Existens Närmat i fokus/ lähiruoka huomion keskipisteessä 3/2019

Existens 3/2019

Närmat i fokus

Lähiruoka huomion keskipisteessä

Ledare/Pääkirjoitus Att äta gott hör till livets njutningar.

Det må sen vara frågan om en enkel vardagsmåltid hemma vid köksbordet eller en gourmetmiddag med levande ljus i salong.

Men båda har en gemensam nämnare för att måltiden ska upplevas lyckad: fräscht närproducerat. Kaffeodlingar har vi inte (ännu) alldeles runt knuten, men närkokat med insikt i våra smaklökar är gott nog i den branschen.

Syöminen kuuluu elämän nautintoihin.

O l ko on s itt e n k y s e e s s ä v a at i m at on arkiateria kotona keittiönpöydän ääressä tai herkkuateria elävien kynttilöiden valossa suuressa salongissa.

Råvarorna är viktiga då vi tillreder från grunden eller köper halvfabrikat. Brödet, mjölken, grönsakerna allt gör måltiden oberoende om det är en stjärnkock som handskas med dem eller du och jag, som mest fnittrade på husalektionerna och inte förstod att ta vara på alla goda råd och recept.

Mutta molemmilla on yhteinen tekijä, jotta ateria maistuu: raikasta lähituotettua.

Kahviviljelyitä meillä ei ole (vielä) ihan nurkan takana, mutta lähikeitettyä meidän makunystyröitä hivelevää löytyy kyllä.

Raaka-aineet ovat tärkeitä, kun valmistamme ruoan alusta tai ostamme puolivalmisteita.

Leipä, maito, vihannekset tekevät kaikki ateriasta ikimuistettavan, riippumatta siitä, käsitteleekö niitä tähtikokki vai sinä ja minä, jotka enimmäkseen hihitimme kotitaloustunneilla, emmekä tajunneet kuunnella kaikkia hyviä neuvoja ja reseptejä.

Nåja livet lär, som så mycket annat.

Oberoende av utgångspunkt så kan vi lära oss att se det goda, tänka det goda och framför allt smaka det goda.

No jaa, elämä opettaa, niin kuin paljon muutakin. Lähtökohdasta riippumatta voimme oppia näkemään hyvän, ajatella hyvää ja ennen kaikkea maistamaan hyvää.

Precis som varje liv är värt en bok är jag övertygad om att varje företagare är värd en presentation i artikelform, där det framkommer annat än produkten i marknadsföringssyfte.

Ihan niin kuin jokainen elämä on kirjan ar voinen, olen vakuuttunut siitä, että jokainen yrittäjä on lehdessä esittelyn ar voinen muutenkin, eikä pelkästään tuotteensa markkinointimielessä.

Tänk så mycket alla företagare omkring oss gör för oss – så vi får ta del av livets goda.

Ajatelkaa kuinka paljon yrittäjät ympärillämme tekevät puolestamme. jotta me saamme nauttia elämän hyvästä.

I det här numret gnuggar vi smaklökarna och förundras över den kunskap och uppoffring våra företagare gör för dig och mig.

Mumsfilibabba!

Tä s s ä nu m e ro s s a h i e rom m e m a ku nystyröitämme ja ihmettelemme yrittäjämme osaamista ja uhrautumista sinun ja minun hyväksi.

Nami nami!

Utgivare/Julkaisija Existens andelslag Existens osuuskunta Köpingsvägen 14 Köpingintie Malax Maalahti Ansvarig utgivare/Vastuussa oleva julkaisija Anne Manner Texter/Tekstit Anne Manner Britt-Marie Norrgård

2

Översättningar till finska Käännökset suomeen Britt-Marie Norrgård Ombrytning/Taitto Roger Norrgård Tryck/Paino Botnia Print 2019

Existens 3/2019

ANNONS

Mat, vin och stämning

Arbetsklädda personer lassar in lunch för att orka resten av dagen.

En barnfamilj njuter av pizza. Några ungdomar umgås och läskar sig. I kväll kommer många gäster, bland annat en inbokad grupp, att låta välgjorda rätter gifta sig med precis rätt vin.

MAINOS

– Varje dag, varje årstid och varje år, håller vi oss till vårt koncept: Här ska finnas någonting för alla, och du ska känna dig välkommen precis som du är: i arbetskläder, träningsoverall och festblåsa.

Det säger Sabina och Kurt Roos på Crazy Cat i Kristinestad, medan de låter blicken svepa över nyheten, källarkabinettet.

– 15 traktorlass med sten är bortforslade, och när naturstenen blottades och husets historia blev synlig spred sig glädjen, säger de.

Kurt pekar på krokarna i taket. Troligen användes de som köttkrokar för länge sedan.

Utrymmet har även fungerat som kolkällare

och potatislager.

– Vi hittade skrumpna rester av potatis här.

Och platsen uppe i köket där jag kockar har varit tvättstuga, säger Sabina.

Hon ansvarar för köket medan maken ansvarar för den övriga helheten.

– Huset är byggt år 1837, och källaren kommer ju först, säger Kurt Roos.

Att museiverket såg positivt på restaureringen gjorde projektet möjligt. Och nu har kabinettet ökat Crazy Cats sittplatser från 50 till 82. Inomhus, vill säga. Under årets varma tid väljer många att avnjuta sin måltid, sitt kaffe eller kanske en öl på terassen. Och under marknadsdagar är det minst sagt smockat överallt.

Crazy Cat vill kombinera nytt och spännande med igenkänning och trygghet. Spänningen just nu består av nya kabinettet och det ökade utbudet av vin. Kurt är utbildad sommelier och tar sig gärna tid att berätta.

– Kort sagt ska du inte dricka vin som du dricker mjölk eller vatten till maten. Kött-

Ruokaa, viiniä ja tunnelmaa

Työpukuiset henkilöt lappaavat lounasta kitaan, jotta jaksavat loppupäivän. Lapsiperhe nauttii pitsasta. Muutama nuorukainen seurustelee ja sammuttavat janoa.

Tänä iltana saapuu monta vierasta, muun muassa ennakkotilauksen tehnyt ryhmä, joka antaa hyvin valmistettujen aterioiden sointua yhteen juuri oikean viinin kanssa.

- Jokainen päivä, vuodenaika ja vuosi, seuraamme konseptiamme: Täältä löytyy jotain jokaiselle ja olet tervetullut juuri omana itsenäsi juuri sillä hetkellä: työvaatteissa, verkkareissa tai juhla-asussa.

Tämän Sabina ja Kurt Roos ravintola Crazy Cat:issa Kristiinankaupungissa sanovat samalla kun he katselevat uutuutta, kellarikabinettia.

- 15 traktorikuormallista kiviä ajettiin täältä pois ja kun luonnonkivi ja talon historia tuli näkyviin, olimme ikionnellisia, he sanovat.

Kurt osoittaa katon koukkuja. Niitä käytettiin varmaan lihakoukkuina kauan sitten. Tilaa on myös käytetty hiilikellarina ja perunavarastona.

- Löysimme kuivuneita perunanjäänteitä täältä.

Ja yläkerran keittiö, missä minä kokkaan on ollut pesutupa. Sabina sanoo.

Hän vastaa keittiöstä ja aviopuoliso muusta kokonaisuudesta.

- Talo on rakennettu 1837, ja kellarihan tulee ensiksi, Kurt Roos sanoo.

Se, että museovirasto oli positiivinen entistä-

Existens 3/2019

“Du ska känna dig välkommen precis som du är ”

CRAZY CAT Salutorget 1 Kristinestad

eller fiskbiten ska gifta sig med vinet.

Igenkänningen består av att menyn förbättras i små steg, och favoriträtterna bibehålls.

– Dessutom är jag noga med att lära upp kockarna så att en maträtt smakar exakt som den brukar, oberoende av vem som tillrett den, säger Sabina.

Hon berättar att kunderna ibland försöker gissa vilken kock som lagat maten. Sabina är väldigt nöjd när kunderna missar. Det visar att kökets målsättning nåtts: alla lyckas med varje rätt.

– Och så har vi den principen att vi serverar bara det vi själva skulle äta. Råkar vi bränna en pizza åker den i soporna, säger Kurt.

Kauppatori 1 Kristiinankaupunki

Namnets härkomst: Crazy Cats förra plats hade tidigare hyst ”Kattpiskaren”. Cat var självklar i namnet, kort och fungerar på alla språk.

– Mitt i allt sa en av oss att nog är vi tokiga som öppnar restaurang. Och där kom Crazy-delen i namnet., säger Sabina och Kurt Roos.

Nimen syntyperä: Crazy Cat:in entisessä paikassa oli ollut ”Kissanpiiskaaja”. Cat oli selvä osa nimeä, lyhyt ja toimii kaikilla kielillä.

- Kesken kaiken yksi meistä sanoi, että kyllä me olemme hulluja kun avaamme ravintolan. Ja siitä Crazy- osa tuli nimeen, Sabina ja Kurt Roos sanovat.

www.crazycat.fi 06 2213100

Foto/kuva: Studio Sara

“Olet tervetullut juuri omana itsenäsi ” miseen, teki projektista mahdollisen. Ja nyt kabinetti on lisännyt Crazy Cat:in istumapaikkojen määrää 50:stä 82:een.

Sisätiloissa, huomauttakaamme. Vuoden lämpimänä aikana monet nauttivat ateriansa, kahvinsa tai ehkä oluensa terassilla. Ja markkinapäivinä joka paikka on täytetty.

Crazy Cat haluaa yhdistää uutta ja jännittävää tuttuun ja turvalliseen. Jännitystä luo juuri nyt uusi kabinetti ja suurempi valikoima viinejä.

Kurt on koulutettu viinien tuntija ja kertoo niistä mielellään.

- Lyhyesti sanoen meidän ei pitäisi juoda viiniä kuin maitoa tai vettä ruokailun yhteydessä.

Lihan- tai kalanpalan tulee solmia liitto viinin kanssa.

Tuttu tunne koostuu siitä, että ruokalistaa parannetaan pienin askelin ja suosikkiruokalajit pysyvät.

- Sitä paitsi olen tarkka opettamaan kokkimme, jotka tekevät ruoan, niin hyvin, että ruokalaji maistuu aina tarkalleen samalta, huolimatta siitä kuka sen on tehnyt, Sabina sanoo.

Hän kertoo, että asiakkaat joskus yrittävät arvata kuka kokeista on tehnyt ruoan. Sabina on tyytyväinen, jos he arvaavat väärin. Se osoittaa, että keittiön tavoite on saavutettu: kaikki onnistuvat jokaisella aterialla.

- Ja sitten meillä on periaatteena, että tarjoilemme vain sen minkä itsekin söisimme. Jos satumme polttamaan pitsan se joutuu roskiin, Kurt sanoo.

3

ANNONS

Prisbelönt hantverk

Hon inspirerar. Hon lyfter fram hantverket. Hon är f lerfaldigt prisbelönt och lovordar teamet hon har runt sig.

Maria Vestergård föredrar att vara doldis, och är samtidigt glad över de sju priser och utmärkelser Aroma och hon själv fått.

– Jag drömde om att ha ett eget kafé. När jag hörde att Andreas Knip skulle öppna butik i Saluhallen i Vasa, stegade jag in som nyutexaminerad restaurangförman på hans bageri och sa att det jobbet måste jag ha.

Det fick hon. När hon senare fick chansen att köpa sin arbetsplats fanns ingen tvekan.

Maria Vestergård hade affärsplanen klar och lät kreativiteten blomma. Inredningen fick med arkitekthjälp gå i gammal stil för att passa Saluhallen, och för många kändes nog

kaféet som ett vardagsrum.

– Min tanke var hela tiden att bygga upp ett koncept. När det var gjort var jag liksom färdig och då sålde jag.

Efter en tid såg hon i dagstidningen en annons om en utbildning till restaurangkonditor i Jakobstad. Hon sökte och blev antagen.

Extra tacksam var hon för läraren med arbetserfarenhet från Stockholm, eftersom staden alltid varit förebilden framför andra.

– Jag brann av iver att testa nya recept och hade visionen om det egna bageriet i bakhuvudet. Under utbildningen blev jag bekant med en fantastisk yrkesmänniska som jag ville anställa för att köra igång Aroma.

Hon sa ja, och så körde vi igång.

Maria skrattar till. Hon vet att de flesta grundar företag först och anställer sen om extra krafter behövs. Hon gjorde tvärtom.

“Jag brann av iver att testa nya recept ” känslan…

Aroma bygger sin verksamhet på hantverk och rena råvaror. Och det här gillar kunderna så mycket att de anmälde bageriet till tävlingen Finlands bästa bageri.

– Vi blev kontaktade av en TV-produktion från Helsingfors. De ville ha Aroma i den tevesända tävlingen. Jag sa nej. Men en person kom hit, och lämnade inte bageriet förrän jag skrivit på kontraktet.

Motviljan byttes till intresse när Maria insåg att hennes bageri kan klara sig långt i tävlingen. Och när segern var Aromas var hon allra gladast över den synlighet hantverket fick.

– Och för mitt teams skull – kunniga personer med sund yrkesstolthet.

Unga människor frågar Maria till råds inför en eventuell företagarbana.

– Jag uppmuntrar och säger javisst, förutsatt att du brinner för din verksamhet till 100 procent. 99 räcker inte.

Aromas värld enligt hemsidan: En värld av sura degar och glada bagare. Foto: Nathalie Aurén.

AROMA Koivulahti Vaasa keskusta Kivihaka

Kvevlax Vasa centrum Stenhaga

En upplevelse i Stockholm inspirerade fram visionen på hemmaplan.

– Jag steg in i ett bageri på Valhallavägen och fick en upplevelse som jag tyckte att österbottningarna bara måste få ta del av. Doften, smakerna, inredningen, – ja,

Aroman maailma kotisivun mukaan: Maailma happamia taikinoita ja iloisia leipureita.

Kuva: Nathalie Aurén.

MAINOS

www.aroma.fi

Palkittu käsityö

Hän inspiroi. Hän tuo esille käsityön.

Hän on monesti palkittu ja ylistää ympäröivää tiimiään.

Maria Vestergård ei halua olla julkkis, mutta on samalla iloinen seitsemästä omista ja Aroman saamista palkinnoista.

- Un e k s i n o m a s t a k a hv i o s t a . Ku n kuulin, että Andreas Knip avaisi kaupan Kauppahalliin astelin juuri valmistuneena ravintolaesimiehenä hänen leipomoonsa ja sanoin, että se työ minun täytyy saada.

Ja hän sai sen. Kun hänelle myöhemmin tuli tilaisuus ostaa työpaikkansa hän ei epäröinyt.

Maria Vestergårdilla oli liikesuunnitelma valmiina ja antoi luovuuden kukkia. Sisustus sai arkkitehdin avulla olla vanhanaikainen sopiakseen Kauppahalliin ja monesta kahvio tuntui olohuoneelta.

- Ajatukseni oli koko ajan rakentaa konsepti.

Kun se oli tehty olin ikään kuin valmis ja silloin myin.

Jonkun ajan kuluttua hän näki ilmoituks en päivälehdessä ravintola-

4

kondiittorikoulutuksesta Pietarsaaressa.

Hän haki ja pääsi. Erityisen tyytyväinen hän oli siitä, että opettajalla oli työkokemusta Tukholmasta, koska se kaupunki on ollut esikuva edellä muita.

- Olin intoa täynnä päästä kokeilemaan uusia reseptejä ja visio omasta leipomosta oli jo takaraivossa. Opiskelun aikana tutustuin ammattilaiseen, jonka halusin palkata avatakseni Aroma leipomon. Hän sanoi kyllä ja niinpä aloitimme.

Maria naurahtaa. Hän tietää, että useimmat perustavat yrityksen ensin ja palkkaavat apua sitten kun lisävoimia tarvitaan. Hän teki päinvastoin.

Kokemus Tukholmassa inspiroi vision kotimaassa.

- Astuin sisälle kahvioon Vallhallatiellä ja sain kokemuksen, jonka halusin jakaa Pohjanmaalaisten kanssa. Tuoksut, maut, sisustus… - jaa, koko tunnelman.

Aroman toiminta perustuu käsityöhön ja puhtaisiin raaka-aineisiin. Ja tästä asiakkaat pitävät, niin paljon että he ilmoittivat

“Olin intoa täynnä päästä kokeilemaan uusia reseptejä” l e ip om on ” Su om e n p ar a s l e ip om o” -kilpailuun.

- Tv-tuottaja Helsingistä otti meihin yhteyttä.

Hän halusi Aroman mukaan kilpailun tvlähetykseen. Minä sanoin ei. Mutta yksi henkilö tuli tänne eikä lähtenyt leipomosta ennen kuin olin allekirjoittanut sopimuksen.

Vastenmielisyys vaihtui kiinnostukseen, kun Maria oivalsi, että hänen leipomonsa voi pärjätä hyvin kilpailussa. Ja kun Aroma oli voittanut, hän iloitsi eniten sitä, kuinka hyvää mainosta käsin tekeminen oli saanut.

- Ja tiimini puolesta – osaavat henkilöt, jotka omaavat terveen ammattiylpeyden.

Nuoret ihmiset kysyvät neuvoja Marialta kun alkavat suunnitella omaa yritystä.

- Minä kannustan ja sanon totta kai, jos uskot toimintaasi 100 prosenttisesti. 99 ei riitä.

Existens 3/2019

ANNONS

Lokalt rostat specialkaffe – en smakupplevelse

Det började i ett garage. I dag rostar Roger´s Coffee specialkaffe i Jakobstads centrum. I kafeterianrestaurangen Fiika kan gästerna avnjuta eller köpa hem nymalet specialkaffe – och till och med mala själv.

MAINOS

En av specialiteterna bär namnet Jakobstads Blend – ett specialkaffe som även levereras till butikshyllor i nejden.

– Jakobstads Blend är min gåva till ortsborna.

Råvaran är kvalitetskaffe från Brasilien och Costa Rica, säger Roger Snellman, som driver Roger´s Coffee.

Och där sammanfattar han samtidigt sin önskan: att kunna erbjuda specialkaffe av hög kvalitet i sin hemtrakt.

– För benämningen specialkaffe krävs att

minst 80 av 100 möjliga poäng uppnås.

Smak, arom, eftersmak, munfyllnad är bara några exempel på allt som testas enligt internationell standard.

Roger´s Coffee rostar specialkaffe i tre styrkor, eftersom en del föredrar ett ljusare kaffe medan andra gärna dricker mörkrostat.

Olika underarter av bönorna Arabica och Robusta, liksom vilken process den råa bönan genomgått, ger variation i smakerna.

– Jag ville skapa ett eget brand, bygga upp en egen verksamhet. Vid ett tillfälle besökte jag ett nyöppnat, litet kafferosteri i Helsingfors.

Där vaknade nyfikenheten. Han hade ingen att fråga, eftersom små rosterier var ytterst ovanliga. Men genom Google öppnade sig en värld av information.

– Jag upptäckte att kaffe är den näst största handelsvaran efter olja. Och att man dricker kaffe i hela världen, oberoende av religion

“ Jag upptäckte att kaffe är den näst största handelsvaran efter olja” och nationalitet.

Och så det avgörande: ”Om andra kan, så varför inte jag?”

möjlighet för var och en att äta lunch, ta en kaffe med tilltugg, umgås eller bara unna sig en avkopplande stund.

Konferensutrymmena välkomnar grupper, och kaffeprovning och kurser ordnas då och då.

– Det är både smakupplevelsen och intresset för kaffebönans väg från träd till kopp som intresserar. Yngre människor har i regel aldrig sett en rå kaffeböna.

Det har äldre generationer däremot. Tidigare både rostade man och malde kaffet hemma.

Garaget godkändes som livsmedelslokal, och med tiden vaknade visionen att skapa ett offentligt vardagsrum mitt i stan. Visionen är numera verklighet. Cirka hundra platser inomhus och lika många utomhus skapar

Paikallisesti paahdettua kahvia – makuelämys

Se alkoi autotallissa. Tänä päivänä Roger´s Coffee paahtaa erikoiskahvia Pietarsaaren keskustassa. Kahvila – ravintola Fiikassa vieraat voivat nauttia vastapaahdettua kahvia tai ostaa sitä kotiin – ja jopa jauhaa sitä itse.

tummapaahtoista. Arabica ja Robusta papujen eri alalajit sekä minkä prosessin ne ovat käyneet läpi, antavat eri makuja.

- Halusin luoda oman brändin ja rakentaa oman toiminnan. Kerran vierailin pienessä vasta-avatussa kahvipaahtimossa Helsingissä.

Siellä uteliaisuus heräsi. Hänellä ei ollut keneltä kysyä, koska pienet paahtimot olivat tosi harvassa. Mutta Googlen kautta avautui

maailma täynnä tietoa.

- Huomasin, että kahvi on maailman toiseksi suurin kauppatavara öljyn jälkeen. Ja että kahvia juodaan koko maailmassa, uskonnosta tai kansalaisuudesta piittaamatta.

Ja sitten vielä se ratkaisevin kysymys. ”Jos muut osaavat, miksen minäkin?”

Autotalli hyväksyttiin elintarviketilaksi ja

Yksi erikoisuuksista on nimeltään Pietarsaaren Blend – erikoiskahvi, jota myös viedään alueen kaupanhyllyille.

- Pietarsaaren Blend on minun lahjani paikallisille. Raaka-aineena on laatukahvia Brasiliasta ja Costa Ricasta, Roger Snellman, joka pitää Roger´s Coffee:ta sanoo.

Ja siinä hän samalla kiteyttää toiveensa: tarjota korkealaatuista erikoiskahvia omalla kotipaikkakunnallaan.

- Saadakseen käyttää erikoiskahvi-nimeä vaaditaan, että vähintään 80 sadasta pisteestä kertyy. Maku, aromi, jälkimaku on vain muutama esimerkki siitä mitä kansainvälinen standardi vaatii.

Roger´s Coffee paahtaa kolmen voi m a k kuu d e n e r i koi s k a hv i a , ko s k a toiset haluavat mieluummin vaaleampaa kahvia, kun toiset taas mielellään juovat

“Huomasin, että kahvi on maailman toiseksi suurin kauppatavara öljyn jälkeen” Existens 3/2019

Light, medium eller dark är de rostningar Roger´s Coffee gör. Washed, honey eller natural säger vilken process som ligger bakom den råa bönan som rostas här. Olika arter av bönor spelar också stor roll för smakupplevelsen, avslöjar Roger Snellman.

Roger´s Coffee tekee light medium tai dark paahtoja. Washed, honey tai natural kertoo mikä prosessi on täällä paahdetun raa´n pavun takana. Eri papulajitkin ovat suuressa roolissa makuelämykselle, Roger Snellman paljastaa.

ajan kuluessa heräsi visio luoda olohuone keskelle kaupunkia. Visio on nykyään totta.

Noin sata paikkaa sisällä ja yhtä monta ulkona luo mahdollisuuksia jokaiselle syödä lounasta, juoda pullakahvit, tavata tai vain antaa itselleen luvan rentoutua.

Kokoustilat toivottavat ryhmät tervetulleiksi ja kahvimaistiaisia ja kursseja järjestetään silloin tällöin.

- Sekä makuelämys että kahvipavun tie puusta kuppiin kiinnostaa. Nuoremmat ihmiset ovat harvoin nähneet raakoja kahvipapuja.

Vanhempi sukupolvi sitä vastoin on. Ennen sekä paahdettiin että jauhettiin kahvi kotona.

ROGER’S COFFEE Storgatan 13 Jakobstad Isokatu 13 Pietarsaari www.fiika.fi 044 9988667

Foto/kuva: Roger’s Coffee

5

ANNONS

Gråalen ger bästa smaken

Att öppna dörren till rökugnen och känna värmen och doften välla ut. Det är bästa stunden i hela arbetsprocessen, säger Emilia Vikman och Dennis Storfors på Herrgårds köttrökeri i Malax.

Det ögonblicket rymmer så mycket. Alveden har gett värme och äkta röksmak. Det inhemska köttet håller den kvalitet som förväntats. Det är nu smakprovet ska visa hur varje arbetsmoment lyckats.

– Vi smakar på varje färdig sats för att vara säkra på att allt är som det ska. Inhemskt kött är ett självklart val, och det är hela bitar vi ska ha, inget hoppressat. Även om köttet kommer till rökeriet i stora, hela stycken kan slutprodukten falla i bitar på grund av en naturlig fettstrimma som råkar gå genom en skinka, till exempel.

MAINOS

Emilia Vikman visste redan som liten att hon en dag skulle ta över köttrökeriet.

– Jag växte in i arbetet på ett positivt sätt. Med en ivrig jägare och köttrökare som pappa fick jag tidigt lära mig visdomen ”Det är lätt att avlossa ett skott, efter det börjar det stora arbetet”.

Sina kunskaper har hon i vuxen ålder byggt på.

Sambon Dennis Storfors tänkte fortsätta som kranförare efter tjänstledigheten under byggnadsskedet. Men dagen då rökeriet inte skulle behövt honom kom inte.

– När jag tog över år 2011 rökte Herrgårds bara privat inlämnat kött. Det kändes som en självklarhet att fortsätta, men jag visste att det i dag krävs mer än så för att kunna leva på verksamheten, säger Emilia Vikman.

I dag finns Herrgårds produkter i många butikshyllor. Leveranserna ut till butikerna är numera tyngdpunkten i verksamheten.

– Att få röka även åt privatkunder kräver skilda utrymmen och ugnar. Det var en stor satsning för oss att bygga för båda delarna, men vi ångrar absolut inte att vi gjorde så.

Komplementet ger väldigt mycket glädje.

Paret gillar kontakten med jägarna, och det gemensamma intresset för allt vad jakten inbegriper ger många givande pratstunder.

Både Emilia och Dennis har jaktkort men ytterst lite fritid.

I Herrgårds köttrökeri råder gör-det-självprincipen i alla tänkbara moment.

– En person kontaktade oss för att erbjuda flis.

Vi var som två frågetecken. Va? Flisar gör man väl själv?

Ja, åtminstone här. Båda berömmer det goda samarbetet med skogsvårdsföreningen. Rökeriet får köpa gråal i närområdet. Flisningen sköter Dennis med rökeriets flisningsmaskin.

– Ett tag fantiserade vi om att själva ta oss till skogs och avverka veden också, men den tidskrävande detaljen måste vi nog skippa.

Dessutom torkar maskinellt avverkad ved bättre.

HERRGÅRDS KÖTTRÖKERI SAVUSTAMO Söderfjärdsvägen 14 Malax Söderfjärdintie 14 Maalahti www.herrgards.fi 050 3740362

Harmaalepän savusta paras maku

Koko työprosessin paras hetki on, kun avaa savu-uunin oven ja tuntee lämmön ja sen tuoksun, Emilia Friman ja Dennis Storfors sanovat He r rg årds i n l i has av ust amo ss a Maalahdessa.

Siihen hetkeen mahtuu niin paljon. Lepän polttopuut ovat antaneet lämpöä ja aitoa savun makua. Kotimainen liha on odotettua laatua. Nyt makukoe näyttää miten jokainen työmomentti on onnistunut.

- Maistamme jokaista valmista erää ollaksemme varmoja, että kaikki on niin kuin olla pitää. Kotimainen liha on itsestään selvä valinta ja haluamme kokonaisia paloja, ei mitään kokoon puristettua.

Vaikka liha tulee savustamolle kokonaisina, suurina paloina, lopputuote voi mennä palasiksi luonnollisen rasvaviivan takia, jos se sattuu läpäisemään esimerkiksi kinkun.

Emilia Vikman tiesi jo pienenä, että hän jonain päivänä jatkaa savustamon työtä.

- Kasvoin työhön positiivisella tavalla. Sain aikaisin oppia isältäni, joka on innokas metsästäjä ja lihan savustaja, viisaat sanat ”On helppoa ampua laukaus, sen jälkeen suurin työ alkaa”. Niiden sanojen mukana tuli paljon osaamista, joita hän vielä aikuisena on kasvattanut.

Avomies Dennis Storfors aikoi jatkaa nosturin kuljettajana rakennusvaiheen virkavapauden jälkeen. Mutta sitä päivää, kun savustamo ei häntä tarvitse, ei vielä ole tullut.

6

“Jag växte in i arbetet på ett positivt sätt”

“Kasvoin työhön positiivisella tavalla”

Emilia Vikman och Dennis Storfors byggde två avdelningar i Herrgårds köttrökeri, för att kunna röka kött för butiksförsäljning och även ta emot privat inlämnat kött för rökning.

Emilia Vikman ja Dennis Storfors rakensivat kaksi osastoa Herrgårdsin savustamoon, jotta voisivat savustaa lihaa kaupanmyyntiin sekä vastaanottaa yksityisiltä lihaa savustettavaksi.

Foto/kuva: Herrgårds köttrökeri

- Kun minä otin ohjat vuonna 2011 Herrgårds savusti vain yksityisten lihaa. Tuntui itsestään selvältä jatkaa, mutta tiesin, että tänä päivänä vaaditaan muutakin elääkseen toiminnalla, Emilia Vikman sanoo.

Tänään Herrgårdsin tuotteita löytyy monelta kaupanhyllyltä. Toimitukset kauppoihin ovat nykyään toimintamme pääpiste.

- Jotta saamme myös savustaa yksityishenkilöille, se vaatii eri tiloja ja uuneja. Se oli meille suuri panostus rakentaa molemmille asiakasryhmille, mutta emme lainkaan kadu, että teimme sen.

Täydennys luo paljon iloa. Savustamon omistava pari pitää kontaktista metsästäjiin, ja yhteinen metsästysharrastus luo monta antoisaa juttutuokiota.

S ekä Em i l i a l l a ett ä D enni ks el l ä on metsästyskortti, mutta tosi vähän vapaaaikaa.

Herrgårdsin savustamossa tehdään kaikki itse, joka työmomentissa.

- Eräs henkilö otti meihin yhteyttä tarjotakseen haketta. Olimme kuin puulla päähän lyötyjä. Mitä? Hakehan tehdään itse?

Niin ainakin täällä.

Molemmat kiittävät metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Savustamo saa ostaa harmaaleppää lähialueelta. Dennis muuttaa sen hakkeeksi savustamon omalla hakekoneella.

- Yhdessä välissä kuvittelimme, että menisimme itse metsään hakkaamaan puut, mutta se on liian aikaa vievää, joten sen saimme unohtaa. Sitä paitsi koneella hakattu puu kuivuu paremmin.

Existens 3/2019

ANNONS

Mat värdig världsarvet

Havets vågor toppas av vitt skum.

Ovanför seglar vita moln med god fart. Djupgröna skogar har fått inslag av sprakande gult och rött.

Den utsikten har Berny´s matgäster, alldeles vid porten till Kvarkens världsnaturarv och intill den mäktiga Replotbron.

– Vi kastar ofta ett öga ut genom det stora fönstret, vi också, säger Berny´s ägare Patricia

“Det är naturligt för oss att servera mycket fisk”

MAINOS

Nedergård och Tommy Pellas.

De har drivit restaurangen i drygt två år, och läget är perfekt för både restaurangen och dem personligen. Båda har arbetat ombord på fartyg mellan Finland och Sverige under många år.

– När vi fick möjligheten att köpa Berny´s kändes allt rätt. Vi hade letat en tid, och här har vi närheten till havet och dessutom en rymlig byggnad som ger oss fina möjligheter att förverkliga våra idéer.

Alla idéer har samma mål: att ge gästerna bästa tänkbara upplevelse. Smaklökarna bör bekräfta det som näsborrarna och ögonen redan upplevt, inredningen och dukningen bör göra stunden vid bordet angenäm, och varje gäst ska känna sig varmt välkommen.

Tommys passion för matlagning och Patricias intresse för människor samverkar för att ge varje gäst en helhet att minnas.

– Orsaken till att vi valt att driva vår egen restaurang är möjligheten att vara kreativa.

Vi vill se hur bra vi kan vara, säger Patricia Nedergård.

Båda är innerligt tacksamma över personalen, som består av ansvarsfulla personer.

över vågorna. Ett fascinerande skådespel bjuder blixtar och dunder på.

Kombi nat i one n s ma k l i g må lt i d o ch fascinerande vyer har såväl inhemska som utländska gäster upptäckt.

– Företag brukar bjuda sina utländska gäster på middag och bastu. Också grupper från närmare håll bokar in sig i våra kabinett. Och den som föredrar kaffe och smörgås eller kaffebröd, brukar välja kaféet.

Och väldigt många tar del av utställningen om världsnaturarvet.

– Med tanke på läget är det naturligt för oss att servera mycket fisk. Men köttälskaren ska också bli både nöjd och mätt, och när jag lagar vegetarisk mat brukar jag tänka efter vad jag själv skulle vilja äta, säger Tommy Pellas.

Kreativiteten får blomma lite extra i köket när det lider mot jul och påsk. Den som ätit julbord eller påskbord på Berny´s vet hur välgjort och överdådigt det är, och vilken uppfinningsrikedom kocken har.

BERNY’S Replotvägen 2 Korsholm Raippaluodontie 2 Mustasaari www.bernys.fi 06 3521200

Tommy Pellas och/ja Patricia Nedergård.

Foton/kuvat: Berny´s.

Och den som återkommer flera gånger under året får naturens växlingar på köpet. När isen lägger sig och snön faller är världen utanför fönstret en gnistrande vit skönhet. När kung Bore motas av våren, sänder solen sitt glitter

Maailman perintöalueen arvoista ruokaa

Valkoiset aallonharjat merellä.

Yllämme valkoiset pilvet purjehtivat hyvää vauhtia. Syvänvihreät metsät ovat saaneet räikeän keltaisia ja punaisia läiskiä.

S ellainen on B ernyn r uokavieraiden näköala, aivan Merenkurkun maailmanluontoperintöalueen portilla ja mahtavan Raippaluodon sillan kupeessa.

- Mekin vilkaisemme usein ikkunasta, Bernyn omistajat Patricia Nedergård ja Tommy Pellas sanovat.

Ravintola on ollut heidän noin kaksi vuotta ja paikka on sopiva ravintolalle ja heille henkilökohtaisesti. Molemmat ovat olleet töissä Suomen ja Ruotsin väliä ajavilla aluksilla monta vuotta.

- Kun saimme mahdollisuuden ostaa Bernyn kaikki tuntui oikealta. Olimme etsineet omaa paikkaa jo hetken ja tässä saimme meren läheisyyden ja lisäksi avaran rakennuksen, joka suo meidän toteuttaa ideoitamme.

Kaikilla ideoilla on sama tavoite: antaa kävijöille paras mahdollinen kokemus.

Existens 3/2019

Makuaistin tulee todentaa se minkä nenä ja silmät jo ovat havainneet, sisustuksen ja kattauksen tulee tehdä hetkestä pöydän ääressä miellyttävän ja jokaisen vieraan tulee tuntea itsensä lämpimästi tervetulleeksi.

“Meille on luonnollista tarjoilla paljon kalaa” Tommyn intohimo tehdä ruokaa ja Patrician kiinnostus ihmisistä luovat yhdessä jokaiselle vieraalle ikimuistettavan kokonaisuuden.

- Syy siihen, että päädyimme hankkimaan oman ravintolan, on, ett ä s e ant aa mahdollisuuden olla luova. Haluamme selvittää kuinka hyviä voimme olla, Patricia Nedergård sanoo.

Molemmat ovat kiitollisia vastuullisesta henkilökunnastaan.

ja kylläisinä, ja kun valmistan kasvisruokaa, mietin mitä itse haluaisin syödä, Tommy Pellas sanoo.

Luovuus saa kukoistaa entisestään, kun joulu ja pääsiäinen ovat tulossa. He, jotka ovat syöneet Bernyn joulupöytää tai pääsiäispöytää tietävät kuinka hyvin valmistettua ja ylellistä kaikki on, ja miten kekseliäs kokki on.

Ja hän, joka palaa useamman kerran vuodessa, saa luonnon vaihtelut kaupan päälle. Kun jää peittä meren ja lumi peittää kaiken, maailma ikkunan ulkopuolella on säteilevä valkoinen

kauneus. Kun kevät ajaa Pakkasherran tiehensä, auringon säteet välkkyvät taas aalloilla. Kunnon ukonilma tarjoaa kiehtovan näytelmän. Hyvän aterian ja kiehtovien näkymien yhdistelmä ovat lumonneet sekä kotimaisia että ulkomaalaisia vieraita.

- Yritykset tarjoavat tavallisesti vierailleen päivällisen ja mahdollisuuden saunomiseen.

Myös lähempää tulevat ryhmät varaavat kabinettejamme. Ja jos mieluummin valitsee kahvia ja voileipää tai pullaa, voi valita kahvilan palveluja. Ja monet tutustuvat samalla maailmanluontoperinnön näyttelyyn.

Berny’s och Världsarvsporten under samma tak.

Berny’s ja Maailmanperintöportti ovat saman katon alla.

- Jos ajattelemme ravintolamme sijaintia, meille on luonnollista tarjoilla paljon kalaa. Mutta lihansyöjillekin pitää löytyä vaihtoehtoja, jotka pitävät heidät tyytyväisinä

7

ANNONS

Det började med grannens björk

En parvel på tre-fyra år stegade iväg till grannarna och sågade ner en björk.

– Grannarna kom ut och frågade vad jag håller på med. Och då förklarade jag sakligt att jag be-hövde virke för att att bygga mitt bageri.

Andreas Knip i Kvevlax, Korsholm, visste tidigt vad han ville bli. Han hade hört om pappas morfar som drev sitt bageri redan på 1800-talet, och dottern som fortsatte med verksamheten fram tills krigstidens brist på råvaror tvingade henne att sluta.

Andreas valde bagaryrket med allt vad det innebär, även nattarbetet.

– En morgon möttes mina föräldrar av 240

MAINOS

“Jag hade nog bara tänkt baka ensam”

När Andreas Knip i vuxen ålder byggde sitt bageri lät han grannarnas gårdsträd stå. Och numera är rekordet med de 240 gifflarna rejält passerat. Åtminstone sett till den totala mängden som bakas varje natt.

– Vi har ett väldigt stort antal produkter. Och i egenskap av närbageri levererar vi färskt bröd och kaffebröd sex dagar i veckan.

Bröd, kaffebröd och konditorivaror levereras till en mängd affärer, lunchrestauranger och kaféer.

– Dessutom håller vi naturligtvis våra egna kaféer med alla bakverk som behövs. Vid vuxeninstitutet öppnar vi om höstarna i samband med att kurserna kör i gång. Vid

Korsholms hvc behövs kafé-verksamheten året om.

– Om jag kunde börja om skulle jag resa mer, kanske arbeta utomlands ett tag. Men efter att du satt grävskopan i jorden håller du dig snällt hemmavid.

Han berömmer den 25 personer starka personalen.

– Jag hade nog bara tänkt baka ensam, och senare tillsammans med min fru. Men det

är svårt att stå på bromsen när kunderna vill beställa. Det är efterfrågan som gjort att verksamheten vuxit, och självklart är det glädjande att så många uppskattar det vi gör.

Andreas ler varmt när han berättar att frun, utbildad bagare och konditor i sitt fädernesland Estland, också arbetar i företaget. Sen barnen föddes har pappa valt att ägna mer tid åt familjen.

Och ja, de två döttrarna bakar ibland om lördagskvällarna.

ANDREAS KNIPS HEMBAGERI ANDREAS KNIPSIN KOTILEIPOMO Kvevlax Korsholms vuxeninstitut Korsholms hvc

Koivulahti Mustasaaren aikuisopisto Mustasaaren tvk

www.netikka.fi/andreasknip 06 3460820

Kaikki alkoi naapurin koivusta

Kolme-neljävuotias pikkupoika asteli naapuriin ja kaatoi koivun.

– Naapurit tulivat kysymään mitä oikein teen. Ja silloin selitin heille asiallisesti, että tarvitsen rakennuspuuta koska rakennan leipomoni.

Andreas Knip Koivulahdessa, Mustasaaressa, tiesi aikaisin mitä hän haluaa tehdä isona.

Hän oli kuullut isänsä isoisästä, jolla oli oma leipomo 1800-luvulla, ja tyttärestä, joka

“Olin kyllä ajatellut leipoa yksin” jatkoi toimintaa kunnes sota-aikojen raakaaineenpuute pakotti hänet lopettamaan.

Andreas valitsi leipurin ammatin kaikkine mausteineen, myös yötyön.

– Eräänä aamuna vanhempiani odotti 240 vehnäsarvea keittiössä. ”Ei, mitä teemme kaikilla näillä?” oli ensireaktio.

Tämän Andreas suoritti 10-12-ikäisenä.

4H:ssa hän oli oppinut laskemaan sisältöjen määrät leivottaessa.

– Myin leivonnaisiani markkinoilla, ja lauantaisin seisoin maitolavalla ja myin vastaleivottua niille, jotka olivat menossa kesämökille.

Kun Andreas Knip aikuisena rakensi leipomonsa hän jätti naapurin pihapuut rauhaan. Ja nykyään 240 voisarven ennätys on rikottu kunnolla. Ainakin jos laskemme

8

gifflar i köket. ”Nej, var ska vi göra med allt det här?” var den spontana reaktionen.

Den bedriften gjorde Andreas i 10-12årsåldern. Inom 4H hade han lärt sig beräkna ingredienser och fått djupare kunskaper i bakningens ädla konst.

– Jag brukade sälja mina bakverk på marknader, och på lördagarna stod jag vid ett mjölkbord och sålde nybakt till de som åkte ut till sina sommarstugor.

joka yön leivotut leivonnaiset.

– Meillä on suuri määrä eri tuotteita.

Lähileipomona toimitamme tuoretta leipää ja kahvileipää kuutena päivänä viikosta.

Leipää, kahvileipää ja konditoriatuotteita viedään moneen kauppaan, lounasravintolaan ja kahvioon.

– Ja lisäksi leivomme tietysti kaikki omien kahvioidemme leivonnaiset. Aikuisopistolla avaamme syksyllä, kun kurssit alkavat.

Mustasaaren tvk:lla tarvitaan kahviota ympäri vuoden.

– Jos aloittaisin alusta, matkustaisin enemmän, ehkä olisin jopa töissä ulkomailla jonkin aikaa. Mutta sen jälkeen, kun olet pistänyt kaivinkoneen töihin, pysyttelet kiltisti kotona.

Hän kiittää 25 työläistään.

– Olin kyllä ajatellut leipoa yksin, myöhemmin vaimoni kanssa. Mutta on vaikeaa jarruttaa, kun asiakkaat haluavat tilata. Kysyntä on kasvattanut toimintaamme, ja totta kai on mukavaa, että niin moni pitää tuotteistamme.

Andreas hymyilee lämpimästi, kun hän kertoo rouvastaan, synnyinmaassaan Virossa koulutettu leipuri ja kondiittori, joka myös on töissä yrityksessä. Lasten synnyttyä isä on valinnut viettää enemmän aikaa perheen kanssa.

Ja niin, molemmat tytöt leipovat joskus lauantai-iltaisin.

Andreas Knip gillar alla praktiska arbetsmoment inom bageriverksamheten. Här rycker han in i kaféet intill bageriet i Kvevlax, Korsholm.

Andreas Knip pitää kaikista käytännön työtehtävistä. Tässa kuvassa hän on apulaisena Mustasaaressa, Koivulahden leipomon kahvilassa.

