Vaikuttaja 1/2023

Vaikuttavaa vaalikevättä

TEOLLISUUSLIITON ensimmäiset liittokokousvaalit käydään 10.–31. maaliskuuta. Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitto on vaaleissa mukana monipuolisella ja kattavalla ehdokaslistalla. Ehdokkaita on yli 600. Kiitän jo tässä vaiheessa lämpimästi yhdessä ja erikseen jokaista Vaikuttajien ehdokkaaksi lähtenyttä. Jokaista teitä tarvitaan hyvän vaalituloksen saamisessa.

Vaaliliitollamme on kasassa joukko, josta olen hyvin ylpeä. Meillä on tietoa, taitoa, asennetta ja ennen kaikkea suurta sydäntä tehdä näistä vaaleista keskustelevat, osallistavat ja vaalitulokseltaan vaikuttavat. Siinä te ehdokkaat, ehdokkaiden tukijat ja äänestäjät olette avainasemassa ja toiminnan keskiössä.

Alkuvuotta on sävyttänyt työmarkkinatilanne, joka osoittautui hankalaksi. Olemme liittona aina tehneet ratkaisuja työmarkkinapöydissä sivuille vilkuilematta ja niin tulemme jatkossakin tekemään. Meille jäsenten edunvalvonta on ohjaava tekijä ja toimintamme punainen lanka. Siihen perustuu koko ammattiyhdistysliikkeen sielu ja toiminnan oikeutus.

Jos ja kun työantajat halusivat sotkea suomalaisen työmarkkinamallin toiminnallaan, siinä he onnistuivat. Jankutus paikallisen sopimisen lisäämisestä ilman konkreettisia esimerkkejä muistuttaa lähinnä paikalleen jäänyttä vinyylilevyä. Toisaalta vaatimukset siitä, että palkasta pitäisi pystyä paremmin sopimaan

”Meillä on tietoa, taitoa, asennetta ja sydäntä tehdä vaaleista keskustelevat, osallistavat ja vaikuttavat.”

paikallisella tasolla tuntuvat vähintäänkin erikoisilta, kun katsoo meneillään olevaa kierrosta.

Saimme ensimmäisenä sopimukset solmittua kahdella suurella sopimusalallamme teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Jatkoa on seurannut jo muiltakin aloilta, ja työ jatkuu, jotta myös muille yli 30:lle edustamillemme aloille saadaan teknon ja kemian mallien mukaiset sopimukset tehtyä. Mitä kierrokseen yleisesti tulee, nyt toimitaan kuten tupo-aikana. Tällä kertaa tosin raamit sopivat työnantaja ja työntekijävientiliitot.

Teollisuusliiton liittokokousvaalien lisäksi Suomessa käydään tänä keväänä eduskuntavaalit. Myös niihin tulemme panostamaan, jotta päättäjiksi valitaan mahdollisimman monta palkansaajan arkea ymmärtävää edustajaa. Näillä ajatuksilla haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja toimeliasta kevättä! \

Vaikuttaja – Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2023

JULKAISIJA: Teollisuuden Vaikuttajat

PÄÄTOIMITTAJA: Turja Lehtonen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Hannu Siltala

TOIMITUSSIHTEERI: Asko-Matti Koskelainen

TOIMITUSKUNTA: Veli-Matti Kauppinen, Vesa Kotaviita, Antti Salonen, Riikka Vasama

ULKOASU: Tuukka Rantala

PAINOPAIKKA:

Lehtisepät Oy, Tuusula

info@teollisuudenvaikuttajat.fi www.teollisuudenvaikuttajat.fi

teksti: Turja Lehtonen, Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja ja Teollisuuden Vaikuttajien ryhmänvetäjä

Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien liittoryhmä.

2 nro 1\2023

Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja

Vaikuta liiton tulevaisuuteen!

Teollisuusliiton toukokuussa järjestettävä liittokokous päättää liiton linjat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Edustajat liittokokoukseen valitaan liittokokousvaaleissa 10.–31. maaliskuuta. Äänestä Teollisuuden

Vaikuttaja liittokokoukseen!

TEOLLISUUSLIITON YLIN päättävä elin on viiden vuoden välein kokoontuva liittokokous. Liittokokouksessa päätetään Teollisuusliiton suuret linjat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kokouksen käsittelemät asiat tulevat suoraan liiton jäseniltä ammattiosastojen esityksinä.

– Ammattiosastojen esityksistä muodostuvat linjat liiton tulevalle toiminnalle. Tämä on tärkeä prosessi liiton demokratialle, Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg sanoo.

Risberg kehottaa kaikkia Teollisuusliiton jäseniä äänestämään liittokokousvaaleissa.

– Korkea äänestysaktiivisuus on koko liiton ja sen uskottavuuden kannalta tärkeää. Työnantajapuoli seuraa äänestysaktiivisuutta tarkasti ja tekee siitä johtopäätöksiä. Jos äänestysaktiivisuus laskee, työnantajat katsovat, ettei jäsenistöä kiinnosta, mihin suuntaan liittoa ollaan viemässä, Risberg sanoo.

Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuuden Vaikuttajat -vaaliliitolla on vaaleissa yhteensä 619 ehdokasta 31 eri vaalipiirissä.

– Teollisuuden Vaikuttajilla on hyvä ja kattava ehdokaslista, josta muodostuu mainio joukkue. Mitä enemmän ääniä saamme vaaleissa, sitä vaikuttavampi äänemme liittokokouksessa on, Risberg muistuttaa.

Liittokokouksen linjaukset ja päätökset ovat työpaikan ja jäsenen näkökulmasta tärkeitä. Liittokokouksessa päätettäviin asioihin lukeutuvat muun muassa työehtojen kehittämisen ja neuvottelutoiminnan painopisteet osana liiton strategiaa.

– Liittokokousvaalit ovat jokaista jäsentä koskettavat vaalit. Ehdokkaat ovat työpaikan aktiiveja, tuttuja ihmisiä, joita on helppo äänestää. Siksi asioista keskustelu työpaikalla on tärkeää. Pohtikaa yhdessä,

Liittokokous 2023

TEOLLISUUSLIITON LIITTOKOKOUS järjestetään sääntöjen mukaan joka viides vuosi. Seuraava liittokokous järjestetään 22.–24.5.2023.

Liittokokoukseen valitaan 442 kokousedustajaa suhteellisella vaalilla 34 vaalipiiristä. Työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet voivat äänestää sähköisesti tai postitse 10.–31.3.2023.

Ehdokkaat on asettanut valitsijayhdistykset, jotka voivat muodostaa vaaliliittoja. Ehdokas voi olla vain yhden vaaliliiton listoilla. Teollisuuden Vaikuttajat on Teollisuusliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto.

Liittokokous päättää liiton toiminnan suurista linjoista seuraavaksi viisivuotiskaudeksi sekä valitsee

Äänestä sähköisesti

1. Mene osoitteeseen liittokokous.teollisuusliitto.fi

2. Klikkaa sivulla olevaa linkkiä SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS

3. Tunnistaudu omilla pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella

4. Toimi ohjeiden mukaan

Sähköinen äänestys on auki

10.3. klo 9.00 – 31.3. klo 12.00

Kysy itseltäsi: Haluanko muuttaa Teollisuusliiton toimintaa?

Jos vastaat kyllä, niin paras tapa on äänestää Teollisuuden Vaikuttajia.

mitä te haluatte Teollisuusliitolta. Kysy itseltäsi: Haluanko muuttaa Teollisuusliiton toimintaa? Jos vastaat kyllä, niin paras tapa on äänestää Teollisuuden Vaikuttajia. \

Vaikuttavat päivämäärät 2023

21.1. mennessä liittokokousaloitteet kirjallisesti liiton hallitukselle

31.1. valitsijayhdistysten perustaminen päättyi

15.2. liiton hallitus arpoi ehdokasnumerot ja vaaliliittojen tunnukset

10.–31.3. sähköinen vaali ja postiäänestys

5.4. vaalin tulos vahvistetaan

21.5. vaaliliittojen kokoukset

22.–24.5. liittokokous Tampere-talossa

liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä muut liiton hallituksen jäsenet.

Lisäksi liittokokous valitsee jäsenet liiton valtuustoon. \

Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous

Äänestä postitse

1. Valitse ehdokkaasi liiton lähettämän liittokokousvaalikirjeen ehdokaslistasta.

2. Kirjoita ehdokkaasi numero liittokokousvaalikirjeen äänestyslippuun. Huom! äänestyslippuun ei saa tehdä muita merkintöjä kuin numero.

3. Irrota äänestyslippu ja laita se liittokokousvaalikirjeen palautuskuoreen.

4. Postita palautuskuori mahdollisimman pian, viimeistään 27.3.2023. (Postimaksu on valmiiksi maksettu).

Arvonta!

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kuusi kahden lipun VIP-pakettia jääkiekon MM-kisojen Tampereella 23.5.2023 pelattavaan alkusarjan otteluun Suomi–Tanska. Liitto kustantaa matkat, majoitukset ja tarjoilut ottelussa.

c Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg.

SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS

SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS

Vaikuttaja \ Teollisuuden Vaikuttajien lehti nro 1\2023

Teollisuuden Vaikuttajat jäsenen asialla

teksti: Veli-Matti Kauppinen, Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija \ kuvat: Asko-Matti Koskelainen

Teollisuuden Vaikuttajilla on laaja tavoiteohjelma liittokokousvaaleihin ja liittokokoukseen. Tavoitteiden kärkiä ovat esimerkiksi yleissitovuuden turvaaminen, lakko-oikeuden koskemattomuus ja työolojen kehittäminen.

TEOLLISUUDEN VAIKUTTAJAT ovat laatineet laajalla valmistelulla runsaasti tavoitteita liittokokousvaaleihin. Valmisteluun ovat osallistuneet useassa eri vaiheessa Vaikuttaja-aktiivit ympäri Suomea sekä eri sopimusaloilta. Mukana valmistelussa ovat olleet myös Vaikuttajia liiton hallinnosta sekä henkilöstöstä.

Ohessa tavoitteita teemoittain. Ne ovat paitsi konkreettisia, myös koskevat laajasti muun muassa työmarkkinoita, työelämää sekä suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaamista. Näitä tavoitteita Teollisuuden Vaikuttajat ajavat ja pitävät keskusteluissa yllä liittokokousvaaleissa sekä liittokokouksessa.

Ammattiliitolla suuri yhteiskunnallinen merkitys

Teollisuuden Vaikuttajat pitää välttämättömänä, että liiton on oltava vahva vaikuttaja yhteiskunnassa.

TEEMA: Teollisuusliiton liittokokous 2023

Toiminnan ytimessä on oltava Teollisuusliiton jäsenmäärän kasvattaminen. Korkea järjestäytymisaste takaa sen, että liittoa kuunnellaan jatkossakin neuvottelupöydissä ja yhteiskunnallisia uudistuksia laadittaessa.

Työn muutos haastaa

Teollisuuden Vaikuttajat tavoittelevat tuntuvia parannuksia työehtoihin. Työehtojen tulee olla kaikille samat riippumatta siitä, mikä on työsuhteen muoto tai mikä on työntekijän kansalaisuus. Tällä hetkellä näin ei valitettavasti ole. Esimerkiksi niin sanotuille nollatuntisopimuksella oleville tulee saada takuu- tai peruspalkka, mikäli tuntimäärät jäävät mataliksi.

Myös vuokratyöntekijöiden asemaa tulee parantaa. Heidän edunvalvontansa on oltava samalla tasolla kuin tilaajayrityksissä työskentelevillä. Teollisuuden Vaikuttajat tavoittelevat pysyviä työsuhteita.

Teollisuuden Vaikuttajat tavoittelevat lyhempää työaikaa ilman, että työntekijän ansiotaso laskee.

Teollisuuden Vaikuttajat ovat huolissaan työntekijöiden osaamisen turvaamisesta tilanteissa, joissa työelämä muuttuu vauhdilla. Tämän vuoksi tarvitaan aktiivista koulutuspolitiikkaa, jotta työn murroksessa olevat työntekijät pärjäävät työelämässä.

c Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Veli-Matti Kauppinen.

Työehdot oltava kunnossa Järjestäytymisasteen on oltava korkea, jotta saadaan riittävästi selkänojaa työpaikkojen edunvalvontaan sekä työehtosopimuksien neuvotteluun. On huomioitava myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät. Ay-liikkeen perusperiaatteena on olla heikomman puolella ajatuksella ”kaveria ei jätetä”.

Lakko-oikeus on säilytettävä tulevaisuudessakin. Myös poliittisiin mielenilmaisuihin on oltava jatkossakin oikeus.

Palkalla on tultava toimeen

Teollisuuden Vaikuttajien mielestä palkkapolitiikan on oltava oikeudenmukaista. Työn tuottavuudella on oltava merkitystä palkkoihin. Palkkausjärjestelmiä on kehitettävä suuntaan, jossa työnantajan mielivalta ei pääse vaikuttamaan palkkausperusteisiin.

Teollisuuden Vaikuttajat lähtevät siitä, että kokoaikainen työ on ensisijainen työsuhteen muoto. Moni jäsen tekee vuorotyötä. Myös heidän jaksamisensa on otettava huomioon.

Vuorotyön haittakorvaukset on saatava paremmalle tasolle. Lisäksi on vaikutettava siihen, että niin sanotut nollatyösopimukset jäävät pois.

Työympäristössä ja

sosiaaliturvassa kehitettävää

Työsuojelulainsäädäntöä tulee entisestään kehittää. On selvää, että työsuojeluviranomaisille tulee saada nykyistä paremmat resurssit ja työsuojelurikoksista tulee seurata nykyistä tuntuvammat sanktiot. Työympäristön on oltava turvallinen, terveellinen ja

miellyttävä kaikille työntekijöille työsuhteen muodosta tai työpaikan koosta riippumatta. Työturvallisuuden tason eriytyminen hyviin ja huonoihin yrityskulttuureihin on estettävä. Nykyinen kehitys, jossa suurilla työpaikoilla on asiat hyvässä kunnossa, mutta pienillä usein ei, on katkaistava.

Osaavat työsuojeluorganisaatiot ovat työsuojelun perusta. Pirstaloituvan työelämän aiheuttamat haasteet työsuojeluorganisaatioiden valintaan, työsuojeluvaltuutettujen koulutukselle ja muille oikeuksille tulee ratkaista. Jokaiselle työpaikalle on valittava työsuojeluvaltuutettu sekä työpaikan koon mukaan työsuojeluasiamies.

Kaikille tulee turvata toimeentulo, eriarvoisuutta tulee torjua ja ostovoimaa tulee parantaa. Kannatamme riittävää ja oikeudenmukaista työttömyys-

turvaa. Nykyistä ansiosidonnaista kassaperustaista työttömyysturvajärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja kehittää.

Myös nykyistä eläkejärjestelmää on kehitettävä. Tämän hetken työeläkejärjestelmä on hyvä pohja järjestelmän kehittämiselle. Eläkejärjestelmään liittyvissä neuvotteluissa on oltava maksajien eli työmarkkinajärjestöjen edustus.

Kestävällä teollisuuspolitiikalla työtä ja hyvinvointia

Teollisuuden Vaikuttajien mukaan liiton on oltava kärjessä teollisuuspolitiikan tekemisessä ja viennin edistämisessä. Tätä kautta maahamme syntyy verotuloja ja pohjaa hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle. Meidän on osaltamme oltava varmistamassa, että suomalainen teollisuus on jatkossakin puhtainta maailmassa, ja että suomalainen teollisuus on ekoteko jo itsessään.

Energiaintensiivistä teollisuutta ja sen työntekijöitä on tuettava siirryttäessä pois fossiilisen energian käytöstä. Yritykset ja niiden työntekijät eivät saa olla maksumiehiä uuteen, vihreämpään talouteen siirryttäessä. Ympäristönsuojelua toteutetaan parhaalla mahdollisella ympäristöteknologialla siten, että teollisuuden työpaikat eivät vaarannu. \

Lue koko Teollisuuden Vaikuttajien tavoiteohjelma: www.teollisuudenvaikuttajat.fi/ tavoiteohjelma

”Teollisuuden Vaikuttajat tavoittelevat tuntuvia parannuksia työehtoihin.”

c Teollisuuden Vaikuttajien liittokokousvaalikampanja käynnistyi Vaikuttajapäivillä Tampereella 5.–6.11.2022.

Liittokokous linjaa koulutuksen suunnan

teksti: Hannu Siltala, Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

Teollisuusliiton on turvattava laadukas, monipuolinen ja riittävä ay-koulutus tulevallakin liittokokouskaudella, Hannu Siltala muistuttaa.

Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja

f On tehtävä työtä esteiden poistamiseksi, jotta jäsenillä on mahdollisuudet osallistua koulutuksiin, Hannu Siltala painottaa.

LIITTOVAALEISSA ratkaistaan Teollisuusliiton suunta ja linja seuraavaksi viideksi vuodeksi. Liittokokouksessa käsiteltävä ja päätettävä strategia-asiakirja antaa suuntaviivat, miten liittoa kehitetään liittokokouskaudella. Toukokuun lopulla kokoontuva liittokokous valitsee tätä asiakirjaa toteuttamaan poliittisten voimasuhteiden mukaan liitolle hallituksen ja valtuuston. Ei siis ole samantekevää koulutusasioidenkaan suhteen, millaisen hallinnon liitto saa. Teollisuuden Vaikuttajien vaaliliitto on vahvasti vaikuttamassa myös näihin asioiden jäsenten edunvalvonta edellä.

Murikka-opistoa on kehitettävä jäsenten ehdoilla Teollisuusliiton on turvattava laadukas, monipuolinen ja riittävä ay-koulutus aktiiveille ja muulle jäsenistölle tulevallakin liittokokouskaudella. Teollisuusliiton jäsenistön koulutuksen selkäranka on omassa Murikka-opistossa annettava työnantajan tuen piirissä oleva luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutus vastuullisiin luottamustehtäviinsä työpaikoilla.

Järjestöllisen vahvuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi myös ammattiosastojen aktiiveille ja kaikille jäsenille tarkoitettua koulusta on edelleen kehitettävä. Kehittämisen pitää perustua tutkittuun tietoon siitä, millaista osaamista ammattiosastojen aktiivit ja jäsenet tarvitsevat. Teollisuusliiton Murikka-opistoa on kehitettävä ensisijaisesti jäsenistön ehdoilla ja varmistettava riittävät taloudelliset, henkilö- ja tilaresurssit koulutusten toteuttamiseksi. On tehtävä työtä kaikenlaisten esteiden poistamiseksi niin, että jäsenillä on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin.

Luottamusmiesten ja valtuutettujen asemaa vahvistetaan koulutuksella Teollisuuden Vaikuttajien tavoitteena on luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen. Merkittävä keino siihen on perusteellinen ja monipuolinen luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön kouluttaminen. Työpaikkojen luottamustehtävissä toimivien tehtäväkenttä on tullut entistä vaativammaksi.

Yhteiskunnan, työelämän ja lainsäädännön kehittyminen ja muutosvauhti ovat jatkuvassa myllerryksessä. Uutta työelämää säätelevää lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita tulee entisten lisäksi. Työehtosopimusten ja työlainsäädännön lisäksi on hallittava neuvottelu-, vuorovaikutus-, kirjoittamis-.

puhe-, it-, internet- ja sometaitoja. Listaa voisi varmasti vielä jatkaa.

Erityisenä haasteena on joidenkin työantajaliittojen tavoite heikentää luottamushenkilöiden koulutusmahdollisuuksia. Tämä on verrattavissa siihen, että työehtoneuvotteluissa suostuttaisiin palkkojen tai muiden työehtojen heikennyksiin. Tarjonnassa olevien kurssien määrää halutaan vähentää, kursseja halutaan lyhentää, koulutuksiin osallistumista rajoittaa.

Viimeisimpinä tavoitteina vaaditaan kurssien muuttamista joko kokonaan tai osittain verkkokursseiksi. Näissä vaatimuksissa on selvä ristiriita luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen vaativimmiksi muuttuneiden edunvalvontatehtävien kanssa. Vaatimuksissa tuoksahtaa ideologiset tavoitteet heikentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa ja luottamushenkilöiden asemaa.

Koulutusoikeuksien

heikennykset on torjuttava

Teollisuusliitolla ei ole varaa antaa yhtään periksi koulutusoikeuksien heikentämiselle. Heikennysten vaatijat vetoavat, että toimihenkilöliittojen kanssa voidaan sopia lyhemmistä kursseista ja verkko-opiskelusta. Pidän tällaista vertailua kaukaa haettuna ja populistisena. Siinä ei oteta huomioon täysin erilaisia opiskelun lähtökohtia toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja ammatti- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden toimihenkilöiden välillä. Suurin osa jäsenistöstämme työskentelee erilaisissa teollisuuden, korjaamoiden, työpajojen, kirjapainojen ynnä muissa tuotantotehtävissä. Näissä töissä eivät läppärit ja nettiyhteydet ole osa normaalia päivärutiinia. Koulutusoikeuksien ja mahdollisuuksien heikennykset on torjuttava. Päinvastoin koulutusmahdollisuuksia on lisättävä, parannettava ja laitettava stoppi jatkuvalle vuosittaiselle väännölle yksittäisistä kursseista työnantajaliittojen kanssa. Selkeintä olisi se, että työehtosopimusten koulutusoikeuksien puitteissa Murikan koko työnantajan tuon piiriin kuuluva ay-koulutustarjonta olisi optiona osallistua koulutuksiin. \

Kaikki Teollisuusliiton koulutukset löytyvät kätevästi osoitteesta: teollisuusliitto.etapahtuma.fi/ Kurssikalenteri/

”Teollisuusliitolla ei ole varaa antaa yhtään periksi koulutusoikeuksien heikentämiselle.”

