Paimio
6
19. tammikuuta 2017
PaiHalle löytyi uusi valmentaja – Pasi Siro tarttui ruoriin Jalkapallon Kolmosessa pelaava Paimion Haka löysi edustusjoukkueelleen uuden päävalmentajan. Pitkän pelaajauran tehnyt Pasi Siro valmentajaa paimiolaisjoukuetta ensi kaudella. URHEILU. Paimion Haka joutui ikävään tilanteeseen, kun seura ennätti tiedottamaan valinneensa edustusjoukkueen päävalmentajaksi Ari Kervisen jo viime marraskuussa. Kervisen työnantajan Palloliiton silloinen Turun piiri kuitenkin ilmoitti joulukuun alussa, ettei Kervisellä ole mahdollisuutta ottaa tehtävää vastaan päivätyönsä ohessa. Näin ollen PaiHa joutui etsimään edustusjoukkueelleen uuden päävalmentajan. Seura tiedotti lopulta uudesta päävalmentajastaan 28. joulukuuta. Ensi kauden kestävän sopimuksen on allekirjoittanut pitkän pelaajauran tehnyt Pasi Siro (38), joka on aiemmin valmentanut futsalin puolella sekä kahtena edellisenä kautena Nelosessa pelaavaa Hot Lipsiä. – Totta kai se siinä vaiheessa hieman harmitti, että olin kakkosvaihtoehto, mutta ei asiaa
Pasi Siro valmentaa ensi kaudella Paimion Hakan edustusjoukkuetta.
tullut murehdittua kuin ehkä tunti tai kaksi. Olen kuitenkin keskustellut asiasta seurajohdon kanssa ja hyvillä mielin tässä lähdetään valmennustehtäviä hoitamaan. Olen itse
tyytyväinen ja uskon, että seurassakin ollaan tyytyväisiä valmentajaan, Siro sanoo. Siro tarttuu uuteen haasteeseen tavoitteenaan kehittyä valmentajana entisestään.
Hyppääminen Nelosesta Kolmoseen nostaa vaatimustasoa entistä ammattimaisempaan suuntaan. – Mihin sitten lähdenkin mukaan, lähden siihen aina täysillä.
Minulla on ajatuksissa osallistua valmennuskursseille, mutta nyt mennään täysin palkein PaiHan ehdoilla. Tämä ei ole minulle mikään välietappi, Siro tuumaa. Viime kaudella PaiHa säilytti niukasti sarjapaikkansa Turun piirin Kolmosessa. Täksi kaudeksi lohko muuttuu, kun mukaan tulee uusia joukkueita Satakunnasta piirien yhdistyttyä yhdeksi Länsi-Suomen piiriksi. – Viime kauteen nähden uusia joukkueita on kaikkiaan neljä. Boda on entuudestaan tuttu, mutta varmasti porilaiset PPT ja ToVe sekä raumalainen Pallo-Iirot tuovat mukavaa väriä sarjaan, tuore päävalmentaja pohtii. – Sarjapaikan säilytämme kyllä, ja haluamme myös lähteä nostamaan sijoitustamme. En näe mitään syitä, miksi häviäisimme otteluita, jos pelaamme sovitusti ja saamme alle hyvän
treenikauden. Jokaista ottelua lähdemme voittamaan, Siro jatkaa. PaiHa aloitti harjoittelun uuden luotsin johdolla vuodenvaihteen jälkeen. Siro ei lähde vielä julistamaan pelitapaansa, koska joukkueen rakentaminen on vielä kesken. – Se on kuitenkin tärkeää, että jokainen pelaaja tietää kentällä, miten haluamme pelata. Toivon olevamme liikkuvia ja sellainen joukkue, joka pystyy kääntämään tasaisia kamppailuja otteluiden lopussa voitokseen, Siro tuumaa. Kimmo Muttilainen
Postikortit Vistalt ja muhalt avaavat ovet paimiolaisuuden historiaan KIRJALLISUUS. Paimion Perinneyhdistys on julkaissut uuden teoksen: Vistalt ja muhalt – Paimio postikorteissa (2016). 132-sivuiseen opukseen on valittu 182 Paimio-aiheista mustavalkoista postikorttia. Kortit ovat yhdistyksen jäsenten Riitta Helinin, Arimo Lähdeniityn ja Anne Summan kokoelmista. – Saman verran kortteja olisi tarjolla värillisinä, mutta päätimme tällä kertaa ottaa vain mustavalkoiset mukaan. Ne ovat ikään kuin arvostetumpia, kertovat Paimion Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Antti Salamäki ja entinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen, jotka ovat molemmat kotoisin Toikkalan kylästä. Teoksen vanhin postikortti on vuodelta 1895. Siinä ei ole kuvaa lainkaan. Muissa vanhimmissa korteissa erityistä on muun muassa se, että teksti kirjoitettiin usein kuvan päälle. Kirjassa on postikorttien ja niihin liittyvien tekstien lisäksi myös esittelytekstejä korttien
