virolainen ruoka
T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 9
Andren juustotila jatkaa virolaisia juustoperinteitä.
Toreilta voi ostaa sieniä myös valmiina säilykkeinä.
27
Virolainen makkara on usein hyvin lihapitoista.
Virolaisen ruokakulttuurin kulmakivet Osta matkalta mukaan Viron parhaimpia herkkuja. TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT EESTITOIT.EE
Virolaista ruokakulttuuria ovat muo-
kanneet naapurit. Se näkyy muun muassa ruokasanastossa. Juhlapöytään nostetaan kringel tai stritsel eli täytetty rinkeli (kranssi) tai pitko. Peruna on kartul tai joillakin murrealueilla tuhvel. Molemmat ovat lainaa saksan kartoffel-sanasta. Tiivisteestä tehty mehujuoma on morss. Sen nimen toi neuvostovalta Viroon 1940-luvulla.
Osta vaikka näitä mukaan: Rahka (kohupiim)
Virolaiset ihmettelevät, miksi suomalaiset eivät syö rahkapatukoita, joiden nimi on viroksi
kohuke. Ne ovat varsin ruokaisia välipaloja. Makuja on useita. Ruuanlaittoon sopii kohupiima kreem, jota sitäkin on eri tavoin maustettuna.
Juusto (juust)
Rahkasta tehty sõir on etelävirolainen herkku. Se maustetaan myös kuminalla. Pienet juustomeijerit valmistavat erilaisia kovia juustoja ja myös homejuustoja.
Hapankerma (hapukoor)
Virolainen hapankerma suomennetaan myös smetanaksi, jota myös kutsutaan vuolukermaksi. Virolainen hapankerma on rasvaprosentiltaan joko 10-,
20- ja jopa 30-prosenttista. Se sopii niin makeisiin kuin suolaisiinkin ruokiin.
Makkarat (vorstid)
Virolainen makkara on useimmiten hyvin lihapitoinen. Kesäisin on myynnissä grillattavaksi sopivia raakamakkaroita. Lapsiperheille sopivia nitriitittömiä (ei E250) makkaroita on useitakin myynnissä.
Savustetut lihatuotteet (suitsulihad)
Etenkin toreilta saa pienempien tuottajien saunapalvituotteita. Mooskan kuuluisa savusaunatalo valmistaa Vana-Võrumaalla suussasulavaa savuporsasta.
Suklaa (šokolaad)
Viron tunnetuin suklaantuottaja on Kalev ja ehkä erikoisin tuote heidän valikoimissaan on Kamatahvel eli talkkunasuklaa. Se on peräisin 1960-luvulta.
Majoneesi (majonees)
Virolaiseen juhlapöytään kuuluu perunasalaatti. Se tehdään majoneesipohjaan. Majoneesi ja perunasalaatti tulivat virolaiseen keittiöön neuvostovuosina.
Peipsin sipuli ja valkosipuli (Peipsi sibul ja küüslauk)
Peipsin sipulin tuntee siitä, että se ei ole täysin pyöreä vaan hieman litteä. Sen väri voi olla myös punertava. Itä-Virossa kasvate-
taan myös vahvan makuisia valkosipuleita.
Hapankaali (hapukapsas)
Lasipurkeissa myytävä praekapsas on helppo valinta liharuokien lisäkkeeksi tai sellaisenaan syötäväksi. Paistettuna pannulla tai uunissa ei happamuudesta ole tietoakaan.
Sienet (seened)
Toreilta voi tehdä hyviä sienilöytöjä. Mustat torvisienet ja suppilovahverot sekä kosteikkovahverot eivät ole tavallisen virolaisen suosikkisieniä, joten niiden hinnat ovat usein varsin edullisia. n
Vana-Võromaa on tämän vuoden ruoka-alue TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV
Virossa on valittu ruoka-alue vuo-
Sõir on perinteikäs etelävirolainen rahkajuusto.
desta 2016 lähtien. Vuosittaisen tittelin antaa Viron maatalousministeriö ja toimintaa tukee Viron Maatilamatkailuyhdistys (MTÜ Eesti Maaturism). Vana-Võromaa on entinen maakunta Etelä- ja Kaakkois-Virossa. Rajanaapurina ovat sekä Latvia että Venäjä.
UMA MEKK (oma maku) -merkkiä on jaettu kyseisen alueen ruokaraaka-aineille ja tuotteille jo kymmenen vuotta. Merkin on saanut yli 220 raaka-ainetta sekä lähes 80 menua ja ruokaa. Merkki annetaan siis myös ruuille, joita tarjotaan matkailuja ravintola-alan yrityksissä. Vaatimuksena on, että raaka-ainees-
ta yli puolet on alueelta ja ruoka on valmistettu Vana-Võromaan perinteitä noudattaen. Rahkaruuat ovat olleet ominaisia Etelä-Virossa jo kauan. Rahkasta valmistettua sõir-juustoa on tehty vain Vana-Võromaalla, Setomaalla ja Pohjois-Latviassa. Myös savusaunassa savustettu liha kuuluu paikalliseen perinteeseen. n