48
historia
T H E B A LT I C G U I D E ™ H E I N Ä K U U 2 0 2 0
Virossa on nähty synkkiä kulkutauteja jo kauan ennen koronavirusta. Nigulisten museon Kuolemantanssi-maalaus muistuttaa, miten rutto levisi maassa.
Kun kuolema tanssi Tallinnassa Vuonna 1350 rutto rantautui Tallinnaan. Musta surma raivosi Euroopassa eikä Hansaliittoon kuulunut kauppakaupunki ollut sen paremmassa turvassa kuin muutkaan paikat.
Sarasmo tarinoi TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Tallinnasta mustan surman kourissa tiedetään vähän. Monissa paikoissa joku onnekkaasti rutosta selvinnyt munkki piti kronikkaa ja kertoi mitä hänen lähiympäristössään tapahtui. Tallinnasta ja ylipäänsä koko Liivinmaalta eli nykyisen Latvian ja Viron alueilta tällainen kronikoitsija puuttui. Tuskinpa epidemia kuitenkaan paljon erosi siitä, mitä esimerkiksi muut Itämeren hansakaupungit saivat kokea. Tieto kulkutaudista oli olemassa. Tieto oli ulkomaankaupan ”pääomaa” ja myös Tallinnan kauppiaat olivat vilkkaassa kirjeenvaihdossa virkaveljiensä kanssa. Keski-Euroopasta ja Ranskasta oli kuulunut uutisia uudesta kulkutaudista, mutta tuskinpa kukaan osasi odottaa, miten tappava ja herkästi leviävä uusi kulkutauti eli rutto oli.
Eräänä päivänä purjehduskauden 1350 aikana joku kuoli paiseita kainaloissaan ja nivusissaan. Uusia tartuntoja ilmeni nopeasti ja pian sairastuneita alkoi olla talossa kuin talossa. Toompean aateliset pakenivat joukolla kartanoihinsa ja osa heistä vei ruton mukanaan maaseudulle. Lääkettä ei ollut, lääkäreistä ei ollut apua eikä rukouksista. Ihmiset varmasti tunsivat täydellistä avuttomuutta ja pelkoa. Järjestynyt yhteiskunta alkoi rakoilla. Sairastuneet hylättiin koteihinsa, roskaväki ryösteli ruttoon kuolleiden taloja ja omaisuutta, jopa testamentteja kirjoittavat notaarit alkoivat kuolla ruttoon ja käydä vähiin. Järjestystä kuitenkin yritettiin pitää. Ilmeisesti Tallinnassakin käskettiin yöllä laittaa kuolleet talon eteen kadun varteen, josta haudankaivajat kävivät ne nostelemassa kärryihinsä. Haudankaivajina toimivat miehet, joilla ei ollut oikein enää elämässä vaihtoehtoja. Edessä oli samaa ikuista nälkää, mutta jos selvisi rutosta, sai niin paljon rahaa, että pystyi aloittamaan uuden elämän.
Koe Kuolemantanssi Musta surma oli kauhistuttava koettelemus. Se päätti aurinkoisen sydänkeskiajan. Tallinnan Nigulisten museossa on lyypekkiläisen mestarin Bernt Notken 1400-luvun lopulla tekemä maalaus Kuolemantanssi. Kuolemantanssissa kuolema kutsuu ihmiset viimeiseen tanssiin, niin keisarit kuin piispat, samaan tanssiin myös tavalliset ihmiset, porvarit ja piiat, kerjäläiset tai aateliset. Kuoleman, mustan surman edessä kaikki olivat tasa-arvoisia.
Nigulisten museo, Niguliste 3, Tallinna. Avoinna ti–su klo 10–18. Karttakoodi Vanhakaupunki i1
Tästä ajasta alkaen teksti kertoo:
10 000 eKr.
Ihmisasutusta Viron alueelle
1200-luku
Tanskalaiset valloittivat Viron pohjoisosan
1227
Saksalainen ritarikunta valloitti koko Viron
1285
Tallinna osaksi Hansaliittoa
1346
Tanska myi alueensa saksalaiselle ritarikunnalle
1350 Rutto tulee Tallinnaan.
1500-luvulla
Liivinmaan sota nykyisen Viron ja Latvian alueen hallinnasta, Viro osaksi Ruotsia
1632
Tarton yliopisto perustettiin
1702
Ensimmäinen kahvila Tallinnaan
1721
Virosta tuli Uudenkaupungin rauhassa osa Venäjää
1917
Tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle autonomia
1918
Viron vapaussota alkaa. Viro itsenäistyi, Tallinnasta pääkaupunki
1919
Viron vapaussota, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920