TURUN
SEUTUSANOMAT 25 Naantalilainen muonamiehen poika kirjoitti muistelmansa 19. toukokuuta 2016
LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO
KIRJALLISUUS. Naantalilainen 89-vuotias Esko Tuisku on julkaissut huhtikuussa muistelmateoksen Hullumminkin olisi voinut käydä. Muonamiehen pojan muistelmia. Kirjassa käydään läpi Esko Tuiskun lapsuus- ja nuoruusmuistoja Hämeessä Suontaan kartanossa muonamiesten parissa 1930-luvulta aina 1960-luvulle muonamiesluokan hiipumiseen asti. Tuiskun isä oli yksi Vanajaveden rannalla olevan Suontaan kartanon 30 muonamiehestä. – Muonamies oli maatyöläinen, joka sai palkkansa maataloustuotteina eli muonana. Lisäksi he saivat asunnot ja sähköt. Osa palkasta maksettiin rahana, mutta varsinkin suuret perheet joutuivat ottamaan muonaa niin paljon, ettei rahapalkkaa juuri tullut. Vaatteisiin esimerkiksi ei juuri jäänyt rahaa, Tuisku kertoo. Tuiskun perhe oli kuusihenkinen. Hänen äitinsä teki aluksi peltotöitä, mutta sairastuttuaan hän ei enää palannut töihin, mutta teki kuitenkin kotitöitä ja perkausurakoita. – Hän oli myös erinomainen ruuanlaittaja. Moni haki hänen tekemiään limppuja. Ruuaksi söimme suurimmaksi osaksi sianlihaa ja viljatuotteita. Lisäksi metsästin paljon ja äiti valmisti riistasta ruokaa, Esko Tuisku muistelee. Kirjassaan hän kertoo muonamiesten elämästä niin kuin hän sen muistaa. Hänen kokemuksensa mukaan muonamiehet eivät olleet laiskanpuoleisia jollukoita, kuten
elokuvissa, vaan ahkeria ja osaavia, kuten piiatkin. Hän muistaa ihmisten olleen onnellisia. Pariskuntien välillä ei ollut draamoja, vaan kaikki pysyivät naimisissa. – Nukuimme kaikki samassa kamarissa. Aikuiset muhinoivat ja kyllä sen kaikki kuuli ja näki, jos halusi katsoa, mutta silloin sitä ei pidetty mitenkään ihmeellisenä. Parittelivathan eläimetkin, Tuisku sanoo. Kartanon tytär ihastuksen kohteena Suontaan kartanon omisti vuorineuvos Erik ja Karin Rosenlew. Talolla oli 30 muonamiestä perheineen ja lisäksi päiväläisiä ja navettapiikoja, eli alueella asui pitkälle toistasataa ihmistä. – Elämä oli turvallista, kun ei ollut pelkoa työttömyydestä. Koulumatkat kuljimme Lepaan virran yli. Talon puolesta oli soutaja kesäisin. Joskus vene oli niin täynnä lapsia, että oli hyvä, ettei se hörpännyt vettä, Tuisku muistelee. Rosenlewin lapset kävivät samaa koulua ja leikkivät samoja leikkejä. – Olin vähän rakastunutkin Elisabethiin. Hän istui usein rekeni nokalla kun ajoin lantaa, Tuisku kertoo. Muonamieskulttuuri loppui 60-luvulla, kun miehet alkoivat saada rahapalkkaa. Niihin vuosiin loppuu myös Tuiskun muistelmat. Kirjassa käydään läpi muonamiesten joulut, elonkorjuujuhlat, tappelut, harrastukset, karkelot ja surut.
länsi
Marjanpoimintaa, maataloustöitä ja sotavankien valvomista
Kun lapset pääsivät kesälomalle kansakoulusta, he saivat kartanosta kesätyöksi marjanpoimintaa ja muita töitä. – Kansakoulusta päästyäni tein maataloustöitä aikuisten miesten joukossa. Pärjättävä oli. Olin meidän perheen vanhin lapsi, joten jouduin paljon myös paimentamaan pienempiä lapsia, hän kertoo. Tuiskun isä ei ollut sodassa, koska hän ontui toista jalkaansa. Lapset taas olivat niin nuoria, etteivät joutuneet rintamalle. Esko itse kuitenkin muistaa sodan hyvin, sillä hänen tehtävänsä kartanolla oli vahtia venäläisiä sotavankeja parin vuoden ajan. – He saivat saman hyvän ruuan ja tekivät muonamiesten töitä. Yöksi heidät lukittiin saunarakennukseen. Opin hiukan venäjää, mutta lähinnä tuhmia sanoja. Kerran yksi vanki flirttaili erään muonamiehen vaimolle, mutta siinä tehtiin heti selväksi, ettei se sovi, Tuisku kertoo. Yksi vanki oli noin kolmekymppinen ja hänellä oli Tuiskun ikäinen poika Venäjällä. – Osa vangeista oli hyvinkin oppineita. Heillä oli kova huoli siitä, miten sotatilanne eteni. He kysyivät joka päivä, onko Saksa vielä voimissaan. Kun sota loppui, he kaikki olisivat halunneet jäädä, sillä he arvasivat, mitä vapautumisesta seuraa. Useimmat joutuivat Siperiaan, jos olivat antautuneet vangeiksi, mutta en tiedä, miten heidän kävi, Tuisku sanoo.
