jälleen kauppa- ja taloustieteiden yhteiskunnallisen merkityksen. ‒ Liiketoimintaosaaminen on ratkaiseva osa kokonaisuutta. On vaikeaa ajatella, miten talous kehittyisi ilman sitä. Granlund kertoo, että yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena juuri nyt on yrittäjyyden tutkimus ja koulutus, joka rakennemuutoksessa luo osaltaan perustaa uusien yritysten perustamiselle ja kasvuyrittäjyydelle. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena hän näkee myös yritysrahoituksen tutkimuksen ja koulutuksen. Verkostot liiketoiminnassa on yksi kauppakorkeakoulun tutkimuksen painoaloista ‒ ja pysyy sellaisena. ‒ On varmaa, että kukaan ei nykyään pärjää yksin. Tämä liittyy vahvasti myös omaan tutkimusalaani, johdon ohjausjärjestelmiin. On oma kysymyksensä, miten globaaleihin verkostoihin kytkeytyviä organisaatioita pitäisi ohjata. TYÖT TÖINÄ
Johtajan pesti valtaa professorin työajasta ratkaisevan ison osan. Granlund vastaa muun muassa strategisesta suunnittelusta ja strategian toimeenpanosta sekä kansainvälistymisestä kauppakorkeakoulussa. Johtaja vetää kauppakorkeakoulun johtokuntaa ja johtoryhmää sekä osallistuu myös Turun yliopiston laajennetun johtoryhmän työskentelyyn. Aikaa pitäisi riittää myös aktiiviselle kanssakäymiselle ulkoisten sidosryhmien kanssa –
Granlund haluaa panostaa esimerkiksi alumnitoiminnan kehittämiseen. Hän aikoo pitää kiinni myös opetus- ja tutkimustehtävistään sekä joukosta erilaisia asiantuntijatehtäviä esimerkiksi tieteellisten aikakausjulkaisujen toimitustyössä ja niihin tarjottavien artikkelien arvioinnissa. Tällä hetkellä Granlund osallistuu professori Kari Lukan johtamaan Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen, jossa tutkitaan johdon laskentatoimen roolia globaalin ja lokaalin näkökulman välille syntyvien jännitteiden tasapainottamisessa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita Turun yliopiston lisäksi useista yliopistoista eri puolilta maailmaa. ‒ Toki tutkimukseen käytettävästä ajasta joutuu tinkimään ison yksikön johtamisen ohella. Mottoni kuitenkin on, että sitten kun tehdään, tehdään kunnolla, vaikka volyymi olisikin vähäisempi. Vaikka töissä riittää kiirettä, pitää Granlund elämän kokonaistasapainoa tärkeänä. Neljän lapsen isä ei aio istua kaikkia iltojaan töissä ja toivoo, että alaiset ottaisivat tästä oppia. ‒ Se ei ole kestävää. Töitä tehdään se aika kun tehdään, eikä tuloksellisuus saa tulla hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteellinen pitää olla, mutta työhyvinvoinnin rapautuessa katoaa koko perusta pitkäjänteiseltä kehittymiseltä.
Urheilu on aiemmin muun muassa maratonjuoksua harrastaneelle Granlundille tärkein harrastus. Hän on useana vuonna osallistunut Turun kauppakorkeakoulun joukkueessa taloustieteilijöiden jalkapalloturnaukseen. Tämän vuoden joukkue (kuvassa) toi Turun yliopistolle SM-hopeaa. Granlund pelaa jalkapallon lisäksi aktiivisesti myös jääkiekkoa. – Kuten nimikin velvoittaa, hän heittää.
14 MERCURIUS 3/2012
Robert Lang, Arto Kuuluvainen, Lauri-Matti Palmunen, Joonas Uotinen, Elias Oikarinen, Aki Koponen, Ulla-Maija Mylly, Arto Ryömä, Luis Alvarez, Antti Ranki ja Markus Granlund