Existens 3/2019

TIPS

Ät gott – ät inhemskt I Norden använder vi minst antibiotika i världen

Välmående djur en hederssak för Finlands bönder

Den finländska matkedjan ger närmare 300 000 jobb

Världens renaste mat

Gott från Finland (Svanen) Livsmedel som är tillverkade och förpackade i Finland, minst 75 % finländska råvaror.

Kött, fisk, ägg och mjölk i produkten måste vara 100 % finländska.

Du vet vad du äter och varifrån maten kommer

Hyvää Suomesta Elintarvikkeita, jotka on valmistettu ja pakattu Suomessa, vähintään 75% suomalaisia raaka-aineita.

Lihan, kalan, kanamunien ja maidon osuus tulee olla 100% suomalaista.

VINKKI

Bättre för klimatet

Syö hyvin – syö kotimaista Pohjoismaissa käytämme vähiten antibiootteja maailmassa Hjärtbladsmärket Rent inhemsk: Varumärke för finländska trädgårdsprodukter.

Garanterar 100 % inhemsk produkt samt 1:a klass.

Maailman puhtain ruoka

Puhdasta Suomesta Suomalaisten puutarhatuotteiden tavaramerkki Takaavat 100% kotimaisen tuotteen sekä ykkösluokkaa

Tiedät mitä syöt ja mistä ruoka tulee

Ympäristöystävällinen

Existens 3/2019

Hyvin voivat eläimet ovat suomalaisten maanviljelijöiden kunnia-asia

Suomalainen ruokaketju luo noin 300 000 työpaikkaa Källa/lähde: SLC, www.slc.fi

9

ANNONS

Välmående för klimat, folk och fä

När vi huttrar i snöstormen kan vi trösta oss med en sak: att vårt nordliga läge hjälper oss att få ren och smakrik mat.

Jordbrukarna strävar till en allt mindre klimatpåverkan. Smartare metoder och tanken på cirkulär ekonomi – i praktiken återanvändning som ger ekonomiska men även andra effekter – präglar ut-vecklingen.

– Vårt nordliga läge gör att vi är mindre utsatta för skadeinsekter. Därför klarar sig vårt jordbruk med mindre mängd bekämpningsmedel. Vidare har vi en mycket sträng lagstiftning, och en jordbrukarkår som anstränger sig utöver det som lagen kräver.

Så förklarar SLC:s ordförande Mats Nylund grunden till vår rena, inhemska mat.

Vårt ljuvliga sommarljus är förklaringen till att grönsaker, frukter och bär smakar så mycket mer än de som växer längre söderut.

Att maten dessutom kan spåras hela vägen från jord till bord är unikt. I Finland kan konsumenten ofta till och med läsa på en förpackning på vilken gård köttet producerats.

– Vi är världsbäst på att spåra maten. Vi kan snabbt ta itu med eventuella problem och förhindra att de når konsumenten.

Exempel på praktiska förbättringar kan Johanna Smith berätta om. Hon och familjen odlar tomater i växthus, och hon är bland annat ordförande för ÖSP:s trädgårdsutskott.

– Största delen av växthusen värms i dag med fasta bränslen i stället för med olja, som tidigare var vanligt. Återanvändning av bevattningsvatten blir också vanligare, liksom att allt fler växthusägare övergår till ledbelysning.

Hanteringen av plantrester och bladavfall är en aktuell fråga inom näringen. Tidigare,

I Finland medför matproduktionen ingen avskogning, som i stora delar av världen.

Vår åkerareal är lika stor i dag som för 50 år sedan. Ansvarsfullt jordbruk i kombination med god skogsvård är av-görande i kampen för minskad klimatpåverkan.

– Ti llväxten i skogen, o ch där me d virkesförrådet,har ökat. Om vi fortsätter att sköta skogen som nu, är min bedömning att vi redan under 2030-talet binder mer kol än vi släpper ut, säger Mats Nylund.

10

“I Finland använder vi inte antibiotika i förebyggande syfte” medan verk-samheten var mera småskalig, var det inga problem att köra ut dem i naturen. De förmultnade utan att vare sig skada eller störa.

– I dag är det tillåtet att sprida dem på egna åkrar. Men inom näringen vill vi hitta användning för resterna. Kan vi ta tillvara och använda dem i kommersiellt syfte har vi

lyckats skapa fungerande, högklassig cirkulär ekonomi.

Vinterodlingen är en betydande orsak till en mera storskalig verksamhet.

– D e n ar b e t s i ns at s s om d e n ä l d re generationen gjorde i växthusen under en hel livstid, uppfylls numera på tio eller femton år, säger Johanna Smith.

Hennes man började med odling i växthus för drygt 20 år sedan. Då arbetade han ensam och med hjälp av en sommarjobbare.

– I dag blir det ingen säsongvila, utan produktionen pågår året om. Vi, precis som hela växthusnär-ingen, är beroende av utländsk arbetskraft.

Det ställer nya krav, bland annat att hjälpa arbetskraften med myndighetskontakter och att hitta bostad. De extra insatserna ger samtidigt positiva effekter.

– Det skapar välmåga i vårt land. Dessa människor gör en avgörande arbetsinsats inom matproduktionen, och de betalar skatt i vårt land. Eftersom utländsk arbetskraft omfattas av samma kollek-tivavtal som inhemsk, är både lön och skatt på samma nivå som för finländare.

Varför det är så svårt att få inhemsk arbetskraft funderar Johanna Smith på.

– Det är visserligen tungt arbete. Men både orken och trivseln håller bättre med variation. Det finns annat än att plocka blad och grönsaker som ska göras i ett växthus.

Det är viktigt att alla mår bra i sitt arbete.

är välmående människor och djur en hjärtefråga. Hans tankar går helt i linje med vår strikta lagstiftning.

– I Finland använder vi inte antibiotika i förebyggande syfte. Det är bara veterinärer som får skriva ut antibiotika, och rätt sort ordineras enligt vilken bakterie djuret drabbats av.

Mätta, friska, nöjda djur är en trygghet både för konsumenten och för bonden.

– För mig, som går omkring bland mina kor hela tiden, är det en trygghet att ha djur som mår bra. Jag behöver inte vara rädd för att bli attackerad. Och samtidigt växer och producerar välmående djur mycket bättre.

Familjen Sjöskogs kor går fritt omkring i ladugården. De dricker numera vatten ur hoar, i stället för de koppar som tidigare användes.

– Hoarna är mera naturliga, lite som att dricka ur en sjö. Korna dricker mer, och det betyder att de mår bättre och producerar mer mjölk.

Och forna tiders vila på betonggolv hör till historien. Nu ligger kossorna lika mjukt som vi människor: på madrasser med en gummimatta på.

Niclas Sjöskog bedömer att det är både traditioner och en modern inställning till yrket som får bon-den att göra sitt yttersta för djurens välmående. Lagstiftningen utgör ett minimikrav, men hela jord-brukssektorn vill ständigt föra utvecklingen framåt – för klimatets, djurens, den brukade jordens och människans välmående.

För mjölkproducenten och SLCs t y r e l s e m e d l e m m e n Ni c l a s S j ö s k o g

Foto/Kuva: Andrea Bergman

Existens 3/2019

MAINOS

Hyvinvointia ympäristölle, ihmisille ja eläimille

Kun palelemme lumimyrskyssä voimme hakea lohtua siitä, että pohjoinen sijaintimme auttaa meitä saamaan puhdasta ja maistuvaa ruokaa.

- Pohjoinen sijaintimme tekee meidät vähemmän alttiiksi tuhohyönteisille. Siksi meillä maanviljely vaatii vähemmän torjuntaaineita. Lisäksi meillä on kovin ankarat lait ja maanviljelijöitä, jotka tekevät enemmän kuin laki vaatii.

Näin Mats Nylund Svenska lantbrukspro ducenterna centralförbund SLC:n (Ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusliitto) puheenjohtaja selittää puhtaan kotimaisen ruoan.

Ihanan kesävalomme ansiosta vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa on niin paljon enemmän makua kuin etelässä kasvaneilla.

Ja se, että ruoka sitä paitsi voidaan jäljittää maasta pöytään, on ainutlaatuista. Suomessa kuluttaja usein jopa voi lukea pakkauksesta millä tilalla liha on tuotettu.

- Olemme maailman parhaita jäljittämään ruokaa. Voimme toimia nopeasti, jos jotain ongelmia esiintyy ja estää että se tavoittaa kuluttajan.

Suomessa ruoantuotanto ei johda m e t s ä k at o o n k u i n s u u r e s s a o s a s s a maailmaa. Meillä ruokatuotannon pintaala on yhtä suuri tänään kuin 50 vuotta sitten. Vastuullinen maanviljely, yhdessä hyvän metsänhoidon kanssa, on ratkaisevaa taistelussa ympäristövaikutuksia vastaan.

- Metsän kasvu, ja samalla puuvarasto, kasvaa. Jos jatkamme metsän hoitamista kuin nyt, minun arvioni on, että jo 2030-luvulla sidomme enemmän hiiltä kuin päästämme ilmaan, Mats Nylund sanoo.

Maanviljelijät ponnistelevat yhä p i e n e m m ä n y m p ä r i s t ö nv a i k u t u k s e n puolesta. Nokkelammat menetelmät ja ajatus kierrätystaloudesta – käytännössä kierrättäminen, joka antaa taloudellisia ja

Hos oss sker ingen avskogning för att ge utrymme för matproduktion, berättar Mats Nylund.

Meillä ei ruokatuotanto johda metsäkatoon, Mats Nylund kertoo.

Foto/kuva: Mia Wikström

muitakin vaikutuksia – leimaa kehitystä.

Johanna Smith voi antaa esimerkkejä käytännön parannuksista. Hän viljelee perheensä kanssa tomaatteja kasvihuoneessa ja hän on muun muassa ÖSP:n ( r u ot s i n k i e l i s e n Po hj an m a an M T K ) puutarhavaliokunnan puheenjohtaja.

- Suurin osa kasvihuoneista lämmitetään tänään kiinteillä polttoaineilla öljyn sijaan, joka ennen oli tavallisin.

Kasteluveden uudelleen käyttökin tulee yhä tavallisemmaksi, samoin kuin että kasvihuoneiden omistajat siirtyvät ledvalaistukseen. Taimijäämien ja lehtijätteen käsittely on ajankohtainen asia elinkeinossa.

Ennen, kun toiminta oli pienimuotoisempaa, ei ollut mitään ongelmaa jättää ne luontoon.

Siellä jätteet maatuivat tekemättä haittaa tai häiritsemättä.

- Tänään on luvallista levittää ne omille pelloille. Mutta me elinkeinon harjoittajat haluamme löytää niille käyttöä. Jos pystymme ottamaan ne talteen ja käyttämään niitä kaupallisesti niin olemme onnistuneet luomaan toimivan, korkealuok kaisen kierrätystalouden.

“Suomessa emme käytä antibiootteja ennaltaehkäisevästi” Talvikasvatus on olennainen syy suurempaan tuotantoon.

- Se työpanos, minkä vanhempi sukupolvi teki kasvihuoneissa koko elämänsä aikana, täyttyy nykyään kymmenessä tai viidessätoista vuodessa, Johanna Smith sanoo.

Hänen miehensä aloitti kasvihuoneviljelyt noin 20 vuotta sitten. Silloin hän teki yksin töitä, apunaan yksi kesätyöntekijä.

- Tänään ei ole olemassa mitään sesonkilepoa, vaan tuotanto jatkuu ympäri vuoden. Me, aivan kuten koko kasvihuone-elinkeino, olemme riippuvaisia ulkomaalaisesta työvoimasta. Se asettaa uusia vaatimuksia, muun muassa auttamaan työntekijöitä viranomaiskontaktien kanssa ja löytämään asunnon. Ylimääräiset työt tuottavat samalla positiivisia vaikutuksia.

- Ne tuottavat hyvinvointia maahamme.

Nä m ä i h m i s e t t e k e v ät r at k a i s e v a n työpanoksen ruokatuotannossa, ja he ma k s av at ve roj a ma a ham me. Ko sk a ulkomaalaiseen työvoimaan pätee samat joukkosopimukset kuin kotimaiseen, niin sekä palkka että vero ovat samalla tasolla kuin suomalaisilla.

Miksi on niin vaikeaa saada kotimaista työvoimaa, Johanna Smith pohtii.

- Onhan tämä raskasta työtä. Mutta vaihtelulla jaksaa ja viihtyy paremmin.

Kasvihuoneessa on muutakin tekemistä kuin lehtien ja vihannesten poiminen. On tärkeää, että kaikki voivat hyvin työssään.

Maidontuottaja ja SLC:n hallitusjäsen Niclas Sjöskog:ille hyvinvoivat ihmiset ja eläimet ovat sydänasia. Hänen ajatuksensa kulkevat ihan samaa rataa kuin tiukka lainsäädäntömme.

- Suomessa emme käytä antibiootteja ennaltaehkäisevästi. Vain eläinlääkäri saa määrätä antibiootteja ja oikeaa sorttia käytetään bakteerista riippuen.

Kylläiset, ter veet, tyytyväiset eläimet antavat turvallisuutta sekä kuluttajalle että maanviljelijälle.

- Minulle, joka liikun lehmieni seassa koko ajan, on turvallista tietää, että eläimet voivat hyvin. Minun ei tarvitse pelätä hyökkäystä.

Ja samalla hyvinvoivat eläimet kasvavat ja tuottavat paljon paremmin.

Sjöskogin perheen lehmät liikkuvat vapaasti navetassa. Ne juovat nykyään vettä kaukalosta ennen käytettyjen vesikuppien sijaan.

- Kaukalot ovat luonnollisempia, vähän niin kuin joisi järvestä. Lehmät juovat enemmän ja se tarkoittaa, että he voivat paremmin ja tuottavat enemmän maitoa. Ja entisajan makaaminen betonilattialla on historiaa. Nyt lehmät makaavat yhtä pehmeällä kuin me ihmiset: patjoilla, jonka päällä on kumimatto.

Niclas Sjöskog arvioi, että sekä perinteet että moderni suhtautuminen ammattiin saa maanviljelijän tekemään kaikkensa eläinten hyvinvoinnin eteen. Lainsäädäntö on minimivaatimus, mutta koko maanviljelysektori haluaa koko ajan viedä kehitystä eteenpäin – ympäristön, eläinten, viljellyn maan ja ihmisen hyvinvointia ajatellen.

Djurens välmående är en viktig fråga inom den inhemska produktionen, vet Niclas Sjöskog.