Paimiostamme, tuovat tietoa ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Nyt julkaistun kirjan postikorttien kautta lukija voi elää Paimion historiaa ja nähdä, miten aika muuttuu, kuten korttien viestimät näkymätkin. Postikorttikirja on hyvä historian oppitunti Paimiosta, yhdistyksessä tuumataan. Paimion Perinneyhdistys on aikaisemmin julkaissut kirjat Vistalt ja muhalt – Vanhoja karttoja Paimiosta sekä Vistalt ja muhalt – Kuvia ja kertomuksia Paimiosta. Nämä teokset ja uusi postikorttikirja ovat lainattavissa Paimion kaupunginkirjastossa. Paimion Perinneyhdistyksen entinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen ja nykyinen puheenjohtaja Antti Salamäki esittelevät ylpeinä yhdistyksen uusinta julkaisua.
aihepiireistä ja kuvien kohteista. Suosituimpia kuvauskohteita korteissa ovat olleet Paimion kirkko, parantola, saha, koulut, maisemat, ihmisryhmät ja esimerkiksi Paimion luonnonparantola Lautelan mäessä, johon tällä hetkellä rakennetaan uutta
asuinaluetta. Perinneyhdistyksen tavoitteena – Siellä tehtiin aikanaan sa- on siirtää paimiolaisuutta sukuvihoitoja, -kylpyjä ja sen sellais- polvelta toiselle. ta, Salamäki kertoo. – Mitä enemmän me tiedämme juuristamme, sitä syvempi Paimiolaisuutta sukupol- on suhteemme kotiseutuumme. velta toiselle Yhdistyksen Vistalt ja muhalt -kirjat kertovat meidän omasta
Kuulumiset-lehtiprojekti käynnistyi Paimiossa YHTEISÖTAIDE. Suomi 100 -juhlavuoteen kuuluvan Sata kohtaamista -hankkeen Kuulumiset-sanomalehtiprojekti starttasi 16.1. Paimiossa. Ensimmäisellä vierailullaan, joka suuntautui Paimion kirjastoon, kulttuurituottaja An-
nika Dolgovin ja taiteilija Hanna Kaisa Vainion kuulostelivat miten ihmiset suhtautuvat ajatukseen tulla kertomaan heille uutisiaan. Lehden toimitus vierailee Paimiossa myös 8.2. ja 15.2. Kuulumiset-projektin ide-
ana on toteuttaa sanomalehti tapahtuneiden kohtaamisten ja kuulumisten vaihdon perusteella. Lehden tekoon voi osallistua myös toimittamalla kirjeen postilaatikkoon, jotka tulevat sijaitsemaan kunkin kunnan kirjas-
tossa. Myös sähköpostilla voi osallistua kuulumiset2017@ gmail.com. Dolgovin ja Vainion mukaan lehti ilmestyy näillä näkymin toukokuun alussa. TSS
aineistoa. Muistoille he eivät ole asettaneet mitään aikarajaa, mutta eniten heitä kiinnostaa aika ennen peruskoulua vanhoissa kyläkouluissa. – Olemme jo pitäneet muutaman tilaisuuden, joissa ihmiset ovat käyneet kertomassa muistojaan. Nyt olisi tarkoitus aloittaa haastattelut ja muistoja voi lähettää myös sähköpostilla, Salamäki sanoo. Janica Vilen
Seuraavaksi kerätään koulumuistoja Kun postikorttiprojekti saatiin kansien väliin, yhdistys aloitti uuden urakan. Seuraavaksi kerätään paimiolaisia koulumuistoja. Yhdistys toivoo saavansa paimiolaisilta paitsi muistoja myös valokuvia, todistuksia tai muuta koulun käyntiin liittyvää
Opettaja, toimittaja ja kirjailija Sampsa Luonnonmaa perusti Paimioon luonnonparantolan 1920-luvulla.