Naantalilainen Esko Tuisku haluaa kirjallaan oikaista elokuvista saadun käsityksen laiskanpuoleisista muonamiehistä. ”Todellisuudessa he olivat ahkeria ja osaavia työmiehiä”, sanoo Tuisku.
Sodan jälkeen Tuisku pääsi metsäharjoittelijaksi W. Rosenlew & co -yhtiöön ja vuonna 1951 hän aloitti metsäkoulun. Suunnitteilla jo seuraavatkin muistelmat 15-vuotiaana Tuisku muutti työn perässä Humppilaan, Mellilään, Loimaalle ja lopulta Naantaliin. Hän kouluttautui metsätalousinsinööriksi ja teki uransa metsäalalla. Kirjoittamis-
päivään. ta hän on harrastanut pitkään. – Olen kirjoittanut paki- – Mutta kaikki on kiinni siitä, noita lehtiin 70-luvulta asti. jaksanko. Täytän kuitenkin ensi Esikoiskirjaani kirjoitin aktii- vuonna jo 90, Tuisku toteaa. 180-sivuisen muistelmatevisesti kaksi vuotta, mutta jo sitä ennen olin laittanut paljon oksen on kustantanut pienkustantamo Kustannus HD. asioita muistiin, hän kertoo. Lopputulokseen Tuisku on Kuvat on saatu suurimmaksi tyytyväinen ja hän on saanut osaksi Gustav Rosenlewilta. kirjastaan paljon positiivista Teoksesta on otettu aluksi 200 kappaleen painos. Kirjaa voi palautetta. Hän on suunnitellut jo seu- ostaa Naantalin kirjakaupasta. Kaupungin virastojen raavaakin kirjaa, joka käsittäisi aukiolo kesällä 2015 Janica Vilen muistelmat 60-luvusta nykyNaantalin kaupungintalo ja sivistysvirasto (Tullikatu 11), pidetään
suljettuna 29.6.–31.7.2015, jolloin kaupungintalon KUULUTUSOHJE LEHDILLE: Vaihtoehto 2 − toimielimiä on yksi, kuulutuksia onpalvelupiskaksi tai use
Yksityistieavustukset Vaakunaa käytetään vain kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kuulutuksissa ja silloin kuulutus on aina mustav Taidehuoneella avautui ••ROBOTOI-mediataidenäyttely Kuulutus tulee julkaista aina värillisenä, jos sen hinta on sama kuin mustavalkoisen kuulutuksen teeseen keskitetään eri virastojen palveluja.
NÄYTTELY. Naantalin Taidehuoneella voi tutustua ajalla 18.5.–25.6. ROBOTOI – mediataidetta lapsille! -näyttelyyn. Lounais-Suomen Taiteen edistämiskeskuksen, taiteilijajärjestö MUU ry:n ja Käsityökoulu Robotin kokoamassa näyttelyssä voi muun muassa kohdata puhuvia pahvirobotteja ja katsella lapsiraadin valitsemia videoteoksia. Näyttelyn keskeinen teos on Käsityökoulu Robotin 6–11-vuotiaiden kerholaisten rakentama tekotyhmyyttä käsittelevä robotti-installaatio. He esittelevät näyttelyssä myös muita kevään aikana tehtyjä projekteja, joissa teknologia ja taide kohtaavat eri tavoin. Kirjahyrrä-festivaalin aikana lauantaina 21.5. klo 12–15 ROBOTOI-näyttelyssä lasten ja nuorten on mahdollisuus osallistua myös kollektiivisen lastenkirjallisuusteemaisen teoksen tekemiseen Käsityökoulu Robotin opettajan opastuksella. Työpajassa rakennetaan ja ohjelmoidaan yhteinen teos esille näyttelyyn ja tutustutaan esimerkiksi valojen ja moottoreiden käyttämiseen Arduino mikrokontrollerin avulla. Työpaja sopii yli 7-vuotiaille kirjoitustaitoisille ja mukaan mahtuu 10 ensimmäistä