Niclas Sjöskog tietää, että eläinten hyvinvointi on tärkeä kysymys kotimaisessa tuotannossa.

Foto: Micke Godtfredsen

Inhemsk matproduktion skapar arbetstillfällen. Till exempel växthusbranschen sysselsätter – förutom odlare och anställda – packerier, förnödenhetsfirmor, serviceproducenter, transportföretag och många fler, säger Johanna Smith.

Kotimainen ruokatuotanto luo töitä. Esimerkiksi kasvihuoneala työllistää – viljelijöitä ja palkattuja lukuun ottamatta – pakkaajia, lisävarusteyrityksiä, palvelutuottajia, kuljetusyrityksiä ja monta muuta, Johanna Smith sanoo.

Foto: Micke Godtfredsen

Existens 3/2019

11

ANNONS

Hälsotrenderna märks i bageriet

Först ett tips: Ett ljust bröd med frön är nyttigare än ett mörkt som fått sin färg av sirap eller farin-socker.

Det är Mats Udd på Malax Bageri & Conditori som står för tipset, så här i hälsomedvetna tider. Hans tid som bagare har präglats av många förändringar. En del självvalda, andra beroende på trender.

– Egentligen valde jag inte att bli just bagare.

Mina kompisar valde den utbildningen och jag hängde med. Huvudsaken för mig var att få arbeta med händerna.

Lustigt nog är han den enda i kompisgänget som är kvar i yrket.

MAINOS

År 1999 köpte han ett bageri, senare en uppsättning inventarier och för två år sedan Malax bageri.

– Inte vet jag vad jag fick för fel. Jag hade ju tänkt dra ner på arbetstakten.

Han har numera all verksamhet koncentrerad till det senast inköpta bageriets utrymmen.

Samma personal fortsätter att använda samma ugnar och samma recept som förra ägaren hade. Kunderna borde alltså inte

MAALAHDEN LEIPOMO & KONDITORIA Storängsvägen 89 Malax Storängintie 89 Maalahti www.malaxbageri.fi 06 3651502

Och så till trenderna: Hälsotrender, ökad mängd allergier, dieter och inspiration från hela världen syns i bagarens vardag. Men de flesta fortsätter att njuta av en god bulle till kaffet, och fortfarande hör en mumsig och vackert dekorerad tårta till fester av olika slag.

Hos personalen finns kunskapen att göra fina konditoriprodukter. Beställningarna har alltid varit många, och under senare tid har några synliga förändringar uppenbarat sig.

– Efterfrågan på glutenfria bakverk har ökat rejält. Vi är tydliga med att informera om att vi kan baka av glutenfria råvaror, men vi har inte skilda utrymmen för glutenfri bakning.

En del önskemål kan faktiskt få bagerietkonditoriet att tacka nej till en beställning.

– Ibland har någon sett en fantastisk tårta

på internet, och kommer med bilden till oss.

Tårtan har säkert kostat flera tusen dollar att få gjord. Att vi kunde göra en likadan till ett rimligt pris är tyvärr inte möjligt.

“Hälsotrender, allergier och dieter syns i bagarens vardag” I övrigt gör bageriet-konditoriet det mesta, även om det ställer höga krav. Det stora utbudet av produkter kräver självklart stora arbetsinsatser.

– Men alla kunder har sina favoriter, och vi behåller det stora utbudet för jag vill kunna hälsa på glada kunder när jag rör mig i nejden, säger Mats Udd.

Terveystrendit näkyvät leipomon arjessa

Aluksi vihje: Vaalea leipä, jossa on siemeniä, on terveellisempi kuin tumma leipä, joka on saanut värinsä siirapista tai fariinisokerista.

M at s Ud d Ma a l a h d e n L e i p o m o & Konditoriasta on se, joka antaa sen vihjeen.

Hänen uraansa leipurina on leimannut

“Terveystrendit, allergiat ja dietit näkyvät leipurin arkipäivässä” monet muutokset. Jotkut itsevalittuja, toiset trendeistä johtuen.

- Oikeastaan en itse valinnut leipurin uraa.

Kaverini valitsivat sen koulutuksen ja minä vaan seurasin heitä. Minulle oli pääasia tehdä jotain käsillä.

Hassua kyllä hän on ainoa kaveriporukasta, joka vielä harjoittaa ammattiaan.

Vuonna 1999 hän osti leipomon, myöhemmin kalustoa ja kaksi vuotta sitten Maalahden leipomon.

- En tiedä mikä minuun tuli. Minunhan piti vähentää työntekoa.

Ny kyään hän on keskitt änyt kaiken

12

MALAX BAGERI & KONDITORI

märka någon skillnad i smak eller utseende.

Verksamheten går på högvarv, speciellt efter att flera bagerier i nejden lagts ner. Mats Udd skulle kunna verka också i sitt ”gamla” bageri, men bristen på kunnig arbetskraft sätter käppar i hjulet.

– De som utbildar sig stannar ofta i närheten av studieorten.

toiminnan viimeksi ostettuun leipomotilaan.

Sama henkilökunta jatkaa samojen uunien ja reseptien käyttöä kuin edellisen omistajan aikana. Asiakkaiden ei siis tulisi huomata mitään eroa maussa tai ulkonäössä.

Toiminta käy ylikierroksilla, varsinkin sen jälkeen, kun monet leipomot lähistöllä ovat lopettaneet toimintansa. Mats Udd voisi jatkaa myös ”vanhassa leipomossaan”, mutta pula osaavasta työvoimasta tekee sen mahdottomaksi.

- He, jotka kouluttautuvat leipureiksi jäävät usein opintopaikkakunnan läheisyyteen.

Ja sitten trendeihin: Terveystrendit, yhä enemmän allergioita, dieetit ja inspiraatio maailmalta näkyvät leipurin arkipäivässä. Mutta useimmat nauttivat hyvästä pullasta kahvin kera ja vieläkin maukas ja kauniisti koristeltu täytekakku kuuluu eri juhliin.

Henkilökunt a os aa tehdä hienoja konditoriatuotteita. Tilauksia on aina riittänyt ja viime vuosina on yksi näkyvä muutos tullut lisää.

- Gluteenittomien leivonnaisten kysyntä on lisääntynyt rajusti. Ilmoitamme selvästi, että voimme leipoa gluteenittomista raakaaineista, mutta meille ei ole erillisiä tiloja gluteenittomalle leipomiselle.

Jotkut toiveet voivat jopa saada leipomon kieltäytymään tilauksesta.

- Joskus joku on nähnyt fantastisen täytekakun internetissä ja tuo kuvan meille.

Kakun teko on varmaan maksanut monta tuhatta dollaria toteuttaa. Me valitettavasti

emme voi tehdä vastaavaa sopivaan hintaan.

Muuten leipomo-konditoria tekee melkein kaikkea, vaikka se asettaa korkeat vaatimukset. Suuri tuotevalikoima tietysti vaatii suuria työpanoksia.

- Mutta kaikilla asiakkailla on suosikkinsa ja me tarjoamme suuren valikoiman, jotta voin ylpeänä tervehtiä iloisia asiakkaita, kun liikun lähiympäristössä, Mats Udd sanoo.

Arbetsglädjen är som störst när bagaren Mats Udd får arbeta med händerna.

Työnilo on suurin, kun leipuri Mats Udd saa tehdä töitä käsillään.

Existens 3/2019

ANNONS

Familj och personal i varm gemenskap

Han hade kunnat välja musiken.

Men han valde att bli kock, för alla behöver mat varje dag. Micael Westerholm lever ett omväxlande liv i familjens företag Wanha Wasa Catering i Vasa.

Hemleveranser, lunchgäster, morgonkaffe, fester – för en social kock är allt lika

“När kunder ger beröm får alla anställda höra det”

MAINOS

roligt. Fast matleveranserna hem till äldre människor är lite speciella ändå: – Så länge verksamheten var mindre, och jag hade tid, levererade jag själv mat till hemmaboende äldre. Den värme jag mötte kan knappast ens beskrivas. Ofta var jag den enda människan som tittade in under hela dagen.

Att leverera smakliga, rejäla portioner till äldre människor ligger Micael Westerholm var mt om hjär t at. Tacks amhet över samhället de byggt ger en vilja att förgylla måltidsstunden.

Wanha Wasa Catering är ett riktigt familjeföretag. Mamma Siri, med lång erfarenhet av branschen, både kokar och bakar. Pappa Hasse, pensionerad byggmästare och brandinspektör, är bland annat chaufför – När han levererar bröllopstårtor brukar han säga att det alltid behövs en byggmästare som bygger ställningarna.

Alla tre bidrog med sina kunskaper när Micael ritade köket inför flytten till den nuvarande platsen. Det är precis så funktionellt som meningen var: här lagas tre lunchalternativ per dag, här görs dagens salladsbord med valbart protein till, här bakas bröd och här skapas tårtor.

– Tårtorna är av den hembakta sorten. Och jag vill understryka att det är teamet – familjen och anställd personal – som gör allt det här. Och när kunder ger beröm, ser vi till att alla får höra det.

Positiv feedback ger extra arbetsglädje, och det märks i sin tur på resultatet. En god cirkel, med andra ord.

Wanha Wasa Catering gör all mat från grunden. Och inhemska råvaror ska det vara så långt det bara är möjligt.

– Vi vet exakt vad maten innehåller och kan berätta när någon frågar. Det är viktig information speciellt för allergiker.

Cirka 150 portioner per dag körs ut till hem och arbetsplatser. Därtill är lu nch re st au r ange n v ä lb e s ökt . D e t i kombination med catering gör arbetet rätt spännande ibland.

– Ett cateringuppdrag kan komma med

ganska kort varsel. Det betyder att vi får vara beredda på att ändra menyn så ugnar, spisar och personal hinner med.

Micael Westerholm säger att det här är möjligt bara tack vare den flexibilitet alla medarbetare visar, och all den goda viljan som genomsyrar teamet.

Familjen hjälps åt: Siri och Hasse Westerholm jobbar tillsammans med sonen Micael Westerholm.

Perhe tekee yhteistyötä: Siri ja Hassa Westerholm tekevät töitä yhdessä poikansa Micael Westerholmin kanssa.

Perhe ja henkilökunta lämpimässä yhteistyössä

Hän olisi voinut valita musiikin.

Mutta hänestä tuli kokki, koska kaikki tarvitsevat ruokaa joka päivä.

Micael Westerholm elää vaihtelevaa elämää perheen yrityksessä Wanha Wasa Catering Vaasassa.

“Kun asiakkaat kehuvat, kaikki työntekijämme saavat kulla sen” Kotiinkuljetuksia, lounasvieraita, aamukahvia, juhlia – sosiaaliselle kokille kaikki on yhtä hauskaa. Vaikka ruoan kotiinkuljetuksilla vanhemmille ihmisille on kuitenkin erityisasema: - Niin kauan kun toiminta oli suppeampaa, ja minulla oli aikaa, toimitin itse ruoat kotona

Existens 3/2019

asuville vanhuksille. Lämmintä vastaanottoa ei sanoin voi kuvailla. Usein olin ainoa ihminen, joka tuli käymään koko päivänä.

Hyvän makuisten, kunnon aterioiden toimittaminen vanhemmille ihmisille on Micael Westerholmin sydänasia. Kiitollisuus heidän rakentamastaan yhteiskunnasta luo tarpeen antaa kultareunuksen heidän ruokahetkelleen.

Wanha Wasa Catering on oikea perheyritys.

Siri äiti, jolla on pitkä kokemus alasta, sekä keittää että leipoo. Hasse isä, eläköitynyt rakennusmestari ja palotarkastaja, on muun muassa kuljettajana.

- Kun hän toimittaa hääkakut, hän väittää, että tarvitaan rakennusmestaria rakentamaan jalustat.

Kaikkien kolmen osaamista käytettiin, kun Micael piirsi keittiön ennen muuttoa ny k y i s e l l e p ai k a l l e . S i it ä tu l i n i i n käytännöllinen, kuin oli tarkoitus: täällä valmistetaan kolme lounasvaihtoehtoa joka päivä, täällä valmistetaan päivän salaattipöytä jonka lisukkeeksi voi valita proteiinin, täällä leivotaan leipää ja täällä luodaan

täytekakkuja.

- Täytekakut ovat kotitekoisia. Ja haluan alleviivata, että se on tiimi – perhe ja palkattu henkilökunta – joka tekee kaiken tämän. Ja kun asiakkaat kehuvat, kerromme sen kaikille osallisille. Positiivinen palaute antaa lisää työniloa, ja se näkyy vuorostaan tuloksessa.

Toisin sanoen hyvä kierre.

Wanha Wasa Catering tekee kaiken alusta asti itse. Ja kotimaisia raaka-aineita käytetään niin pitkälle kuin mahdollista.

- Tiedämme tarkkaan mitä ruoka sisältää ja voimme kertoa, kun joku kysyy. Se on tärkeää tietoa varsinkin allergikoille.

Noin 150 annosta viedään päivittäin koteihin ja työpaikoille. Lisäksi lounasravintolassa käy paljon ihmisiä. Kun siihen lisätään pitopalvelu, työ voi olla aika haastavaa joskus.

- Pitopalvelutilaus voi tulla lyhyellä varoitusajalla. Se tarkoittaa, että meidän on varauduttava muuttamaan ruokalistaa, jotta uunit, liedet ja henkilökunta ehtii mukaan.

Micael Westerholm sanoo, että tämä on mahdollista kiitos koko tiimin joustavuuden ja hyvän tahdon ansiosta.

WANHA WASA CATERING Backbrunnsvägen 1C Vasa Mäkikaivontie 1C Vaasa wanhawasacatering.com 06 3567780

13

ANNONS

Sex decennier av utveckling

Det blev bröd i stället för plast.

Porin poika blev Vöråpojken. Och bankdirektören bytte till bageriet som frun vuxit upp inom. Mycket har hänt sedan första brödet kom ur ugnen 15 december 1962.

– Min pappa var bagarmästare, och när han fick tjänst i det nya bageriet i Vörå, flyttade vi hit från Björneborg, berättar Rita Bondén.

Med sig hade pappa Reijo brödreceptet på Porin poika. Han gav brödet en mera österbottnisk smak, och döpte det till Vöråpojken, som i sin tur gav namn åt

“Vi har prioriterat smaken högst”

MAINOS

bageriet. Bagarmästarens familj köpte bageriet redan 1964. Generationsväxlingen 1985 innebar att Rita fortsatte arbetet, och maken Anders Bondén steg också in i företaget.

– Jag funderade i två veckor, sen sade jag upp mig från min tjänst som bankdirektör.