Työsuojelun toimintaedellytykset varmistettava

Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan kehittäjä: työympäristön asiantuntija, neuvonantaja ja yrityksen turvallisuuskulttuurin rakentaja. Onneksi yhä useampi työnantajakin ymmärtää, että turvallinen ja terveellinen työpaikka on myös tuottava, Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita sanoo.

– TYÖSUOJELUVALTUUTETTU varmistaa turvalliset ja terveelliset työolot työpaikalla. Hän tekee ehdotuksia työympäristön kehittämiseen ja huolehtii, että työn vaarat on selvitetty ja työympäristön riskit on arvioitu. Hän pyrkii yhteistoiminnassa kehittämään työpaikkaa turvallisemmaksi, ja tarvittaessa kutsuu työsuojelutarkastajan käymään työpaikalla, jos olosuhteet ovat lainvastaisia. Valtuutetulla on myös oikeus keskeyttää vaaralliseksi toteamansa työtapa. Tätä oikeutta olisi rohkeasti käytettävä, kehottaa Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö

Vesa Kotaviita.

Työsuojeluvaltuutettu on yhdyshenkilö, joka tuo työntekijöiden viestiä työnantajalle, jonka pitää sitten omilla vastuillaan ja velvoitteillaan huolehtia asioista. Työturvallisuusvastuu on pelkästään työnantajalla, mutta toki myös työntekijöillä on omat velvollisuutensa.

Työsuojeluvaltuutettu on lakiin perustuva asema, jossa on tietyt oikeudet ja velvollisuudet.

– Se on todella vahva asema työpaikalla, ja siitä oikeudesta meidän on pidettävä kiinni.

Kotaviita painottaa kouluttautumisen tärkeyttä työsuojelutehtävissä. Teollisuusliiton tiedossa olevista noin 5 000 työsuojeluvaltuutetusta, varavaltuutetusta ja työsuojeluasiamiehestä vielä noin puolelta puuttuu peruskoulutus. Murikka-opisto tarjoaa koulutukseen loistavat puitteet, Kotaviita muistuttaa.

”Pidetään ihmisestä huolta”

Teollisuusliiton työympäristötyön perustana on, että varmistetaan työpaikkojen perustietoja ja -taitoja. Huolehditaan, että on tarpeeksi työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiehiä, heillä on linjat auki liiton työympäristöyksikköön ja tiedotetaan koulutusmahdollisuuksista.

– Toivomme, että työpaikat ovat aktiivisia ja ottavat meihin rohkeasti yhteyttä ja tuovat ilmi työympäristön ja työsuojelutoiminnan kehittämisen tarpeita. Liiton työympäristöpäivystykseen voi soittaa ja sitä kautta tukea saa moniin kysymyksiin, Kotaviita sanoo.

– Teollisuusliiton työympäristöyksikkönä meidän pitää seurata aikaamme ja tiedottaa, miten työpaikan turvallisuus- ja terveyskysymyksiä voi kehittää. Pyrimme olemaan toiminnassamme askeleen edellä.

”Valtuutetulla on oikeus keskeyttää vaaralliseksi toteamansa työtapa.”

Työsuojelun valvontaa on lisättävä

Vuoden 2021 työsuojeluvalvontaraportin mukaan työpaikkatarkistuksia tehtiin 20 495, joka oli selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Parhaimmillaan tarkastuksia on tehty noin 28 000 vuodessa. Sama trendi näkyy Euroopan tasolla. Teollisuusliiton ja koko ay-liikkeen viesti on ollut, että työpaikkatarkastuksien määrää pitää lisätä.

– Haluamme, että viranomainen näkyy työpaikoilla. Sillä on merkitystä, kun viranomainen ottaa kantaa työnantajan toimintaan, ja toimii myös tukena työsuojeluvaltuutetuille, Kotaviita sanoo.

Teollisuudessa raportoitiin vuonna 2022 viisi kuolemantapausta. Teollisuuden työpaikoilla yleisimmät kuolemaan johtavat syyt ovat putoaminen, puristuminen, jonkin alle jääminen, kemikaalit ja koneet ja laitteet. Useissa tarkastuskertomuksissa mainitaan myös työpaikan puutteellinen ohjeistus, opastus ja koulutus.

– Kerrotaanko asiat ymmärrettävästi ja omaksutaanko ne varmasti? Oppiminen vaatii aikaa.

Kotaviita painottaa, että työntekijän perehdytykseen kuuluu myös vaarojen tiedostaminen työympäristössä.

– Oikotietä onneen ei ole, vaan on katsottava kaikki työtehtävään liittyvät asiat, tunnistettava vaarat ja tiedostettava toimintatavat. Tämä pitää tehdä johdetusti. \

Teollisuuden Vaikuttajien työsuojelutavoitteita

TEOLLISUUDEN VAIKUTTAJIEN tilaisuuksissa on työstetty yhteisiä tavoitteita kehittämään työsuojelun painopisteitä. Keskeisten tavoitteiden toteuttamisen kautta saamme työpaikoille lisää turvallisuutta ja työkykyä ylläpitämään jaksamista – sekä säilyttämään tärkein omaisuutemme, terveys. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme työnantajien sitoutumisen toteuttaa aitoa yhteistoimintaa ja järjestää aikaa yhteiseen kehittämiseen. Työn vaatimukset ja kuormitukset pitää tuntea ja työ tulee suunnitella yhdessä työntekijöiden kanssa.

f Työolot saatava kuntoon kaikilla työpaikoilla

f Kaikista ammateista on päästävä terveenä eläkkeelle ja päivän päätteeksi kotiin f Vuorotyöntekijöiden jaksaminen on otettava huomioon f Sairauksien ennaltaehkäisemiseen on panostettava f Turvallisia työpäiviä kaikille ja voimia yhteiseen työhön – kohti parempaa työelämää!

Lue lisää: www.teollisuudenvaikuttajat.fi/ tavoiteohjelma > luku 6. Työympäristö ja työsuojelu

c ”Työsuojeluvaltuutetulla on todella vahva asema työpaikalla, ja siitä oikeudesta meidän on pidettävä kiinni”, Vesa Kotaviita sanoo.

Kaikki sankarit eivät käytä viittaa

Teollisuuden Vaikuttajien luottamushenkilöt ovat kuin kurittomia mielipidenikkareita, jotka ovat aina valmiita haastamaan ja kyseenalaistamaan, kirjoittaa Martti Paavilainen.

OLIT SITTEN juuri vaalit voittanut, vaalit hävinnyt tai puskista pallille hypännyt luottamushenkilö, tämä kirjoitus on sinulle. Yhteiskunta rakentuu osittain konflikteista. Konflikteja maailmalla, konflikteja maassamme, konflikteja kotona ja konflikteja työpaikalla. Vaikkakin luottamushenkilöt usein joutuvat ruotimaan kaikkia näitä konflikteja, on kuitenkin työelämän konfliktit luottamushenkilön virallista työsarkaa. Luottamushenkilöt ovatkin moderneja sankareita, ja kuin huomaamatta nouseva ja laskeva aurinkomme, luottamushenkilöt hoitavat tavallisten ihmisten huolia ilman suurempaa huomiota. Voidaankin todeta, että luottamushenkilöiden positiivinen ja jokseenkin näkymätön vaikutus yhteiskunnalle on suurempaa kuin yhtäkkiä osaisimme edes ajatella. Luottamushenkilövaalit ovat vaaleja ja niissä punnitaan vain ja ainoastaan duunareiden sen hetkistä tahtotilaa omien asioiden edustajan valinnassa. Vaikka et olisikaan saanut tavoittelemaasi menestystä valeissa, ei se määritä sinua ihmisenä tai sinun arvoasi ammattiyhdistysliikkeelle, saati työkaverillesi, jotka saattavat siltikin pyytää sinulta apua ja neuvoa. Onkin tärkeää, että emme unohda sydämissämme, kenelle ja keitä varten me edustamme tai olemme halunneet edustamaan duunareita. Rohkaisenkin teitä seisomaan aatteidenne ja työkavereidenne takana, vaikka eihän se ihan paras tunne ole, jos on vaalien jälkeen henkisesti musta silmä.

Menestys vaaleissa taas tuntuu varmasti kaikista hyvältä ja siitä se sarka alkaa. Uusia luottamushenkilöitä kannustan kouluttautumaan ja verkostoitumaan mahdollisuuksien mukaan. Se määrä tietoa, mitä luottamustoimen hoitamiseksi tarvitaan on valtava, mutta ei mitään sellaista, mitä pitäisi pelästyä. Ei kai se kouluttautuminen pahaa vähän kokeneemmallekaan edustajalle tee, joten pitäkää mieli avoinna kursseille ja koulutuksille.

”Sydän edellä, järki perässä”

No mikäs se sellainen hyvä luottamushenkilö sitten on? ”Sydän edellä ja järki askeleen perässä” on minun määritelmäni, josta saa toki olla eri mieltä. Luottamushenkilö edustaa ammattiliiton jäseniä työpaikallaan ja valvoo työehtosopimuksen noudattamista. Oman työehtosopimuksen tuntemiseen laittaisinkin paljon painoarvoa, mutta haluan nostaa esille, että ei sitä tarvitse ulkoa osata. Olisi kuitenkin hyvä tietää, mistä luvusta pyhää kirjaa mitäkin löytyy ja oppia hahmottamaan milloin kysymykset kohdistuvat esimerkiksi palkkaan, milloin työaikaan ja milloin vaikkapa lomamääräyksiin.

Henkilöstön edustajana pitää välillä puida asioita työnantajan kanssa, ja näitä tilanteita varten pitäisin

”Kaikissa muutoksissa pohdinta alkaa kysymyksellä, miten tämä vaikuttaa ihmiseen?”

pukukaapissa lippistä, joka on täytetty jäillä. Joskus asiat ja tilanteet saattavat saada negatiivisia käänteitä ja mietimme, miten meidän tulisi toimia. Tilanteisiin tulee suhtautua tunteella sekä järjellä. Jos on pakko tapella, niin tapellaan, mutta kokeillaan nyt kuitenkin sopia ensin. Kannattaa myös muistaa, että olemalla kusipää harvoin saavuttaa mitään.

