väitös teksti teksti: sampo rouhiainen
Kohti ketterämpää rangaistusjärjestelmää
E
Poliisin resursseja tuhraantuu paperihommiin ja syyttäjien ruuhkan vuoksi monen rikoksen syyteoikeus raukeaa. Kimmo Kiiski ehdottaa lääkkeeksi lievien rikosoikeudellisten rangaistusten korvaamista hallinnollisilla sanktioilla. – Ensin on mietittävä, minkälaisista teoista on mahdollista rangaista rikosoikeudellisesti. Tämä kriminalisointiteoria ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, miten menetellä, jos yhteiskunta haluaa ohjata sanktioilla rikosoikeuden ulkopuolista toimintaa, Kiiski valottaa tutkimuksensa lähtökohtia. Sisäasiainministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskentelevän Kimmo Kiiskin rikosoikeuden väitöskirja Hallinnollinen sanktiointi tarkastettiin elokuussa Turun yliopistossa.
Rikosoikeuden uskottavuus vaakalaudalla Tällä hetkellä varsinaisen rikoslain lisäksi yli 250 laissa on rikoksena rangaistavia tekoja. Toisaalta on kymmenittäin erilaisia hallinnollisia sanktioita, joista osa on jopa päällekkäisiä rikosten kanssa. Mitä useampi teko tai laiminlyönti määritellään laissa rikokseksi, sitä enemmän rikosoikeutta hallinnoiville viranomaisille aiheutuu kustannuksia ja työtä. Ruuhkautuminen heikentää pahimmillaan oikeusturvaa. Viranomaisten resurssipulan lisäksi rikosoikeuteen perustuva kontrolli heikentää myös rikosoikeuden uskottavuutta. – Minulla on vankka näkemys, että rikosoikeus tulisi pyhittää lähtökohtaisesti perusoikeuksien turvaamisen keinoksi. Se että sillä suojataan muutakin kuin perusoikeuksia, johtaa rikoslain inflaatioon. Raja rikoksen ja rikkomuksen välillä on hämärtynyt. Kun kaikki on rangaistavaa, niin kohta mikään ei ole rangaistavaa, Kiiski lataa.
Ylinopeussakosta ylinopeusmaksuksi? Automaattinen nopeusvalvonta on Kiiskin suosikkiesimerkkejä tilanteesta, jossa hallinnollinen sanktio voisi korvata rikoksesta määrätyn 30 | Aurora
sakon. Kansalaisen käyttäytymistä ohjaava vaikutus on sama, mutta byrokratia maksun taustalla on kevyempi. Suomessa kameraan kärähtäneen auton omistajalle tai haltijalle lähtee sakko. Koska nykyisen lainsäädännön mukaan kyseessä on rikos, poliisi selvittää lisäksi jokaisen kameraan ylinopeutta ajaneen kuljettajan. Siihen kuluu paljon aikaa ja pahimmassa tapauksessa paljon sakkoa suurempi summa rahaa. Sen sijaan esimerkiksi Ranska ja Hollanti käyttävät hallintosanktiota: kun kamera välähtää, maksulappu lähtee automaattisesti omistajalle ilman välikäsiä. Tavoite – vähemmän liikennekuolemia ja -loukkaantumisia – on silti saavutettu näissä maissa hyvin. – Siirryttäessä rikosoikeudellisista rangaistuksista hallinnollisiin sanktioihin on mietittävä, onko sanktion tavoite hallinnollinen vai ihmisen perusoikeuksia suojeleva. Esimerkiksi pienten 5–10 km/h ylinopeuksien kohdalla ei voida puhua välittömästi henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vaarasta. Tällöin hallinnollinen keino on mahdollinen, ja valvontaviranomaisena voi silloin toimia poliisin sijaan esimerkiksi kunta.
Hallinnollinen sanktio Voidaan määrätä pienestä rikkeestä ja sen tarkoituksena on tukea hallinnon omaa toimintaa. Pysäköintivirhemaksu on tyypillinen esimerkki hallinnollisesta sanktiosta.
Rikosoikeudellinen rangaistus Voidaan määrätä ihmiseen tai omaisuuteen kohdistuvasta rikoksesta. Rikosoikeudellinen rangaistus on esimerkiksi sakko tai vankeusrangaistus.