Uuden alun äärellä

Vuoden vaihde – kuten koko joulun aika – on täynnä monenlaisia perinteitä ja tapoja. Itselleni vakiintuneita uuden vuoden perinteitä ovat muun muassa katsoa televisiosta perinteinen ”Illallinen yhdelle”, syödä perunasalaattia ja nakkeja, kuunnella Tasavallan Presidentin uuden vuoden puhe sekä seurata Wienin filharmonikkojen uuden vuoden konserttia. Jonkun toisen kohdalla vuosi taas ei pääse kunnolla vaihtumaan ilman rakettien räiskettä, Saksan-Itävallan mäkiviikon seuraamista tai uudenvuodenbileitä.

Ehkä kaikkein yleisin uuteen vuoteen liittyvä perinne on uuden vuoden lupausten tekeminen. Niillä pyrimme kohentamaan elämäntapojamme ja ajankäyttöämme. Lupaukset ovat tärkeitä jo sinällään. Ainakin itselleni uuden vuoden lupauksissa tärkeää on myös ajatus ”uudesta alusta”. Siitä, että on lupa unohtaa se, mikä on vanhana vuonna mennyt pieleen. Siitä, että pöytä on nyt puhdas.

Tällaisia alusta alkamisen mahdollisuuksia kaipaavat varmaan kaikki ihmiset ja yhteisöt. Kirjastot järjestävät Lainan päiviä, jolloin on lupa ilman seuraamuksia palauttaa myöhässä olleet lainakirjat. Poliisilaitoksilla taas järjestetään päiviä, jolloin on mahdollista tuoda luvattomia aseita ilman rangaistuksen pelkoa. Menneisyyden painolastin pudottaminen ja uuden alun mahdollisuus tuntuu vapauttavalta sielussa ja sydämessä.

Uudelle vuodelle antamamme lupaukset ovat tärkeitä henkilökohtaisia tavoitteitamme vuoden 2023 elämään. Samalla ne muistuttavat siitä uuden alun mahdollisuudesta, joka ei ole tarjolla vain kerran vuodessa, vaan jokaisena vuoden päivistä. ”Joka aamu on armo uus”, lauletaan tutussa aamuvirressä. Se on totta tänäänkin.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

turun seutusanoMat