le suunnattuun näyttelyyn. valitsemana näyttelyssä nähilmoittautunutta. Robotti-installaation lisäksi 1Lasten videoraati järjestettiin dään videotaidetta seitsemältä mediataiteilija Markus Renvall 2. ja 4. -luokkalaisten kesken taiteilijalta. Näyttelyn Suopellon kirjaston testausteksti auditorituottaa tilaan oman mediatai-Yksinkertaisesti 2 taiteilijat ja osaldehässäkän. Renvall on tehnyt ossa. Apuraatilaisina toimivat listujat ovat Risto-Pekka Blom, Ipsum on yksinkertaisesti testausteksti, Annika jota Dahlsten ja työryhmä, Taiteen edistämiskeskuksen vuosia lasten Medialeikki-me-Lorem ja ladontateollisuudet käyttävät. Lorem Ipsum on Järvi, TanMerja Heino, Anne Lounais-Suomen aluetoimidiakasvatusprojektia. Hänettulostusollut teollisuuden normaali testausteksti jo 1500-luvulta ja Koistila, Ulla-Mari Lindtunnetaan myös “Straight-On- pisteen visuaalisten taiteijolloin tuntematon tulostaja otti kaljuunan ja sekoitti ström, Salla Myllylä, Markus läänintaiteilija Hannele Medicine-Art” suoraviivaisenasti,den tehdäkseen esimerkkikirjan. ja lastenkulttuu-3 Renvall ja Turun Käsityökoulu taidelääkinnän projekteista. senRomppanen Maaliskuussa Taiteilijajär- rin läänintaiteilija Tittama- Robotin 6–11-vuotiaat kerhoSe ei ole selvinnyt vain viittä vuosisataa, mutta myös loikan ri Marttinen yhdessä MUU laiset yhdessä opettajan Iiro jestö MUU ry esitti avoimenelektroniseen kirjoitukseen, jääden suurinpiirtein kanssa. TSS ry:n toiminnanjohtajan Timo Tujulan kutsun jäsentaiteilijoilleenmuuntamattomana. Se tuli kuuluisuuteen 1960-luvulla kun 4 Soppelan kanssa.joissa Raatilaisten lähettää videoteoksia lapsil-Letraset-paperiarkit, oli Lorem Ipsum pätkiä, julkaistiin ja vielä myöhemmin tietokoneen julkistusohjelmissa, kuten Aldus PageMaker joissa oli versioita Lorem Ipsumista.
Yksinkertaisesti testausteksti Lorem Ipsum on yksinkertaisesti testausteksti, jota tulostus- ja ladontateollisuudet käyttävät. Lorem Ipsum on ollut teollisuuden normaali testausteksti jo 1500-luvulta asti, jolloin tuntematon tulostaja otti kaljuunan ja sekoitti sen tehdäkseen esimerkkikirjan. Se ei ole selvinnyt vain viittä vuosisataa, mutta myös loikan elektroniseen kirjoitukseen, jääden suurinpiirtein muuntamattomana. Se tuli kuuluisuuteen 1960-luvulla kun Letraset-paperiarkit, joissa oli Lorem Ipsum pätkiä, julkaistiin ja vielä myöhemmin tietokoneen julkistusohjelmissa, kuten Aldus PageMaker joissa oli versioita Lorem Ipsumista.
6
5
TOIMIELIMEN Ote ROBOTOI-näyttelyssä nähtävästä Annika NIMI Dahlstenin ja työryhmän Päästä päähän -animaatiosta, joka on leikkisä kertomus kiusatusta linnunpelättimestä, jota kukaan ei pelkää.
