ViLLE-oppimisympäristöä testattiin ylioppilaskokeessa
KIRSI VAINIO-KORHONEN kirjoitti vuoden tiedekirjan Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen kirjalle Ujostelemattomat myönnettiin tammikuussa vuoden tiedekirja -palkinto. Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa on jatkumoa Vainio-Korhosen pitkäaikaiselle kiinnostukselle naisten työnteon historiaan. Kirjan kiitetään tarjoavan lukijalle ennen kertomattoman tarinan 1700-luvun arjesta Suomessa. Kätilöiden ammattikunnan historian ohella se kertoo aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. – Synnytys on universaali kokemus, joten tämä kirja kuvaa myös odottavien äitien ja synnyttäjien historiaa,Vainio-Korhonen sanoo. Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto.
Kaiken käsikirja toi ESKO VALTAOJALLE Lauri Jäntin palkinnon Vuosittain jaettava Lauri Jäntin palkinto on tunnustus merkittävästä suomenkielisestä tietokirjasta. Palkintolautakunnan mukaan avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja tiivistää Kaiken käsikirjassa 222 sivuun viihdyttävästi kaiken, mistä jokaisen ihmisen pitäisi olla tietoinen. Teos liikkuu vaivoitta kvanttifysiikan ja evoluution, aineen ja hengen kysymyksissä ja näyttää, kuinka tiedon tulvasta löydetään olennaisin. Idea kirjaan syntyikin, kun Valtaoja havahtui huomaamaan, että tietoa on tarjolla loputtomasti muutaman älykännykkäklikkauksen takana, mutta suuret synteesit puuttuvat. – Kuten kirjassa totean, tarkoitukseni ei ole tarjota minun ajatuksiani ihmisille vaan antaa tietoa, jonka pohjalta ihmiset voivat itse ajatella,Valtaoja sanoo.
Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella on kehitetty ViLLE-oppimisjärjestelmä, jota suunnitellaan ylioppilaskirjoitusten sähköistäjäksi. Massatenttiohjelman kehittäminen aloitettiin vuonna 2004. Yliopistolla ViLLEä on käytetty muun muassa tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Ohjelmaa on testattu Suomessa alakouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa sekä kansainvälisesti eri opintoasteilla parissakymmenessä eri maassa. ViLLE sisältää useita automaattisesti arvioituja tehtävätyyppejä välittömällä palautteella. Tammikuussa ViLLE pääsi testiin Mynämäen lukion englannin ylioppilaskokeen preliminäärissä. Kokeiluun osallistui 18 vapaaehtoista abiturienttia. Abiturienttien ensivaikutelmat sähköisestä ylioppilaskokeesta olivat positiivisia. Sähköinen koe mahdollistaa aiempaa monimuotoisempien kysymysten käytön. Myös vastauksissa voidaan käyttää uusia muotoja kuten multimediaa. – Ylioppilaskokeen kysymyksissä voidaan siirtyä nippelitietojen kysymisestä soveltavampaan suuntaan. Sähköinen koe voi muuttaa koko ylioppilaskirjoituskokeen luonteen, tutkija Mikko-Jussi Laakso sanoo. Ylioppilastutkintolautakunnan tavoite on avata sähköinen koemahdollisuus vuonna 2016, koko maahan sen on määrä ulottua viimeistään vuonna 2019. – Tarvitsemme kokemuksia erityyppisistä ratkaisuista. ViLLE on mielenkiintoinen, mutta ei ainoa. Kaikki kokemukset ovat meille äärimmäisen tärkeitä,Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä sanoo.
Työviikolla nukutaan huonommin Turkulaistutkijat julkaisivat tiettävästi ensimmäisenä maailmassa artikkelin, jossa on tarkasteltu vaihdevuosiikäisten naisten unen laatua erikseen työ- ja vapaa-aikana. Uniongelmat ovat tunnetusti yleisempiä vaihdevuosiikäisillä naisilla kuin nuoremmilla. Nyt saatujen tulosten mukaan uniongelmat näyttävät liittyvän erityisesti työelämän rasituksiin, sillä vaihdevuosi-ikäiset naiset raportoivat enemmän uniongelmia työviikon aikana kuin vapaa-aikanaan. – Naiset nukkuvat hyvin vapaa-aikanaan, mutta työhön liittyvät stressitekijät huonontavat unen laatua. Riittävä vapaapäivien määrä takaa toipumisen säännöllistä päivätyötä tekevillä, selvittää turkulaisen Nainen 46 -tutkimusryhmän tutkija, Turun yliopistoon väitöskirjaansa valmisteleva LL Laura Lampio. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Menopause-lehdessä.
Aurora | 5