teksti ja kuvat: maria ojanen
Millainen on työelämä 10 vuoden kuluttua?
Pääkirjoitus
Akateemiset työmarkkinoilla
Marleena Martikainen 4. vuoden ranskan kääntämisen opiskelija – Robotit ja erilaiset koneet ovat yleistyneet ja tekevät useampia töitä ihmisten puolesta. Toivottavasti kuitenkin ihmisläheiset ammatit esimerkiksi hoitoalalla säilyvät.
Juhani Ailio 6. vuoden valtio-opin opiskelija – Työelämä on nopeatempoisempaa, ja työaikalainsäädäntö toivottavasti vapaampaa. Työelämän viestinnässä käytetään myös entistä enemmän sosiaalista mediaa.
– Uskon, että tulevaisuuden työelämä vaatii enemmän joustavuutta ja omien taitojen kehittämistä. Toisaalta työssä on varmasti myös enemmän vaihtelua, ja oman työajan järjestäminen on vapaampaa.
4 | Aurora
kuva: hanna oksanen
Saara Nolvi psykologian väitöskirjatutkija
Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvusta on uutisoitu viime aikoina varsin näkyvästi. Niinpä ei ole mikään ihme, että monen opiskelijan mieltä kaivaa huoli töiden löytymisestä. Toki työmarkkinatilanne on tällä hetkellä haastava lukuun ottamatta muutamaa ammattiin valmistavaa koulutusalaa. Mutta enpä muista yhtään uutista, jossa olisi kerrottu, että koko Suomessa vastavalmistuneista akateemisista yhdeksän kymmenestä on töissä. Esimerkiksi Turun yliopistosta vuonna 2012 valmistuneista vain 7 prosenttia oli viime syksynä työttömänä. Seuraava argumentti yleensä on, että no joo, mutta eivät työssä olevat ole oman alansa töissä. Rekry – Turun yliopiston työelämäpalvelut seuraa useammalla eri kyselyllä valmistuneiden määrällistä ja ennen kaikkea laadullista työllistymistä. Kyselyjen perusteella 95 prosenttia vastanneista arvioi olevansa hyvin tai osittain koulutustaan vastaavassa työssä. Rekryn kyselyt ovat nykyään osa yliopiston palautejärjestelmää. Kyselyjen tuottamaa tietoa käyttävät erityisesti ohjaustyötä tekevät, mukaan lukien lukioiden opintoohjaajat, mutta tietoja hyödynnetään myös opetussuunnitelmatyössä. Kouluttautuminen, siis työmarkkinatilanteesta riippumatta, parantaa mahdollisuuksia löytää työtä. Vaan miltä näyttää tulevaisuus? Kaiken kertovaa kristallipalloa ei ole kellään, mutta tiettyjä yleisiä kehityssuuntia on nähtävissä. Esimerkkinä mainittakoon väestön ikääntyminen ja tiettyjen resurssien niukkuus. Käytännössä ainoa fakta taitaa kuitenkin olla se, että maailma muuttuu ja tiedon määrä kasvaa yhä kiihtyvällä vauhdilla. Yksi keskeisimmistä yliopistokoulutuksen tuottamista työelämätaidoista on tiedon käsittelyyn liittyvät taidot. Tämä puolestaan edistää uusien asioiden oppimista ja luo hyvän pohjan elinikäiselle oppimiselle. Akateemisen koulutuksen voidaan siis ajatella tulevaisuudessa olevan jopa vielä kannattavampi sijoitus yksilön työllistymisen näkökulmasta kuin nykyään. Tulevaisuuttaan pohtivien nuorten kannattaisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä aktiivisesti miettimään omia kiinnostuksen kohteitaan, omaa suuntaansa. Kysymykset mitä toivon, mistä pidän ja miksi auttavat usein palastelemaan omia ajatuksiaan. Valinta yliopiston tai jonkin muun opinahjon välillä sekä opiskeltava ala tulisi valita ensisijaisesti oman mielenkiinnon perusteella. Harvat valinnat kuitenkaan ovat peruuttamattomia. Aina voi täydentää osaamistaan ja löytää itselleen merkityksellisiä tehtäviä muuttuvilla työmarkkinoilla. Juha Sainio Kirjoittaja työskentelee tutkijana Rekry – Turun yliopiston työelämäpalveluissa