TURUN
2
SEUTUSANOMAT
LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO
länsi
4. toukokuuta 2016
n Pääkirjoitus
n Kuntapäättäjän kulma
Seutusanomatkin vannoi sananvastuuvalan eilen sananvapaudenpäivänä
Kyläpäällikköä etsimässä
”Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.” Näin kuuluu sananvastuuvala, jonka on tällä viikolla vannonut moni toimittaja – mukaan lukien molemmat Seutusanomien vakituiset toimittajat. Sananvastuuvala on Suomen Journalistiliiton muotoilema. Sen tarkoitus on muistuttaa sananvapauden juhlaviikolla paitsi meitä toimittajia myös lukijoitamme siitä, että sananvapauteen liittyy aina myös vastuu sanoista. Sananvapaus ei koskaan ole vapauttaa sanoa mitä tahansa ilman seurauksia. Vastuullinen viestijä kunnioittaa aina totuutta ja ihmisarvoa. Kansainvälistä lehdistönvapauden ja sananvapauden päivää vietettiin eilen, 3. toukokuuta. Päivää juhli Journalistiliiton lisäksi näkyvästi myös Sanomalehtien liitto omalla kampanjallaan, johon on lähtenyt mukaan 20
media-alan toimijaa. Tässäkin lehdessä oleva Sanomalehtien liiton mainos muistuttaa, että toimittajien uhkailu ja henkinen väkivalta on tuomittavaa. Viime aikoina toimittajat ovat saaneet sitä osakseen aiempaa enemmän, mikä on saanut monet varpailleen. Kun on saanut työnsä vuoksi tappouhkauksen, on ihan ymmärrettävää, että seuraavan tekstinsä julkaisua miettii useamman kerran. Perinteisesti sananvapauden puolustamisessa on kiinnitetty huomiota siihen, ettei toimittajia kontrolloida esimerkiksi valtion taholta. Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-IFRA ja monet muut sananvapautta puolustavat järjestöt kehottavatkin maiden hallituksia huolehtimaan toimittajien turvallisuudesta ja vapaudesta tehdä työtään. Suomessa sanomalehdet korostivat sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden
puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina. Sananvapaudessa on kyse paitsi oikeudesta julkaista tietoja, myös yksilöiden oikeudesta saada tietää. Siksi toimittajilta vaaditaan rohkeutta. On kaikkien tappio, jos vihapuheen lietsojat pystyvät hallitsemaan toimittajia pelolla. Sen vuoksi myös Sanomalehtien liitto on asettunut näkyvästi puolustamaan toimittajien oikeuksia. YK:n yleiskokous julisti kansainvälisen lehdistönvapauden päivän vuonna 1993. Siitä asti sitä on vietetty maailmanlaajuisesti 3. toukokuuta.
Janica Vilen, päätoimittaja
Masku etsii kunnanjohtajaa. Määräaikaan mennessä kunnanjohtajan tehtäviin haki 15 varsin erilaisen taustan omaavaa henkilöä. Parhaillaan on menossa haastatteluvaihe, jonka jälkeen kunnanhallitus valitsee testeihin lähetettävät. Lopullisen valinnan kunnanjohtajasta tekee kunnanvaltuusto 13.6. kokouksessaan. Kunnanjohtajan paikka tuli avoimeksi, kun kuntaamme vuodesta 2009 kipparoinut Rauli Lumio jäi eläkkeelle viime vuoden marraskuussa. Paikkaa ei heti laitettu avoimeksi, koska halusimme odottaa Naantalin ja Maskun valtuustojen päätöstä kuntaliitoksesta. Tähän molempien kuntien valtuustot ottivat kantaa helmikuun lopussa tänä vuonna. Kunnanjohtajan viransijaisena jo keväästä 2015 asti toiminut hallintojohtajamme on joutunut isojen haasteiden eteen hoitaessaan kahta tointa samanaikaisesti. Haasteelliseksi viransijaisuuden hoitamisen on tehnyt viime vuotinen vesikriisi sekä sisäilmaongelmat kouluissamme. Eikä
tuo kuntamme taloudellinen tilannekaan ole kovin hyvä ollut, joten paineita on varmasti riittänyt. Suuret kiitokset vt. kunnanjohtajallemme sekä kuntamme henkilökunnalle siitä, että kovan paineen alla ja vajaamiehitettynä olette työstänne kunnialla selvinneet! Millaista kyläpäällikköä me olemme sitten haluamassa? Mielipiteitä on varmasti yhtä monta kuin on valitsijaakin. Joku arvostaa pitkää kunnallisen puolen kokemusta ja siihen liittyvää koulutusta. Toinen taas haluaa yritysmaailmasta tuulahduksia, jotta saisimme elinkeinoelämän kääntämään katseensa Maskun suuntaan. Joillekin tiukka johtaja kurinalaisine päätöksineen ja talouden tuntosarvineen on se ainoa oikea valinta. Henkilön pitäisi myös osata markkinoida kuntaamme sekä olla yhteistyökykyinen ja joviaali. Onkohan tällaista henkilöä olemassakaan? Ainoa selkeä asia on se, että kunnan tehtävät tulevat muuttumaan sote-lainsäädännön myötä vajaan kolmen vuoden kuluttua. Kunnalta poistuu yli
puolet talousarvionsa menoista ja päätäntävalta kuntalaiselle tärkeistä asioista siirretään yhä kauemmas. Miten uusi kuntajohtajamme ottaa tämän muuttuvan tilanteen haltuunsa? Millä tavalla Maskun kunnan taloutta ja kuntalaisten palveluja hoidetaan tulevaisuudessa? Selvää on, että yksi kyläpäällikkö ei kaikkea voi tehdä yksin, siihen tarvitaan yhteistyötä meidän luottamustoimisten ja henkilökunnan kanssa. Jään odottamaan mielenkiinnolla, kiinnostaako kunnanjohtajan valinta kuntalaisia saman verran kuin minua. Saammeko vihdoin valtuustosaliin enemmän kuin kymmenen henkilöä seuraamaan valintaa? Maija Salo Maskun kunnanvaltuusto Puheenjohtaja
n Viikon positiivisin
Yhteisötaiteen triennaalin Yöväenteatteri valloitti Mynämäen keskustan MYNÄMÄKI. Ensimmäisessä yhteisötaiteen triennaalissa mukana olleen Sandrina Lindgrenin ja Ishmael Falken Yöväenteatterin Varjohallitus-esitys valtasi Mynämäen keskustan kadut 27. ja 29. huhtikuuta. Varjohallitus toi esiin paitsi mynämäkeläisten evakoiden tarinoita myös peilasi niitä tämän päivän polttaviin aiheisiin, kuten turvapaikanhakijoihin ja heidän tulonsa synnyttämään niin kutsuttuun pakolaiskriisiin. – Vaikka 70 vuoden takaista Karjalan evakkojen tuloa ja tämän päivän turvapaikanhakijoiden tilannetta ei voi rinnastaa, samankaltaisuuksiakin kuitenkin löytyy. Eihän Varsinais-Suomeen oikein haluttu karjalaisiakaan, koska heidän tapojaan ja puhettaan vieraksuttiin, Falke sanoo.
