvertaisuuteen ja vastustat rasismia ja kaikkea henkilöön perustuvaa syrjintää vimmatusti kaikkialla, voisit olla erinomainen kuntavaikuttaja Vasemmistoliiton riveissä. Turku on langennut huonoihin käsiin mutta
älkäämme antako periksi! Ehdokkuus ei vaadi puolueen jäsenyyttä, voit olla listoilla myös sitoutumattomana. Ota yhteyttä kunnallissihteeri Lauri Simolaan ja kysy lisää ehdokasasioista ja vasemmiston kuntavaalikampanjoinnista!
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Itsenäinen isänmaa Jaakko Mäkelä
suomalaisuusliikkeen liepeille syntyi työväenliike, joka asetti yhteiskunnallisen edistyksen valtio-oikeudellisten kysymysten ja kielipolitiikan edelle. Monien vaiheiden ja Venäjän kumouksellisen kuohunnan kautta Suomi sai 110 vuotta sitten ensimmäisenä maailmassa miesten ja naisten yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle perustuvan valtiopäiväjärjestyksen. 1800-LUVUN LOPULLA
Suomi sai 110 vuotta sitten ensimmäisenä maailmassa miesten ja naisten yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle perustuvan valtiopäiväjärjestyksen Eduskuntavaaleissa keväällä 1907 eduskunnan suurimmiksi puolueiksi nousivat – perustuslaillisten pettymykseksi – sosialidemokraatit ja vanhasuomalaiset. Yhteiskunnallinen uudistustyö eduskunnan kautta jäi kuitenkin vain haaveeksi, kun tsaarinvalta lujitti otettaan ja hajotti eduskunnan kerran toisensa jälkeen. Sekä Venäjän että Suomen kansanjoukkojen toiveet vapaudesta ja paremmasta elämästä murskautuivat lopullisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen. Kansalaisvapaudet ja Suomen oikeudet palautuivat vasta Venäjän helmikuun 1917 vallankumouksen myötä. Porvarien ja sosialistien yhteinen hallitus ja sosialistienemmistöinen eduskunta tasapainoilivat Suomessa Venäjän väliaikaisen hallituksen poliittisen tempoilun ja maassa olleen venäläisen sotaväen mielialakehityksen muodostamassa pelikentässä. Työväki haki ja sai tukea sotaväeltä ajaessaan sisäpoliittisia tavoitteitaan keväällä, mutta porvarit saivat puolelleen Kerenskin hallituksen kesällä. Kansa jakautui myös elintarviketilanteen aiheuttaman eriarvoisuuden perusteella. Syksyn vaaleissa porvarit pelasivat yhteen ja saivat eduskunnassa enemmistön. Työväki ponnisti voimansa marraskuun suurlakkoon samaan aikaan, kun bolshevikit ottivat vallan Pietarissa. Lopulta eduskunta päätti Suomen itsenäisyydestä, bolshevikit myönsivät sen, ja sisällissodassa mitattiin valtasuhteet. Saksan häviö maailmansodassa pakotti Suomen parlamentaarisen demokratian tielle, mikä oli osalle sisällissodan voittajapuolta kova pala. Keväällä 1919 vasemmiston vaalityötä haittasi monien tuhansien punaisten tuomitsemisen lisäksi mm. SDP:n vaalijulistuksen takavarikoiminen ja syytteeseen pano. Silti vasemmisto sai 80 edustajapaikkaa. Kansalaisvapauksien soveltaminen jäi kuitenkin 20- ja 30-lukujen Suomessa vajavaiseksi. Vuosina 1918-39 Suomen oikeuslaitos langetti vähintään 4127 valtio- ja maanpetostuomiota. Rangaistukset olivat yleensä vuosia kuritushuonetta ja kansalaisluottamuksen menettämistä. Vasemmistolehdistön kirjoittelusta nostettiin yli 250 painokan-
netta ns. sosialistipykälän perusteella. Ne johtivat pääsääntöisesti lehtien lakkauttamisiin ja toimittajien vankeustuomioihin. Suurin osa tuomioista kohdistui vasemmistosuuntauksen julkiseen järjestötoimintaan ja julkaisuihin viittauksella niiden yhteyksiin kommunistien maanalaiseen toimintaan. Tämän todistelusta huolehti
Vasemmistolehdistön kirjoittelusta nostettiin yli 250 painokannetta ns. sosialistipykälän perusteella. Ne johtivat pääsääntöisesti lehtien lakkauttamisiin ja toimittajien vankeustuomioihin. valtiollinen EK (etsivä keskuspoliisi). Kunnallishallinnon demokratisoiminen 1919 johti siihen, että myös SDP:stä eronnut vasemmisto sai edustajia kunnanvaltuustoihin. Lapuan liikkeen terrori 1929-31 poisti sekä kansanedustajat että kunnallisvaltuutetut tehtävistään; osa vangittiin, osa vietiin itärajalle. Näinä vuosina myös lakkautettiin erilaisia järjestöjä kaikkiaan yli 3200. Ammatillisia järjestöjä – ammattiosastoista kokonaisiin liittoihin – oli näistä yli tuhat. Tällä oli suora vaikutus täytettäessä julkisia toimia ja virkoja, oppilaitosten
opiskelupaikkoja ja vastaavia sekä yksityisten työnantajien työpaikkoja (näillä oli lisäksi omia mustia listoja). Vähintäänkin epäilyksiä tällaisista käytännöistä oli ainakin 70-luvulle asti. Vasta toisen maailmansodan jälkeen työväenliikkeen vasemmistolle oli pakko antaa täydet kansalaisvapaudet. Sen
vastustajien taholla kysymys oli ”vaaran vuosista”. On kuitenkin kysyttävä, olisiko meillä laajaa sosiaaliturvaa, tasa-arvoista peruskoulua ja kattavaa julkista terveydenhuoltoa ilman koko kansan poliittisia perusoikeuksia. Esimerkit historiasta ja tämän päivän maailmasta puhuvat puolestaan.
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Hyvinvointia seuraavalle sadalle vuodelle
Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja
haastattelussa, minkälainen unelmayhteiskuntani on. Se on samalla helppo ja todella vaikea kysymys. Se olisi varmaan sellainen, jossa kaikille halukkaille riittäisi töitä mutta ketään ei pakotettaisi työhön ja jossa kenenkään ei tarvitsisi nähdä nälkää. Jossa sosiaali- ja terveyspalvelut toimisivat niin hyvin, ettei olisi lompakon paksuudesta kiinni, saako apua ja kuinka nopeasti, kun sitä tarvitsee. Hyvän elämän edellytykset ovat loppupeleissä aika arkiset. Juuri siihen on suomalaisen työväenliikkeen menestys rakentunut. Forssan ohjelmasta lähtien on joukkovoima rakennettu vaatimalla parempaa konkretian kautta. Ohjelmat ovat rakentuneet vaatimuksiin, jotka ovat olleet arkeen kytköksissä mutta jotka toteutuessaan muuttaisivat yhteiskunnan rakenteita merkittävästi. MINULTA KYSYTTIIN KERRAN
Forssassa linjattiin muun muassa lyhyemmän työajan, oppivelvollisuuden ja julkisen terveydenhuollon puolesta. Seuraavan sadan vuoden aikana ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat näkymään kaikkialla maailmassa. Energiantuotannossa ja sähkönkäytössä tämä tarkoittaa todella isoja muutoksia. Yhteiskunnat joutuvat sopeutumaan merenpinnan nousuun, rajuihin sääilmiöihin ja siirtolaisuuden kasvuun. Digitalisaatio muuttaa mediaa, viranomaistoimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Elämän siirtyminen nettiin asettaa haasteita yksityisyyden suojalle mutta avaa aivan uusia mahdollisuuksia järjestäytymiselle ja politiikan teolle. Työelämän murros näkyy neljän trendin kautta: Ensimmäinen on polarisaatio kasvavien palkkaerojen muodossa. Yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy myös työelämässä ja tulevaisuudessa on odotettavissa yhä voimakkaampaa polarisaatiota korkeasti palkatun asiantuntijatyön ja muun palvelutyön välillä. Toinen on yrit-
täjämuotoisen työn yleistyminen. Itsensätyöllistämisen kasvu tulee jatkumaan, niin vapaaehtoisena kuin vastentahtoisenakin ilmiönä. Palkkatyön muuttuminen yrittäjämuotoiseksi edellyttää uusia ratkaisuja myös eläketurvan ja järjestäytymisen osalta. Ammattiyhdistystoiminnan pitää tavoittaa kaikki ihmiset, jotka tekevät työtä palkkatyöläisen tavoin, vaikkeivät välttämättä virallisesti olisikaan sellaisia.
Elämän siirtyminen nettiin asettaa haasteita yksityisyyden suojalle mutta avaa aivan uusia mahdollisuuksia järjestäytymiselle ja politiikan teolle.
Kolmas murros on automatisaatio ja robotisaatio, minkä myötä työläisiltä vaadittava osaaminen ja työtehtävien luonne muuttuu. Raskaat työvaiheet automatisoidaan ja tulevaisuuden tehdastyöläisiltä odotetaan ohjelmistojen käyttötaitoa ja englannin kielen osaamista. Mikäli kehitys tulevaisuudessa johtaa suorittavan työn työpaikkojen määrään merkittävään vähentymiseen, on luotava uudet mallit tulonjaolle. On luotava malli sellaista yhteiskuntaa varten, jossa ihminen ei enää saa toimeentulonsa palkan kautta. Neljäs suuri trendi on mainittu ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Suurten mutta samalla konkreettisten tavoitteiden kautta on mahdollista rakentaa joukkovoimaa myös tulevaa sataa vuotta varten. Kuuden tunnin työpäivä, kymmenen euron vähimmäistuntipalkka, maksuton terveydenhuolto kaikille, riittävän korkea perustulo, yhteiset maksuttomat digiohjelmistot ja subjektiivinen oikeus asuntoon ovat kaikki mahdollisia osia vasemmiston ohjelmaa tulevaa vuosisataa varten.
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Työhuonekunta telakan kehittäjänä Hankkeiden lopputulemana oli useita Vuoden 1989 Wärtsilä-Marinen konkurssin jälkeen, julkaisuja mm. Laivanrakennusalan työMasa-Yardsin perustamisen myötä Pernon telakan , terveys- ja ympäristökäsikirja, joka on suomalaisten telakoiden yhteinen turvalilmapiiri muuttui hetkeksi henkilöstöyhteistyölle lisuusohjeistus sekä Laivaputkiasentajan joka on edelleen ainoa laivanramyönteisempään suuntaan. Tuolloin Turun telakan oppikirja, kennusteollisuuden työntekijäammatteityöntekijät sopivat yhteistyöstä työnantajan kanssa, hin tehty ammattioppikirja. jossa henkilöstö osallistuu telakan kehittämiseen, “Masa-Yards oli ainoa jotta työn jatkuminen, työolojen kehittyminen ja oi- suomalainen suuryritys, keudenmukaisempi palkkaus etenisivät yrityksessä. jossa oli kaksi henkilöstön Tuukka Pääkkönen
suomalainen suuryritys, jossa oli kaksi henkilöstön valitsemaa täysvaltaista yhtiön hallituksen jäsentä. Yrityksessä toteutettiin sen kaikilla tasoilla henkilöstöedustus jo 1990-luvulla. Ensimmäinen merkittävä kehitysaskel oli aikapalkan ja tulospalkkauksen käyttöönotto, jotka vähensivät ristiriitoja henkilöstöryhmien välillä ja paransivat työn tuottavuutta. Työntekijät osallistuivat aktiivisesti telakan tuotannon- ja tuotekehitykseen ja heidän kädenjälkensä näkyi yrityksen tuloksessa. Työntekijät ideoivat 1990-luvun lopulla työmenetelmien ja työturvallisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden tuloksena työn tuottavuutta saatiin nostettua merkittävästi ja työturvallisuuden tasoa parannettiin huomattavasti. Työhuonekunta toteutti yhteistyössä työnantajan ja ulkopuolisten MASA-YARDS OLI AINOA
“Työntekijät ideoivat 1990-luvun lopulla työmenetelmien ja työturvallisuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita, joiden tuloksena työn tuottavuutta saatiin nostettua merkittävästi ja työturvallisuuden tasoa parannettiin huomattavasti.” tahojen kanssa Tekemällä oppii -projektin sekä Ammattilaisen väylä ja Ammattilaisen väylä Itämerellä -hankkeet, joissa työturvallisuuden ja työmenetelmien kehittämistä jatkettiin. Hankkeisiin saatiin rahoitusta mm. Euroopan unionilta.
valitsemaa täysvaltaista yhtiön hallituksen jäsentä. Yrityksessä toteutettiin sen kaikilla tasoilla henkilöstöedustus jo 1990-luvulla.”
Kehityshankkeiden päättymisen aikaan vuonna 2008 työnantaja muutti linjaansa henkilöstöyhteistyöstä, mikä johti käytännössä tuotantomenetelmien ja työturvallisuuden kehittämisen loppumiseen. Akerin ja STX:n ajan kyvytön johtaminen johti melkein yrityksen konkurssiin ja telakkatoiminnan loppumiseen Turussa. Uuteen nousuun tähtäävä Meyerin Turun telakka ei ole kauniista juhlapuheista huolimatta palannut henkilöstöyhteistyön tielle, mikä näkyy työn tuottavuuden heikentymisenä ja työtapaturmamäärien selkeänä kasvuna. Meyer Turku Oy:n hallituksessa ei ole enää henkilöstöedustusta.
Kuinka kaupunki voisi edistää telakan työntekijöiden asemaa nykytilanteessa? • Asuinlähiöt kehittämistyön keskiöön! • Lähellä telakkaa sijaitsevat Pernon ja Pansion asuin alueitten palveluja kehitettävä ja monipuolistettava kattamaan myös nuorten ja työikäisten tarpeet. • Työmatkaliikennettä sujuvoitetaan, joukkoliikenne yhteydet telakalle hyviksi ympäri kaupunkia. • Yläkoulun (ent. Pansion koulu) palauttaminen alueelle tekisi alueesta houkuttavamman lapsiperheille. • Ammatillisen koulutuksen lisääminen. On varmistettava, että osaavia metalli- ja muiden laivateollisuudessa keskeisten alojen ihmisiä on riittävästi.
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Konkarien lähetystö Pikkuparlamentissa
MIRJA KAUTONEN
Viimeisen 20 vuoden aikana eläkerahastoihin kartutetut varat ovat yli viisinkertaistuneet. Eläkerahastoissa on varoja 183 miljardia euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti ja seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot. Eläkerahastojen tuototkin ovat olleet vuositasolla yli 10 miljardin.
