8b luku 8 DEKAANIN HYVÄKSYNTÄÄN Yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma 13.6.20162016 RNK

Page 1

Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma Yksilöllisen oppilashuollon suunnitelmassa on kuvattu oppilaan kohdalla ilmeneviin tuen tarpeisiin puuttumista ja tuen antamista ja siihen liittyvää työnjakoa ja vastuuta. Sisältökuvaus on yhteneväinen tuen tarpeen ovaalikuvioon, jonka avulla kokonaisuus hahmotetaan.

1


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

1. KOULUSSA KÄYNTIIN JA OSALLISTUMISEEN LIITTYVÄ TUKI koulussa käynnin vaikeudet, työrauhaongelmat, sääntörikkomukset ja kurinpitorangaistukset TUEN TARPEEN KUVAUS Koulussa käynnin vaikeudet: *poissaolot *kouluvastaisuus *koulufobia *myöhästelyt *selvittämättömät poissaolot

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Poissaoloja on oppilaalla useasti esim. viikoittain toistuvana, tiettyinä viikonpäivinä tai niitä on useita tunteja tai ne ovat lisääntyneet äkillisesti ilman selkeää syytä.  Kouluvastaisuus ilmenee oppilaan käytöksessä vähättelynä, tehtävien laiminlyöntinä, yrittämisen lopettamisena, epäasiallisena käytöksenä.  Koulufobiaa epäiltäessä on selvitettävä poissaolojen syyt ja oppilaan suhtautuminen ryhmässä olemiseen ja kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen. Mahdollinen kiusaaminen on selvitettävä myös.  Myöhästelyjä on toistuvasti ja oppilas suhtautuu niihin välinpitämättömästi.  Selvittämättömiä poissaoloja on useasti ja pyynnöistä huolimatta niille ei saada huoltajan kuittausta tai oppilaan on todettu olevan päivän aikana muualla kuin koulussa ilman huoltajan antamaa pätevää syytä .

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Ensisijaisesti koulukuraattori keskustelee oppilaan kanssa sen jälkeen, kun luokanopettaja tai luokanvalvoja on todennut yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa, että puuttuminen on tarpeen. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi itse ensin sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua kuraattorilta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. Kuraattori kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Kuraattori on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja

2


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma Työrauhaongelmat: *usean opettajan tai oppilaan toistuvasti esittämä huoli työrauhan rikkomisesta *pelleily tunneilla * huomion haku

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Käyttäytyy tunneilla ja koulun tilaisuuksissa toistuvasti muita häiriten. Käyttäytymisen takia oma ja muiden oppilaiden opiskelu keskeytyy ja häiriintyy.  hakee huomiota erilaisilla tavoilla pelleillen, huudellen, äännellen tai pitäen ääntä jonkun esineen avulla  ei toistuvista kehotuksista huolimatta käyttäydy asiallisesti, vaan hakee esim. poikkeavalla esiintymisellä tai ei suostu asianmukaisesti istumaan tuolilla  esiintyy toistuvasti tunneilla sisätiloihin sopivan pukeutumisen vastaisesti hakeakseen muiden huomioita  annettu luokasta poistumismääräyksiä useasti

Sääntörikkomukset/ kurinpitorangaistukset: *kasvatuskeskusteluja ja/tai jälkiistuntoja useita *vahingonteko, vilppi tai muu teko (tarkemmin työrauhapaketissa) * kurinpitorangaistus

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  on runsaasti erilaisia sääntörikkomuksia, joista on käyty useita kasvatuskeskusteluja ja hän on saanut jälki-istuntoja tai hänelle on määrätty muita kurinpitotoimia  on vahingoittanut koulun omaisuutta tai tehnyt vilppiä tai muun rangaistavan teon  on saanut kurinpitorangaistuksia: kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen

Ensisijaisesti koulukuraattori keskustelee oppilaan kanssa sen jälkeen, kun luokanopettaja tai luokanvalvoja on todennut yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa, että puuttuminen on tarpeen. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi yhdessä erityisopettajan kanssa ensin sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua kuraattorilta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. Kuraattori kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Kuraattori on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Ensisijaisesti koulukuraattori keskustelee oppilaan kanssa sen jälkeen, kun luokanopettaja tai luokanvalvoja on todennut yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa, että puuttuminen on tarpeen. Kuraattori kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Perusasteen rehtorin mukanaolo on suositeltavaa. Kuraattori on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea 3


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma 

ARVIOINTI TUEN ONNISTUMISESTA Koulussa käynnin vaikeudet: *poissaolot *kouluvastaisuus *koulufobia *myöhästelyt *selvittämättömät poissaolot Työrauhaongelmat: *usean opettajan tai oppilaan toistuvasti esittämä huoli työrauhan rikkomisesta *pelleily tunneilla * huomion haku Sääntörikkomukset/ kurinpitorangaistukset: *kasvatuskeskusteluja ja/tai jälkiistuntoja useita *vahingonteko, vilppi tai muu teko (tarkemmin työrauhapaketissa) * kurinpitorangaistus

yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Työrauhapaketin yhteydessä on tarkemmin selvitetty oppilashuollollista tukea. Työrauhapaketissa on myös tarkempi toimintatapa, mikäli oppilasta vastaan on vireillä syyte tuomioistuimessa. Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on?

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

4


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

2. OPPILAIDEN VÄLISIIN SUHTEISIIN LIITTYVÄ TUKI koulukiusattu, koulukiusaaja, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa TUEN TARPEEN KUVAUS Koulukiusattu *koulukiusattu edelleen *ollut koulukiusattu ja se vaikuttaa asemaan ryhmässä tai asennoitumiseen muihin oppilaisiin * muiden oppilaiden asennoituminen kiusattuun on negatiivinen edelleen *syrjityksi joutumista

Koulukiusaaja *koulukiusaaja edelleen *koulukiusaaja, joka on lopettanut kiusaamisen, mutta helposti ärsyttää muita ja keksii kiusaamistapoja *koulukiusaaja, joka vaihtaa kohdetta aina kun edelliseen puututaan Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa *ei kavereita * vetäytyy yksikseen

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  koulukiusattu aikaisemmin ja edelleen oppilasta kiusataan, mutta satunnaisemmin, mahdollisesti aikaisemmin kiusanneiden oppilaiden tai muiden oppilaiden taholta  Ollut koulukiusattu, eikä ole saanut tasavertaista asemaa muihin oppilaisiin nähden oman asennoitumisensa takia. Joko pelkää joutuvansa uudelleen kiusatuksi tai hermostuu herkästi kaikesta, joka viittaa kiusaamiseen. Näkee kiusaamista kaikessa toiminnassa eikä luota oikein kehenkään.  Muut oppilaat suhtautuvat vältellen tai arkailevat kiusatun seurassa. Normaali kanssakäyminen ei onnistu.  muut oppilaat syrjivät erilaisissa tilanteissa joko näkyvästi tai peitellysti Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  kiusaa edelleen puuttumisista huolimatta  kiusaaja on lopettanut, mutta jatkaa edelleen muita ärsyttävää toimintatapaa ja liittyy helposti kiusaamistilanteisiin  kiusaa puuttumisen jälkeen uusia oppilaita ja taas uuden puuttumisen jälkeen vaihtaa kiusaamisen kohdetta

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Yksilökohtaisesta tuesta ja menettelytavoista kiusaamistapauksissa on tarkemmin Kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä suojaamisen -suunnitelmassa

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  ei ole saanut kavereita omasta luokastaan tai muista oppilaista

Ensisijaisesti koulukuraattori keskustelee oppilaan kanssa sen jälkeen, kun luokanopettaja tai luokanvalvoja on todennut yhdessä oppilaan ja tarvittaessa huoltajan

Yksilökohtaisesta tuesta ja menettelytavoista kiusaamistapauksissa on tarkemmin Kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä suojaamisen -suunnitelmassa

5


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma *kantaa kaunaa, eikä halua kavereita *riitaantuu tai hakee aina syitä muista epäonnistumisille tms.

 

ARVIOINTI TUEN ONNISTUMISESTA Koulukiusattu *koulukiusattu edelleen *ollut koulukiusattu ja se vaikuttaa asemaan ryhmässä tai asennoitumiseen muihin oppilaisiin * muiden oppilaiden asennoituminen kiusattuun on negatiivinen edelleen *syrjityksi joutumista

kanssa, että puuttuminen on tarpeen. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi itse ensin sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua kuraattorilta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. Kuraattori kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Kuraattori on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on? vetäytyy helposti muiden seurasta ja oleskelee yksinään On loukkaantunut jostakin, jonka syy on tiedossa tai sitä ei kukaan tiedä. Ei halua olla tekemisissä muiden kanssa. On saattanut riitaantua kavereiden kanssa, eikä pysty sopimaan. riitaantuu helposti muiden kanssa, syyttelee muita ja selittää omat epäonnistumisensa muiden syyksi

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

6


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma Koulukiusaaja *koulukiusaaja edelleen *koulukiusaaja, joka on lopettanut kiusaamisen, mutta helposti ärsyttää muita ja keksii kiusaamistapoja *koulukiusaaja, joka vaihtaa kohdetta aina kun edelliseen puututaan Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa *ei kavereita * vetäytyy yksikseen *kantaa kaunaa, eikä halua kavereita *riitaantuu tai hakee aina syitä muista epäonnistumisille tms.

3. TYÖSKENTELYYN LIITTYVÄ TUKI tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus, osallistuminen, välineet ja tehtävien tekeminen TUEN TARPEEN KUVAUS Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus *keskittymisvaikeuksia *ei saa aloitettua työskentelyä *ei saa valmiiksi työtään *keskeyttää, ei kuuntele *itsenäinen työskentely vaikeaa

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Ei kykene keskittymään luokkatilanteessa kuin hetkittäin. Tekee lähes koko ajan jotakin muuta kuin pyydetään. Ei tee tahallaan, yrittää keskittyä, mutta ei onnistu siinä.  työskentelyn aloittamisessa on ongelmia, ei osaa aloittaa tai käyttää oheistoimintaan paljon aikaa ennen aloittamista.  Ei saa työtään valmiiksi, jättää työn kesken, eikä koe sitä haitalliseksi. Voi yrittää tehdä, mutta ei onnistu saamaan loppuun tehtävää.  Keskeyttää jatkuvasti opetuksen jollakin omaan päähän tulleella huomiolla tai ajatuksella. Ei

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Ensisijaisesti luokanopettaja keskustelee oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä erityisopettajaan, joka selvittää mahdollisia oppimisen esteitä. Erityisopettaja voi olla mukana heti tilanteesta keskusteltaessa ja voidaan sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata. Erityisopettaja selvittää terveydenhoitajan kautta lastenpsykiatrin mukaantuloa. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua erityisopettajalta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Henkilö, johon ensisijaisesti otetaan yhteyttä, hoitaa asiaa, kunnes on yhdessä sovittu tilanteen hoitamisesta. Tärkeintä on aina sopia: 7


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

Osallistuminen: *ei osallistu tuntityöskentelyyn *ei halua tehdä töitä muiden kanssa *saa vähän aikaiseksi tunneilla

kuuntele asian käsittelyä ja kysyy siksi juuri äsken selitettyä asiaa uudelleen ja väittää, että ei ole puhuttukaan koko asiasta. Ei kykene itsenäiseen työskentelyyn. Tarvitsee ulkopuolisen tuen aloittaakseen tai kyetäkseen saamaan työn loppuun.

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Kieltäytyy osallistumisesta tuntityöskentelyyn osoittamalla sen sanoin, ilmein ja olemuksellaan  kieltäytyy jatkuvasti työskentelystä muiden kanssa ja etsii kieltäytymiselleen erilaisia syitä  ei saa aikaiseksi tunnilla mitään, koska käyttää tunnin vain oleskelemiseen, muiden kanssa seurustelemiseen tai paikallaan haaveilemiseen

yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Ensisijaisesti luokanopettaja keskustelee oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä erityisopettajaan, joka selvittää mahdollisia oppimisen esteitä. Erityisopettaja voi olla mukana heti tilanteesta keskusteltaessa ja voidaan sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata. Erityisopettaja selvittää terveydenhoitajan kautta lastenpsykiatrin mukaantuloa. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua erityisopettajalta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Henkilö, johon ensisijaisesti otetaan yhteyttä, hoitaa asiaa, kunnes on yhdessä sovittu tilanteen hoitamisesta. Tärkeintä on aina sopia:  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, 8


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

Välineet ja tehtävien tekeminen *koulutarvikkeita puuttuu *tehtäviä tekemättä *usein läksyparkissa * tekee tehtäviä huolimattomasti taitotasoonsa nähden