Vaikuttajat valmiina haastamaan Luottamushenkilöt kuuluvat usein ammattiliitossa johonkin ryhmään. Teollisuuden Vaikuttajien ryh-

mässä olen huomannut seuraavaa luottamushenkilöistämme. Voimme olla Teollisuuden Vaikuttajia kaikissa tilanteissa ja kenttämme tuntuu olevan ylpeä siitä, mitä me olemme ja teemme duunareiden hyväksi Teollisuusliitossa. Vaikuttajien luottamushenkilöt tuntuvat olevan kurittomia mielipidenikkareita, jotka ovat aina valmiita haastamaan ja kyseenalaistamaan. Onhan se välillä vähän ärsyttävää, mutta silti terveen toiminnan absoluuttinen jatke.

Yksi asia kuitenkin nousee kirkkaimmin esille, kun mietiskelen ryhmämme luottamushenkilöitä. Kaikissa muutoksissa ja asioissa pohdinta alkaa kysymyksellä, miten tämä vaikuttaa ihmiseen työpaikalla ja työelämässä. Tuon kysymyksen esittäminen kiteyttääkin minusta parhaiten, mitä on olla Teollisuuden Vaikuttajien luottamushenkilö. Liittovaaleissa toivonkin, että pysytte juuri sellaisina kuin olette ja jatkatte jäsentemme ja ihmisten arjen parantamista ja paremman huomisen tavoittelemista. \

teksti: Martti Paavilainen, Teollisuuden Vaikuttajien olohuonefilosofi ja Teollisuusliiton sopimusasiantuntija \ kuva: Asko-Matti Koskelainen

c Luottamushenkilöt ovat moderneja sankareita, jotka hoitavat tavallisten ihmisten huolia ilman suurempaa huomiota, Martti Paavilainen näkee.

Tikapuita ja avoimia ovia

teksti: Riikka Vasama, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

Tauoilla pari osallistujaa tuli kertomaan, ettei heidän työpaikallaan laadita lainkaan työvuoroluetteloita vaan työkutsut tulevat miten sattuu, jopa myöhään edellisenä iltana. Toiselta kuulin, että hänelle on maksettu tunti tunnista pitkistäkin työpäivistä. Kolmas kyseli, onko mitään tehtävissä, kun hänen työtuntinsa ovat vähentyneet pomon ilmoitettua, ettei hänen kansalaisuutensa ole maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi pomolle mieleinen.

Koulutuksen päättyessä putosi varsinainen pommi. Kaksi osallistujaa oli koulutuksen aikana huomannut lukuisia maksamattomia palkanosia edellisen työsuhteensa aikana. Heidän allekirjoittamassaan suomenkielisessä irtisanomisilmoituksessa todettiin, ettei työntekijöillä ole minkäänlaisia vaateita työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyvissä asioissa.

Jäsenyys antaa voimaa

Liiton vieraskielisissä koulutuksissa osallistujille herää myös toisenlaisia ahaa-elämyksiä. Osallistujat tulevat tietoisiksi omista velvollisuuksistaan ja huomaavat omien työntekijätaitojensa parantuvan. He voimaantuvat tunnistaessaan, miten voivat liiton jäseninä turvata asemansa työelämässä hyvin konkreettisesti: liiton asiantuntijat ovat puhelinsoiton tai sähköpostinviestin päässä heitä varten.

Aktiivisten ulkomaalaistaustaisten jäsenten ääntä tarvitaan vahvistamaan Teollisuusliittoa omalla erityisellä näkökulmallaan, kielitaidollaan ja kulttuuriosaamisellaan, Riikka Vasama kirjoittaa.

LIITON VIERASKIELISEN työehtokoulutuksen alussa käytiin läpi asioita, joista työmarkkinoidemme tekijäpulaa helpottamaan tulleet ulkomaalaistaustaiset työntekijät Suomessa pitivät. Puhdas ilma, nurkan takana läsnä oleva luonto sekä loputtomat marjastus-, sienestys- ja kalastusmahdollisuudet nousivat ehdottomaan kärkeen. Turvallinen tunnelma sekä ystävälliset ja avuliaat ihmiset mainittiin useammassa kommentissa.

Introvertiksi itseään luonnehtinut osallistuja kertoi tuntevansa olonsa erityisen kodikkaaksi tässä hiljaisten ihmisten maassa. Hyväkuntoiset tiet ja toimiva infrastruktuuri sekä turhan byrokratian ja korruption puuttuminen miellyttivät. Joulupukkikin sai erityismaininnan.

Arvostelun aihetta oli vähemmän. Päänvaivaa aiheutti lähinnä vaikea suomen kieli. Kaikkia nauratti, kun joku uskalsi mainita, että välillä keskellä pimeyttä ja kylmyyttä herää tunne, että tapahtuisipa täällä nyt edes jotain hauskaa.

Tiedonjano on valtava Iloisen tutustumisen jälkeen käärimme hihat ja kävimme kaksi työntäyteistä päivää läpi työelämän pelisääntöjä ja työehtosopimusmääräyksiä kielellä, jolla kaikki osallistujat pystyivät vaikeuksitta kommunikoimaan.

Osallistujien tiedonjano oli valtava ja heillä oli melkoisia aukkoja työelämätiedoissaan. Kouluttajan ei tarvinnut pitää yksinpuhelua vaan kysymyksiä tulvi valtoimenaan.

”Suurin oivallus syntyy sen suhteen, että he ovat osa yhteistä liikettä.”

Suurin oivallus useimmilla syntyy sen suhteen, että he ovat osa yhteistä liikettä ja heillä on mahdollisuus toimia aktiivisina toimijoina liikkeessä. Koulutuksiin osallistujista on jo tullut pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Iloksemme heistä moni on asettunut ehdolle liittovaaleissa. Aktiivisten ulkomaalaistaustaisten jäsenten ääntä tarvitaan vahvistamaan Teollisuusliittoa omalla erityisellä näkökulmallaan, kielitaidollaan ja kulttuuriosaamisellaan.

Liiton oltava moniääninen ja monikielinen Suomalaisessa työelämässä ei enää aina pärjää pelkillä kotimaisilla kielillä. Liiton edunvalvonnassa tarve vieraskieliselle neuvonnalle on jokapäiväistä. Työpaikoilla luottamusmiehet tekevät päivittäin parhaansa kiivetäkseen kielimuurien yli.

Teollisuusliiton sopimusaloilla työskentelee tuhansia kausityöntekijöitä ja lähetettyjä työntekijöitä, joiden tarkoituksena ei ole asettautua Suomeen pysyvästi, eivätkä suomen kielen opinnot siksi ole ajankohtaisia. Työperusteisesti Suomeen muuttavat eivät kuulu kotouttamislain piiriin, eikä heille ole yhteiskunnan palveluna tarjolla kieli- tai kulttuuriopintoja. Suomen kielen tunti kansalaisopistossa kerran viikossa on kovin vähän eikä itseopiskelu suju kaikilta. Teollisuusliiton on oltava moniääninen ja monikielinen. Valvoaksemme työehtojen toteutumista kaikilla aloilla ovien on oltava sepposen selällään, seinien leveällä ja katon korkealla kaikille liiton jäsenille. Liitossa on syytä edelleen kehittää palveluja ja työkaluja, tikapuita kielimuurin yli kiipeämiseen, joiden avulla luottamusmiesten työtä ja vieraskielisten jäsenten osallisuutta tuetaan. \

Riikka Vasama on Teollisuusliiton maaseutuelinkeinojen, turkistuotantoalan, puutarha-alan sekä viher- ja ympäristörakentamisalan sopimusasiantuntija ja ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan ja työvoiman liikkuvuuteen erikoistunut asiantuntija.

c Liitossa on syytä edelleen kehittää palveluja ja työkaluja, joiden avulla luottamusmiesten työtä ja vieraskielisten jäsenten osallisuutta tuetaan, Riikka Vasama sanoo.

Nähdäänkö metsä puilta?

Metsien käytön kehittäminen on jäänyt liian vähälle huomiolle ilmastonmuutoksen hillinnässä, kirjoittaa Jyrki Alapartanen.

METSIEN KÄYTÖN kehittäminen ja kerrannaisvaikutukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle, kun mietitään ilmastonmuutoksen hillintää ja metsien käyttöä. Metsien hakkuumääriä halutaan rajoittaa ilmastosyistä, ja samaan aikaan kasvuun vaikuttavat metsien laadulliset ja ajallaan tehtävät hoitotoimenpiteet laiminlyödään. Ilmastonmuutoksen kannalta ei mielestäni ole oleellista, mille tasolle vuotuiset metsien hakkuumäärät asettuvat, vaan hakkuumääriin vaikuttavat metsäteollisuuden ja kansantalouksien suhdanteet hyvin keskeisesti. Asia on nähtävä kokonaisvaltaisesti pitkän aikavälin vaikutuksina.

Taimikon hoito ja nuorten metsien kunnostus pitää kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna, jotta tulevaisuuden metsien kasvu ja hakkuukertymät

voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä vahvistaa myös hiilinieluja, koska toimet vahvistavat metsien kasvua. On perusteetonta puhua hiilinielujen romahtamisesta vuonna 2021, kun metsiemme kasvu oli 103 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut olivat vain 76 miljoonaa kuutiometriä.

Kestävällä puunkäytöllä pohja tulevaisuudelle Metsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu, sillä metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. 1970-luvulta metsien kokonaispuusto on lisääntynyt 1,5 miljardista 2,5 miljardiin kuutiometriin. Samalla vuosittainen metsien kasvu on kaksinkertaistunut yli 100 miljoonaan kuutioon. On syytä myös muistaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Puheet puunkorjuun välittömästä ja merkittävästä vähentämisestä luovat metsäalalle vakavan uhan. Esimerkiksi sahateollisuus viestii jo nyt pahenevasta raaka-ainepulasta.

Nyt esillä olleet metsäteollisuuden investoinnit ovat metsätaloudelle ja ilmaston muutoksen hillitsemiseksi tärkeitä. Ilman kehittyvää ja investoivaa metsäteollisuutta eivät ilmastonmuutoksen kannalta tärkeät toimenpiteet tule toteutumaan. Puutuoteteollisuus kehittyy ja investoi, kun raaka-aineen tarjontaa on riittävästi. Investoinneilla ja kestävällä puunkäytöllä luodaan pohja tulevaisuuden ilmastonmuutosta hillitsevälle teollisuudelle. Metsien hoito, kemiallinen metsäteollisuus ja puutuoteteollisuus kulkevat tässä yhtä jalkaa, kaikki tarvitsevat toistaan.

