
6 minute read
S A NOM AT
ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO jos koskaan tarvitaan kokemusta ja rohkeutta olla Sinun eeva-johanna.net puolellasi 166 2I

Advertisement
92
SEURAAVA LEHTI 29.3. 22.3.2023
SDP VARISSUOLLA
VAALIMAKKARATARJOILU keskiviikkona 22.3. klo 16.00
Varissuon Annikan aukiolla (nuorisotalon ja normaalikoulun välissä)

SDP tarjoaa vaalimakkaraa
Tule tapaamaan ehdokkaita!
TURUNSEUTUSANOMAT.FI

Kansanedustaja ja Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestön (ETYJ) Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja
Vilhelm Junnila
pitkin poikin maakuntaa
TORSTAINA 23.3.
10.00 - 11.00 KAARINA


Aurinkoinen Puntarikatu

16.00 - 17.00 KYRÖ
ST1 Ollilantie
PERJANTAINA 24.3.

16.00 - 18.00 TURKU
Piha & Puutarhamessut
LAUANTAINA 25.3.

10.00 - 12.00
PAIMIO Vistantie 19 87
-Turun kaupunginvaltuutettu


-Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valuutettu


-Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen
-yo-merkonomi,henk.koht.avustaja sannapaasikivi.com

Varsinais-Suomessa
Ollaan Oltu Asialinjalla
Kirjoitan tätä pääkirjoitusta varhain perjantai-aamuna, sinä arvon lukija puolestasi saat lehden lukeaksesi keskiviikkona – samana päivänä, kun eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa.
Ennakkoäänestykseen on aikaa keskiviikosta 22. maaliskuuta aina tiistaihin 28. maaliskuuta asti.
Varsinainen vaalipäivä koittaa sitten sunnuntaina 2. huhtikuuta.
En malta tässä yhteydessä jälleen kerran mainita, miten tärkeää on, että äänioikeutettuina ihmisinä käytämme sitä mahdollisuutta, mikä meille on suotu – eli äänestäkää! Sillä tavoin kannatte oman kortenne kekoon, kun annatte äänenne sille ehdokkaalle – ja puolueelle – joka parhaiten vastaa omia ajatuksianne yhteisten asioiden hoidosta ja arvoista.
Viime viikon keskiviikkona eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat MTV3:n vaalitentissä.
Jaksoin seurata tenttiä reilun tunnin verran –kävi nimittäin niin, että väsähdin A) siihen, kun puheenjohtajat pariin kertaan aloittivat kilpahuudon, eikä asiasta saanut enää millään tavoin kiinni ja B) siihen, miten Marin, Saarikko, Andersson ja Orpo vuoronperään kuittailivat toisilleen – mielestäni liiankin kanssa ja turhaan.
Ymmärrän kyllä, että politiikka on vaalien alla kovaa leikkiä. Puolueiden välisiä eroja pitääkin tuoda esille. Ei Maikkarin tentti nyt vielä mitään jenkkiviihdettä ollut, mutta välillä tosiaan tuntui, että asiat jäävät kilvanhuudon alle piiloon.
Paikallisesti Varsinais-Suomessa ollaan ainakin toistaiseksi oltu asiallisia ja rauhallisia. Olenkin ehtinyt julkaisemaan jo lukuisia vaaliteemaisia, asiassa pysyviä mielipidekirjoituksia sekä printissämme että nettilehdessämme – käykää muuten lukaisemassa lehteämme myös netistä, sieltä löytyy muun muassa lisää ehdokkaiden mielipiteitä.
Mielipide
Urheiluseuratoiminta on eduskuntavaalitasoinen asia
Nyt jos koskaan tarvitaan keskustelua liikunnasta ja urheilusta – Suomen suurimmasta kansanliikkeestä. Urheiluseuratoimintaan osallistuu 1,8 miljoonaa ihmistä. Urheiluseuratoiminnan merkitys yhteiskunnalle on kiistaton.
Suomen Valmentajien johdolla urheiluyhteisössä tehdään parhaillaan Meidän urheilu -kehitysprosessia, jonka määrittelyvaihe antoi vahvan tuen ihmislähtöisen toimintatavan vahvistamiselle urheilutoiminnassa. Meidän urheilussa uskotaan valmennuksen laadun olevan tärkein yksittäinen tekijä sekä urheilijan kehittymiseen että liikkujan motivaatioon. Kun toimintaa kehitetään ihmislähtöisemmäksi, urheilutoiminnasta tulee laadukkaampaa, turvallisempaa ja houkuttelevampaa.
Jonkin verran vaalikeskustelussa on sivuttu liikkumattomuuden ongelmaa. UKK-instituutin tekemien laskelmien mukaan ”suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset”.
Suomessa on arviolta noin 80.000 urheiluvalmentajaa, joista valtaosa toimii vapaaehtoispohjalta. Valmentajakyselyn 2019 mukaan 90 prosenttia urheiluvalmentajista toimii urheiluseurassa ja noin 83 prosenttia toimii alle 19-vuotiaiden valmennettavien parissa. Urheiluvalmentajien panos suomalaiselle yhteiskunnalle on valtava. Valmentajat kasvattavat urheiluseuroissa tulevaisuuden vastuunkantajia Suomeen.
Suomen Valmentajat ja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL haastavat kansanedustajaehdokkaat tulemaan esille siitä, miten he haluavat edistää suomalaisten liikkumista suomalaisille tärkeässä ja rakkaassa urheiluseuratoiminnassa.
