Kotoutuminen kaupungissa – kokonaiskuva ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vuonna 2020

Kuvio 11.

Työlliset maahanmuuttajat ja suomalaistaustaiset työsuhteen määräaikaisuuden ja osa-aikaisuuden sekä ylikoulutuksen ja alityöllisyyden suhteen sekä maahanmuuton tärkeimmän syyn mukaan jaettuna en 2018, 47–48; tietolähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus

Suomalaistaustaiset yhteensä

Alityöllinen 30% 30 %

Perhesyyt tai avioliitto

25

Pakolaisuus, turvapaikan haku

20

Työ

15 10 5

Kotoutuminen kaupungissa – kokonaiskuva ulkomaalaistaustaisista Helsingissä vuonna 2020

Ylikoulutettu

74

0

Määräaikainen tai tilapäinen

Osa-aikatyössä

3.4.7 Riittävätkö rahat elämiseen?

Sijoittuminen usein työvoiman ulkopuolelle, korkea työttömyys, painottuminen työntekijäammatteihin sekä työsuhteiden osa-aikaisuus heijastuvat myös helsinkiläisten maahanmuuttajien ansiotasoon ja käytettävissä oleviin tuloihin. Jos asiaa tarkastellaan valtionveronalaisten tulojen53 kautta, nämä tulot olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla vuonna 2016 selvästi alemmat kuin suomalaistaustaisilla. 20–64-vuotiaiden helsinkiläisten maahanmuuttajien tulojen keskiarvo oli tuolloin 23 562 euroa, kun kantaväestöön kuuluvilla se oli 40 212. Molemmissa väestöryhmissä miesten tulot olivat selvästi naisten tuloja korkeammat. Suomalaistaustaisilla miehillä keskiarvo oli 46 340 ja naisilla 34 696 euroa, maahanmuuttajamiehillä 26 971 ja naisilla vain 19 825 euroa vuodessa.

Suomessa ja Helsingissä on toki myös hyvin menestyviä ja jopa erittäin varakkaita maahanmuuttajia. Tämä näkyy hyvin tulokvartiilipohjaisessa tar-

53

Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan palkkatuloihin, yrittäjätuloihin sekä muihin valti­o­veronalaisiin tuloihin. Valtionveronalaisia tuloja eivät kuitenkaan ole kaikki julkiselta sektorilta saadut sosiaaliturvaetuudet, kuten toimeentulotuki tai julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat.