3.8. Kuinka usein helsinkiläiset käyvät ravintoloissa syömässä?
Ravintolakulttuurissa on nähtävissä myös hyvin tervetulleita alueellisia muutoksia. Tämä heijastunee myös ihmisten aktiivisuuteen käydä ravintoloissa. Kivijalkakauppoja ja pieniä kahviloita ja ravintoloita syntyy jatkuvasti lisää laajenevaan kantakaupunkiin, mutta viime aikoina on ollut nähtävissä signaaleja siitä, että tällaista toimintaa on entistä enemmän syntymässä myös kantakaupungin ulkopuolelle. Kaupunkielämän näkökulmasta kiinnostava ja elävä kaupunki on siis selvästi laajenemassa.
Kaupunkikulttuurin viimeaikainen kehitys Viimeisen vuosikymmenen aikana Helsinki on noussut useissa kaupunkivertailuissa aivan kärkeen. Vaikka sijoituksilla ei sinänsä olisikaan merkitystä, keskustelu on ainakin herättänyt eri tahot tarkastelemaan omaa kaupunkiansa uudella tavalla. Ulkopuolisten esittämä kiinnostus on ollut omiaan kannustamaan kaupunkia aktiivisen kehittämisen jatkamiseen, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin.
Ravintolapäivä, niin kulunut esimerkki kuin se ehkä onkin, lienee kansainvälisesti yksi parhaiten tunnetuista kaupunkikulttuurisista ilmiöistä Helsingissä. Ravintolapäivän yksi alkuperäisistä ajatuksista oli saada ihmiset kiinnittämään huomiota esteisiin, joita esimerkiksi katuruoka kohtaa rakenteissa. Tästä näkökulmasta suuren jopa valtavirtaan ulottuneen suosion saavuttanut Ravintolapäivä pääsi tavoitteeseensa ja parhaillaan käydään keskustelua jatkosta. Alkuperäisessä neljä kertaa vuodessa järjestettävässä muodossaan Ravintolapäivä on lakannut olemasta. Seuraavat pari vuotta kertovat sen, millaisia muutoksia Ravintolapäivä lopulta sai aikaan esimerkiksi juuri Helsingin kaupunkikulttuurissa.
134
Helsingin tila ja kehitys 2016
Viimeaikaiselle kehitykselle tyypillistä on ollut kaupunkielämän rakentuminen entistä enemmän alhaalta ylöspäin.