Miten eteenpäin energiakriisistä?

Sähkön hinta ja energiansäästö nousivat valtakunnan ykkösaiheiksi kuluneen talven aikana. Mutta miksi hinnat nousivat, millainen sähkösopimus kannattaa valita ja miten energiakriisi ratkaistaan?

Energian hinnat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana välillä huippulukemiin, ja kallistunut sähkö tuntuu kipeästi sekä yksityisten ihmisten että yritysten kukkarossa. Miksi sähkö on kallistunut niin paljon?

Sähkön hinta pääsi nousemaan todella korkealle. Pääsyynä siihen on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sanoo Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.

Kun edullista sähköä ei tuoda enää Venäjältä, suomalaisten sähköntarve täytyy täyttää muilla keinoin.

Honkanen selittää, että sähkön markkinahinta muodostuu joka päivä sähköpörssissä. Hintaan vaikuttaa se, paljonko sähköä kulutetaan. Päivittäistä sähköntarvetta täytetään ensin hinnaltaan edullisilla energiamuodoilla kuten vesivoimalla, tuulivoimalla ja ydinvoimalla, mutta kun niiden tarjoama kapasiteetti on käytetty, siirrytään kalliimpiin, polttavaa teknologiaa käyttäviin sähköntuotantomuotoihin. Siksi sähkö on sitä kalliimpaa, mitä enemmän sitä käytetään. Esimerkiksi kovilla pakkasilla sähkön hinta on kalleimmillaan.

Sähkökatkot ovat mahdollisia, jos sähkön kulutus ylittää tarjonnan.

– Jos sähkö loppuu, on pakko kierrättää sähkökatkoja, muuten koko sähköverkko romahtaa, selittää Honkanen.

Ihmisille tämä on uusi asia, mutta energiayhtiöt ovat varautuneet erilaisiin poikkeustilanteisiin, eli meille tämä ei ole mitään uutta. Teemme normaalistikin pari kriisiharjoitusta vuodessa, ja viime vuonna tehtiin useita isoja harjoituksia yhteistyössä esimerkiksi pelastustoimen kanssa. Valmiutta poikkeustilanteisiin siis löytyy, sanoo Honkanen.

Millainen sähkösopimus sitten kannattaa tehdä – onko määräaikainen sopimus turvallisin vai kannattaisiko suosia pörssisähköä? Mistä ylipäätään tietää, millaista sähköä kannattaa ostaa?

Sitä ei tiedä mistään. Vasta jälkikäteen näkee, että mikä kannatti, sanoo Honkanen.

– Pörssisähkö ei ole mitenkään huono vaihtoehto, etenkin jos suuri joukko ihmisiä käyttää sitä, sillä silloin sähköä käytetään vähemmän silloin kun se on kallista ja enemmän silloin kun se on halpaa.

Yrityksillä on samanlaisia sopimuksia kuin yksityisilläkin, mutta niiden määräaikaiset sopimukset voivat olla pidempiä kuin kuluttajien. Siksi osa yrityksistä toimii edelleen edullisemman sähkön voimin. Yritysten voi olla vaikeampi pelata pörssisähkön avulla kuluttajien tapaan, mutta niillä voi olla käytössään kulutusjoustosopimuksia. Niiden avulla yritykset voivat keskeyttää sähkön käyttämisen esimerkiksi muutamiksi tunneiksi silloin, kun sähkö on kallista.

– Meiltä on kysytty, miksemme voi tarjota hintakattoa sähkölle. Se ei valitettavasti ole mahdollista, sillä olemme itsekin yrityksenä riippuvaisia pörssisähköstä. Myymästämme sähköstä noin 30–50 prosenttia on omaa tuotantoa, loput ostamme. Jos asetamme hintakaton, joka on alle sen hinnan millä itse ostamme sähköä, olemme nopeasti itse vaikeuksissa, sanoo Honkanen.

Energiankulutus maailmassa kasvaa tällä hetkellä eksponentiaalisesti, joten sähkön tarve ei ole vähenemässä mihinkään. Miten energiakriisistä siis selvitään eteenpäin?

– Nopein tapa akuutissa kriisissä on se, että jokainen tarkastelee omaa sähkönkäyttöään ja koittaa rajoittaa sitä: esimerkiksi sammuttaa valot aina lähtiessään ja ottaa vain nopean suihkun peseytyessään. Turkulaiset ovat jo nyt säästäneet sähköä merkittävästi, sillä alkuvuoden kulutuskäyrä on ollut noin 16 prosenttia alempana kuin samaan aikaan viime vuonna, vaikka lämpötila on suunnilleen sama.

Pidemmällä aikajänteellä asiaa ratkaistaan sillä, että lisätään sähköntuotantoa niillä keinoilla, jotka ovat edullisia. Vesivoimaa ei voida juurikaan rakentaa Suomeen lisää, mutta tuulivoimaa kyllä. Suomeen on tulossa paljon uusia tuulivoimapuistoja ja me

Turku Energiassa olemme mukana hankkeessa, jonka myötä tuulivoiman kapasiteettimme tuplaantuu.

Honkanen kertoo, että Turku Energian tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029. Yritys on tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana merkittäviä investointeja ja panostanut uusiutuvaan energiaan. Turku Energia omistaa muun muassa osuuden vesivoimalasta Norjassa ja on mukana rakennuttamassa tuulivoimapuistoja Suomeen.

Joskus kysellään, miksi emme tee tuuli- tai vesivoimaloita Turun alueelle. Tällaiset investoinnit on tehtävä sinne, missä tällaisille voimaloille on parhaat edellytykset. Niiden tuotto tulee sitten turkulaisten hyväksi.

Turku Energialla ja Turun Seudun Energiantuotannolla on paljon energiantuotantoa myös Turussa, muun muassa Orikedon biolämpölaitos, Artukaisten höyrylämpölaitos ja lämpöpumppuja Kakolassa. •

Aiemmin Turun Linnankadulla toiminut Turku Energia muutti uusiin toimitiloihinsa InfraCityyn noin vuosi sitten. Samalla Itäharjun muuttuminen teollisuusalueesta Turun Tiedepuistoksi otti ensimmäisen konkreettisen askeleen.

Nämä tilat ovat raikkaat, avarat ja muunneltavat – vanhaan koppikonttoriin ei todellakaan ole ikävä, naurahtaa Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen. Teollisuuskadun varrella sijaitsevan, julkisivultaan lasia olevan rakennuksen tiloista Turku Energian käytössä on nyt kolme kerrosta. Tiloja voidaan skaalata yrityksen tarpeen mukaan.

– Täällä kenelläkään ei ole omia huoneita, ei minullakaan. Mutta meiltä löytyy hiljaisia tiloja, ryhmätyötiloja ja neuvottelutiloja, joita voi käyttää tarpeen mukaan. Tämä käytäntö on osoittautunut todella toimivaksi.

Honkanen kiittelee toimiston uutta sijaintia Tiedepuistossa erinomaiseksi.

– Tämä on mainio lokaatio esimerkiksi asentajillemme, heidän on helppo lähteä täältä mihin tahansa suuntaan alueellemme. Sama juttu kaikille työntekijöille ja vieraillemme: tänne on helppo tulla ja täältä on helppo lähteä. •

Turku Energia

• toimiala: energia

• perustettu: 1998

• työntekijöitä: 300

• liikevaihto: 260 M€ (2021)

Suomen sähkömarkkinoille saadaan tulevaisuudessa huomattavan paljon lisää tuulivoimaa, sanoo Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.

Yrityksen kasvot Kiinnostava henkilö kumppaniyrityksestämme