Turun kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori Tapio Reponen
In Memoriam
P
rofessori Tapio Reponen kuoli Turussa 22. syyskuuta 2014. Hän oli juuri jäänyt eläkkeelle Turun yliopiston vararehtorin tehtävästä. Tapio syntyi siirtokarjalaiseen perheeseen 2. elokuuta 1947 ja merkittiin Johanneksen seurakuntarekisteriin. Hän kävi koulunsa Vammalassa ja tuli sieltä ylioppilaaksi 1966. Tapio aloitti opinnot 1967 Turun kauppakorkeakoulussa, josta tuli hänen elämäntyönsä päänäyttämö. Ekonomitutkinnon ja asevelvollisuuden jälkeen hän aloitti tutkijana Suomen Pankin energiataloudellisessa työryhmässä 1971. Samalla alkoivat jatkoopinnot, jotka jatkuivat Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Hän väitteli 1977 energiainvestointien optimaalisesta valinnasta. Aihe kuului liiketaloustiede, laskentatoimen alaan. Hän oli neljäs Turun kauppakorkeakoulun tohtori ja ensimmäinen, joka osallistui kansainväliseen tohtoriohjelmaan. Tohtoriopintojen aikana hänelle muodostui lujat siteet korkeakoulun pieneen tutkija-
12 MERCURIUS 3/2014
joukkoon, josta kasvoi professoreita useampaan yliopistoon ja myös rehtori kolmeen. Tapio tutki automaattisen tietojenkäsittelyn hyväksikäyttöä yrityksissä. Hän alkoi hoitaa tietojenkäsittelyopin yliassistentuuria jo väittelyvuonnaan. Pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin saman alan apulaisprofessoriksi. Hän toimi vierailevana tutkijana Harvard Business Schoolissa 1981. Tämä vierailu vahvisti Tapion suuntautumista liikkeenjohdon informaatiojärjestelmien tutkimukseen. Samalla hän toteutti jo tuolloin yliopiston kansainvälistymistä. Hän kehitti tietojenkäsittelyoppia kohti tietojärjestelmien liiketaloudellisia sovellutuksia. Oppiaine määriteltiinkin myöhemmin tietojärjestelmätieteeksi, jonka professoriksi hänet nimitettiin 1988. Kyvykästä tutkijaa ja opettajaa tarvittiin myös korkeakoulun hallinnossa. Tapiosta tuli vararehtori jo 1983. Kun hän siirtyi 1996 rehtoriksi, hänellä oli sekä valmiuksia että
kokemuspohjaa kehittää kauppakorkeakoulua strategisen johtamisen otteella vahvaksi kauppatieteelliseksi yliopistoksi. Tutkimus ja tohtorikoulutus vahvistuivat ja kansainvälistyivät sekä tutkintorakenteita uudistettiin. Korkeakoulurakennuksen laajentaminen ja uudistaminen oli suuri urakka. Turun kauppakorkeakoulu tuli tunnetuksi strategisen tulosohjauksen eturivin soveltajana, ja rehtoria käytettiin monissa yliopistopolitiikan asiantuntijatehtävissä. Hän oli myös ideoimassa entisten jatko-opintokumppaniensa kanssa liiketoimintaosaamisen nostamista maan tiedepolitiikan keskiöön. Viime vuosikymmenellä yliopistopolitiikka näytti johtavan siihen, että vahvakaan yhden koulutusalan yliopisto ei tule menestymään tulevaisuudessa. Visionäärisen johtamisen taidot omaava rehtori näki kauppakorkeakoulun mahdollisuudeksi yhteistyön syventämisen Turun yliopiston kanssa ‒ vaikka se johtaisi hallinnolliseen yhdistymiseen saakka. Kauppakorkeakoulun oma identi-