1. KEHYSLINJAN PAKSUUS: 3 pt Väri: 50 % musta
Puhelinvaihde on avoinna klo 8–15 ja Avustukset Naantalin kaupungin kaupungintalon ulko-ovet 9–16. alueella olevien yksityisteiden peruskunnossapitoon varatuista määrärahoista ovat haettavissa 31.8.2016 mennessä. Kaupungintalon palvelupiste on avoinna 9–16. Saariston palvelupisteet/kirjastot ovat avoinnasiten, normaalin aukiolon mukaisesti. Avustusehtoja on tarkennettu että kaikkien avustusta hake-
Yksinkertaisesti testausteksti
vien yksityistiekuntien tulee toimittaa hakemuksen liitteenä kopio Eri virastot järjestävät päivystyksen edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja välttämättömien pöytäkirjanote kokouksesta, viranomaispalvelujen turvaamiseksi seuraavasti: jossa em. tilinpäätös on vahvistettu. hakemukseen Lorem Ipsum on yksinkertaisestiLisäksi testausteksti, jota tulee liittää tieosakasluettelo ja tieyksikköluettelo yhteystietoineen. tulostusja ladontateollisuudet käyttävät. Lorem Ipsum on Rakennusvalvonta ollut teollisuuden normaali testausteksti jovälttämättömät 1500-luvulta Tiekunta, jonka yksityistietä kunnan järjestämä palveluliikennevitai päivystysluonteisena ja erikseen sovittaessa koulukuljetukset käyttävät, tulostaja ei avustusta periä kunasti, jolloin tuntematon ottisaadessaan kaljuunan voi ja sekoitti ranomaispalvelut nalta käyttömaksua kunnan järjestämästä liikenteestä (Tekninen -sen kansliapalveluissa puhelinpäivystys klo 9–15, tehdäkseen esimerkkikirjan. lautakunta 22.5.2013) puh. 02 434 5380 -Se 29.6.–19.7. päivystävä ei ole selvinnyt vainrakennustarkastaja viittä vuosisataa,on mutta myös loikan Kunnossapidon avustusanomuskaavakkeita saatavana kaupunJari Koskinen puh. 044 733 4730 elektroniseen kirjoitukseen, jääden suurinpiirtein gin kotisivuilta (www.naantali.fi) ja kaikista kaupungin palvelupis-muuntamattomana. 20.7.–31.7. päivystävät rakennustarkastajat Lauri Granberg Se tuliAvustus kuuluisuuteen 1960-luvulla teistä niiden aukioloaikoina. myönnetään vuoden kun 2015 puh. 040 554 6772 ja Tuomas Ellilä puh. 044 733 4610 Letraset-paperiarkit, joissa oli Lorem Ipsum pätkiä, tilinpäätöksessä todennettujen kustannusten perusteella.
julkaistiin ja vielä myöhemmin tietokoneen julkistu-
Sivistysvirasto Anomukset liitteineen on palautettava tekniselle lautakunnalle kuten Aldus PageMaker joissa oli versioita -sohjelmissa, akuutit kansliapalvelut onNaantali. keskitetty kaupungintalon palveluosoitettuna os. PL 43, 21101 Lisätietoja antaa katumestari Lorem Ipsumista. pisteeseen, sivistysvirastossa ei ole puhelinpäivystystä Pasi Vänni, puh. 050 339 0523 ja avustushakemuksen liiteaineistojen osalta talouspäällikkö Pirjo Kankaristo puh. 044 733 4631. Sosiaali- ja terveysvirasto - kansliapalvelut 29.6.–31.7.2015 klo 9–15, puh. 02 434 5236. TEKNINEN LAUTAKUNTA - kiireellisissä vanhuspalvelujen ja sosiaalityön palvelujen asioisLorem Ipsum on yksinkertaisesti testausteksti, jota sa yhteydenotot kaupungin puhelinkeskuksen kautta, tulostusja ladontateollisuudet käyttävät. Lorem Ipsum on puh. 02 434 5111 Ympäristökatselmus teollisuuden normaali testausteksti jo 1500-luvulta -ollut Tuulentupa on suljettuna 6.7.–31.7.2015
Yksinkertaisesti testausteksti
asti, jolloin tuntematon tulostaja otti kaljuunan ja sekoitti
Rakennuslautakunta suorittaa rakennusjärjestyksen 41 §:n mukaisen tehdäkseen esimerkkikirjan. Ympäristövirasto sen ympäristökatselmuksen 30.5.2016, jonka perusteella - kansliapalvelut 29.6–31.7.2015 puhelinpäivystys klo 9–15tullaan tarvittaessa antamaanvain tontin tai rakennuspaikan omistajille tai halpuh. 02vuosisataa, 434 5330 mutta Se leimaankäyttöosasto ole selvinnyt viittä myös loikan tijoille kehotuksia rakennusten, niiden piha-alueiden, julkisivujen ja l vesilaskutus puh. 02 434 5356 elektroniseen kirjoitukseen, jääden suurinpiirtein muiden ympäristökuvaan vaikuttavien rakennelmien ja laitteiden l tilalaitos puh. 02 434 5207 muuntamattomana. Se tuli kuuluisuuteen 1960-luvulla kun kunnossapidosta. l venepaikka-asiat puh. 02 434 5334
Letraset-paperiarkit, joissa oli Lorem Ipsum pätkiä,
l muut viraston kansliapalvelut puh. 02 434 5269 julkaistiin ja vielä myöhemmin tietokoneen julkistuNaantalissa 12.5.2016 -sohjelmissa, vesihuollon ja kiinteistöhuollon päivystykset liikenneväylikuten Aldus PageMaker joissa sekä oli versioita en, viheryksikön ja liikuntapaikkojen kunnossapidot toimivat Lorem Ipsumista. RAKENNUSVALVONTATOIMISTO normaalisti
TOIMIELIMEN NIMI KESKUSVIRASTO
7