todennäköisemmin hän sairastuu ja tätä kautta syrjäytyy vakavammin (Kortteinen & Tuomikoski 1998). Nuorisobarometrissa havaittu työttömien ja kouluttamattomien nuorten luottamuksen puute sosiaalisiin suhteisiin sisältää itseään vahvistavan kurjistumiskierteen riskin. (Ks. myös Kortteinen & Elovainio 2012; Myllyniemi 2012, 40–47.) Huolestunutta huomiota voi kiinnittää siihen, että maahanmuuttajataustaisissa ja syrjityissä nuorissa on poikkeuksellisen paljon luottamuksensa menettäneitä. Kyynisiä on etenkin niissä, jotka ovat sekä syrjinnän uhreja että tekijöitä. Myös vähemmistöön kuulumisen kokemukset liittyvät heikompaan sosiaaliseen luottamukseen. Erityisen heikkoa luottamus on niillä nuorilla, jotka kokevat kuuluvansa vähemmistöön vammaisuutensa, pitkäaikaissairautensa tai ulkonäkönsä takia.
Luottamus eri ihmisryhmiin Suomalaisten asenteita eri vähemmistöryhmiä kohtaan ei ole mitattu systemaattisesti. Saatavilla olevat asennetutkimukset koskevat pääasiassa maahanmuuttoa ja asenteita eri kansallisuusryhmiä kohtaan (ks. Magdalena Jaakkolan tutkimukset). Niinpä Nuorisobarometrissa haluttiin edellä käsitellyn yleisen luottamuksen lisäksi mitata luottamuksen tasoa eri ryhmiin. Kysymysmuotoilua ”Kuinka paljon luotat seuraaviin ihmisryhmiin?” on käytetty aiem min World Values Surveyssa, jossa tosin selvitettiin vain luottamusta eri uskontoihin ja
kansallisuuksiin kuuluviin ihmisiin. Nyt kysytyt ihmisryhmät on valittu Iso-Britannian ihmisoikeusinstituutin hyvien suhteiden viitekehyksestä.67 Nuoriin ja vanhoihin luottamiseen liittyvissä kysymyksissä käytetyt ikärajat puolestaan ovat syrjintää käsittelevästä Eurobarometrista, jossa ”nuoret” määriteltiin alle 30-vuotiaiksi ja ”vanhat” yli 55-vuotiaiksi. Kuvion 18 perusteella nuoriso on pääsääntöisesti suhteellisen luottavaista: lähes kaikki sanovat lähtökohtaisesti luottavansa mihin tahansa selvitetyistä ihmisryhmistä ainakin jonkin verran. Nuorisobarometrin tuloksissa ikä ei näytä olevan luottamuksen kannalta ratkaiseva, sillä nuorison silmissä niin nuoret kuin vanhatkin ovat ainakin periaatteessa hyvin luotettavia. Huomionarvoista on kuitenkin se, että nuoret sanovat luottavansa vielä enemmän vanhoihin kuin nuoriin ihmisiin! Tässä vastauksiin voi vaikuttaa se, että vaikka kysymyksessä puhutaan ”nuorista”, määritelmä ”alle 30-vuotiaat” kattaa periaatteessa myös lapset. Eri uskontoa tai vakaumusta edustavia kohtaan ollaan varsin luottavaisia, mutta kuitenkin 7 % osuus luottaa heihin vain vähän tai ei ollenkaan. Kysymys luottamuksesta eri uskontoa edustaviin esitettiin World Values Surveyssa 2005–2009, jossa myös Suomi oli mukana.68 Tuolloin naapurimaista Ruotsissa alle 30-vuotiaiden luottamus eri uskontoon ja eri kansallisuuksiin kuuluviin ihmisiin oli hieman korkeampaa kuin Suomessa, kun taas Virossa69 ja Venäjällä luottamus oli selvästi heikompaa.
Kuvio 18. ”Kuinka paljon luotat seuraaviin ihmisryhmiin? Ihmisiin...” (%) Paljon
Jonkin verran
Vähän
Ei lainkaan
...jotka ovat vanhoja (yli 55-vuotiaita) ...jotka ovat eri sukupuolta kuin sinä itse ...jotka ovat nuoria (alle 30-vuotiaita) ...joilla on jokin vamma tai sairaus ...jotka ovat lesboja, homoja tai bi-ihmisiä ...jotka kuuluvat eri sosiaaliluokkaan kuin sinä itse ...jotka edustavat eri uskontoa tai vakaumusta kuin sinä itse ...jotka ovat transsukupuolisia ...jotka edustavat eri etnistä ryhmää kuin sinä itse
Ei osaa sanoa 66 65 60 60 61 50 46 48 38
30 30 36 36 31 43 46 34 51
2 3 3 3 4 4 6 7 8
1 1 1 1 2 1 1 4 1
1 1 1 1 2 2 1 7 2
Tilasto-osio
55