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Unohtaa toistuvasti koulutarvikkeitaan. Lupailuista huolimatta parannusta tilanteeseen ei tapahdu.  Tehtäviä jää tekemättä usein ja jättää myös uudelleen annetut tehtävät tekemättä. Opettaja joutuu koko ajan tarkastamaan tehtäviä ja heti valvonnan puututtua, oppilas jättää tehtävät tekemättä.  On usein läksyparkissa tehtävien laiminlyömisen takia. Tilanne on jatkuva, eikä siihen ole tullut olennaista muutosta yrityksistä huolimatta  Tekee tehtävät erittäin huolimattomasti, vaikka kykenisi parempaan. Tasossa on tapahtunut selvä suorituksen lasku. Tilanne ei ole korjautunut lupauksista huolimatta.

tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja

Ensisijaisesti luokanopettaja keskustelee oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä erityisopettajaan, joka selvittää mahdollisia oppimisen esteitä. Erityisopettaja voi olla mukana heti tilanteesta keskusteltaessa ja voidaan sopia lyhyestä jaksosta, jolla tilannetta yritetään korjata. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua erityisopettajalta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Henkilö, johon ensisijaisesti otetaan yhteyttä, hoitaa asiaa, kunnes on yhdessä sovittu tilanteen hoitamisesta. Tärkeintä on aina sopia:  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet, mikäli he eivät ole asian käsittelyssä tiiviisti mukana  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja

9


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma ARVIOINTI TUEN ONNISTUMISESTA Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus *keskittymisvaikeuksia *ei saa aloitettua työskentelyä *ei saa valmiiksi työtään *keskeyttää, ei kuuntele *itsenäinen työskentely vaikeaa Osallistuminen: *ei osallistu tuntityöskentelyyn *ei halua tehdä töitä muiden kanssa *saa vähän aikaiseksi tunneilla Välineet ja tehtävien tekeminen *koulutarvikkeita puuttuu *tehtäviä tekemättä *usein läksyparkissa * tekee tehtäviä huolimattomasti taitotasoonsa nähden

Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on?

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

4. HENKISEEN JA FYYSISEEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ TUKI syöminen, jaksaminen ja sairauden tunteet, mieliala, tupakan ja/tai päihteiden käyttö tai epäily päihteiden käytöstä TUEN TARPEEN KUVAUS Syöminen *kouluruoka jää usein syömättä *syömishäiriöitä *paino laskenut/noussut paljon

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Ei syö kouluruokaa tai syö vain valikoiden. Ruokaannokset ovat pieniä suhteessa energiantarpeeseen. Syömättömyys haittaa koulussa jaksamista ja voi johtaa muihin ongelmiin esim. herkästi riitoihin muiden kanssa tai ärtymykseen tunneilla.  Syöminen on epänormaalia, joko ahmimista tai ruuan näykkimistä tai voimakasta erittäin valikoimista. Puhuu ruuasta paljon huolehtien muiden syömisestä tai arvioi koko ajan jokaisen

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja keskustelee oppilaan kanssa huomattuaan tarpeen puuttua. Asian kartoittamisessa toimitaan terveydenhoitajan ohjeiden mukaan. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua terveydenhoitajalta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. Terveydenhoitaja kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella, mikäli ilmenee, että ongelman taustalla on laajemman selvittelyn tarvetta. Terveydenhoitaja on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään 10


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma 

ruokapalan vaikutusta omaan kehoonsa. Syömättömyys on aiheuttanut voimakasta painonlaskua tai ahmiminen lihomista.

Jaksaminen ja sairauden tunteet *usein väsynyt *psykosomaattisia oireita (vatsan, pään jne. kivut)

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  Valittaa usein väsymystä ja on kalpea ja haluton. Ei osallistu samalla tavalla kuin aikaisemmin.  Valittaa usein vatsakipua, sattumista eri puolille kehoa, päänsärkyä tai jalkakipua. Antaa vaikutelman, että kipu on lähes sietämättömän voimakasta, eikä koe selviytyvänsä ilman, että saa apua tai voi lähteä pois koulusta. Kiputilat ovat toistuvia ja niille ie aina löydy lääketieteellistä todistetta. kivut voidaan yhdistää jännittämiseen, elämäntilanteeseen tai muuhun sietokykyä koettelevaan tilanteeseen.

