Metsä rauhoittaa mielen

Metsään mennään entistä useammin sosiaalisesti, perheen tai ystävien kanssa, ja luonnosta ammennetaan mielenrauhaa ja palautumista. Ihmisten luontoyhteys on tärkeä asia myös luonnonsuojelun ja koko ympäristömme tulevaisuuden kannalta.

Metsä vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin vähintään kolmella tavalla.

Luonto itsessään inspiroi ihmistä liikkumaan, jolloin fyysinen kunto kasvaa. Luonnossa liikkuminen on usein pakotonta ja omatahtista ja se voi tuntua luontevalta niillekin, joille varsinainen urheilu ei tunnu mieluisalta.

Metsällä ja luonnolla on myös suoria terveysvaikutuksia. Syke laskee ja mieli rauhoittuu ja vapautuu. Tällöin ihminen palautuu ja luontokokemukset voivat tuntua jopa voimaannuttavilta.

Metsässä liikkuminen voi lisätä myös sosiaalista hyvinvointia: kansallispuistojen kävijät etenkin pohjoisessa pitävät suuressa arvossa niitä kohtaamisia, joita esimerkiksi vaelluksen aikana kokevat. Ihmiskontaktit ovat tärkeä ja arvokas lisä luontokokemukseen. Eteläisessä Suomessa kansallispuistoihin mennään usein perheen tai ystävien kanssa ja koetaan yhdessä asioita, eli myös silloin sosiaalisuus on tärkeää.

Luonnon ja metsän tarjoamat monenlaiset hyvinvointiin liittyvät asiat listautuvat helposti Metsähallituksen luontopalveluiden kehityspäällikkö Hanna Ylitalolta. Luonto on aina ollut hänelle tärkeä asia sekä työssä että vapaa-ajalla.

Metsähallitus on valtion omistama konserni, jonka tarkoitus on pitää huolta valtion maa- ja vesiomaisuudesta eli hoitaa valtion omistuksessa olevia maa- ja vesialueita monenlaista arvoa tuottaen. Metsähallituksen Luontopalvelut keskittyy nimenomaan luonnonsuojelualueiden hoitoon valtion budjettirahoituksella. ››

Luonnolla on ihmiseen suoria terveysvaikutuksia: verenpaine laskee, syke tasaantuu ja mieli rauhoittuu, sanoo Metsähallituksen luontopalveluiden kehityspäällikkö Hanna Ylitalo. 1/2023

– Toimintamme ydin on luontoarvojen turvaaminen eli luontokadon hillitseminen ja luonnon virkistyskäytön ja virkistyshyötyjen edistäminen. Metsähallituksella on toimipisteitä eri puolella Suomea, Turun alueella toiminta on sijoittunut Tiedepuiston coworking-tila Werstaalle. Metsähallitus onkin yksi Werstaan suurimpia toimijoita liki 40 työntekijällään.

Kun uuden toimiston hakeminen tuli ajankohtaiseksi, halusimme ehdottomasti junaradan varteen, jotta pääsemme liikkumaan toisiin kaupunkeihin helposti. Tiedepuisto oli meille looginen paikka, ja sijaintimme ansiosta meidän on helppo houkutella tänne kollegoita myös pääkaupunkiseudulta.

Suomalaiset löysivät luonnon ja kansallispuistot aivan uudella tavalla korona-aikana, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat parhaimmillaan kymmenillä tuhansilla. Ne ovat edelleen korkeammalla kuin ennen pandemiaa ja vuotta 2020.

On ilahduttava asia, että ihmiset ovat löytäneet luonnon tarjoamat mahdollisuudet, joskin meille se on tarkoittanut jonkin verran ylläpitohaasteita. Kansallispuistojen kanssa tasapainoillaan aina sen kanssa, että luonnonsuojelun lisäksi ne on tarkoitettu myös nähtävyyksiksi ja luontoharrastukseen, mutta kuitenkin kävijämäärien pitäisi olla tietyissä rajoissa, miettii Ylitalo.