Tauno Hovirinta Turun Konkarit
otettiin käyttöön 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä koskien vuoden 1996 alusta ja sen piti olla väliaikainen ratkaisu 90-luvun alun laman aiheuttaman taantuman korjaamiseksi (Lipposen hallitus). Kuluttajahintaindeksin muutosten kerroin työeläkkeisiin muutettiin lukuun 0,8 ja ansiotasoindeksi lukuun 0,2. Näiden toimien seurauksena työeläkkeet ovat jääneet automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Taitetun indeksin seurauksena eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Vuosina 1995 – 2014 palkkatason nousu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkoista, niin vuonna 2014 se oli reaalisesti enää 47 %. Ay-taustainen, kunnallispolitiikan veteraanivaikuttajista koostuva lähetystömme kävi 6.9.2016 Helsingissä jättämässä vetoomuksemme Vasemmistoliiton eduskuntaryhmälle. Pikkuparlamentin tapaaNS. TAITETTU INDEKSI
misessa kanssamme keskusteluihin osallistuivat Li Andersson ja Annika Lapintie. Esitimme, että siirrytään takaisin ennen vuotta 1996 voimassa olleeseen tilanteeseen, jossa palkka- ja eläketuloindeksi ovat yhtä suuret. Vaadimme, että laajalla kansalaiskeräyksellä alkuun pannun eläkelain indeksitarkastuspykälän 395/2006 (98§) tekstin tulisi kuulua seuraavasti:
Eläkkeiden indeksitarkastus 98§ ”Maksussa oleva eläke tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien indeksillä (työeläkeindeksi), jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 1,0.” Eläkemaksut korotukset voidaan kustantaa eläkerahastojen sijoitustuo-
Vasemmistoliitto on mukana Kauppatorin Joulumarkkinoilla
26.11.–23.12. Tervetuloa ostoksille ja puhumaan ajankohtaisista asioista! keskellaturkua.fi/turun-kauppatorin-joulutori/
Omistajan käyntikortti
toista eikä niihin tarvita verovaroja. Palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta. Muutos ei nykytuotoin myöskään pienennä eläkerahastoja. Työntekijöiltä vuosien ja vuosikymmenten aikana koottuja työeläkevaroja on käytettävä vihdoin sellaisen eläketurvan luomiseen ja toteuttamiseen, joita tarvitsemme jokapäiväisen elämän vaatimuksista selviytymiseen. Työeläkeindeksin palauttamisella samansuuruiseksi palkkatuloindeksin kanssa, työeläkeläisten ostovoima lisääntyisi. Näin sillä olisi myös kansantaloutta elvyttävä vaikutus kotimarkkinakysynnän lisääntymisen muodossa. Valtion ja kuntien verotulot kasvaisivat, eläkkeensaajien asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenisivät. Osoittavathan tilastotkin selvästi, että alle 3000 euron eläkkeet jäävät lähes 100 prosenttisesti kiertoon kotimarkkinoille. Suomalaisen eläkepolitiikan kuumin kysymys tänään on, miten työntekijöiltä ja työnantajilta vuosien saatossa kertyneitä työeläkevaroja käytetään ja hallinnoidaan.
UUSI PÄIVÄ 3/2016
Kannustinloukkujen logiikka Saska Heino
Kannustin loukkuun, kannustinloukkuun, sanoo porvarillinen työllisyyspoliitikko hiuksiaan haroen. on sikäli nurinkurinen ansaviehe, että siitä puhuttaessa suurin ongelma tuntuu olevan loukun ”juustonpalan” liiallinen houkuttelevuus, ei niinkään se, ettei työmarkkinoilla tuoksuva kitupalkka-Camenbert voita työmarkkinatukitahkoa. KANNUSTINLOUKKU
Vaan ihmekös tuo niiden kohdalla, joiden tulot ja omaisuus perustuvat sille, että muut ovat saaneet osakseen vähemmän. Onhan kauheaa, kun verottaja ottaa tätä rahaa takaisin ja jakaa sitä toimeentulon tilkkeeksi. Ratkaisuksi siis — työttömyysetuisuuksien lohkominen yhä pienemmiksi maistiaisiksi riittävän toimeentulon leveästä leipäjuustosta. Näin näitä asioita hoidetaan, ei avun tarvitsijan, vaan sen myöntäjän etu edellä. Kuten Sanassa sanotaan, ”jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on” (Matt. 25:29). Tässä on porvarin työmarkkinalogiikan Mooses ja profeetat.
ISTOCK