Metsäverotusta uudistettava

Metsäverotusta on uudistettava siten, että se kannustaa metsien jatkuvaan hoitoon. Metsänomistajille ei pidä kuitenkaan luoda valtiolle kalliiksi tulevia tukimuotoja edes ilmastokestävyyden varjolla. Suomessa korjatusta puusta valmistettuihin tuotteisiin varastoituneen hiilen määrä pitäisi laskea hiilinieluna Suomen hyväksi, mikä lienee kohtuullista. Näillä toimilla luodaan pohjaa jalostusasteen nostamiseen.

Puunkäytön lisäämisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat Suomessa ja EU:ssa pien- ja kerrostalorakentamisessa, julkisissa rakentamishankkeissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa sekä lähiörakennusten julkisivujen energiakorjauksissa ja täydennysrakentamisessa. Puurakentamisen kasvu mahdollistaa myös kokonaisjalostusasteen kasvun. On huolehdittava, että jalostusasteen nostolle luodaan riittävät edellytykset muun muassa tukemalla tuotekehittelyä ja vientiedellytyksiä. Jalostusasteen kehittymin kotimaassa luo edellytykset hallitulle metsien käytölle. Muutoin puu jalostetaan käyttäjämaissa, ja kotimaisesta puusta tulee raaka-ainereservaatti. \

teksti: Jyrki Alapartanen, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja

”Metsät ovat Suomessa merkittävä hiilinielu, sillä metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään.”

c ”Ilman kehittyvää ja investoivaa metsäteollisuutta eivät ilmastonmuutoksen kannalta tärkeät toimenpiteet tule toteutumaan”, Jyrki Alapartanen sanoo.

12 nro 1\2023

Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja

\ VAIKUTTAJA

”Lisää läpinäkyvyyttä liiton toimintaan”

teksti: Esa Tuominen \ kuvat: Vesa-Matti Väärä

Työehtosopimusneuvottelujen aikana liitosta pitäisi tulla enemmän tietoa jäsenille siitä, mitä tavoitellaan ja missä mennään, sanoo liittokokousvaaliehdokas ja pääluottamusmies Martti Ervasti.

TURUN PERNON telakan pääluottamusmies Martti Ervasti on tuore tehtävässään: hän aloitti pestinsä tammikuussa.

Eteneminen pääluottamusmieheksi on sujunut Ervastilta asteittain. Hän aloitti työt Pernossa vuonna 2008, osaston luottamusmieheksi hänet valittiin vuonna 2017, varapääluottamusmieheksi 2021 ja nyt siis varsinaiseksi pääluottamusmieheksi.

– Pääluottamusmies ja hänen kaksi varamiestään valittiin yhdellä ja samalla kertaa. Eniten ääniä saaneesta tehtiin pääluotto, ja seuraaviksi tulleista ensimmäinen ja toinen varaluotto, Ervasti kertoo valinnastaan.

Tilauskirja täynnä

Turun telakka tunnetaan Meyerin telakan nimellä, koska saksalainen konserni on hankkinut laivanrakennuksen omistukseensa. Telakalla on peräti viitisen tuhatta työntekijää, joten pääluottamusmiehellä ja hänen kahdella varamiehellään on runsaasti tehtävää ja vastuuta.

Näyttää siltä, että myös tulevaisuudessa töitä riittää:

– Tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2026 asti, pääluottamusmies Ervasti myhäilee.

Meyerin telakka on keskittynyt risteilyalusten tuotantoon. Muun tyyppisiä matkustajalaivoja, jäänmurtajia tai rahtilaivoja ei tehdä.

”Vaikuttajaryhmä on reippaammin ja johdonmukaisemmin työntekijöiden puolella.”

Ongelmaksi on muodostunut osaavan työvoiman löytäminen.

– Jotenkin tuntuu, että nuorisoa ei laivanrakennus kiinnosta. Ehkä nuoret pelkäävät joutuvansa keikkumaan jäisissä merituulissa telineillä, vai mistä sitten johtuneekaan.

– Telakan oma ammattikoulutus on täyttänyt 60 vuotta ja sitä kautta on saatu ammattilaisia laivanrakennukseen. Mutta riittääkö heitä tulevaisuudessa, siinä onkin telakan johdolle mietittävää.

– Äskettäin telakan ammattioppilaitos järjesti jopa palkallisia kursseja, mutta niihinkään ei tuntunut riittävän halukkaita, Ervasti hämmästelee.

Ensi kertaa ehdolla liittokokoukseen

Martti Ervasti on kotoisin Oulun läheltä, Iin kunnasta. Turussa vietetyt 15 vuotta eivät ole hänen puheestaan vielä poistaneet oululaista puheenpartta.

– Vaikka kyllä ne kotipuolessa sanovat, että jotain turkulaista on puheeseeni tarttunut...

Vaikka Ervastilla on takanaan monta vuotta ay-toimintaa, on hän nyt ensimmäistä kertaa ehdolla Teollisuusliiton liittokokoukseen.

Tilannetta telakalla hän luonnehtii ”jotenkin kaaosmaiseksi”.

– Me työntekijät koemme, että kokonaistilanne ei ole hallinnassa. Työilmapiirissä on vakavia ongelmia.

– Työntekijöitä ei kuunnella. Asioita on osastoilta jouduttu viemään johtoryhmään, kun alemmalla asteella niitä ei ole pystytty ratkaisemaan.

Liittokokouksessa Ervasti haluaisi edistää liiton läpinäkyvyyttä.

– Esimerkiksi äskeisen tes-kamppailun aikana ei työntekijöille aina pystytty välittämään tietoa siitä, mitä tavoitellaan ja miksi neuvottelut ovat menossa solmuun.

– Liiton toimitsijat ovat meillä, siis jäsenillä, töissä. Heidän olisi paremmin ajettava meidän asioitamme.

Se, että Ervasti on ehdokkaana Teollisuuden Vaikuttajien listalla, ei ole sattumaa.

– Kyllä se vaan on niin, että Vaikuttajaryhmä on reippaammin ja johdonmukaisemmin työntekijöiden puolella, hän perustelee. \

Martti Ervasti

f Pääluottamusmies

f Meyer Turku Oy

f Turun Teollisuustyöväen ao. 49

f Vaalipiiri 3 / Varsinais-Suomi (Teknologiateollisuus, Tekninen huolto ja kunnossapito)

e ”Me työntekijät koemme, että kokonaistilanne ei ole hallinnassa. Työilmapiirissä on vakavia ongelmia”, Martti Ervasti harmittelee Turun telakan tunnelmia.

”Haluan päästä vaikuttamaan”

teksti: Esa Tuominen \ kuva: Jyrki Luukkonen

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa on vielä tekemistä, sanoo liittokokousvaaliehdokas ja varapääluottamusmies Minna Savilahti. Esimerkiksi vuorotteluvapaan ja vanhempainvapaan ehdoissa olisi parannettavaa.

NUORESTA, 35 vuoden iästään huolimatta Minna Savilahti on ehtinyt työskennellä Sandvikin Tampereen tehtaalla koneenasentajana jo yli kymmenen vuotta.

– Tulin tänne ”kesätytöksi” vuonna 2008 ja sitten vuodesta 2011 olen ollut töissä yhtäjaksoisesti.

Ammattiyhdistystoimintaan Savilahti tuli silloisen Metalliliiton nuorisotoiminnan kautta. Nyt hän on siirtynyt ”aikuisten sarjaan” ja hoitaa tehtaan Sandvik Mining and Construction Oy:n Tampereen tehtaan varapääluottamusmiehen tehtäviä. Hän kuuluu myös ”seiskan” eli Tampereen Teollisuustyöväen ammattiosasto 7:n hallitukseen.

Muitakin luottamustehtäviä Savilahdelle on kertynyt. Hän istuu keskusjärjestö SAK:n edustajistossa ja sairauskassa Kelloportin hallituksessa.

Nyt Savilahti on ottanut uuden askeleen ay-urallaan ja ryhtynyt ehdokkaaksi Teollisuusliiton liittokokoukseen.

Työnseisauksia on tarvittu Sandvik valmistaa kallioporauslaitteita Tampereella, lähellä Nokian rajaa. Melkein koko tuotanto menee vientiin. Reilulle 700:lle tuotantotyöntekijälle on riittänyt hyvin töitä. Työntekijämäärä on ollut vahvassa kasvussa viime aikoina. Toisin oli vuonna 2013, kun tehtaalla jouduttiin käymään isot yt-neuvottelut.

– Ne yyteet saivat minut kiinnostumaan ay-toiminnasta ja edunvalvonnasta. Halusin ottaa selvää, että mistä on kysymys. Minua askarrutti, miksi ja miten niitä neuvotteluja käydään, Savilahti muistelee ay-aktiiviksi ryhtymistään.

Viime vuosina Sandvikin väki on joutunut muutaman kerran ilmaisemaan mielipiteensä asioihin turvautumalla työnseisaukseen. Viimeksi oltiin liiton julistamassa kolmen päivän lakossa tes-tavoitteiden puolesta.

– Hiukan parempaa sopimusta kyllä suoraan sanoen olisin toivonut, Savilahti sanoo syntyneestä sopimusratkaisusta.

– Varsinkin kun oltiin sentään lakossakin.

Myös paikallisia työnseisauksia on Sandvikissa koettu.

– Työajoista ei päästy yhteisymmärrykseen, vaan tes:n ohjeistuksen yli käveltiin.

– Mielenilmaus sai aikaan sen, että työnantaja tuli uudelleen neuvottelupöytään ja rupesi keskustelemaan työajoista.

Vaikuttajissa saa olla oma itsensä

Minna Savilahti on Teollisuuden Vaikuttajien ehdokas liittokokoukseen. Hänen mielestään Vaikuttajissa on parasta se, että voi olla sitä mitä on.

”Hiukan parempaa sopimusta olisin toivonut, varsinkin kun oltiin lakossakin.”

– Asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä eikä tarvitse ajatella, että siitä tulee jonkinlaista sanomista.

Vaaliteemoistaan Savilahti mainitsee muun muassa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen.

– Valitettavasti vuorotteluvapaan ehdot ovat huonontuneet kaiken aikaa. Myös vanhempainvapaan ehdoissa olisi parannettavaa.

– Juuri hyväksytyssä tessissä muutettiin termejä, mutta esimerkiksi isille ei palkallisia vapaita tullut yhtään lisää.

Teollisuusliittoa Savilahti haluaisi kehittää avoimempaan ja tiedottavampaan suuntaan. Liiton

viestintää pitäisi hänen mielestään ehdottomasti parantaa. Hän pitää myös tärkeänä, että Sandvikin, kuten muidenkin isojen työpaikkojen, työntekijöiden ääni kuuluu jatkossa enemmän liiton päätöksenteossa.

Ay-toiminta vie Savilahden ajan niin tarkkaan, että muita harrastuksia ei hänellä juuri tällä hetkellä ole. Ellei sellaiseksi lasketa perhettä ja jääkiekko-otteluiden seuraamista.

