OPISKELIJAN NÄKÖKULMA
Yhteisvalinta – mitä se tarkoittaa? Yhteisvalinta? Tämä onkin ajankohtainen kysymys. Syyskuussa 2016 oikeustieteellisen alan dekaanikokous päätti, että oikeustieteelliset yksiköt siirtyvät valtakunnalliseen yhteisvalintaan keväällä 2018. Valtakunnallisessa yhteisvalinnassa ovat mukana Turun, Helsingin, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Åbo Akademin oikeustieteelliset yksiköt. Miten tämä yhteisvalinta tulee vaikuttamaan yliopistoihin ja hakijoihin?
YLIOPISTO VAI ALA? Kaksi vuotta sitten kun hain Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, oli juuri otettu ensimmäiset askeleet kohti yhteisvalintaa ja samalla pääsykokeella sai hakea sekä Turkuun että Joensuuhun. Kävimme kiivasta keskustelua kotona ja ystävien kanssa siitä, pitäisikö hakea molempiin vai ainoastaan toiseen. Jakauduimme selvästi kahteen leiriin. Toisille tietty yliopisto, tässä tapauksessa Turun yliopisto, oli kaikki kaikessa ja toisille taas oikeustieteellinen ala oli tärkein sijainnista huolimatta. Kauppakorkeakouluilla on jo käytössä valtakunnallinen yhteisvalinta, jossa voi hakea useampaan yksikköön samalla kokeella. Lääketieteellisillä tiedekunnilla on myös käytössä yhteinen valintakoe, mutta samalla kokeella voi hakea vain yhteen yksikköön kerrallaan ja arvosteluperusteet vaihtelevat yksiköittäin. Oikeustieteellisen yhteisvalinnan malli hakee vielä hieman muotoaan, mikä vaikeuttaa vaikutusten arviointia. MAHDOLLISIA HYÖTYJÄ JA HAITTOJA Hyviä puolia valtakunnallisessa yhteisvalinnassa on yhtenäisyys ja tasa-arvoisuus hakijoita kohtaan. Kaikilla oikeustieteelliseen hakevilla on sama pääsykoemateriaali, sama valmistautumisaika kokeeseen, sama pääsykoe sekä yhtenäiset lähtöpisteet ylioppilaskirjoituksista. Ennen valintakoeuudistusta lukuaika ja pääsykoemateriaalit ovat vaihdelleet yksiköstä riippuen paljonkin. Mikäli samalla
pääsykokeella voi hakea useampaan tiedekuntaan, yhteisvalinta mahdollistaa sen, että parhaat mahdolliset hakijat pääsevät opiskelemaan tieteenalaa. Uudistuksen myötä toivottavasti myös välivuosien määrä vähenee. Uudistuksessa on kuitenkin myös haittapuolensa. Kun kaikissa oikeustieteellisissä on sama pääsykoe, tulee pisterajoista uudella tavalla vertailukelpoisia. Vaarana on, että syntyy ennakkokäsityksiä ns. paremmista ja huonommista tiedekunnista. Toisaalta taas tämä luo ehkä tiedekunnille painetta kehittää opetuksesta, kursseista ja koko tiedekunnasta entistä houkuttelevampia ja parempia, mikä taas ei välttämättä ole huono asia. Turun oikeustieteelliselle en usko tästä tulevan ongelmaa. Eräs haaste voi olla lisääntyvä etäopiskelijoiden määrä, jos hakijat haluavat ”parempiin” yliopistoihin, mutta asuvat esimerkiksi kaukana. Tällöin opetuksen laadun kehittäminen opiskelijoita osallistavaan ja kontaktiopetuksen suuntaan kärsivät.
Jään mielenkiinnolla odottamaan millaiseksi pääsykoeprosessi muodostuu lähitulevaisuudessa.
HANNI TIHILÄ PUHEENJOHTAJA LEX RY
ALKUSOITTO Valtakunnallinen yhteisvalinta on kuitenkin vasta alkua pääsykoeuudistuksille. Vuonna 2019 kaavaillaan siirtymistä sähköiseen valintakokeeseen. Aika ajoin on ollut keskustelua myös koko pääsykokeen radikaalista uudistamisesta ja jopa poistamisesta kokonaan.
CALONIAN KUTSU 2017
9