TURUN
17. marraskuuta 2016 SEUTUSANOMAT Raision Veto ja lepo on mukana taistelussa särkylääkkeitä vastaan
8
LÄNSI-TURKU – MASKU – MYNÄMÄKI – NAANTALI – NOUSIAINEN – RAISIO – RUSKO
RAISIO. Fysioterapiaketju Auron on käynnistänyt sodan särkylääkkeitä vastaan. Toimitusjohtaja Panu Kuusisto aloittaa ketjunsa kanssa ihmiskokeen, jossa sata suomalaista säännöllisesti särkylääkkeitä käyttävää ihmistä pyritään auttamaan eroon särkylääkkeistä fysioterapian avulla. – Särkylääkkeiden ideana ei ole parantaa ketään. Niillä hoidetaan vain oireita. Fysioterapialla taas voidaan parantaa säryn aiheuttaja ja päästä ulos lääkekierteestä. Tietenkään en voi luvata, että jokainen pääsee pysyvästi lääkkeistään eroon. Mutta voin luvata, että jokainen osallistuja on hoitojakson jälkeen terveempi kuin nyt, sanoo Kuusisto. On tärkeää, että ihmiskokeeseen osallistuvan vaiva on fysioterapialla hoidettavissa. Osallistujat saavat maksutta viisi hoitokertaa fysioterapiassa ja sen jälkeen hoito jatkuu verkossa iCoach-ohjelman avulla. Raisiolainen fysioterapiakeskus Veto ja lepo on mukana kampanjassa. Heille on tulossa näillä näkymin sadasta osallistujasta pari henkilöä. Hakuaika kokeeseen loppuu 30. marraskuuta, valituille ilmoitetaan mukaan pääsystä joulukuussa ja koe alkaa 1. tammikuuta. Auron iCoach – etävalmentaja aina mukanasi Fysioterapiasta saatava apu ei
länsi
ole kuitenkaan pitkäaikainen, jos treenit eivät jatku hoitojakson jälkeen kotona. – Jos käy fysioterapiassa viisi hoitokertaa eikä sen jälkeen tee mitään, täytyy tulla vuoden päästä uudestaan saamaan uudet viisi hoitokertaa. Siksi hoitoa täytyy jatkaa itsenäisesti kotona. Me emme voi jumpata kenenkään puolesta. Omalla aktiivisuudella oireet pysyvät poissa, sanoo Raision Veto ja levon fysioterapeutti Piko Järvinen. Kotitreenien helpotukseksi Auron on luonut Auron iCoach -valmennusohjelman. Se on kehitetty tukemaan omatoimista harjoittelua, edistämään hyvinvointia ja siten auttamaan vaivojen uusiutumisen ennalta ehkäisyssä. Ajasta ja paikasta riippumaton palvelu varmistaa hoitojakson jälkeisen harjoittelun edistymisen sekä säännöllisyyden. – Me muistuttelemme verkon välityksellä treeneistä ja päivitämme harjoitusohjelmaa edistymisen mukaan, Järvinen selittää. Muutaman kuukauden välein järjestetään kontrollikäynti ja omaan fysioterapeuttiin saa yhteyden koska tahansa. – Näin varmistetaan, että harjoitteet tulee tehtyä ja että ne tehdään oikein. Tällä on iso merkitys myös maksavalle yritykselle tai vakuutusyhtiölle, sillä näin hoitorahat eivät mene hukkaan. Kaikki voittavat, uskoo Kuusisto.
Kivuista iso lasku Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi, että tulehduskipulääkkeet aiheuttavat vuosittain noin 200– 300 kuolemaa ja runsaasti turhia vaivoja, kuten suolisto- ja maksaongelmia. – Särkylääkkeet aiheuttavat siis suunnilleen yhtä paljon kuolemia kuin alkoholi ja liikenne, Järvinen havainnollistaa. Suomalaiset käyttävät itsehoidon kipulääkkeitä vastoin suosituksia: liki joka kymmenes suomalaisista aikuisista käyttää niitä päivittäin ja 14 prosenttia useana päivänä viikossa. Noin viisi prosenttia käyttää niitä yhtä aikaa reseptillä saatavien kipulääkkeiden kanssa. – Meidän asiakkaistamme noin puolet syö särkylääkkeitä päivittäin, kertoo Järvinen Raision tilanteesta. Yksi syy jatkuvaan särkylääkkeiden käyttöön on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. – Ne maksavat suomalaisille neljä miljardia euroa joka vuosi. Kyseessä on toiseksi suurin sairauspoissaolojen syy. Sairauslomaviikko maksaa 1500– 2000 euroa, kun taas fysioterapiajakson hinta on vain 350 euroa – ja sen avulla tullaan pysyvästi kuntoon, kiteyttää Kuusisto. Apteekit samalla asialla Itselääkinnän Käypä hoito
Veto ja levon fysioterapeutti Piko Järvinen osaa neuvoa treeneihin oikeat asennot maksimaalisen hyödyn saamiseksi.