Kansanedustajaehdokkaille annetaan mahdollisuus kertoa näkemyksiään Suomen Valmentajien ja Suomen Ammattivalmentajat SAVALin some-kanavissa. Some-kanaviin on avattu postaukset, joihin kommentoimalla kansanedustajaehdokkaina olevat urheiluosaajat ja urheilun puolesta puhujat voivat esitellä näkemyksiään siitä, miten he haluavat edistää suomalaisten liikkumista urheiluseuratoiminnassa.
Valmentajajärjestöt kannustavat kansanedustajaehdokkaita käymään allekirjoittamassa myös Suomen Olympiakomitean Liikettä Suomeen -manifestin. Manifestissa on useita urheiluvalmennuksen kannalta tärkeitä nostoja.
Sari Tuunainen toiminnanjohtaja
Suomen Valmentajat Eduskuntavaaliehdokas
Suomen opiskelijakuntien liitto: ”Näpit irti Suomen tulevaisuudesta!”
MIELIPIDE
Valtiovarainministeriö (VM) esitti Julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa suuria leikkauksia korkeakoulutukseen ja opiskelijoihin. Tämä ei käy, toteaa Suomen opiskelijakuntien liitto. - Opiskelijoilta ei ole varaa leikata senttiäkään. Liian moni opiskelija elää jo nyt köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Emme saa todellakaan antaa tämän jatkua ja pahentua entisestään leikkaamalla opiskelijoilta, jyrähtää SAMOKin puheenjohtaja Joonas Soukkio.
Valtiovarainministeriön leikkauslistalla ovat muun muassa opintotuen saajien siirtäminen yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin, korkeakouluopiskelijoiden muut tuet (opintolainahyvitys, aikuiskoulutustuki ja opintoraha) sekä korkeakouluopiskelijoiden ateria-
Arvon hekin ansaitsevat
Väestö ikääntyy ja esimerkiksi VarsinaisSuomessa hoivapaikkoja on vähennetty säästösyistä noin 300. Kotihoidon on ajateltu olevan ratkaisu hoivapaikkapulaan, mutta sen resurssit on ajettu liian ahtaalle, hoitokäynnille on aikaa kymmenisen minuuttia. Inhimillistä kohtaamista, puhumattakaan hoitotoimenpiteistä?
Lähikuukausina on kuultu yliopistosairaaloiden ruuhkista. Päivystykset ympäri maata muuttuivat isoiksi vuodeosastoiksi. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää hoivapaikkoja, mutta myös lisäresursseja kotiin vietäviin palveluihin akuuttitilanteissakin, ettei päivystyskäyntejä tarvittaisi.
Vastasyntyneenä elämä voi jatkua vain toisten varassa. Vanhuudessa tämä riippuvuus palaa. Nykyään on trendikästä tavoitella itsenäisyyttä ja riippumattomuutta mahdollisimman pitkään. Ikääntyessä on kuitenkin monella todellisuutta, ettei pärjääkään yksin. Löytyykö silloin ympäriltä huolehtijoita? Omaishoitajuus on todennäköinen vaihtoehto, jos lähipiiristä löytyy puoliso tai muu omainen tähän tehtävään. Omaishoidon tuki on kuitenkin riittämätön ja työ usein raskasta. Omaishoidon tuen vähimmäismäärä on 439,70 euroa kuukaudessa, verot vähennettynä. Lomapäiviä omaishoitajille taataan kuukaudessa vain kaksi. Tuntipalkkioksi jää 65 senttiä miinus verot. Tulevalla hallituskaudella omaishoidon tuen määrää tulee nostaa ja jaksamista on tuettava paremmin. Kaikille omaishoitajuus ei ole vaihtoehto, jolloin asia tulee yhteiskunnan ratkaistavaksi. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaista yli 90 prosenttia asuu kotona, mutta tavoite on korkeampi. Miten tämä kaikki tulevaisuudessa rahoitetaan?
Tarvitaan kuntien, hyvinvointialueiden ja yksityissektorin yhteistyötä, niin sanottua monituottajamallia.
Ikääntyneiden hoivatyö tulee järjestää heidän arvonsa tunnistavalla tavalla. He ovat olleet rakentamassa Suomea, jossa meillä on ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja mahdollisuudet menestyä elämässä. Me olemme heille paljon velkaa. Parhaiten maksamme tuota velkaa varmistamalla heille arvokkaan ikääntymisen laadukkailla palveluilla.
Heidi Aaltonen (vihr.) osastonhoitaja, aluevaltuutettu (Varha), eduskuntavaaliehdokas
Elisa Aaltola (vihr. sit.) filosofian tutkija, dosentti (Turun yliopisto), eduskuntavaaliehdokas tuki. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö esittää yleisiä lukukausimaksuja ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen korotusta. Korkeakouluopiskelijoilta valtiovarainministeriö olisi leikkaamassa näiden ehdotusten mukaan 350 miljoonaa – miljardi euroa.
Opiskelijan toimeentulo on heikentynyt viime aikoina inflaation vuoksi nopeammin kuin vuosikymmeniin. Opiskelijan toimeentulosta leikkaaminen vaikeuttaisi opintojen suorittamista entisestään. Huoli heikosta ja riittämättömästä toimeentulosta vaikuttaa selvästi mielen hyvinvointiin, opiskelijat joutuisivat tekemään enemmän töitä, opinnot hidastuisivat ja korkeakouluopintojen houkuttelevuus vähenisi. On irvokasta, että samaan aikaan julkisesti tavoittelemme korkeakoulutusasteen nostoa ja kustannukset sysättäisiin opiskelijoiden maksettavaksi, toteaa Joonas Soukkio.