– Asun Tampereella ja perheeseeni kuuluu avopuolison lisäksi syksyllä kouluun menevä tytär, hän kertoo taustastaan. \

Minna Savilahti

f Varapääluottamusmies

f Sandvik Mining And Construction Oy

f Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7

f Vaalipiiri 6 / Pirkanmaa (Teknologiateollisuus, Tekninen huolto ja kunnossapito)

c Isot yt-neuvottelut työpaikalla saivat Minna Savilahden kiinnostumaan ay-toiminnasta ja edunvalvonnasta. ”Halusin ottaa selvää, että mistä on kysymys.”

\ VAIKUTTAJA

”Samasta työstä sama palkka”

teksti: Esa Tuominan \ kuva: Vesa Ranta

Liittokokousvaaliehdokas Tellervo Sirviö on tasa-arvon vakaumuksellinen kannattaja, niin sukupuolten välillä kuin palkka-asioissakin. ”Ja palkan pitäisi olla sellainen, että Suomessa pystyy elämään.”

”TUOTANNOSSA ON nyt noin 140 työntekijää ja määrä kasvaa koko ajan.

– Osaksi kasvun selittää se, että tuotanto Savonlinnan tehtaalla on lopetettu ja siirretty tänne. Mutta kyllä uusia asiakkaitakin on tullut.

Näin kertoo tilanteesta Darekon Oy:n Haapaveden tehtaalla pääluottamusmies Tellervo Sirviö Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva tehdas valmistaa alihankkijana elektroniikkatuotteita useammallekin alan yritykselle.

Tellervo Sirviö

f Pääluottamusmies

f Darekon Ltd Oy

f Teollisuusliiton Haapaveden ao. 275

f Vaalipiiri 11 / Oulu (Teknologiateollisuus, Tekninen huolto ja kunnossapito)

– Kuvaavaa kasvulle on, että kun aikaisemmin ei meillä ole ollut ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, niin nyt viime aikoina heitä on tullut.

Yksimielisesti jo kymmenettä vuotta Tellervo Sirviöllä on menossa jo kymmenes vuosi pääluottamusmiehenä. Valinta on joka kerta tehty yksimielisesti – kilpailevia ehdokkaita ei ole ollut. – Vaikka saisi niitä ehdokkaita olla muitakin. Kyllä minulle sopisi.

Sirviö on niin innokas ay-ihminen, että pääluottamusmiehen tehtävien ohella hän hoitaa myös ammattiosaston puheenjohtajuutta.

– Kyllä minulla on kova sisäinen palo näihin ay-asioihin. Olen aina halunnut puolustaa heikompaa ja olen vakaumuksellinen tasa-arvon kannattaja, hän perustelee ay-aktivismiaan.

Nyt Sirviö on asettunut ehdokkaaksi Teollisuusliiton liittokokoukseen Teollisuuden Vaikuttajien vaaliliitossa.

Hän ei osallistuisi ensimmäistä kertaa liiton korkeimman päättävän elimen kokoukseen: hän on ollut jo kerran edustajana Teollisuusliiton edeltäjän, Metalliliiton liittokokouksessa. Siellä hänet valittiin liittovaltuuston jäseneksi.

– Olen tyytyväinen, että sain liittovaltuustossa äänestää kiky-sopimusta vastaan. Kiky määräsi työntekijät tekemään ilmaiseksi kolme päivää töitä.

– Onneksi me paikallisesti saimme sovituksi, tosin kovan vääntämisen jälkeen, että osa kiky-tunneista voitiin käyttää työhyvinvoinnin parantamiseen. Kikystä tuli tyky, mikä oli tietysti hieno juttu.

Euroissa eikä prosenteissa

Viime aikoina pääluottamusmies Tellervo Sirviötä ovat työllistäneet palkka-asiat. Työnantajan kanssa on jouduttu käymään keskustelua siitä, kuka mihinkin TVR-luokkaan kuuluu.

– Onneksi pääsimme asiasta työnantajan kanssa lopulta yhteisymmärrykseen.

Liiton palkkapolitiikkaan Sirviö ei ole täysin tyytyväinen:

– Mielestäni korotusten tulisi olla euromääräisiä eikä prosenttiperusteisia. Kun korotus on prosenteissa, tarkoittaa se alimmille palkkaryhmille, joissa on jopa alle 10 euron tuntipalkkoja, kovin vaatimatonta korotusta.

Sirviö sanoo olevansa vakaumuksellinen tasa-arvon kannattaja. Ei vain sukupuolten välisen vaan myös palkkatasa-arvon kannattaja.

– Samasta työstä sama palkka, hän ilmoittaa tunnuslauseekseen.

– Ja sen palkan pitäisi olla sellainen, että Suomessa pystyy elämään.

Ja vielä:

– Työehtojen tulee olla kaikille samat. Nythän alle kuuden kuukauden työsuhteissa on yksi sairausloman karenssipäivä, mikä ei mielestäni ole oikein. Miksi olet nimenomaan Teollisuuden Vaikuttajien ehdokkaana liittokokoukseen?

– Vaikuttajissa vallitsee vapaus. Saa olla sitä mieltä mitä on ilman ankaria ryhmäpäätöksiä.

Mistä saat voimaa jatkaa ay-asioiden hoitamista?

– Työkavereilta. Meillä on hieno porukkahenki. Tsemppaamme toinen toistamme. \

”Olen aina halunnut puolustaa heikompaa.”

c ”Työehtojen tulee olla kaikille samat. Esimerkiksi alle kuuden kuukauden työsuhteissa on yksi sairausloman karenssipäivä, mikä ei mielestäni ole oikein”, Tellervo Sirviö sanoo.

”Nuoret mukaan liittoon”

teksti: Elias Krohn \ kuva: Markku Tissarinen

Metsä Woodin Punkaharjun

tehtaiden pitkäaikainen

luottamusmies Tiia-Mari

Härkänen korostaa työntekijöiden tasa-arvoista kohtelua ja työssäjaksamisen edistämistä. Hän haluaisi lisätoimia nuorten työntekijöiden sitouttamiseksi ammattiliittoon.

TIIA-MARI HÄRKÄSELLÄ on pitkä kokemus työntekijöiden edunvalvonnasta. Hän on toiminut työpaikallaan Metsä Woodin Punkaharjun tehtailla vuoroluottamusmiehenä 12 vuotta sekä vaikuttanut yt-toimikunnissa ja työsuojelutoimikunnassa.

Työuraa latojana kolmella eri tuotantolinjalla on kertynyt vuodesta 2006 alkaen. Tällä hetkellä Härkänen työskentelee kertopuuta valmistavalla tehtaalla. Havupuuviiluista liimattavaa lujaa ja jäykkää kertopuuta käytetään muun muassa kantavissa rakenteissa. Toisessa alueen tehtaassa valmistetaan koivuvaneria. Tehtaat työllistävät kaikkiaan noin 500 henkeä.

Tällä hetkellä Härkänen pitää taukoa luottamusmiehen pestistään, koska on hakemassa vuorotteluvapaalle.

– Saatan kyllä palata siihen pienen irtioton jälkeen. Olen mielelläni mukana vaikuttamassa asioihin, Härkänen pohtii.

Heikoimpien puolella

Härkänen on ehdolla Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa Teollisuuden Vaikuttajien listalla. Puoluepoliittisesti sitoutumaton Härkänen koki ryhmän tavoitteet itselleen läheisiksi.

– Ajetaan heikoimpien asiaa, hän tiivistää.

Tärkeää Härkäselle on työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. Esimerkiksi vuokratyö ja nollatuntisopimukset voivat eriarvoistaa työntekijöitä.

– Yhtä työtä tekemällä pitäisi saada riittävä toimeentulo, Härkänen korostaa.

Härkäsen omalla työpaikalla tehdään pääasiassa kolmivuorotyötä eikä osa-aikaisia työntekijöitä ole. Tasa-arvoisessa kohtelussa on Härkäsen mukaan silti haasteita esimerkiksi lomien ajoittamisessa.

– Lomien jakamisesta taistellaan. Harva haluaa pitää kesälomansa touko- tai syyskuussa.

Painetta yleissitovuuden puolesta Härkäsen alalla, mekaanisessa metsäteollisuudessa, työnantajapuoli on irtisanonut yleissitovan työehtosopimuksen ja työehdot neuvotellaan työnantajakohtaisesti. Härkänen pelkää tämän johtavan työehtojen vaivihkaiseen murentamiseen. Työnantaja pyrkii esimerkiksi työpaikkakohtaisesti pienentämään sovittuja lyhennetyn työajan korvauksia jatkuvassa kolmivuorotyössä.

– Kun yleissitovuus on kerran irtisanottu, miten sen saa takaisin? Se vaatisi kovaa painetta muualtakin kuin työpaikoilta, Härkänen pohtii.

c Moni nuori työntekijä ymmärtää ammattiliiton merkityksen, kun kohdalle osuvat ensimmäiset lomautukset tai joudutaan taistelemaan työehdoista, tuumii Tiia-Mari Härkänen.

”Yhtä työtä tekemällä pitäisi saada riittävä toimeentulo.”

Liiton merkityksestä muistutettava

Härkänen toivoo, että Teollisuusliitto näkyisi työpaikoilla entistä enemmän.

– Voitaisiin enemmän tiedottaa koulutuksista ja muista eduista, joita jäsenmaksuilla saamme.

Härkäsen mukaan monet nuoret työntekijät liittyvät aluksi liittoon, mutta eroavat pian, kun eivät koe hyötyvänsä jäsenyydestä.

– Se harmittaa. He eivät ole nähneet niitä puolia työssä, mitä esimerkiksi itse olen 17 vuoden aikana nähnyt. Kun tulee ensimmäiset lomautukset tai ruvetaan taistelemaan työehdoista, tilanne on heille uusi.

Härkäsen mielestä työntekijöitä tulisi muistuttaa liiton jäsenyyden merkityksestä jatkuvasti, ei vain esimerkiksi työtaisteluihin valmistauduttaessa.

Itseään Härkänen luonnehtii sinnikkääksi yhteisten asioiden ajajaksi.

Työelämän avainasioina Härkänen mainitsee turvallisuuden ja työssäjaksamisen.

– Niihin on panostettava. Jos ei jaksa ja tulee poissaoloja, palkkakin voi jäädä niin heikoksi, ettei tule toimeen.

Myös ympäristö- ja ilmastoasioihin Härkänen on mielellään vaikuttamassa.

– Pitää saada pidettyä työt Suomessa ja tehdä ne ympäristöä kunnioittaen.