Någon ånger eller brist på arbetsglädje har

Det ursprungliga namnet finns kvar som administrativ enhet.

– Ecce-Re betyder ungefär ”där har vi det” och var ett namnförslag när Vörå satsade på att få industriarbetsplatser till jordbrukskommunen. Första byggnaden var tänkt för tillverkning av fönster- och dörrkarmar i plast, säger Anders Bondén.

En marknadsundersökning visade att det var namnet Vöråpojken som var känt, och därför fick bageriet heta så.

Rita och Anders Bondén sammanfattar sina

VÖRÅPOJKEN KONCERN & DOTTERBOLAG

VÖYRINPOIKA KONSERNI & TYTÄRYHTIÖT

Bagerier: Vörå, Nykarleby och Prisma i Vasa

Leipomot: Vöyrillä, Uudessakaarlepyyssä ja Vaasan Prismassa

Kaféer: Rewell Center, Ekgården, Espen i Vasa Oy Ecce-Re Ab sköter administrationen

Kahvilat: Rewell Center, Tammipiha, Espen Vaasassa Oy Ecce-Re hoitaa hallinnon

www.ecce-re.fi 06 3843300 år som företagare i orden frihet, kreativitet och ansvar.

– I dag är vi pensionärer, men ansvaret för verksamheten och inte minst personalen gör att vi fortsätter, samtidigt som vi hoppas kunna sälja företaget till någon driftig och ansvarsfull efterträdare.

Kuusi vuosikymmentä kehitystä

Muovi vaihtui leipään. Porin pojasta tuli Vöyrinpoika. Ja pankinjohtaja vaihtoi leipomoon, jossa vaimo varttui. Paljon on tapahtunut siitä, kun ensimmäinen leipä tuli uunista 15. joulukuuta 1962.

- Minun isäni oli leipurimestari, ja kun hän sai töitä Vöyrin uudesta leipomosta, muutimme tänne Porista, Rita Bondén kertoo.

Mukanaan Reijo isällä oli Porinpojan leipäresepti. Hän antoi leivälle enemmän pohjalaista makua, ja kastoi sen Vöyrinpojaksi, joka vuorostaan antoi nimen leipomolle. Leipurinmestarin perhe osti leipomon jo 1964. Sukupolvenvaihdos 1985 johti siihen, että Rita jatkoi työtä, ja aviomies Anders Bondén astui myös yritykseen.

- Tuumasin kaksi viikkoa, sitten irtisanouduin pankinjohtajanvirastani.

Pari ei ole koskaan katunut tai kärsinyt työnilon puutteesta. Ainainen oppiminen jatkuu vieläkin, ja Ritan kiinnostus organisoida työ mahdollisimman joustavaksi ei ole kadonnut.

- Halu aina oppia uutta löytyy sekä henkilökunnastamme että meistä ja se tuottaa

14

paret aldrig drabbats av. Ett ständigt lärande pågår fortfarande, och Ritas intresse för organisering för maximal smidighet i arbetet har inte heller mattats av.

– Viljan att ständigt lära sig mer finns hos både anställda och oss, och det ger ett värdefullt utbyte, säger Rita.

Många recept härstammar från 1960-talet – den populära Farfarslimpan, till exempel – och nya utvecklas. En del riktigt lyckade recept kommer till av misstag.

– Vi har prioriterat smaken högst, och därefter utseendet, säger Anders Bondén, och berättar att Vöråpojken är ett utpräglat brödbageri, även om kaffebröd, konditoriprodukter och salta produkter också har sin plats i utbudet.

Brödet som gav bageriet sitt namn finns fortfarande: Vöråpojken består av 80 % råg, något som kunderna uppskattar.

“Maku kulkee ulkonäköä edellä” arvokasta ajatusten vaihtoa, Rita sanoo.

Monet res ept it ovat 1960-luvu lt a – esimerkiksi suosittu Vaarin limppu – ja uusia kehitetään. Jotkut ihan onnistuneet reseptit syntyvät vahingossa.

- Maku kulkee ulkonäköä edellä, Anders Bondén sanoo ja kertoo, että Vöyrinpoika on erikoistunut leivän leivontaan, vaikka kahvileivällä, konditoriatuotteilla ja suolaisilla tuotteillakin on paikkansa tarjonnassa.

Leipää, joka antoi leipomolla nimen, löytyy vielä: Vöyrinpoika koostuu 80% rukiista, tästä asiakkaat pitävät.

leipomon nimeksi.

Rita ja Anders Bondén kiteyttävät vuotensa yrittäjinä sanoihin vapaus, luovuus ja vastuu.

- Tänään olemme eläkeläisiä, mutta vastuu toiminnasta ja henkilökunnasta tekee sen, että jatkamme, samalla kun toivomme että voimme myydä yrityksen jollekin yrittelijäälle ja vastuulliselle jatkajalle.

Rita och Anders Bondén har facit på hand: ett idogt uppbyggnadsarbete har gett resultat. Vöråpojken har flera verksamhetspunkter. Nu ser paret gärna att nya krafter med ansvarskänsla tar vid.

Rita ja Anders Bondén:illa on tulos kädessään: uuttera rakennustyö on tuottanut tulosta. Vöyrinpojalla on monta toimipistettä. Nyt pari mielellään näkee, että uudet vastuulliset voimat jatkavat.

Alkuperäinen nimi Ecce-Re on vielä olemassa hallintoyksikkönä.

- Ecce-Re tarkoittaa suurin piirtein ”siinäpä se” ja oli nimiehdotus, kun Vöyri alkoi luoda teollisuustyöpaikkoja maatalouskuntaan.

Ensimmäiseen rakennukseen oli tarkoitus saada yritys, joka valmisti oven- ja ikkunansuita muovista, Anders Bondén kertoo.

Markkinointitutkimus näytti, että Vöyrinpoika nimi oli tunnettu ja siksi se päätyi

Existens 3/2019

ANNONS

Husmanskost och smaker från Jamaica

Finländsk husmanskost lagad av en kock från Jamaica? Spännande buffé varje fredagkväll? Jodå, ett sådant ställe finns. I Närpes. Oneil´s kitchen heter det och bakom kassan står Yttermarkbördiga Lotten medan maken Oneil Walker kockar.

Hon var receptionist och han kock på samma kryssningsfartyg. Han hade arbetat både hemma på Jamaica och i USA. Båda trivdes ypperligt till havs.

– Och nu bor och arbetar vi, och trivs, i vackra Närpes, säger Oneil Walker.

Närpes är en trygg plats för barnen – paret har två småttingar – och människorna är vänliga.

MAINOS

Paret drev en småskalig catering, och när dåvarande restaurangägaren frågade Oneil om han vill köpa, slog paret till.

– Vi är så glada över att kundkretsen fortsatte att komma efter ägarbytet, säger Lotten Walker.

“All mat ska lagas med kärlek!”

Oneil skrattar när han konstaterar att han numera lagar traditionell husmanskost som Närpesborna är vana vid att den ska smaka.

– Min lax och mina kycklingrätter får jag mycket beröm för, och den stora mängd soppor jag kokar går också åt. Det går att lära sig laga vad som helst, även det som tidigare varit helt främmande.

Oneils förklaring: brokig och lång erfarenhet av internationell matlagning, viljan att lära sig och framför allt kärlek.

– All mat ska lagas med kärlek! säger han.

Catering erbjuder de fortfarande, liksom take-away-mat och en middagslåda för hela familjen.

ONEIL’S KITCHEN Simhallsvägen 4 Närpes Uimahallintie 4 Närpiö www.oneils.fi 06 224 1933

Paret har drivit Oneil´s kitchen sedan mars 2017. Båda gillar att träffa folk, och även om Oneil är upptagen bland pannor och kastruller, hälsar han mer än gärna på

matgästerna.

– En del matgäster griper chansen att öva engelska, och byter några ord med mig, säger Oneil.

De karibiska smakerna lockar också många.

Det är på fredagskvällarna chansen att smaka på lite mer exotiska rätter erbjuds.

– Ibland har vi karibisk buffé, ibland reggae-buffé, och ibland dukar vi upp hamburgare eller taco. Det är trevligt att allt från barnfamiljer och ungdomar till äldre människor kommer för att fira fredagskvällen här, säger Lotten.

Hittills har paret arbetat på att skapa sin stil.

Men utvecklingen fortsätter.

– Vi kanske ordnar workshoppar för inbjudna gäster, personer som vill laga rätter från Jamaica i sitt eget kök.

Lotten och Oneil Walker välkomnar förslag och önskemål från allmänheten. Och vardagen fortsätter med mat gjord med mycket kärlek.

– One love! säger Oneil och försvinner in i köket. Det är så man säger hemma på Jamaica.

Kotiruokaa ja makuja Jamaikalta

Kok k i Jamai ka lt a, j oka teke e suomalaista kotiruokaa? Jännittävä buffetti joka perjantai-ilta? Kyllä, semmoinen paikka on olemassa.

Närpiössä. Oneil´s kitchen on paikan nimi ja kassan takana seisoo Lotten Yttermarkista samalla kun Oneil Walker kokkaa.

“Kaikki ruoka tulee valmistaa rakkaudella!”

Lotten oli vastaanottovirkailija ja Oneil oli kokki samalla risteilyaluksella. Oneil oli työskennellyt sekä kotona Jamaikalla että USA:ssa. Molemmat viihtyivät mainiosti merellä.

- Ja nyt asumme ja teemme töitä, ja viihdymme, kauniissa Närpiössä, Oneil Walker sanoo.

Närpiö on turvallinen paikka lapsille – parilla on kaksi pienokaista – ja ihmiset ovat ystävällisiä.

Parilla oli pienimuotoinen pitopalvelu ja kun silloinen ravintolan omistaja kysyi Oneilta jos hän halusi ostaa paikan, pari tarttui tarjoukseen.

- Olemme niin iloisia, että asiakaskunta palaa jatkuvasti omistajan vaihdonkin jälkeen,

Existens 3/2019

Lotten Walker sanoo.

Oneil nauraa, kun toteaa, että hän nykyään tekee kotiruokaa niin kuin närpiöläiset ovat tottuneet, että se maistuu.

- Minun lohi- ja kana-ateriat saavat paljon kehuja, ja keittämäni suuret keitotkin hupenevat joka kerta. Mitä vain voi oppia tekemään, myös sellaista, mikä ennen on ollut täysin vierasta. Oneillin selitys: vaihteleva ja pitkä kokemus kansainvälisestä ruoanlaitosta, halu oppia ja ennen kaikkea rakkaus.

- Kaikki ruoka tulee valmistaa rakkaudella! hän sanoo.

Pitopalveluakin voi vielä tilata, kuten takeaway-ruokaa ja päivällislaatikon koko perheelle.

Tähän asti pari on luonut omaa tyyliään.

Mutta kehitys jatkuu.

- Ehkä järjestämme työpajoja kutsuvieraille eli henkilöille, jotka haluavat tehdä Jamaikalaisia aterioita omassa kodissaan.

Lotten ja Oneil Walker ottavat mielellään v a s t a a n e h d ot u k s i a j a t oi v omu k s i a vierailtaan. Ja arki jatkuu rakkaudella tehdyn ruoan parissa.

- One love! Oneil sanoo ja katoaa keittiöön.

Niin kotona Jamaikalla sanotaan.

Lotten och Oneil Walker välkomnar kvinnor och män, unga och gamla, enskilda och grupper, att äta rejäl husmanskost och spännande bufféer.

Lotten ja Oneil toivottavat naiset ja miehet, nuoret ja vanhat, yksinäisen tai ryhmän tervetulleiksi syömään kunnon kotiruokaa tai jännittäviä buffet-illallisia.

Parilla on ollut Oneil´s kitchen maaliskuusta 2017 asti. Molemmat tapaavat mielellään ihmisiä, ja vaikka Oneil on kiireinen pannujen ja kattiloiden seassa, hän myös mielellään tervehtii ruokavieraitaan.

- Jotkut asiakkaat haluavat harjoitella e n g l a n t i a j a v a i h t a v at p a r i s a n a a kanssani, ONeil sanoo. Karibialaiset maut houkuttelevat myös monia. Perjantai-iltaisin näitä enemmän eksoottisia aterioita saa maistaa.

- Joskus meillä on karibialainen buffet, joskus reggae-buffet ja joskus tarjoilemme hampurilaisia tai tacoja. On mukavaa, että kaikki vauvasta vaariin tulevat viettämään perjantai-iltaa täällä, Lotten sanoo.

15

ANNONS

På naturens villkor

Våren är spännande hos bärodlaren Bacca. Hur många rötter och plantor har sorkarna ätit upp? Hur har träd och buskar klarat vintern? Vad bjuder vädrets makter på?

Hösten ger facit över den gångna sommaren.

Sol, vind och regn utan extrema inslag är mumma för bären.

– Regn om nätterna tycker jag om, säger Björn Nyman.

Han och familjen driver den ekologiska bärodlingen och -förädlingen Bacca, med undernamnet Petsmo Bär. Bacca fungerar på alla språk, vilket är viktigt i samband med exporten till Tyskland och Sverige.

Nattligt regn är extra omtyckt när bären mognat. Det är nämligen bäst att plocka bär när dagsvärmen fått omhulda dem.

– En del bär plockar vi direkt i askar, och vi vill inte ha vatten i askarna.

MAINOS

Om sommaren varit bra eller åtminstone hyfsad, dignar buskar och träd av miljoner

“Regn om nätterna tycker jag om” mogna medan många ännu har semester.

Blåbärstry och buskblåbär är också mogna, medan aronia och havtorn är färdiga att plockas senare. Bärodlaren själv smaskar gärna i sig av alla sorter.

– Jag äter medan jag plockar. Stora mängder, dessutom.

Saskatoon tycker han smakar som en blandning av vindruvor, blåbär och körsbär.

Aronia gillar han också, i motsats till många

andra. Och havtorn är ett användbart bär.

– Många äter bär för att de är goda och användbara på många sätt. Och många äter dem för att de är hälsosamma.

Att odla ekologiska vitaminbomber innebär mycket arbete.

– Hela säsongen handlar vår tillvaro bara om att klippa gräs, sköta om träd och buskar, sätta nya plantor vid behov, plocka, packa, beställa transport och se till att alla papper är i ordning.

Bacca tillverkar bland annat saft som till 100 % består av bär.

Människorna är inte de enda som uppskattar bären. Om höstarna kan ett par tusen trastar invadera området. Ett öronbedövande smatter hörs och näbbarna plockar av godsakerna.

– Bären räcker nog till dem också, konstaterar Björn Nyman lugnt.

