lyhyesti
Koonnut taru suhonen
Suomen meriklusterilla opittavaa muualta
Suomen meriklusterin osaamiselle on maailmalla kysyntää erityisesti offshore-teollisuu dessa ja cleantechissä, selviää tuoreesta SmartComp-projektin raportista. Omaan ainut laatuisuuteen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä hyviä ollaan muuallakin.
K
auppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin tutkijat ovat yhdessä Åbo Akademin tutkijoiden kanssa analysoineet suomalaisen merisektorin tilaa ja kehitysnäkymiä noin kahdessakymmenessä keskeisessä meriklusterissa ympäri maailmaa osana kansainvälistä SmartComp-projektia. Suomalaisen merisektorin osalta kysyntää on erityisesti offshore-teollisuuden toimijoille sekä erilaisille ympäristöön ja energiatehokkuuteen liittyville ratkaisuille. Etenkin offshore- ja cleantech-osaamisen kehittäminen ovat kuitenkin keskeisiä pai-
nopistealueita meriklustereissa ympäri maailmaa. ‒ Niissä myös kehitysresurssit ovat toista luokkaa kuin täällä, sanoo hankkeen tutkija Eini Laaksonen. Raportissa todetaan, että Suomessa merisektorin kehittyminen nojaa pitkälti yksittäisten yritysten ratkaisuihin. Globaalissa vertailussa dynaamisimmat klusterit esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Singaporessa rakentuvat tiiviille ja päämäärätietoiselle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin väliselle yhteistyölle.
Yritysvastuutietoa ei hyödynnetä riittävästi
T
Yritykset tuottavat vastuutietoa paljon, mutta sidosryhmät hyödyntävät sitä vähän. Työntekijät toivovat yritysvastuussa aktiivisempaa roolia, ulkoiset sidosryhmät muutosta raporttipainotteiseen vastuuviestintään. 8 MERCURIUS 4/2013
urun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä WINCSR-hankkeessa kävi ilmi, että yritysten henkilöstö pitää yritysvastuuta tärkeänä ja toivoo aktiivista roolia yritysvastuuasioissa. Henkilöstö ei kuitenkaan usein tunnista oman työnsä yritysvastuunäkökohtia. Tutkijat kannustavatkin yrityksiä antamaan henkilöstölleen aktiivisen roolin osana yritysvastuuta. Heidän mukaansa yritysvastuun toteuttamiselle pitäisi yrityksissä löytää erilaisia tapoja, jotka ovat merkityksellisiä myös henkilöstölle ja jotka työntekijät pystyvät liittämään suoraan päivittäiseen työhönsä.
‒ Myös Suomessa olisi tärkeää muodostaa yhteinen tahtotila meriklusterin tulevaisuudesta ja hakea parhaita toimintamalleja muualta. Samalla kansainvälinen aktiivisuus avaa liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi pääsyn jo olemassa oleviin verkostoihin. Kaikkia kontakteja kannata rakentaa itse, vaan lyöttäytyä yhteen kovimpien toimijoiden kanssa. Raportti on luettavissa osoitteessa www. utu.fi/en/units/tse/units/PEI/research/Pages/ Current-research-projects.aspx.
Ulkoiset sidosryhmät toivovat muutosta nykyiseen raporttipainotteiseen yritysvastuuviestintään. ‒ Raportit jäävät usein lukematta. Sidosryhmät toivovat mieluummin henkilökohtaista vuorovaikutusta yritysten edustajien kanssa myös yritysvastuuasioissa, hankkeen tutkijat Marileena Koskela (Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus) ja Tiina Onkila (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) sanovat.