– Hoidan niitä tehtäviä mihin ryhdyn, vaikka välillä tulisi huonoakin palautetta. Asioita pitää viedä eteenpäin, eivät ne muuten parane. \

Tiia-Mari Härkänen

f Metsä Wood Punkaharjun tehtaat Metsäliitto Osuuskunta

f Punkaharjun Puutyöntekijät ao. 744

f Vaalipiiri 16 / Mekaaninen metsäteollisuus, Bioteollisuus

\ VAIKUTTAJA

”Arvostusta työntekijöille”

teksti: Esa Tuominen \ kuva: Jouni Porsanger

”Jäsenten asialla tässä ollaan. Työntekijöiden hyvinvoinnista on pidettävä parempaa huolta”, sanoo auto- ja konealojen rovaniemeläinen liittokokousvaaliehdokas Arto Tolonen. – ÄÄNESTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ. Kaikissa vaaleissa, vakuuttaa rovaniemeläinen Arto Tolonen.

– Myös ja varsinkin Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa kannattaa äänestää.

– Enkä minä pahastu, vaikka äänestettäisiin minua.

Autotalo Wetterin pääluottamusmies ei ole ensi kertaa liittokokousvaalien ehdokkaana. Hän on vasta 40-vuotias, mutta ehtinyt jo osallistua Teollisuusliiton edeltäjän Metalliliiton liittokokoukseen.

Tolonen sanoo elävänsä ruuhkavuosia. Kotona hänen seuranaan ovat tietokoneinsinöörinä työskentelevä vaimo sekä koulua käyvät 9-vuotias poika ja 13-vuotias tytär.

– Aina ei millään tahdo meinata löytyä aikaa ammattiyhdistysasioiden hoitoon kun perhe-elämäkin vie osansa ajankäytöstä.

– Mutta kun tiedän, kuinka tärkeää yhteisten asioiden hoito ja edunvalvonta ovat, niin kyllä sitä aikaa ay-asioihin sitten aina on löytynyt.

Korimekaanikko palasi Lappiin Arto Tolonen on syntyisin Kemijärven poikia, mutta nykyisin hän työskentelee Rovaniemellä.

– Kävin minä vähän aikaa töissä etelässäkin, mutta Lappi tuntuu oikealta kodilta. Erityisesti luonto täällä miellyttää minua.

Tolonen sanoo harrastavansa kalastusta ja kuljeskelevansa mielellään luonnossa.

– Luonto antaa hyvän vastapainon työlle, hän perustelee.

Alun perin Tolonen opiskeli ammattikoulussa maalariksi. Myöhemmin hän on valmistunut aikuiskoulutuksesta korimekaanikoksi. Tai niin kuin ennen sanottiin, autopeltisepäksi.

Wetterillä on toistaiseksi riittänyt hyvin töitä. Tosin varaosien saanti on viime aikoina takkuillut. Siihen on ollut syynä Ukrainan sota.

Tolosen vapaa-ajanharrastukset – kalastuksen ohella – liittyvät nekin menopeleihin. Hän ajaa mielellään moottoripyörällään ja, Lapin poikia kun on, moottorikelkallaan.

– Olen myös entisöinyt pappa-Tunturin ihan viimeisen päälle. Mutta en siitä mitään museokapistusta ole tehnyt vaan ihan käyttökelpoinen menopeli sekin on.

Vaikuttajissa saa olla oma itsensä Liittokokousvaaleissa Arto Tolonen on Teollisuuden Vaikuttajien ehdokkaana. Hän on tuntenut olonsa Vaikuttajissa kotoiseksi:

– Siellä saa olla sitä mitä on. Voi avoimesti ottaa kantaa asioihin eikä tarvitse pelätä sen takia joutuvansa syrjityksi.

– Jäsenten asiallahan tässä ollaan. Se pitäisi kaikkien liittokokousedustajaksi haluavien pitää kirkkaana mielessä.

Vaalilauseekseen Tolonen voisi ottaa vaikkapa sellaisen kuin ”Arvostusta työntekijöille”.

– Työnantajat saisivat kyllä enemmän antaa arvoa työntekijöilleen. Heidän hyvinvoinnistaan olisi pidettävä parempaa huolta.

– Luullaan, että portin takana on tulijoita, joten hyvistä työntekijöistä ei muka tarvitse pitää kiinni. Nykyään kuitenkin on osaajista pulaa ja se pula tulee jatkumaan. Työnantajan kannattaisi tarjota työntekijöilleen kunnolliset työolot, jotta nämä eivät haikailisi muualle.

Edunvalvonnan ohella Tolosen ajasta vie leijonanosan ammattiosaston puheenjohtajuus.

– Meillä on osastossa 270 jäsentä Lapin alueella. Pohjoisin jäsen asuu Nuorgamissa.

– Kyllä pitäisi liittokokoukseen vahva edustus Lapista saada, Tolonen sanoo. \

Arto Tolonen

f Pääluottamusmies

f Wetteri Oy, Rovaniemi

f Rovaniemen korjaamotyöntekijäin ao. 306

f Vaalipiiri 18 / Auto- ja konealat

”Kyllä pitäisi liittokokoukseen vahva edustus Lapista saada.”

c ”Kun tiedän, kuinka tärkeää yhteisten asioiden hoito on, niin aikaa ay-asioihin on löytynyt”, Arto Tolonen sanoo.

”Hommat hoitoon”

teksti: Esa Tuominen \ kuva: Jyrki Luukkonen

Mitä enemmän jäseniä liitossa on, sen paremmat eväät se antaa edunvalvonnalle, sanoo liittokokousvaaliehdokas ja pääluottamusmies Jesse Järveläinen.

KUN JESSE Järveläinen pääsi vakituisiin töihin Molokin tehtaalle Nokialle, valittiin hänet saman tien työpaikan pääluottamusmieheksi. Työntekijät olivat saaneet kuulla, millainen ay-aktiivi oli tullut tehtaalle:

– Olin edellisessä elintarviketeollisuuden työpaikassa toiminut 12 vuotta pääluottamusmiehenä. Olin myös kuulunut Elintarviketyöläisten liiton hallitukseen.

– Kai kaverit ajattelivat, että jos on noin innokas ay-aktiivi, niin siitä kannattaa tehdä pääluottamusmies, Järveläinen kertaa valintansa taustoja.

Työmaan vaihdon jälkeen vaihtui myös ammattiliitto ja nyt Järveläinen on Teollisuusliiton aktiivi. Hän on asettunut ehdokkaaksi liittokokousvaaleissa Teollisuuden Vaikuttajien listoilla.

Kahden päivän työnseisaus

Tammikuun lopulla Jesse Järveläinen oli järjestämässä Molokin väen kaksipäiväistä työnseisausta. Syynä ulosmarssiin oli tehtaan sisälogistiikan siirto toiseen yhtiöön, Transval Warehousing Oy:hyn.

– Siirto tapahtui omituisen salaisessa ilmapiirissä ja se koski myös kahta luottamushenkilöä, joista toinen olin minä. Äkkiä tulee mieleen, että näin haluttiin vaikeuttaa Molokin edunvalvontaa.

Järveläinen on joutunut muutenkin olemaan napit vastakkain työnantajapuolen kanssa viime aikoina.

– Elokuussa meillä sattui ikävä työtapaturma kun yksi työntekijä jäi trukin alle. Hän on vielä nytkin sairaslomalla, Järveläinen kertoi helmikuun alkupuolella.

– Työnantajan olisi pitänyt ilmoittaa työtapaturmasta AVI:lle, mutta näin ei tapahtunut. Vasta kun ryhdyin painostamaan työnantajaa ja uhkasin tehdä ilmoituksen itse, työnantaja ilmoitti asiasta viranomaisille.

– Ilmoitusta seurasi AVI:n työmaatarkastus, jossa löydettiin paljon puutteita työturvallisuudessa. Poliisi on käynnistänyt trukkionnettomuudesta esitutkinnan.

Liity liittoon!

Jesse Järveläinen on ay-mies kiireestä kantapäähän. Hänen mielestään kaikkien työntekijöiden pitäisi liittyä ammattiliittoon, jotta edunvalvontaan saataisiin potkua.

Järveläinen myös elää niin kuin opettaa: Kun hän meni edelliseen työpaikkaansa, nousi sen järjestäytymisaste muutamassa vuodessa 70 prosentista 100 prosenttiin.

– Molokissa järjestäytymisaste oli 55 prosenttia kun aloitin luottamusmiehenä kaksi vuotta sitten. Nyt se on yhtä työntekijää vaille 100 prosenttia.

– Se yksi työntekijä on englanninkielinen ja minä en osaa englantia niin sujuvasti, että pystyisin selittämään hänelle liittoon kuulumisen tärkeyttä. Mutta

c ”Järjestäytymisaste oli 55 prosenttia kun aloitin luottamusmiehenä kaksi vuotta sitten. Nyt se on yhtä työntekijää vaille 100 prosenttia”, Jesse Järveläinen kertoo.

”Jos haluaa muutosta parempaan, kannattaa antaa ääni Vaikuttajien ehdokkaalle.”

pian kaveri jää eläkkeelle ja silloin Molokilla päästään sataan prosenttiin...

Järveläisen vaalilause hänen pyrkiessään Teollisuusliiton liittokokousedustajaksi on ”hommat hoitoon”. Sillä hän sanoo tarkoittavansa uudenlaista potkua edunvalvontaan.

– Mielestäni valtakunnallisesti velvoittavia, yleissitovia työehtosopimuksia tarvitaan. Varsinkin pie-

Jesse Järveläinen

f Pääluottamusmies

f Molok Oy

f Pirkanmaan Lasi- ja muovi- työntekijäin ao. 520

f Vaalipiiri 19 / Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, Veneenrakennusteollisuus, Harja- ja sivellinala

nissä yrityksissä työntekijöiden on vaikea puolustaa etujaan paikallisesti, ellei ole yleissitovia sopimuksia antamassa selkänojaa.

Järveläinen on Teollisuuden Vaikuttajien ehdokkaana, koska hän pitää sen tiukkaa edunvalvontalinjaa parempana.

– Jos jäsenistö haluaa muutosta parempaan, niin ääni kannattaa antaa Vaikuttajien ehdokkaalle. \

22 nro 1\2023

Teollisuuden Vaikuttajien lehti \ Vaikuttaja

”Oikeutta muualta tulleille”

teksti: Elias Krohn \ kuva: Jyrki Luukkonen

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden heikko asema ja puutarha-alan pienet palkat saivat Puolasta Suomeen muuttaneen Agnieszka Traczynskan aktivoitumaan ammattiyhdistystoiminnassa.

AGNIESZKA TRACZYNSKA on työskennellyt Virolan Puutarhalla Kangasalla puutarhatyöntekijänä jo vuodesta 2006. Alkuvaiheessa hän ei miettinyt edunvalvonnan tarvetta lainkaan.