BACCA Petsmovägen 166 Petsmo, Korsholm Petsmotie 166 Petsmo, Mustasaari www.bacca.fi 050 5631666 (svenska) 050 3249751 (suom, eng)

Luonnon armoilla

Kevät on jännittävä mar jatila Baccalla. Kuinka monta juurta ja taimenta myyrät ovat syöneet?

Kuin ka puut ja p ens aat ovat selviytyneet talvesta? Mitä tuleva sää tuo tullessaan?

Syksyllä nähdään menneen kesän tulos.

Aurinkoa, tuulta ja sadetta ilman ylilyöntejä on parasta marjoille.

- Minä pidän sateesta yöllä, Björn Nyman sanoo.

Hän ja hänen perheensä pitävät Bacca:n luomu marjatilaa ja -jalostomoa, alanimeltään Petsmon Marjat. Bacca-nimi toimii kaikilla kielillä, mikä on tärkeää saksan ja ruotsin viennin kannalta. Öiset sateet ovat erityisen pidettyjä, kun

“Pidän öisistä sateista” marjat ovat kypsyneet. Marjat on parasta poimia, kun päivän lämpö on saanut helliä niitä.

- Jotkut marjat poimimme suoraan rasiaan, ja emme halua vettä rasioihin.

16

bär. Plockningsarbetet pågår för fullt, frysoch andra bilar anländer till gården för att ta med sig förpackade bär till affärer och utomlands.

Bland träd och buskar skymtar familjen, företagets plockare och ivriga besökare.

– Många kommer för att själva plocka bär, speciellt i augusti. Saskatoon-bären hinner

Jos kesä on ollut hyvä tai ainakin välttävä, pensaissa ja puissa on miljoonia marjoja.

Poiminta on täydessä käynnissä, pakasteja muita autoja saapuu pihaan ottaakseen mukaansa pakatut marjat kauppoihin tai ulkomaille.

Puiden ja pensaiden seassa näkyy perhe, yrityksen poimijat ja innostuneita kävijöitä.

- Monet tulevat itse poimimaan marjansa, varsinkin elokuussa. Saskatoon-marjat ehtivät kypsyä, kun moni on vielä kesälomalla.

Mustikkakuusama ja pensasmustikat ovat myös kypsiä, kun taas aronia ja tyrnimarja valmistuvat poimittaviksi vasta myöhemmin.

Marjanviljelijä itse syö mielellään kaikkia lajeja.

- Minä syön poimimisen aikana. Jopa suuria määriä.

Saskatoon maistuu hänen mielestään sekoitukselta viinirypäleistä, mustikoista ja kirsikoista. Aroniasta hän pitää myös, päinvastoin kuin monet muut. Ja tyrnimarja sopii moneen.

Bacca valmistaa muun muassa mehua, jossa on 100% marjoja.

Ihmiset eivät ole ainoat, jotka pitävät marjoista. Syksyisin pari tuhatta rastasta ottaa alueen haltuunsa. Silloin puskissa on kova meteli ja nokat noukkivat mielipalat.

- Marjoja riittää kyllä niillekin, Björn Nyman toteaa rauhallisena.

Saskatoon är ett bär som många väljer för smakens skull. Aronia och havtorn är också mycket efterfrågade, berättar Björn Nyman på Bacca.

Gräset ska vara kortklippt för åtkomlighetens skull, och för att sorkar och möss inte ska få husera i fred.

Saskatoon on marja, jonka monet valitsevat maun takia. Aronia ja tyrni ovat myös kysyttyjä, Björn Nyman Bacca:sta kertoo.

Nurmen on oltava lyhyeksi leikattu, jotta pensaisiin pääsee käsiksi ja jottei myyrät ja hiiret pääse valloilleen.

- Monet syövät marjoja koska ne ovat hyviä ja käytännöllisiä monin tavoin. Ja monet syövät niitä koska ne ovat terveellisiä.

Ekologisten vitamiinipommien viljely tietää paljon töitä.

- Koko sesonki menee ruohon leikkaamiseen, puiden ja pensaiden hoitoon, uusien taimien istuttamiseen tarpeen mukaan, poimimiseen, pakkaamiseen, kuljetuksien tilaamiseen ja tarkastamiseen että kaikki paperit ovat järjestyksessä.

Existens 3/2019

ANNONS

Smak, hälsa och omsorg

Första överraskningen var att slippa ha ont i magen. Den andra var att så många olika människor uppskattar de veganska mat rätter na o ch bakverken. Café ajnas innehavare Cia Malinen är både glad och tacksam.

– Jag hade konstant ont i magen, ända sedan jag var barn och inga mediciner hjälpte.

Cia Malinen lämnade bort gluten och mjölkprodukter och mådde lite bättre. Men när hon helt övergick till vegansk kost kom den stora förändringen.

– Det är tre år sedan nu. Inom ett par veckor upptäckte jag att man tydligen inte behöver ha magsmärtor varje dag. I samma veva blev jag mycket piggare.

Hälsovinsten i kombination med en dröm att ha ett eget kafé eller matställe blev verklighet av en slump.

MAINOS

– Hon som äger Hälsohuset, där jag nu är en av företagarna, avslöjade för mig att hon tänkte bygga ut och ville samla företag med hälsokoncept.

Cia Malinen sökte banklån till företagsstarten,

men där var det kalla handen.

– Ingen trodde på min idé, så jag satsade mina sparpengar och körde i gång.

Med facit på hand kan hon konstatera att bankerna hade fel. Café ajna är riktigt välbesökt, och det är en massa olika slags människor som kommer för att mätta magen med veganmat och -bakverk.

– Döm om min förvåning när en grupp

“Jag har lärt mig genom att laga min egen mat”

därmed även laktos.

Cia Malinen berättar att hon i början litade mer på sin förmåga att skapa veganska bakverk än på sina färdigheter som kock.

– Jag har lärt mig genom att laga min egen mat. Men snabbt märkte jag att matgästerna gillar min mat, och att de berättade för andra, och så har det rullat på.

Cia har efter hand utökat verksamheten.

Lunchlåda, specialiteter för hemköp, catering och evenemang har fått sällskap av stickkafé som Cia ordnar i samarbete med en företagare i samma hus.

– Jag står för serveringen, hon fungerar som instruktör. Man behöver alltså inte kunna sticka för att komma med.

- Minulla oli aina kipeä vatsa, jo lapsuudesta saakka, eikä mitkään lääkkeet auttaneet.

Cia Malinen jätti p ois gluteenin ja maitotuotteet ja vointi parani vähän. Mutta kun hän siirtyi kokonaan vegaaniseen ruokavalioon, muutos oli suuri.

- Siitä on nyt kolme vuotta. Parissa viikossa huomasin, että ei vatsakivusta tarvitse kärsiä päivittäin. Samalla piristyin paljon.

Terveysvoitto, yhdessä unelmasta omasta kahviosta ja ruokapaikasta, johti yllättävään toteutukseen.

- Hän, joka omistaa Terveyden talon, jossa minä nyt olen yksi yrittäjistä, kertoi minulle, että hän aikoo laajentaa ja halusi koota terveysyrittäjiä yhteen paikkaan.

Cia Malinen haki pankkilainaa yrityksen perustamiseen, mutta vastassa oli vain kylmä käsi.

- Kukaan ei uskonut ideaani, joten panin omat rahat likoon ja aloitin.

Nähtyään tuloksen hän voi todeta, että pankit olivat väärässä. Café ajnassa käy paljon asiakkaita ja monenlaisia ihmisiä, jotka tulevat syömään hyvin, sekä vegaaniruokaa ja -leivoksia.

Existens 3/2019

Kaitsorvägen 58, Kaitsor, Vörå/Vöyri www.cafeajna.fi 044 675 3992

manliga byggnadsarbetare stegade in för att äta lunch! Och de har återkommit! Jag hade trott att min mat skulle locka hälsomedvetna kvinnor i första hand.

Café ajna har många hälsomedvetna matgäster. En del är veganer, men de festa kommer ”bara” för att de gillar smaken, för att få variation och för att de slipper oroa sig för sina eventuella allergier.

– Maten är fri från ägg, gluten, mjölk och

Maku, terveys ja huolenpito

Ensimmäinen yllätys oli, kun vatsa ei enää ollut kipeä. Toinen oli, että niin monet eri ihmiset arvostavat vegaaniruokia ja -leivonnaisia. Cia Malinen café ajnassa on sekä iloinen että kiitollinen.

café ajna

Café ajna med litet a? Jodå, det är nämligen inte ett namn, förklarar Cia Malinen. Det är en shakrasymbol för vakenhet och intuition. Hon inleder hela företagsnamnet, café ajna, med litet c.

Samarbete kunde också platsa som symbol: Cia samarbetar med lokala bönder och med andra företagare.

Caf’e ajna kahvila pienellä a:lla? Kyllä, se ei nimittäin ole nimi, Cia Malinen selittää. Se on heräämisen ja intuition chakrasymboli. Hän aloittaa koko yritysnimen, café ajna, pienellä c:llä. Yhteistyökin voisi olla symbolina. Cia tekee yhteistyötä paikallisten maanviljelijöiden ja muiden yrittäjien kanssa.

- Olin otettu, kun r y hmä miehisi ä rakennustyöläisiä tuli syömään lounasta!

Ja he ovat tulleet uudelleen! Kuvittelin, että ruokani ensisijaisesti houkuttelisi terveystietoisia naisia.

Café ajnassa käy paljon terveystietoisia ruokailijoita. Jotkut ovat vegaaneja, mutta useimmat tulevat ”vain” koska pitävät mausta, saadakseen vaihtelua ja koska heidän ei tarvitse olla huolissaan eri allergioistaan. .

- Ruossa ei ole kanamunia, gluteenia tai maitoa, joten ne ovat myös laktoosittomia.

“Olin oppinut keittämällä oman ruokani” Cia Malinen kertoo, että hän alussa luotti enemmän taitoonsa luoda vegaanisia leivonnaisia kuin kokkaamistaitoihinsa.

- Olin oppinut keittämällä oman ruokani.

Mutta nopeasti huomasin, että kävijät pitivät ruoastani, ja että he kertoivat muille, ja niin se on jatkunut.

Cia on vähitellen laajentanut toimintaansa.

Lounaslaatikko, erikoisuuksia kotiostoksiin, pitopalvelu ja tapahtumat ovat saaneet seuraa kudontakahviosta, jonka Cia järjestää toisen talossa toimivan yrittäjän kanssa.

- Minä hoidan tarjoilun, hän toimii ohjaajana.

Sinun ei siis tarvitse osata kutoa tullaksesi mukaan.

17

ANNONS

Vardagslyx för alla

Där fiskebåtarna förr tog i land öppnades Fiskets hus i somras. Och i detta hus finns Fiskdisken. Och i disken finns rader med färsk fisk som kan tillredas eller köpas färdigt tillredd. Fiskstranden i Vasa har fått en saluhall i miniatyr.

Här hittar både novisen och mästerkocken vad hen behöver. Och blir övertygad: Fisk är gott! Och som sig bör svallar det fria havet utanför det stora fönstret, som en ständigt ändrande tavla.

– Genom Fiskdisken i Vasa vill jag spinna vidare på grundtanken med allt jag gör: att underlätta vardagen för våra kunder. Här är man lika välkommen att köpa en burk laxröra som mat till en stor sammankomst.

MAINOS

Isabella Asplund vill att alla ska kunna äta bra mat, oberoende av hur mycket tid, ork och lust de har att stå vid spisen. Den möjligheten ger nyöppnade Fiskdisken i Vasa, liksom Köttdisken i Malax.

– På båda ställena kan kunderna köpa råvaror eller färdig mat, liksom sallader, röror och andra tillbehör i lösvikt. Båda ställena har ett litet kök där vi tillreder allt från hela måltider till såser, röror, pajer och smörgåstårtor.

Och Lunchdisken, restaurangen som ligger mittemot Köttdisken i Malax, strävar till att servera så varierade luncher att matgästerna gärna kommer varje vardag.

“Nejdens matproducenter, rökerier och bagerier är självklara val”

Och nu betjänar diskarna sina kunder på tre språk.

– Och personalen är engagerad, rent av bubblar av idéer, så vem vet vad som komma ska, säger Isabella finurligt och skyndar vidare.

Samarbetet mellan de tre diskarna ger kunderna ett bredare sortiment.

– Och den som blir förärad ett köpkort väljer själv på vilket ställe hen vill använda det, säger Isabella Asplund.

Tonvikt på fisk, men också mycket annat fyller Fiskdisken i Vasa. Färsk, bra mat för alla är vad jag vill erbjuda, säger Isabella Asplund.

Pääasiallisesti kala täyttää Kalatiskin tiskit Vaasassa.

Haluan tarjota jokaiselle tuoretta, hyvää ruokaa, Isabella Asplund sanoo.

Saluhallar i miniatyr, ja: Kaffe med tilltugg, eller kanske ett glas vin till sin räksmörgås, kan Fiskdiskens besökare unna sig.

Bullarna till kaffet köper Asplund in – för att slippa gluten i utrymmena – men i övrigt lagas allt från grunden i köken.

Lokalproducerat är ett honnörsord i all verksamhet. Nejdens matproducenter, rökerier och bagerier är självklara val.

Samma ägg och samma grönsaker som kunderna kan köpa med sig används i den egna matlagningen.

De tre diskarna är bevis nog på det positiva mottagande Isabella Asplunds vision fått.

Ursprungligen tänkte hon driva sin köttdisk ensam, men det överväldigande stora antalet kunder kullkastade den tanken kapitalt.

Arkiluksusta kaikille

Siinä missä kalaveneet ennen tulivat maihin, avattiin kesällä Kalastuksen talo. Ja tästä talosta löytyy Kalatiski, jonka tiskistä löytyy riveittäin tuoretta kalaa. Sen voit valmistaa itse tai ostaa valmiiksi valmistettuna.

Va a s a n k a l a r a nt a o n s a a nu t pienoiskauppahallin.

Täältä sekä aloittelija että mestarikokki löytävät haluamansa ja varmistuvat siitä, että Kala on hyvää! Ja niin kuin asiaan kuuluu, suuresta ikkunasta näkee meren vellovan kuin jatkuvasti muuttuvan taulun.

- Kalatiski antaa minulle mahdollisuuden jatkaa tavoitteeni tavoittelemista, mikä on perusajatus kaikessa mitä teen, eli helpottaa asiakkaittemme arkea. Tänne olet yhtä tervetullut ostamaan purkin lohitahnaa kuin ruokaa suuren kokoontumiseen.