- Valtiovarainministeriön koulutukseen ja opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset on vältettävä. Suomen tulevaisuudesta leikkaaminen ei ole meille kenellekään hyväksi. Koulutusta ei tule nähdä kulueränä, vaan panostuksena Suomen kasvuun ja tulevaisuuteen. Emme saa nostettua koulutusastetta, ellei opintotukijärjestelmä mahdollista ja kannusta jokaista korkeakouluopintojen suorittamiseen taustasta ja lähtökohdista riippumatta, painottaa Joonas Soukkio.
Talouden velkaantuminen on suuri haaste Suomelle, eikä siitä selvitä lisäämällä kynnyksiä koulutukseen hakeutumiseen. Suomi nousee tästäkin osaamisella, joten koulutukseen ja erityisesti sen saavutettavuuteen tulee panostaa, ei vaikeuttaa. Emme saa luoda uusia esteitä osaamisen kasvulle asettamalla entistä suurempia lukukausimaksuja niille, jotka tahtovat tulla Suomeen opiskelemaan tai asettaa lukukausimaksuja suomalaisille ja EU/ETA-maista tuleville. Lukukausimaksut eivät paranna Suomen koulutusastetta ja koulutuksen saavutettavuutta, vaan pikemminkin tuhoavat hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa.
Kannanoton esitti Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Joonas Soukkio.
Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry koostuu 23:sta eri opiskelijakunnasta, ja tavoite on tehdä edunvalvontaa ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Virikkeitä, yhteenkuuluvuutta, iloa ja tukea
Tukiystävätoiminta on ollut Vanhustuen isoimpia toimintamuotoja jo vuodesta 2004.
ta on maksutonta.
SENIORIT

