Tieto ja osaaminen vaalipaneelin aiheina

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa ohjaa avoin tutkimus, jonka rahoitusmallit ovat tulevan vaalikauden tärkeimpiä keskustelunaiheita.

Politiikka

Eduskuntavaalipaneeli keräsi paikallisista ja valtakunnallisistakin aiheista kiinnostuneita Turun yliopistolle 16. tammikuuta.

Vaalipaneeliin osallistuivat kansanedustaja Li Andersson (VAS), kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP), erityisopettaja Perttu Helin (KESK), kansanedustaja Petteri Orpo (KOK), kansanedustaja Ville Tavio (PS) ja tutkimusavustaja, opiskelija Aliisa Wahlsten (VIHR).

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan, apulaisprofessori Markku Jokisipilän fasilitoiman paneelin keskustelijoiksi kutsutut kuuden suurimman puolueen edustajat ovat kaikki käyneet joko

Punaisella tai vihreällä äänestyslipukkeella ehdokkaat saivat osoittaa kantansa kolmeen kinkkiseen kysymykseen, joista ensimmäinen koski yliopistojen perusrahoituksen nostamista ja toinen Seilin ja Kevon tutkimusasemien toimintaan tarkoitettua ilmastonmuutoksen ja luontokadon tutkimuksen valtiontukea.

Kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla ehdokkaat olivat melko samoilla linjoilla vihreine lappuineen, joskin talou- delliset seikat vaikuttivat valinnanvaikeuteen. Viimeinen kysymys jakoi mielipiteitä kenties kaikkein eniten. Siinä kysyttiin, tulisiko varsinaissuomalaisten kansanedustajien asettaa turkulaisten korkeakoulujen etu maan muiden korkeakoulujen edelle. Vihreät kyllä-laput nostivat Andersson, Eloranta ja Tavio. Helin nosti pelkän punaisen ei-lapun ja Orpo ja Wahlsten olivat kahden vaiheilla molemmilla lapuillaan.

Tulevasta eduskuntakaudesta puhutaan tiukkojen päätösten kautena. Mark- ku Jokisipilä kysyy ehdokkaiden näkemystä siitä, miltä korkeakoulutuksen rahoituksen tulevaisuus näyttää julkisen talouden tasapainottamistoimissa.

– Opiskelijoihin suunnattu rahoitus on erityisen tärkeää, että saisimme tulevaisuuden tieteentekijöitä, nuoria tutkijoita tieteen pariin, vihreiden Aliisa Wahlsten tiivistää. Keskustan Perttu Helinistä on vaikea nähdä sellaista taloustilannetta, jossa parlamentaarisesti päätetystä rahoituksesta lähdettäisi tinkimään.

– Kansainvälisen ja yhteiskuntajärjestelmän suojaamiseksi tieteellä on valtava merkitys, oli kyseessä sitten luonnontieteet tai yhteiskuntatieteet. Tavoite on asetettu ja siihen on sitouduttu, Helin lisää.

SDP:n Eeva-Johanna Eloranta sanoo, että koulutuksella ja tutkimuksella on olennainen merkitys työllisyystason kasvattamisessa entisestään

– Me emme Suomena pärjää muuten kuin osaamiseen panostamalla. Koulutus ja tutkimus ovat aivan selkeä tulevaisuusinvestointi, Eloranta jatkaa.

Vasemmistoliiton Li Andersson ottaa esiin TKI-rahoituksen nostamisen neljään prosenttiin, mikä on äärimmäisen tärkeää elinkeinoelämän kannalta.

– Siitä ei ole keskusteltu, miten rahoitus jakautuu tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden välillä. Välttämätöntä on resurssien varmistaminen kaikilla koulutusasteilla, myös tieteen rahoitus, sekä uudet investoinnit koulutusjärjestelmään. Rahoitusta tarvitaan aloituspaikkojen lisäämiseen,

Andersson toteaa.

Perussuomalaisten Ville Tavion mukaan korkeakoulujen tulisi itsekriittisesti tarkastella, mikä tiede on kansantaloudellisesti hyödyllisintä.

– Tarvitsemme pitkäaikaisen suunnitelman korkeakoulujen perusrahoituksen paikkaamiseen. Yliopiston tulisi pyrkiä sellaiseen tieteeseen ja tutkimukseen, joka auttaa Suomen painopisteitä esimerkiksi korkean teknologian ja innovaatioiden maana, Tavio sanoo.

Kokoomuksen Petteri Orpo muistuttaa, että kestävä talouden kasvu vaikuttaa suoraan koulutuksen investointeihin.

– Toisaalta talouden kasvua ei tapahdu ilman korkeaa osaamista, innovaatioita ja yritystoimintaa, jota syntyy korkeakouluissa, Orpo summaa.

Tieto ja osaaminen Varsinais-Suomessa -paneelikeskustelun järjestelyistä vastasivat Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto ja Turun kaupunki.

katariina Mäkinen-Önsoy