-suosituksen mukaan kivun ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito, ja apteekeilla on lähtökohtaisesti samat tavoitteet ja hoitosuositukset kuin fysioterapeuteilla. – Kukaan ei kiistä liikunnan ja fysioterapian tarpeellisuutta, mutta monesti kipulääke auttaa ihmistä jatkamaan liikkumista ja tavanomaisia askareitaan, kommentoi Tasalan apteekin proviisori Elina Nurminen. Apteekissakin tehdään töitä särkylääkkeiden liiallisen käytön välttämiseksi. – Pyrimme kiinnittämään huomiota flunssa- ja särkylääkkeiden samanaikaisen käytön
välttämiseen, koska monet ns. flunssalääkkeistä pitävät sisällään samoja aineita kuin särkylääkkeet, jolloin teho ei lisäänny, haittavaikutukset kyllä. Tulehduskipulääkettä ja parasetamolia voi käyttää rinnakkain, jos jompikumpi yksinään ei riitä esimerkiksi kuumeen laskemiseen, Nurminen selittää. Apteekista saatavat suosittelut perustuvat itsehoitopakkauksissa lukeviin käyttö- ja annosteluohjeisiin. – Sen vuoksi lähtökohtamme itsehoidossa on se, että särkylääkkeitä käytetään vain lyhytaikaisesti. Särkylääkkeen pitkäaikaisen käytön
pitäisi tapahtua aina lääkärin valvonnassa, jolloin lääkärin tehtäväksi jää huolehtia myös vatsansuojalääkityksestä. Nykyään näkeekin paljon tilanteita, joissa lääkäri määrää pitkäaikaisen käyttöön tarkoitetun tulehduskipulääkkeen oheen myös vatsansuojalääkkeen, sanoo Nurminen. Apteekissa on myynnissä paljon paikallishoitoon tarkoitettuja tuotteita sekä lääkkeettömiä vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan välttää osa haittavaikutuksista ja joita suositellaan usein esimerkiksi nivelrikon aiheuttamiin vaivoihin. Janica Vilen
Raisioon kasataan omaa BNI-ryhmää RAISIO. BNI-lähettiläs Jari Heikkilä kasaa parhaillaan Raisioon omaa BNI-ryhmää, joka kantaa nimeä BNI Raisio Roadrunners. BNI on suositusorganisaatio, jonka avulla yrittäjät löytävät uusia kontakteja ja asiakkaita ja tekevät kauppaa. Toiminta perustuu muiden ryhmän jäsenten suosituksiin. Yrittäjät siis suosittelevat muiden ryhmäläisten tarjoamia palveluja omille verkostoilleen ja näin kaikki saavat lisää kauppaa. – Suomessa on tehty suosituksia tänä vuonna jo yli 10 000 kertaa ja niistä yritykset ovat saaneet yhteensä 15 miljoonaa euroa liikevaihtoa, kertoo Heikkilä. Suomessa paras BNI:n kautta saatu vuosituotto on ollut 660 000 euroa, mutta keskimäärin ryhmään liittyminen tuo 30 000 euron kasvun liikevaihtoon. Kyseessä on globaali verkosto, johon kuuluu yhteensä 200 000 yritystä. Suomessa ryhmiä on tähän mennessä 20 ja niihin kuuluu 700 yritystä. – Ryhmästä tulee virallinen, kun siihen kuuluu vähintään 30 yritystä. Raisiossa ollaan nyt puoli välissä tavoitetta, mutta toiminta on jo alkanut. Meillä on kerran viikossa kokous, joka on monelle viikon tärkein myyntikokous. Siellä opitaan myös esiintymistaito-