Mieliala *kiukkukohtauksia *aggressiivisuutta, riitelyä *impulsiivisuutta *mielialat vaihtelevat voimakkaasti

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  saa kiukkukohtauksia, joissa hän tuntuu menettävän itsensä hallinnan tai kiukuttelua on toistuvasti  riitelee ja on aggressiivinen lähes päivittäin. Ei

yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja keskustelee oppilaan kanssa huomattuaan tarpeen puuttua. Asian kartoittamisessa toimitaan terveydenhoitajan ohjeiden mukaan. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua terveydenhoitajalta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. Terveydenhoitaja kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella, mikäli ilmenee, että ongelman taustalla on laajemman selvittelyn tarvetta. Terveydenhoitaja on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarveoppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja Ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja keskustelee oppilaan kanssa huomattuaan tarpeen puuttua. Asian kartoittamisessa toimitaan terveydenhoitajan ohjeiden mukaan. Myös huoltaja tai oppilas itse voi pyytää apua terveydenhoitajalta ottamalla häneen yhteyttä suoraan. 11


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma tai äkillisesti *masentuneisuutta, alakuloa *itsetuhoajatuksia *viiltelyä

Tupakan ja/tai päihteiden käyttö tai epäily päihteiden käytöstä * jäänyt kiinni tupakasta koulussa *ollut päihtyneenä koulussa *vihjeitä päihteistä ja voimakasta päihdemyönteisyyttä

koe katumusta, eikä osaa selittää tai arvioida olotilaansa. Rauhoituttuaan voi muuttua uudelleen aggressiiviseksi.  Toimii hyvin impulsiivisesti ja tekee harkitsemattomia asioita. Voi rikkoa jotakin tai toimia vaarallisesti itsensä tai muut vaarantaen. Ei itse kykene ajattelemaan syitä ja seurauksia etukäteen.  Mielialat voivat vaihdella voimakkaasti positiivisesta negatiiviseen ja hyvin nopeasti. Mielialan muuttumiseen ei aina ulkopuolelta voi nähdä järkevää selitystä.  On olemukseltaan haluton, tahdoton ja näköalaton. Mieliala näkyy koko olemuksessa tai voi itkeskellä yksikseen. Toisaalta voi yrittää olla ylipirteä, mutta uskoutua joissakin tilanteissa, että kokee riittämättömyyttä ja alakuloisuutta. ei ehkä huolehdi ulkonäöstään eikä välitä mitä itselle tapahtuu.  ilmaisee itsetuhoisia ajatuksiaan joko vakavissaan tai leikillisesti heittäen. Kertoo mahdollisuuksista vahingoittaa itseään tai erilaisista keinoista tehdä itsemurha. Tuo esiin toivottomuutta puheissaan.  Viiltelee itseään Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  tupakan haju vaatteissa  tupakkaa mukana koulussa  jäänyt kiinni tupakoinnista  päihtyneenä koulussa  epäily päihteistä/huumeista

Terveydenhoitaja kokoaa tarvittavan asiantuntijaryhmän oppilaan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella, mikäli ilmenee, että ongelman taustalla on laajemman selvittelyn tarvetta. Terveydenhoitaja on vastuullinen asian käsittelijä, kunnes ryhmässä tehdään työnjako, jossa määritellään  yhteydenottaja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin tahoihin, joilta voidaan saada tukea  yhteydenpitäjä luokanopettajaan tai luokanvalvojaan ja heille annettavat ohjeet  yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa  tilanteen hoitamisen aikataulu, tavoitteet, tapaamiset, toimintatavat ja tuen onnistumisen arviointi ja jatkotarve  oppilashuoltokertomuksen vastuullinen kirjaaja

Tupakoinnin epäilystä on erillinen ohje. Huumeiden kokeilun tai käytön epäilystä on erillinen ohje.

12


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma ARVIOINTI TUEN ONNISTUMISESTA Syöminen *kouluruoka jää usein syömättä *syömishäiriöitä *paino laskenut/noussut paljon Jaksaminen ja sairauden tunteet *usein väsynyt *psykosomaattisia oireita (vatsan, pään jne. kivut) Mieliala *kiukkukohtauksia *aggressiivisuutta, riitelyä *impulsiivisuutta *mielialat vaihtelevat voimakkaasti tai äkillisesti *masentuneisuutta, alakuloa *itsetuhoajatuksia *viiltelyä

Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on?

