Suvianna Seppälän ja muiden Turun yliopiston historia-aineiden tutkijoiden työtilat ovat vuonna 1834 köyhäintaloksi suunnitellussa rakennuksessa.
IHMETTELEMÄÄN Akatemialaiset innostivat säätyläistaloja ja pappiloita kokeilemaan uusia viljelyskasveja, ja jumalanpalvelusten maallisten ilmoitusten kautta ne levisivät myös talonpoikien käyttöön. Viljeltäväksi otettiin muun muassa peruna, joka oli naurista satoisampi ja energiarikkaampi.
Työllisyystilanne oli hyvä, vaikka suurten ikäluokkien myötä työvoimaa oli tarjolla poikkeuksellisen paljon. Työtä vaille jääneet muuttivat työn perässä pääasiassa Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin. Edes 1970-luvun öljykriisi ei heiken tänyt uskoa talouskasvusta. Vielä 1980-luvulla uskottiin kasvun jatkuvan ikuisesti.
Vuosisadan puoliväliin saakka viljely perustui sarkajakoon. Isojaossa sarat korvattiin kullekin talonpojalle osoitetuilla yhtenäisemmillä viljelyaloilla. Isojako innosti talonpoikia hoitamaan peltojaan tehokkaammin. Ensimmäisiä tuloveroja alettiin periä 1800-luvun lopulla ja sosiaaliturva alkoi kehittyä maallisen kunnallishallinnon muodostumisen myötä.
Vuosina 1867–1868 Suomessa koettiin nälkävuodet, joiden aikana noin 10 prosenttia vajaasta miljoonasta suomalaisesta kuoli. Valtio ei heikon talouden vuoksi kyennyt tuottamaan hätäravintoa muualta.
JA KUVA: ER
EN
HYYTIÄIN
Talouden noususuhdanne päättyi 1990-luvun alussa Neuvostoliiton kanssa käydyn kaupan tyreh tymiseen maan hajottua sekä pankkikriisiin. Muun muassa EU:hun liittymisen sekä maailmantalouden suhdanteiden myötä talouden koheneminen alkoi 1996–1997. Uusi taantuma alkoi yhdysvaltalais ten pankkien romahtamisesta ja siitä Eurooppaan levinneestä talouskriisistä.
1700-luku
1800-luku
1900-luku
Vuosisata oli valistuksen, fysiokratian ja ta loudellisen hyvinvoinnin aikaa. Vuonna 1650 perustetun Turun Akatemian vaikutus näkyi eri puolilla Suomea. Luonnontieteet ja maatalous kehittyivät. 1700-luvulla ei koettu ainuttakaan nälkävuotta, ja verojen määrä laski, kun Ruotsi luopui suurvaltapyrkimyksistään.
1800-luvulla taloudenpito kulkee jälleen alamä keen. Veronkantoa jatkettiin ruotsalaisen mallin mukaan, vaikka Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta. Jähmettynyt verotus heikensi valtion taloutta, heikkoa manttaaliverotuottoa paikattiin tullitu loilla. Väkiluku kasvoi, mutta verotulot laskivat. Suomi oli kehitysmaa. Säätyvaltiopäivät kutsut tiin koolle 1863 yli 50 vuoden tauon jälkeen. Vuo sisadan lopulla alkoi uusi nousun kausi.
Suomen bruttokansantuote oli 1930-luvulla en nätyksellisen korkealla. Suomessa rakennettiin paljon sekä yksityisiä että julkisia rakennuksia. Yhdysvalloista alkanut 1930-luvun lama koetteli Suomea vain heikosti. Sota-aika ja sitä seuran nut pula-aika pudottivat talouden alamäkeen. Sotakorvausteollisuus synnytti kuitenkin uuden kasvun ajan. MERCURIUS 3/2013 KUVAT: STOCKVAULT, WIKIMEDIA, HANNA OKSANEN
9