ja, sillä jokainen pääsee esittelemään oman bisneksensä ytimekkäästi yhdessä minuutissa. Usein asiakkaan kanssa ei ole sen enempää aikaa, ja on hyvin tärkeää osata tiivistää omat palvelut ja oma osaaminen, Heikkilä selittää. Heikkilä on nähnyt, miten BNI:n kautta yrityksille aukeaa ovia sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten olisi koskaan päässyt sisään. Paljon siis luvataan, mutta paljon pitää myös olla valmis antamaan. – Sitoutumista tämä vaatii. Liittymismaksu ei ole suuri ryhmän kautta saatavaan bisnekseen nähden, mutta henkilön pitää sitoutua käymään kokouksissa joka viikko lomaaikoja lukuunottamatta eli 45 kertaa vuodessa, Heikkilä sanoo. Miesten pienestä piiristä organisoituun toimintaan Miten BNI sitten eroaa hyväveliverkostosta? – Tämä ei perustu vuosien ystävyyteen, vaan pelkkään bisnekseen. Tässä ei tehdä suoria vaihtokauppoja, vaan kauppaa syntyy vaikka niin, että minä suosittelen jotain ryhmän yritystä eteenpäin ja joku toinen taas suosittelee minun yritystäni. Meillä on tarkka seuranta tehdyistä suosituksista ja syn-
tyneistä kaupoista. Toiminta on myös avointa kaikille, kunhan toimiala ei ole varattu, vastaa Heikkilä, joka itse toimii laskutuksen parissa. Sääntöjen mukaan samaan BNI-tiimiin ei voi liittyä toista saman alan yritystä, mutta toimialoja voi pilkkoa ja saman alan ympärillä toimivat yritykset voivat muodostaa omia power-tiimejä. BNI on kuitenkin Heikkilän mukaan syntynyt alun alkaen Yhdysvalloissa yli 30 vuotta sitten juuri hyväveliverkostosta, joka lähti organisoitumaan. Sukupuolijakauma liikkeen sisällä on edelleen vinoutunut miesten suuntaan: Noin 70 % jäsenistä on miehiä. – Mutta olisi hienoa saada joukkoon enemmän naisia. Mitä tasapainoisempi ryhmä on, sitä dynaamisemmin se toimii. Ja ainahan lopulta on niin, että ihminen ostaa ihmiseltä. Kauppojen syntymiseen vaikuttaa paitsi tuote ja hinta, myös myyjän habitus ja sukupuoli, Heikkilä pohtii. Paikallisilla kovat odotukset Raision ryhmästä ensimmäisenä paikkansa varasi myyntineuvottelija Mika Sola, joka työskentelee Asuntokauppa Ari Leinosella. – Vuosi sitten kesällä ystäväni
BNI-lähettiläs Jari Heikkilä vannoo yhteistyön ja henkilökohtaisten suositusten nimeen.
kutsui minut tutustumaan Turun ryhmään. Siellä oli hyvä pöhinä ja silloin jo päätin, että haen seuraavaan ryhmään, kun sellainen perustetaan, hän kertoo. Ryhmällä ei ole vielä ollut sisäisiä myyntikokouksia, mutta muuten töitä jo tehdään. – Meillä on viikottain myyntikokoukset, joihin kutsumme vieraita eri toimialoilta saadaksemme homman kunnolla tulille. Muutamia suosituksia ja yhteistyökumppaneita olen jo saanutkin, hän kertoo.
Miikka Kesäläinen Carrot henkilöstöpalveluista on kokenut, että Raision ryhmästä on ollut hänelle paljon hyötyä jo nyt. – Minulla on laajalti kontakteja, joten suositteleminen on ollut helppoa ja toisaalta meitäkin on helppo suositella. Kylmä soitto on aina vaikeampi kuin suosittelun jälkeinen soitto. Tämä on jännä juttu, mutta toimii hyvin, hän sanoo. Carrotin toimipiste on Turussa, mutta asiakkaita ja työntekijöitä on paljon myös muun
muassa Raisiossa, Naantalissa, Maskussa ja Nousiaisissa. Sitä kautta Raision ryhmä on hänelle luonteva. – BNI:n toiminta on minulle tuttua jo vuosien takaa, mutta nyt vasta sain mahdollisuuden lähteä mukaan, sillä toimialani on ollut varattu kaikissa Turun alueen ryhmissä. Raision ryhmässä meillä on todella hyvä porukka ja koko ajan tulee lisää, hän innostuu. Janica Vilen