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

5. ELÄMÄNHALLINTAAN JA KOTIOLOIHIN LIITTYVÄ TUKI, JONKA TARPEEN ON TUONUT ESIIN OPPILAS ITSE TAI HUOLTAJAT TAI SE ON MUULLA TAVALLA TULLUT KOULUSSA TYÖSKENTELEVIEN TIETOON yleinen elämänhallinta epätasapainossa, kaveripiiri huolestuttaa, huolenpito kotona puutteellista, suhde vanhempiin epätasapainossa, terveen kehityksen vaarantavia huolia tai muita huolia Koulun henkilöstön on toimittava lastensuojelulain mukaisesti huomatessaan lapsen terveyden, hänen tarvitsemansa turvallisuuden ja huollon vaarantuvan, joko hänen itsensä tai hänen elinolosuhteidensa aiheuttamana. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään, pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia, poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Ilmoitusvelvollisuus (lastensuojelulaki 25§) Tietyt viranomaiset ja muut henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle 13


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus on kaikilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä sekä henkilöillä, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina tai ovat toimeksiantosuhteessa, palveluksessa tai luottamustoimessa seuraavilla tahoilla:  sosiaali- ja terveydenhuolto  opetustoimi  nuorisotoimi  poliisitoimi  rikosseuraamuslaitos  palo- ja pelastustoimi  sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja  opetuksen tai koulutuksen järjestäjä  seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta  kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus ja järjestelykeskus  hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö  ·koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö. Edellä mainituilla henkilöillä on myös velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Tällaisessa tilanteessa tulee samanaikaisesti aina myös tehdä lastensuojeluilmoitus kunnan lastensuojeluviranomaisille.

TUEN TARPEEN KUVAUS Yleinen elämänhallinta epätasapainossa *ei tulevaisuuteen suuntautuneisuutta, negatiivisuutta ja haluttomuutta * epäsäännöllinen elämänrytmi, päivärytmi sekaisin *yöunet vähäiset, valvoo

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  on toistuvasti välinpitämätön ja haluton, eikä näe omalle elämälleen tavoitteita eikä unelmoi tulevaisuudesta  valvoo paljon, nukkuu päivisin, ei saa rytmiään normaaliksi tai ei jaksa/halua yrittää  mahdollinen päihteiden käyttö mukana

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Luokanopettaja/luokanvalvoja tai muu koulussa työskentelevä henkilö ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai kuraattoriin keskusteltuaan oppilaan kanssa. Oppilasta voidaan kehottaa hakemaan apua oppilashuoltohenkilöstöltä, jos hän ei halua puhua opettajien kanssa ja arvioidaan, että oppilashuoltohenkilöstöllä on paras mahdollisuus käsitellä asiaa oppilaan kanssa. Mikäli tilanne tulkitaan lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi, toimitaan viipymättä sen mukaisesti. Yhteydenotossa huoltajaan, kuullaan oppilaan mielipidettä. 14


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

Kaveripiiri huolestuttaa *muuttunut kaveripiiri, epämääräistä kaveriseuraa, salailua * poissaoloja kotoa öisin epämääräisin selityksin *rikollisuuteen liittyviä asioita (varkauksia tms., joista ei katumuksen tunteita)

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  entiset kaverit ovat vaihtuneet toisiin, eikä halua nimetä uusia kavereitaan  jää kiinni yöpoissaoloista tai on valehdellut olevansa muualla  mukana näpistyksissä, vahingonteoissa tms., mutta kokee ne vain jännittävinä ja vähättelee asiaa  mahdollinen päihteiden käyttö mukana

Huolenpito kotona puutteellista * perushuollon ongelmia (ruoka, lepo, vaatetus) *epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  nälkäinen, väsynyt  likainen, hoitamaton vaatetus  vuodenaikaan sopimaton vaatetus tai asianmukainen vaatetus puuttuu kokonaan  seksuaalisesti kiinnostunut ikätasoonsa nähden  voi olla vetäytyvä, arka, monimuotoisia oireita

Suhde vanhempiin epätasapainossa *voimakasta riitelyä ja vihanpitoa vanhempien kanssa * vanhempien avioero