Turun alueen tunnetuin kansallispuisto on Kurjenrahka. Ylitalo listaa muiksi alueemme käymisen arvoisiksi kohteiksi muun muassa Mälikkälän metsän, Impivaaraa ympäröivän luonnon, Koroistenniemen ja koko Turun kansallisen kaupunkipuiston, joka ulottuu Ruissalosta jokivarren kautta Liedon Vanhalinnaan asti. – Luonnossa ja metsissä liikkuminen voi olla arkista, lähipiirissä tapahtuvaa, tai sitten selkeitä irtiottoja, joita tehdään viikonloppuisin ja lomilla. Molempia tarvitaan, Ylitalo sanoo.

Luontoyhteyden vahvistuessa ihminen on halukkaampi tekemään arjessaan ekologisempia valintoja, joiden avulla voidaan löytää ratkaisuja globaaliin ekologiseen kriisiin. Muutos näkyy niin arjen pienissä kuin suurissakin teoissa sekä esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä. – Toivon, että entistä useampi kokee niin hyviä hetkiä luonnossa, että luontoyhteys syvenee ja vahvistuu. Se on tietenkin ihmisen välittömän hyvinvoinnin kannalta toivottavaa, mutta olennainen silta myös luonnonsuojeluun ja tulevaisuuteen. Siksi haluamme houkutella ja ohjata ihmisiä luontoon, myös luonnonsuojelualueille. Vaikka maailman tila vetää Ylitalon vakavaksi, hän haluaa silti säilyttää optimismin.

On pakko ajatella niin, että tehdään paikallisesti se mitä voidaan. Meillä Metsähallituksessakin olisi ratkaisuja isoihin kriiseihin, kuten luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun, mutta tarvitsemme työhön paljon nykyistä enemmän resursseja. •

Kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita sekä historiallisia kohteita löytyy Metsähallituksen nettisivuilta luontoon.fi

Miten luonnon monimuotoisuutta voisi edistää omassa elinpiirissään ja vaikkapa omalla pihallaan ja puutarhassaan? Itse asiassa verraten helposti.

– Jos putsaa pihaansa liikaa, ja tarjolla on vain hyvin hoidettua hiekkatietä ja tehokkaasti kitkettyjä kukkapenkkejä, aika yksipuolinen kasvuympäristöhän se on. Mutta jos pihalla on tilaa myös tuulen tuomille siemenille ja kasveille sekä lahoavalle kasviainekselle, niin siitä se monimuotoisuus parantuu, naurahtaa Metsähallituksen luontopalvelui- den kehityspäällikkö Hanna Ylitalo. Kuokkimisen ja kitkemisen voi siis tulevana kesänä jättää huoletta hieman vähemmälle, mutta toisaalta on kohteita, joissa niitä tarvitaan. Vieraslajit, kuten kurtturuusu ja lupiinit ovat vitsaus, joiden torjuntaan jokainen voi osallistua.

Tiedepuiston sisäpihalla kasvaa tuttuja lajikkeita

Monimuotoisuutta voi tukea myös esimerkiksi kiinteistöjen pihoihin tehtävillä kasvivalinnoilla. Kun Turun Tiedepuistossa uudistettiin

Jussinaukiota, kukkapenkkeihin ei istutettu iänikuisia hanhikkeja, vaan suomalaisia luonnonkasveja.

Suunnitelma tehtiin Metsähallituksen asiantuntija Kukka Kyrön johdolla. Sisäpihalle valittiin rannikon lehtokasvillisuutta, joka sopii varjoisaan paikkaan.

Alueella kasvaa nyt muun muassa kotipihlaja, valko- ja keltavuokkoja sekä kevätesikkoa. Ensi kesänä on tarkoitus tutkia, mitkä kasvit ovat paikalla selvinneet ja mitä on tullut luontaisesti lisää. •

Metsähallitus

• toimiala: valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja

• perustettu: 1859

• työntekijöitä: 1058

• liikevaihto: 367,4 M€ (2021)

Suomen kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat parhaimmillaan 20 prosenttia pandemian aikana ja ne ovat edelleen nousussa. Luonto kiinnostaa ihmisiä uudella tavalla. 1/2023

Nextfour

• toimiala: elektroniikan, ohjelmistojen ja laitteiden suunnittelu ja valmistus

• perustettu: 2007

• työntekijöitä: 53

• liikevaihto: 7 M€ (2021)

Kansainvälistä bisnestä tekevän

Nextfourin toimitusjohtajalle Niklas

Öhmanille tulee vuodessa noin 70-80 matkapäivää. 24 1/2023