Vaikka Falke ja Lindgren eivät kumpikaan ole pakolaisia, maahanmuuttajina heille otteet Suomen historiasta ovat näyttäytyneet mielenkiintoisina uusina asioina oppia. – Varjohallitus-yhteisötaideteosta meidän kanssamme tehneet Mynämäen Karjalaseuran jäsenet kiittivät mahdollisuudesta osallistua esityksen suunnitteluun ja valmisteluun. Siitäkin huolimatta, että evakkomatka ja kotiseudun taakse jättäminen on rankkana muistona mielessä, he jakoivat tarinansa mielihyvin, Falke kertoo. – Samoin haluan osoittaa kiitokseni heille, koska esityksen pohjatyö tapaamisineen ja haastatteluineen oli oiva oppimatka minulle ja Sandrinalle merkittävään osaan Suomen historiaa, kiittelee Falke.
Gaykätkö-koordinaatit julkaistu Niin ikään Saaren kartanossa työskentelevien yhteisötaiteilijoiden Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin Gaykätkö-teoksen 17 kätkökoordinaattia julkaistiin 28. huhtikuuta VASTAAN+OTTO 1. yhteisötaiteen triennaalin sekä Saaren kartanon nettisivuilla. Geokätköilystä ideansa lainaavat gaykätköt ovat etsittävissä vielä 5. kesäkuuta asti. Eri puolilla Turun seutua sijaitsevat kätköpaikat edustavat sateenkaariyhteisölle merkityksellisiä tapahtumia, kokemuksia ja kohteita. Yhteisötaiteen riemua Yhteisötaiteen ja yksilötaiteen raja-aitoja rikkova, esimerkiksi Varsinais-Suomen Runovii-
Mynämäen Yöväenteatteri toi ajalla 27.–29.4. tanssi- ja nukketeatteria hyödyntävän Varjohallitus-esityksen Mynämäen keskustan kaduille eli sinne missä valtaväestö, evakkotaustaiset ja pakolaiset kohtaavat. Kuvassa Varjohallituksen näyttelijä Ishmael Falke. Kuva: Ragip Önsoy.
kolta tuttu, turkulainen sanataiteilija Daniil Kozlov eli Susinukke Kosola toteaa taidesuuntausten eroavaisuuksien olevan kuin veteen piirretty viiva. – Yksilötaide ja yhteisötaide eivät ole toisiaan poissulkevia
käsitteitä. Minullakin on jatkuvasti toinen jalka yksilötaiteen ja toinen yhteisötaiteen puolella, Kozlov toteaa. Kozlovta ihmetyttää hallituksen linjaukset tukea vain hyödyllistä taidetta. – Kaikki taide on lähtökoh-
taisesti hyödyllistä, ns. hyvinvointitaidetta, jonka tarkoituksena on tuottaa iloa ja hyvää oloa tekijälleen ja kokijalleen, hän huomauttaa. Katariina Mäkinen-Önsoy
n Viikon kysymys Millaisena kaupunkina Raisio näyttäytyy nuorille?
Niklas Saarinen, Raision lukion 2. vuosikurssi
Lukioikäisille perinteiset nuorisotilat kun eivät ole enää niin ajankohtaisia, yhteiset menemiset kohdistuvat harrastuksiin ja yleisiin tiloihin kuten Myllyyn ja ABC:lle.
Julia Kunttu, Raision lukion 2. vuosikurssi
Valtteri Wirkkala, Raision lukion 2. vuosikurssi
Hyvin esillä oleva lasten ja nuorten parlamentti voisi lisätä vaikutusvaltaansa entisestään kokoontumalla kaksi kertaa vuodessa. Päättäjät ovat kiinnostuneita nuorison asioista ja meitä kuunnellaan.
Nuorison tapaamispaikkoja on hyvin. Niistä uusimpaan eli Noppaan tuli tutustuttua avajaisissa. Liikuntamahdollisuuksiin olisi hyvä saada lisäystä.