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  riitaantuu jatkuvasti kotona ja on kohtuuttoman vihainen  lähtee kotoa vihapäissään, huutaa, eikä ole juuri koskaan rauhallinen  kokee vanhempien eron raskaana, on epävarma, apea mieliala tai päinvastoin yliaggressiivinen ja riehakas  mahdollinen päihteiden käyttö mukana

Oppilas itse tai/ ja huoltaja voi ottaa yhteyttä oppilashuoltohenkilöstöön (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja). Luokanopettaja/luokanvalvoja tai muu koulussa työskentelevä henkilö ottaa yhteyttä kuraattoriin. Oppilasta voidaan kehottaa hakemaan apua oppilashuoltohenkilöstöltä. Mikäli tilanne tulkitaan lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi, toimitaan viipymättä sen mukaisesti. Yhteydenotossa huoltajaan, kuullaan oppilaan mielipidettä. Oppilas itse tai/ ja huoltaja voi ottaa yhteyttä oppilashuoltohenkilöstöön (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja). Luokanopettaja/luokanvalvoja tai muu koulussa työskentelevä henkilö ottaa yhteyttä kuraattoriin tai psykologiin. Oppilasta voidaan kehottaa hakemaan apua oppilashuoltohenkilöstöltä. Mikäli tilanne tulkitaan lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi, toimitaan viipymättä sen mukaisesti. Yhteydenotossa huoltajaan, kuullaan oppilaan mielipidettä. Oppilas itse tai/ ja huoltaja voi ottaa yhteyttä oppilashuoltohenkilöstöön (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja). Luokanopettaja/luokanvalvoja tai muu koulussa työskentelevä henkilö ottaa yhteyttä kuraattoriin tai psykologiin. Oppilasta voidaan kehottaa hakemaan apua oppilashuoltohenkilöstöltä. Mikäli tilanne tulkitaan lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi, toimitaan viipymättä sen mukaisesti. Yhteydenotossa huoltajaan, kuullaan oppilaan mielipidettä. Oppilas itse tai/ ja huoltaja voi ottaa yhteyttä 15


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma oppilashuoltohenkilöstöön (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja).

Terveen kehityksen vaarantavia huolia *joku traumaattinen kokemus esim. lähiomaisen kuolema, vakava sairastuminen, onnettomuus tms. * kokee voimakasta stressiä, ahdistuneisuutta, pelkotiloja *ei harrastuksia tai harrastusten lopettaminen *muita ongelmia tai huolenaiheita

ARVIOINTI TUEN TOIMIVUUDESTA Yleinen elämänhallinta epätasapainossa *ei tulevaisuuteen suuntautuneisuutta,

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys: luokanopettaja/luokanvalvoja tai Luu koulussa työskentelevä henkilö ottaa yhteyttä kuraattoriin tai  traumaattisen kokemuksen jälkeen esittää psykologiin. Oppilasta voidaan kehottaa hakemaan apua selviytyjää, voi masentua myöhemmin oppilashuoltohenkilöstöltä. Mikäli tilanne tulkitaan  stressaantuu liiaksi tavanomaisistakin asioista ja lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden piiriin kokee ne ylivoimaisiksi tai pelkää kuuluvaksi, toimitaan viipymättä sen mukaisesti. epäonnistumista Yhteydenotossa huoltajaan, kuullaan oppilaan  pelot ja ahdistus haittaavat elämää ja mielipidettä. koulunkäyntiä tai kaverisuhteita Oppilas itse tai/ ja huoltaja voi ottaa yhteyttä  aikaisemmat harrastukset jäävät yhtäkkiä, oppilashuoltohenkilöstöön (kuraattori, psykologi, muutos on huomattava terveydenhoitaja).  mikään harrastus ei kiinnosta, ei halua osallistua aktiviteetteihin tai löydä omaa mielenkiinnon kohdetta  mahdollinen päihteiden käyttö mukana Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on?

