Tuhkaksi tekemisen taika

”Ihmeellinen raivokas tuuli. Istutan Hansin tuuleen, penkille. Jos tuuli menisi aivojen läpi niin kuin se menee tuuhean tukan läpi, ei tarvittaisi sähköshokkihoitoja.”

Ada ja Hans rakastuvat, noin vain. Syntyy perhe, johon kuuluu rakastuneiden lisäksi Hansin vauva, Bella. Kaikki sujuu aivan hyvin, vauva varttuu, alkaa puhua ja leikkiä. Sitten Hans ei enää jaksa. Adan pitää kasvaa äidiksi toisen naisen lapselle ja kumppaniksi lattialla makaavalle miehelle. Bellan pitäisi vain kasvaa, kaikesta huolimatta. Tuhkaksi tekemisen taika on runon keinoja käyttävä romaani uusperheestä, jonka arjen masennus järjestää uudelleen. Selviytymiseen tarvitaan ainakin ponileikkejä, Melancholia-elokuva, tieteellinen asenne, pumpernikkeleitä ja suomen kielen kauneimpia sanoja.

”Kevään valoja ei voi sammuttaa, vaikka joskus ne oksettavat.”

Miira Luhtavaara (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija ja psykologi, joka on julkaissut aiemmin kolme kiitettyä runoteosta. Hänelle on myönnetty Kalevi Jäntin palkinto ja hänen viimeisin teoksensa Pinnallisuus (2022) oli Runeberg-palkintoehdokas.

Puu P

rinsessa on pinteessä! Omistavaan luokkaan kuuluva kuninkaallinen todella omistaa kaiken, tai oikeastaan vain melkein kaiken, ja sehän ei käy laatuun. On pakattava pohjaton tavarapakki ja lähdettävä suurelle hankintamatkalle syvälle vedettömään autiomaahan. Siellä kituu puunranka, jota vartioi itse myyttinen hirviö Blöeglöek. Se ei oikein tiedä miksi, mutta sellainen ei ole myyttiselle hirviölle olennaista.

Koskaan laskemattoman auringon alla autiomaata asuttaa myös kaksijalkaisten törppö lauma, joka on joko ihmisyytensä alkutaipaleella tai ehkä romahtanut takaisin raakalaismaisuuteen – tai sitten he ovat juuri niin kuin me. Vääjäämätön taistelu lähestyy, kun sekä kaiken haluava Prinsessa että kaksijalkaiset iskevät silmänsä Blöeglöekin vartioimaan puuhun.

Puu on post-apokalyptinen satu, allegoria sivilisaation synnystä, tarina luonnon tuhosta, hauskanjännittävä seikkailu ja paljon muuta. Aleksandra Salmelan täräyttävä huumori, mielikuvitus ja tarkka silmä ihmiskunnan ainaisille hölmöyksille tekevät Puusta todellisen aarrearkun.

Aleksandra Salmela (s. 1980) on teatteridramaturgi ja suomen kielen ja kirjallisuuden maisteri, jonka esikoisromaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan (2010) palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, oli Finlandiaehdokas ja voitti Kaiharin kulttuuripalkinnon. 2019 ilmestyi hänen kiitetty lastenromaaninsa Mielikuvitusystävä Viimeisin romaani, raivokas 56, oletan, ilmestyi 2021