väitöksiä
Brändilupaus lunastukseen KTM RIITTA BIRKSTEDTIN VÄITÖSTUTKIMUKSEN MUKAAN YRITYSBRÄNDIN RAKENTAMINEN KUULUU KOKO ORGANISAATIOLLE.
R
iitta Birkstedtin mukaan yritysbrändin rakentamisen fokus on usein pääasiassa suunnitellun viestinnän sisällöissä, keinoissa ja kanavissa. Tutkija huomauttaa, että yritysbrändin kehittäminen jääkin helposti pinnalliseksi puuhasteluksi värien, logojen ja mainoslauseiden parissa. - Tällöin ei kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten hyvin organisaation todellinen toiminta tukee annettujen brändilupausten
lunastamista. Jos päivittäiset kohtaamiset esimerkiksi asiakkaiden kanssa ovat pahasti ristiriidassa julkilausuttujen brändilupausten kanssa, kärsii viime kädessä koko yrityksen uskottavuus. Birkstedt korostaa kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvassa väitöstyössään, että brändin merkityksen omaksuminen ja erityisesti sen ilmentäminen päivittäisissä toiminnoissa edellyttävät oppimista eri organisaatiotasoilla. Hän luo väitöskirjassaan mallin, joka erottelee brändin implementointia tukevat käytänteet perinteistä johdettua rakennusprosessia tukeviksi sekä organisaation oppimista tukeviksi. – Kumpiakin tarvitaan, jotta rakentamisella olisi yhtenäinen pohja ja tavoite ja jotta organisaation jäsenet voisivat kokea olevansa aidosti mukana rakentamassa yhteistä brändiä. Riitta Birkstedtin väitöskirja Between the deliberate and the emergent - Constructing corporate brand meaning in MNCs tarkastettiin 21.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Mike Geppert (University of Surrey) ja kustoksena professori Niina Nummela.
Miten erilaiset verotusvaihtoehdot vaikuttaisivat Suomessa? VTL MARKKU LEHMUS TARKASTELEE KANSANTALOUSTIETEEN VÄITÖSTUTKIMUKSESSAAN TYÖN JA KULUTUKSEN VEROTUKSEN VAIKUTUSTA TUOTANTOON, TYÖLLISYYTEEN JA TULONJAKOON.
M
arkku Lehmus esittelee kansantaloustieteen väitöskirjassaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta erilaisia näkökulmia siihen, millaisia mahdollisia vaiku-
Aloittava yrittäjä tarvitsee lähipiirin hyväksyntää MA EWALD KIBLERIN VÄITÖSTUTKIMUKSESTA SELVIÄÄ, ETTÄ SOSIAALINEN HYVÄKSYNTÄ EDISTÄÄ YRITTÄJÄKSI RYHTYMISTÄ.
Y
hteiskunnalliset ja alueelliset normit vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka helposti yrittäjäksi ryhdytään. Ewald Kiblerin talousmaantieteen alaan kuuluva tutkimus osoittaa, että mitä selkeämmin ympäristö hyväksyy yrittäjyyden, sitä todennäköisemmin yksilö harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä ja päätyy aloittamaan oman yritystoiminnan. Yksilöiden kotipaikkakunnillaan kokema 20 MERCURIUS 1/2013
yrittäjyyden sosiaalinen hyväksyntä vaikuttaa aikomuksiin ryhtyä yrittäjäksi sekä suoraan että epäsuorasti. Epäsuora vaikutus syntyy hyväksynnän kokemuksen siirtymisestä omiin asenteisiin, perheen ja ystävien piirissä koetuista asenteista sekä niiden vaikutuksesta yksilön näkemykseen omasta kyvystään toimia yrittäjänä. Perhe- ja ystäväpiirin hyväksynnän merkitys jopa kasvaa alkuvaiheessa. - Tämä kertoo siitä, että koettua sosiaalista hyväksyntää voidaan pitää resurssina, joka mahdollistaa yrittäjyyden syntymisen ja kehittymisen, Kibler sanoo. Tutkijan mukaan tulokset viittaavat siihen, että vallitseviin normeihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta ymmärrettäisiin
syvemmin yrittäjyyden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. - Myös julkisen vallan ja yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden olisi toiminnassaan huomioitava, että yrittäjyyttä tukevat toimenpiteet voivat olla tehokkaita vain silloin, kun huomioidaan toimintaympäristössä vallitsevat sosiaaliset normit sekä yrittäjyyden sosiaalinen ja kulttuurinen juurtuneisuus. Ewald Kiblerin väitöskirja New venture creation in different environments: Towards a multilayered institutional approach to entrepreneurship tarkastettiin 21.12.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Erik Stam (Utrecht University, Alankomaat) ja kustoksena ma. professori Päivi Oinas.