16


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma negatiivisuutta ja haluttomuutta * epäsäännöllinen elämänrytmi, päivärytmi sekaisin *yöunet vähäiset, valvoo Kaveripiiri huolestuttaa *muuttunut kaveripiiri, epämääräistä kaveriseuraa, salailua * poissaoloja kotoa öisin epämääräisin selityksin *rikollisuuteen liittyviä asioita (varkauksia tms., joista ei katumuksen tunteita) Huolenpito kotona puutteellista * perushuollon ongelmia (ruoka, lepo, vaatetus) *epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä Suhde vanhempiin epätasapainossa *voimakasta riitelyä ja vihanpitoa vanhempien kanssa * vanhempien avioero Terveen kehityksen vaarantavia huolia *joku traumaattinen kokemus esim. lähiomaisen kuolema, vakava sairastuminen, onnettomuus tms. * kokee voimakasta stressiä, ahdistuneisuutta, pelkotiloja *ei harrastuksia tai harrastusten lopettaminen *muita ongelmia tai huolenaiheita

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

17


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma

6. OPPIMISEEN LIITTYVÄ TUKI -

yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki Tuen tarpeen selvittämisessä eri tuen tasoilla hyödynnetään opettajien tekemiä testejä ja kokeita sekä erityisopettajan testejä, joita tehdään tietyille luokka-asteille vuosittaisen suunnitelman mukaan lähinnä äidinkielessä ja matematiikassa. Tärkeintä tuen tarpeen arvioinnissa on luokanopettajan ja eri opettajien jatkuva oppilaan oppimisen seuraaminen. Myös oppilaan itse esittämä tuen tarve huomioidaan, jos kyseessä on tavoitteista selviytymisen vaikeus. Oppilaan oppimiseen liittyvästä tuesta on tarkemmin luvuissa 7.

TUEN TARPEEN KUVAUS Yleinen tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa

PUUTTUMINEN Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  oppiminen hidastuu jossakin opiskeltavassa sisällössä, mutta etenee, kun saa enemmän tukea luokassa tai kotona tai ohjataan yksilöllisesti muutama kerta

YKSILÖKOHTAINEN TUKI JA TYÖNJAKO Luokanopettaja tai aineenopettaja keskustelee oppilaan ja tarvittaessa huoltajan kanssa ja ottaa yhteyttä eritysopettajaan, jonka kanssa tukea suunnitellaan yhdessä havaitun tarpeen mukaan. Tarkemmin tuesta on oppilaan oppimisen tukea kuvaavissa luvuissa.

Tehostettu tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  oppiminen on toistuvasta tuesta huolimatta vaikeaa ja tuen tarve luokassa tai kotona ja yksilöllisesti on jatkuvaa. Eteneminen opinnoissa edellyttää paljon tukea tai muutoin ei saavuta edes minimitavoitteita

Luokanopettaja tai aineenopettaja keskustelee oppilaan, huoltajan ja erityisopettajan kanssa tuen tarpeen lisäämisestä ja siihen liittyvistä toimista. Tarkemmin tuesta on oppilaan oppimisen tukea kuvaavissa luvuissa.

Erityinen tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa *laaja-alaisia vaikeuksia saavuttaa tavoitteita tai selviytyä

Ongelman kuvaus ja puuttumiskynnys:  jatkuvasta ja laaja-alaisesta tuesta huolimatta ei kykene saavuttamaan oppimisessaan minimitavoitteita. Tarvitsee oppiaineksen yksilöllistämistä  voi tarvita tukea jonkun vamman tai erityisen vaikeuden takia koulunkäynnissään erittäin paljon tukea. Tiettyjen tavoitteiden saavuttaminen estyy vamman takia.

Luokanopettaja tai aineenopettaja keskustelee oppilaan, huoltajan ja erityisopettajan kanssa tuen tarpeen lisäämisestä ja siihen liittyvistä toimista. Tarkemmin tuesta on oppilaan oppimisen tukea kuvaavissa luvuissa.

18


Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma ARVIOINTI TUEN TOIMIVUUDESTA Yleinen tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa Tehostettu tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa Erityinen tuki *lukemisen, kirjoittamisen tai matematiikan vaikeuksia *muita oppimiseen liittyviä vaikeuksia *vaikeuksia opiskelutavassa *laaja-alaisia vaikeuksia saavuttaa tavoitteita tai selviytyä

Oppilashuoltoryhmän arviointikeskustelu lukuvuoden toiminnasta Onko yksilöllinen tuki ollut toimivaa ja riittävää? Onko oppilaiden ongelmiin puututtu riittävän ajoissa? Mitä kehitettävää toimintatavoissa on?

Kehittämistarpeet seuraavalle lukuvuodelle:

19


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.