Turun Seudun Vanhustuki on perustettu vuonna 2002 edistämään vanhusten edunvalvontaa ja hyvinvointia arvokkaan vanhenemisen turvaamiseksi. Toiminnan lähtökohtana on kotonaan asuvien vanhusten tarpeet.
– Näkyvintä toimintaamme ovat varmasti tukiystävätoiminta, kuntoilukummitoiminta ja yksinäisten vertaistukiryhmä. Lisäksi toimintaamme kuuluu yhdistystoiminta, ryhmätoimintaa, pelitoimintaa kuten bingoa, Ikivireät ja esimerkiksi kerran kuukaudessa järjestettävä musiikkipainotteinen kevyt tilaisuus, luettelee Turun Seudun Vanhustuki ry:n vs. toiminnanjohtaja Maarit Kulmala
– Tukiystävätoiminnan perusmalli on ollut sama alusta alkaen – toki olemme vuosien varrella toimintatapaa päivittäneet ja kehittäneet.
Tukiystävätoiminnassa meillä on kolme palkattua henkilöä sekä lukuisia arvokkaita vapaaehtoisia, kertoo Kulmala. Vanhustuella on palkattua henkilökuntaa myös kuntoilukummitoiminnassa ja yksinäisten vertaistukiryhmässä.
– Palkattu henkilökuntamme toimii ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina, ja upeat vapaaehtoistoimijamme tekevät kenttätyötä ikäihmisten parissa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sekä uskonnollisesti sitoutumatonta, kertoo Kulmala.
Toimintaan osallistuville vanhuksille toimin-
Vapariin toivotaan lisää aukioloaikoja
KAARINA
Jani Väkeväinen (ps.) on jättänyt Kaarinassa valtuustoaloitteen, jossa toivotaan liikuntapaikka Vaparin aukioloaikojen laajentamista.

Aloitteessaan Väkeväinen esittää Vaparin aukioloaikojen laajentamista myös viikonlopuille talviaikaan. Esimerkkinä mainitaan lauantaisin ja sunnuntaisin aukioloajaksi kello 8-15.
- Tämä on monen Vaparissa toimivan seuran ja yhdistyksen toive – kaarinalaisten veronmaksajien lisäksi, toteaa Väkeväinen aloitteessaan.
Kaarinan keskustassa sijaitseva Vapari on nykyisellään auki ainoastaan arkipäivisin.
– Ikäihmiselle, joka tulee mukaan toimintamme pariin, toiminta on aina maksutonta. Toimintamme rahoittajana on pääsääntöisesti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus eli STEA. Saamme avustusta myös Varhalta. Meillä on toki tapahtumia, joissa keräämme varoja toimintaamme, mutta valtaosin toiminta on STEA:n rahoittamaa, kertoi Maarit Kulmala.
Vanhustuen toimintaa kehitetään jatkuvasti, vaikka monet perustoiminnoista ovat pysyneet pääpiirteittäin samoina ja hyviksi todettuina jo vuosien ajan.
– Seuraava toimintamuotomme, jota rakennetaan paraikaa, on keikkaluontoinen aputyö – siinä on kyse esimerkiksi siitä, että ikäihmistä mennään auttamaan vaikkapa lamppujen vaihtamisessa tai kaupassa käymisessä. Kyseessä on kolmen vuo- den projekti, jota juuri tällä hetkellä siis rakennetaan.

Turun Seudun Vanhustuen toimitilat ovat Läntisellä Pitkäkadulla ja ovat jo käymässä hieman pieniksi toiminnan jatkuvasti laajentuessa.
– Olemme olleet näissä tiloissa kolme vuotta. Tilat ovat hyvät, mutta koska toimintamme on laajentunut ja henkilökuntaa tullut lisää, meillä alkaa pian olemaan tilan puutetta, kertoo Kulmala tavallaan positiivisesta ongelmasta ja toiminnan tärkeydestä.

Turun Seudun Vanhustuesta löytyy lisätietoa netistä osoitteesta vanhustuki.fi. Puhelimitse yhdistykseen saa yhteyden numerosta 044 536 7741.

Viisi vakituista tukemaan koulunkäyntiä
Lieto
Liedon kaupunginhallitus on antanut täyttöluvan viidelle koulunkäynnin- /iltapäiväohjaajan vakanssille. Kyseisiä töitä on hoidettu määräaikaisesti, ja nyt viisi vakanssia pyritään täyttämään vakituisin työsopimuksin.

Kaksi vakinaista vakanssia tulee ensisijaisesti Jokilaakson koulun pienryhmiin, kaksi vakinaista Taatilan yhtenäiskoulun alakouluun ja yksi vakinainen Taatilan yhtenäiskoulun yläkoulun pienryhmään.
Tavoitteena on tukea oppilaita siten, että he kykenevät ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.
n
O m a v a r a i s u u s P u h d a s k o t i m a i n e n r u o k a k a i k k e n e l i n e h t o K u l u t u s t a a p ä ä s t ö ä e i v o i u l k o i s t a a o k k y h
Maksutta joka kotiin.

Seutu S A Nom At
y