Isabella Asplund haluaa, että kaikki saavat syödä hyvää ruokaa, riippumatta siitä kuinka paljon aikaa, voimaa ja halua sinulla on seistä hellan ääressä. Tämän mahdollisuuden

18

Fiskdisken och Köttdisken lever upp till mer än sina namn.

– Visst har vi mest fisk i Vasa, men också utvalt kött och en mängd annat som hör en måltid till Samma koncept som i Köttdisken alltså – tonvikt på kött men ett brett sortiment.

“Lähituotettua on itsestään selvyys” juuri avattu Kalatiski Vaasassa suo, niin kuin Lihatiski Maalahdessa.

- Mo l e m m i s s a p a i k o i s s a a s i a k k a at voivat ostaa raaka-aineita tai valmista ruokaa, kuten myös salaatteja, tahnoja ja muuta tarpeellista, irtopainohintaan.

Molemmissa paikoissa on pieni keittiö, jossa valmistamme kaikkea kokonaisista aterioista kastikkeisiin, kalatahnoihin, piirakoihin ja voileipäkakkuihin.

Ja Lounastiski, ravintola, joka sijaitsee Lihatiskiä vastapäätä Maalahdessa, pyrkii monipuoliseen lounastarjoiluun, jotta ruokavieraat palaavat joka arkipäivä.

Kalatiski ja Lihatiski ovat enemmän kuin nimensä mittaisia.

- Onhan meillä pääosin kalaa Vaasassa, mutta myös valikoitua lihaa ja paljon muuta mitä kuuluu ateriaan. Eli samoin kuin Lihatiskillä – pääasiassa lihaa mutta laaja valikoima.

Kauppahallin pienoismallissa Kalatiskin asiakkaat voivat nauttia pullakahvit tai ehkä lasin viiniä katkarapuvoileivän kera.

Kahvipullat Asplund ostaa - päästäkseen gluteenista tiloissaan – mutta muuten kaikki valmistetaan alusta alkaen keittiöissä.

Lähituotettua on kunniasana kaikessa toiminnassa. Alueen ruokatuottajat, savustamot ja leipomot ovat itsestään selviä valintoja.

Omassa ruoanlaitossa käytetään samoja kananmunia ja vihanneksia kuin mitä asiakkaat voivat ostaa mukaansa.

Kaikki kolme tiskiä ovat todistus siitä miten hyvän vastaanoton Isabella Asplundin visio on saanut. Alun perin hän aikoi seistä yksin lihatiskissään, mutta uskomattoman suuri määrä asiakkaita mullisti sen ajatuksen alkuunsa. Ja nyt tiskit palvelevat asiakkaitaan kolmella kielellä.

- Ja henkilökunta on sitoutunutta, kerta kaikkiaan pulppuavat ideoita, joten ken tietää mitä vielä on tulossa, Isabella sanoo juonikkaasti ja kiirehtii seuraavaan tehtävään.

Kolmen tiskin yhteistyö antaa asiakkaalle suuremman valikoiman.

- Ja hän, joka saa ostokortin valitsee itse missä paikassa hän haluaa käyttää sen, Isabella Asplund sanoo.

Fiskdisken Fiskstranden, Vasa Köttdisken Köpingsvägen 11, Malax Lunchdisken Köpingsvägen 10, Malax Kalatiski Kalaranta, Vaasa Lihatiski Köpingintie 11, Maalahti Lounastiski Köpingintie 10, Maalahti www.kottdisken.fi www.fiskdisken.fi

Existens 3/2019

ANNONS

Mat och goda minnen

I köket sjuder det av liv. Snart kommer en sällsynt brokig skara hungriga människor: skolelever, folk på lunchpaus, ortsbor, resenärer – ja, den breda allmänheten, helt enkelt.

MAINOS

– Elsas kök här vid Folkhälsan i Vörå är speciellt på det sättet att precis vem som helst kan komma hit för att äta, och att vi samtidigt serverar mat till skolelever.

Det säger Anders Rönnqvist medan han rullar köttbullar för hand. Han funderar en sekund medan någon öppnar ugnen och ut strömmar en doft av nygräddat bröd.

En annan förbereder ett färgsprakande salladsbord.

– Mat är förknippat med så många minnen.

Säg ”köttbullar” och du ser mormors tallrikar framför dig, hör henne välkomna till bords, känner doften i hennes kök…

Lyckas köket återskapa delar av gästernas positiva minnen, blir upplevelsen fulländad.

Matgästen återkommer gärna gång på gång.

Hemlagad och handgjord mat – visst smakar den annorlunda än fabriksgjord, för både ung och gammal, vardag som helg.

– Vi har öppet för allmänheten sju dagar i veckan. Stamkunderna består av skolelever och människor från olika yrkesgrupper, vilket vi tycker är trevligt. Samtidigt är det krävande att mitt i nuet tänka på nästa

“Gemenskapen vid matbordet är viktig” måltidsförberedelser.

Extra kreativ får Anders Rönnqvist och hans kollegor vara inför de många evenemangen som ordnas här. Hamburgare tillredda på kolgrill, till exempel, visade sig vara en riktig höjdare.

– Gemenskapen vid matbordet är viktig.

Plockmat betyder att alla vid bordet skickar koppar mellan sig, och då uppstår också ett

ELSAS KÖK ELSAN KEITTIÖ Elsas kök Vöråvägen 305-307 Vörå Vöyrintie 305-307 Vöyri www.folkhalsan.fi 06 3831061

Ruokaa ja hyviä muistoja

Ke itt i ö heh kuu el ämä ä . Pi an har vinaisen sekalainen r yhmä nälkäisiä ihmisiä saapuu: koululaisia, l ou n a st au kol ai s i a , p ai k a l l i s i a , matkailijoita –laaja yleisö kerta kaikkiaan.

- Folkhälsanin Elsan keittiö Vöyrillä on erikoinen sillä tavalla, että ihan kuka vaan voi tulla tänne syömään ja samalla me tarjoilemme ruokaa koululaisille.

Tämän Anders Rönnqvist sanoo samalla kun hän pyörittelee lihapullia käsin. Hän tuumaa sekunnin niin kauan kun joku avaa uunin ja sieltä tulee ihana vastaleivotun leivän tuoksu. Toinen henkilö valmistelee värikästä salaattipöytää.

- Ruoka sisältää niin paljon muistoja. Sano ”lihapullat” ja näet isoäidin lautaset edessäsi, kuulet hänen toivottavan sinut tervetulleeksi pöytään, tunnet hänen keittiönsä tuoksut…

Jos keittiö onnistuu luomaan vieraan positiiviset muistot uudelleen, kokemuksesta tulee täydellinen. Ruokailija palaa mielellään uudelleen ja uudelleen.

Kotitekoista ja käsin tehtyä ruokaa – kyllähän se maistuu erilaiselta kuin tehdastekoinen, sekä nuorelle että vanhalle, niin arkena että pyhänä.

“Yhteisyys ruokapöydässä on tärkeä” Existens 3/2019

livligt prat.

Personalen hos Elsas kök är van vid allt från vardagen med frukost, lunch och middag för en del gäster, att tillreda lunch för en större mängd människor, till att ta emot 700 hungriga personer.

– Motionsevenemang och tävlingar, konserter med mera gör att vi får tänka kreativt. Det är inga problem, egentligen. Man måste bara välja sådana rätter som fungerar för så många, och sådant som de flesta brukar tycka om.

Många må-bra-dagar firas vid Folkhälsan och Elsas kök tar emot de hungriga gästerna med öppna armar.

– De som deltar i må-bra-dagar vill gärna skämma bort sig, koppla av från vardagslunken. Och visst är en matupplevelse betydelsefull för vårt välmående, oberoende av om det är vardag eller helg.

Mat är förknippat med minnen. Att kunna erbjuda en upplevelse som blir ett fint minne är någonting Anders Rönnqvist och hans kollegor ser som en förmån i kockyrket. Han ansvarar för Elsas kök.

Ruokaan sisältyy muistoja. Anders Rönnqvist kokee, kokkiammatin etuna, mahdollisuuden tarjota kokemuksen, josta jää hieno muisto. Hän on vastuussa Elsan keittiöstä.

- Ravintolamme on avoinna yleisölle seitsemänä päivänä viikosta. Vakituiset asiakkaat ovat vauvasta vaariin ja eri ammattiryhmistä, mikä meistä on ihan kivaa.

Samalla on vaativaa tässä hetkessä ajatella seuraavan aterian valmistusta.

Erityisen luovia Anders Rönnqvist ja hänen työkaverinsa saavat olla juuri ennen kaikkia tapahtumia, joita täällä järjestetään.

Hii lig r i l li l l ä p aistetut hampur i l ais et osoittautuivat oikeiksi huipuiksi.

- Yhteisyys ruokapöydässä on tärkeä.

Naposteluruoka tekee sen, että kaikki pöydässä istuvat lähettelevät kuppeja toisilleen ja silloin syntyy vilkkaita keskusteluja.

Henkilökunta Elsan keittiössä on tottunut kaikkeen, arkipäivän aamiaisesta, lounaasta ja päivällisestä joillekin vieraille siihen, että valmistavat lounasta suuremmalle ryhmälle.

Toisinaan ottavat vastaan 700 nälkäistä henkilöä kerralla.

- Kuntoilutapahtumat ja kilpailut, konsertit ja niin edelleen pakottavat meidät ajattelemaan luovasti. Se ei oikeastaan ole mikään ongelma.

On vaan valittava sellaisia ruokalajeja, jotka toimivat mahdollisimman monelle ja sellaista mistä melkein kaikki pitävät.

Folkhälsanilla vietetään monta voi-hyvinpäivää ja Elsan keittiö ottaa avosylin vastaan nälkäiset vieraat.

- He, jotka osallistuvat voi-hyvin päiviin, haluavat mielellään hemmotella itseään, ottaa tauko arjesta. Ja onhan ruokakokemus tärkeää hyvinvoinnillemme, olkoon sitten arki tai pyhä.

19

ANNONS

Existens andelslag

Anne Manner är en vandrande kökskatastrof. Hennes beundran för mathantverkare har alltid varit stor, och under arbetet med denna tidning har beundran stigit till vördnad.

Efter elva år som storstadsbo har Roger Norrgård återvänt till den österbottniska landsbygden. Han bor mitt bland glada kålhuvuden, och med ett oändligt tålamod har han pusslat ihop texter och bilder till en hel tidning.

När vi inte producerar tidning åtar vi oss en mängd olika uppdrag.

blivande författare, debattörer, bloggare m.m. samt marknadsföringskurser,

Böcker: Historik, faktaböcker, biografier m.m. Vi tar hand om hela processen från planering till tryckfärdig produkt, och publicering på webben om så behövs.

Marknadsföringsuppdrag: Vi har i detta nu både långvariga och mera tillfälliga uppdrag av företag och projekt.

I stället för att förstöra värdefulla råvaror hanterar hon motorsåg och tangentbord.

Utanför köket!

Vi vill fråga dig en sak: – Hur många företagare finns i din närhet?

Märk väl att vi frågar efter företagare, inte företag. För bakom varje sådant finns en eller flera människor. Många av dem är väldigt anspråkslösa och ägnar sin tid åt att producera någonting som du har nytta och glädje av. Och det är just dem vi gillar att lyfta fram.

Skrivuppdrag: journalistiska texter, innehåll till hemsidor, noveller, kåserier, sagor – ja, det mesta som kan byggas av ord.

MAINOS

Britt-Marie Norrgård har mjölkat kossor i 15 år, tills EU tog lönsamheten. Då började hon mjölka EU i stället. Projekten har avlöst varandra, och alla som rört sig i projektvärlden både här och utomlands känner henne. Hon är van att röra sig med olika språk.

Dessutom ordnar vi mässor och marknader.

Översättningar: Svenska till finska, finska till svenska.

Layoutuppdrag: Allt från broschyrer och planscher till böcker.

Kurser och föreläsningar: Skrivkurser för

Existens osuuskunta

Anne Manner on kävelevä keittiötuho. Hän on aina ihaillut ruokakäsityöläisiä suuresti ja tätä lehteä tehdessä ihailu on kasvanut suureksi arvostukseksi.

Hän ei halua pilata arvokkaita raakaaineita, hänen käteensä sopivat paremmin moottorisaha ja näppäimistö. Keittiön ulkopuolella!

Britt-Marie Norrgård on lypsänyt lehmiä 15 vuotta, kunnes EU vei kannattavuuden.

Silloin hän alkoi lypsää EU:ta sen sijaan.

Hankkeet ovat seuranneet toisiaan ja kaikki,

20

Språkgranskningar: Vi språkgranskar allt från korta texter till hela böcker.

jotka ovat liikkuneet hankemaailmassa, sekä täällä että ulkomailla, tuntevat hänet. Hän on tottunut käyttämään montaa eri kieltä.

kovin vaatimattomia ja käyttävät aikansa tuottamaan jotain mistä sinulle on hyötyä ja iloa. Ja juuri heidät haluamme esitellä.

Oltuaan yksitoista vuotta suurkaupungin asukas, Roger Norrgård on palannut Pohjanmaan maaseudulle. Hän asuu iloisten kaalinpäiden seassa ja on loputtomalla kärsiväisyydellä koonnut lehden teksteistä ja kuvista.

Kun emme tee lehteä otamme monia erilaisia tehtäviä toteutettavaksi.

Haluamme kysyä sinulta yhtä asiaa: - Kuinka monta yrittäjää läheisyydestäsi löytyy?

Huomioi, että kysyimme yrittäjää, emme yritystä. Koska jokaisessa yrityksessä voi olla yksi tai useampi ihminen. Moni heistä ovat

Kirjoja: Historiikejä, tiedekirjoja, elämänkertoja jne. Hoidamme koko prosessin suunnittelusta painovalmiiseen tuotteeseen ja julkaisuun netissä, jos niin tarvitaan.

Kirjoitustehtäviä: journalistisiä tekstejä, kotisivujen sisältöä, novelleja, pakinoita, satuja – melkein kaikkea mitä sanoista voi rakentaa.

Käännöksiä: Ruotsista suomeen, suomesta ruotsiin.

Layouttehtäviä: kaikkea esittelylehtisistä ja julisteista kirjoihin.

Kursseja ja luentoja: Kirjoituskursseja tuleville kirjailijoille, väittelijöille, bloggaajille jne. sekä markkinointikursseja.

Mark kinointitehtäviä: Meillä on nyt meneillään yritysten ja hankkeiden sekä pitkäaikaisia että tilapäisiä tehtäviä.

Kielitarkastuksia ruotsiksi.

Lisäksi järjestämme messuja ja markkinoita.

Existens 3/2019