– Se oli vähän kuin ensirakkaus. Kaikki oli ihanaa ja olin kiinnostunut kaikesta, Traczynska kuvailee.

Kun työkokemus ja tieto suomalaisesta työelämästä karttui, Traczynska alkoi huomata työsuhteessa parannettavaa. Sitä oli esimerkiksi palkanmaksun aikataulussa ja monissa käytännön asioissa, wc-paperin puutteesta alkaen.

Teollisuusliittoon Traczynska liittyi kaksi vuotta sitten.

– Siellä on ollut ystävällisiä ihmisiä, jotka auttavat niin paljon kuin voivat, hän kiittelee.

Pienellä työpaikalla isoja haasteita

Pian Traczynskasta tuli työpaikkansa työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies. Perheyrityksessä, jossa kasvatetaan salaatteja ja yrttejä ruokakauppojen valikoimiin, on vain muutama ulkopuolinen työntekijä.

– Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävääkin, Traczynska kertoo.

Traczynska toivoisi parannuksia, jopa lainsäädännönkin keinoin, esimerkiksi työterveyshuoltoon.

”Puutarhoilla, joilla on pelkästään ulkomaalaisia töissä, palkka on erityisen matala.”

– Isolla työpaikalla se on yleensä hyvin järjestetty, mutta monella pienellä työpaikalla työterveyssuunnitelma vain roikkuu taululla eikä ole oikeasti tehty mitään.

Teollisuusliiton liittokokousedustajaksi Teollisuuden Vaikuttajien vaaliliitossa ehdolla oleva Traczynska haluaisi toimia erityisesti puutarha-alan ja muiden pienipalkkaisten alojen paremman palkkauksen puolesta. Monen puutarhatyöntekijän tuntipalkka on vain kymmenen euron luokkaa.

– Se ei riitä Suomessa ollenkaan, etenkään kun siihen ei tule mitään lisiä.

Palkankorotuksistakin olisi todellista apua vain, jos ne olisivat euromääräisiä eivätkä prosenttikorotuksia. Pientä palkkaa ei muutama prosentti paljon nosta, Traczynska laskee.

e Kymmenen euron tuntipalkka ei Suomessa riitä, sanoo Agnieszka Traczynska.

Agnieszka Traczynska

f Työsuojeluvaltuutettu, varapääluottamusmies

f Virolan Puutarha, Kangasala

f Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7

f Vaalipiiri 32 / Puutarha-ala, Viher- ja ympäristörakentamisala

Tietämättömyyttä käytetään hyväksi Ulkomaalaisten työntekijöiden asema puutarha-alalla on Puolasta kotoisin olevan Traczynskan mukaan usein heikko.

– Puutarhoilla, joilla on pelkästään ulkomaalaisia töissä, palkka on erityisen matala.

Työntekijä, joka ei tunne suomalaista työelämää, työehtoja eikä lakeja, on helposti työnantajan vietävissä.

– Työnantaja voi sanoa mitä vain ja siihen uskotaan, Traczynska kuvailee.

Hän toivookin, että ammattiliiton väki opastaisi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä heidän oikeuksistaan heti alussa kädestä pitäen.

– Voisi olla vaikka erillinen palvelu, johon ulkomaalaiset voisivat soittaa.

Monenlaiset ehdokkaat tarpeen Teollisuuden Vaikuttajien ehdokaslistalle Traczynska päätyi käytyään vaaliliiton tilaisuuksissa ja keskusteltuaan ryhmän toimijoiden kanssa. Politiikkaa hän ei miettinyt, vaan työtä ja edunvalvontaa.

– Henki oli hyvä. Tuntui, että olemme samassa veneessä.

Aluksi Traczynska epäröi ehdokkuuttaan ulkomaalaistaustansa vuoksi, mutta päätyi sitten siihen, että hänenkin kaltaisiaan tarvitaan vaikuttamistyössä. Kokemusta ja näyttöä on omalta työpaikalta jo kertynyt. \

Halu vaikuttaa sai lähtemään ehdolle

teksti: Tuomas Suihkonen \ kuva: Emmi Kallio

Justine Bitka ja Lauri Kalanti ovat Teollisuusliiton nuoria ja Teollisuuden Vaikuttajien liittokokousvaaliehdokkaita. Miksi he haluavat liittokokoukseen?

JUVALAISTA Justine Bitkaa, 29, jännittää, koska hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa. Hän tulee olemaan myös alle puolen vuoden päästä tuore äiti, mutta liittokokousvaaliehdokkaaksi intoa ja osaamista häneltä löytyy. Bitka toimii Sisuwood Oy:n pääluottamusmiehenä ja edustaa siellä noin 50 työntekijää.

Bitka on myös top 10:ssä naisten frisbeegolfissa ja hän edusti viime vuonna Suomen maajoukkuetta Kroatiassa pelatuissa maajoukkuekisoissa. Lisäksi Bitka pelaa salibandya harjoittelijoiden alueellisessa naisten liigajoukkueessa.

– Urheilua ja luottamusmiestoimintaa yhdistää tarve kylmäpäisyyteen ja hyviin hermoihin, Bitka sanoo.

Luottamusmiesten asemaa parannettava

Justine Bitkan ura ammattiyhdistystoiminnassa alkoi, kun hän rohkeana hyppäsi suoriltaan pääluottamusmieheksi.

Pääluottamusmiesvalintansa jälkeen hän on ehtinyt käydä lukuisia Teollisuusliiton kursseja, jotka hän nostaa liiton yhdeksi tärkeimmäksi eduksi.

Bitka nostaa tärkeäksi tavoitteeksi sopimusalallaan puusepänteollisuudessa luottamusmiesten aseman parantamisen. Esimerkiksi alan työehtosopimukseen tulisi saada kirjaus siitä, että uusien työntekijöiden perehdytykseen tulisi kuulua keskustelu pääluottamusmiehen luona.

Vaikuttajissa sana on vapaa

– Nuoret saadaan kiinnostumaan Teollisuusliitosta paremmalla tiedonkululla, Justine Bitka vastaa kysyttäessä, miten nuoret saadaan kiinnostumaan Teollisuusliiton toiminnasta.

Sekalaista seurakuntaa

teksti: Lauri Kalanti

LIITYIN AMMATTILIITTOON vuonna 2008 silloisen pääluottamusmiehen suostuttelemana. Tämän yli kymmenvuotisen taipaleeni aikana on minulta usein kysytty: ”Miksi Teollisuuden Vaikuttajat?”

Liiton toiminnassa mukana olo on ollut omien asioitteni ajamista ja kukapa olisi asioitani parempi ajamaan kuin minä itse? Jäsenlähtöisyys, osallistaminen ja se kuuluisa kentän ääni on ja pitäisi olla liiton toiminnan perusta. Ketään ei käännytetä

”Nuoret saadaan kiinnostumaan Teollisuusliitosta paremmalla tiedonkululla.”

Hän peräänkuuluttaa erityisesti sitä, että liiton pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, eli uusissa sosiaalisen median viestintävälineissä kuten TikTokissa.

Teollisuuden Vaikuttajien liittokokousehdokkaaksi Bitka lähti, koska hän halusi päästä vaikuttamaan liiton asioihin ja kokemaan, mitä vaikuttaminen oikeastaan on.

Hänen mielestään jokaisen Teollisuusliiton työmarkkinoiden käytettävissä olevan jäsenen olisi syytä äänestää, koska se on niin helppoa.

Miksi sitten äänestää Teollisuusliiton liittokokousvaaleissa juuri Teollisuuden Vaikuttajia?

– Vaikuttajien porukassa jokaisella on vapaa sana, Bitka vastaa saman tien. \

vääränlaisten mielipiteiden takia, vaan jokaisen ääni on yhtä arvokas.

Mukaan Teollisuuden Vaikuttajiin mahtuu monen sorttista kulkijaa ja se tämän porukan vahvuus onkin. Näitä hommia tehdään meille itsellemme, kaikkien yhteiseksi eduksi. Ei pitäisi olla koskaan niin oikeassa, ettei voisi toisinaan olla väärässä ja onneksi ryhmä, kuten liiton jäsenistökin on moniäänistä. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta onneksi saman henkisessä porukassa kompromissit näkökantojen välillä ovat löytyneet.

Kenenkään ei myöskään tarvitse jäädä yksin hakkaamaan päätään seinään ongelmiensa kanssa, vaan ohjeita ja kuuntelevia olkapäitä on runsaasti tarjolla. Tästä sekalaisesta seurakunnasta kuoriutuu esiin se todellinen jäsenistön ääni ja tahto. Siksi Vaikuttajat. \

c Liiton pitäisi näkyä siellä missä nuoret ovat, eli uusissa sosiaalisen median viestintävälineissä kuten TikTokissa, Justine Bitka sanoo.

Ajattelun ja työn tavat muuttuvat

teksti: Riku Nieminen, näyttelijä ja Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas

VUODENVAIHTEESSA UUTISOITIIN Norjalaisen Blastr-yhtiön suunnitelmista rakentaa hiilineutraalia terästä tuottava tehdas Inkooseen. Toteutuessaan hanke olisi yksi Suomen historian suurimmista investoinneista. Vaikka pienen startup-yhtiön suuriin suunnitelmiin kannattaa suhtautua pienellä varovaisuudella, se on merkki siitä, että vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus, vaikkei juuri tämä hanke lopulta toteutuisikaan.

Inkoon tehdashanke kertoo siitä, että kaikessa hiljaisuudessa Suomesta on tulossa päästöttömän energian suurvalta. Tuulivoi makapasiteettimme kasvoi viime vuonna 76 prosenttia ja jo tähän mennessä tehdyt investointipäätökset lisäävät kapasiteettia yli 50 prosentilla vuoden 2025 loppuun mennessä. Myös aurinkovoiman kapasiteetti kaksinkertaistui 2021–22 ja liki kaksinkertaistuu uudestaan tämän vuoden loppuun mennessä. Olkiluoto 3:kin pitäisi aloittaa säännöllinen sähköntuotanto vihdoin maaliskuussa, vuosien odottelun jälkeen. Energiakriisin keskellä ei uskoisi, mutta kaiken tämän ansiosta sähkö oli Suomessa 2022 selvästi halvempaa kuin Euroopassa keskimäärin.

Aina ei paista, sada eikä tuule, mutta tehokkaat siirtoyhteydet, vihreän vedyn tuotanto ja lämpöakut auttavat tuotannon ja kulutuksen huippujen yhteen sovittamisessa. Suomi saattaa jo tänä vuonna olla sähkön nettoviejä.

Vihreän energian muuttuminen pipertelystä valta virraksi vaatii muutoksia ajattelun ja työn teke misen tapoihin. Aiemmin sähkön tuotanto mukautui kysyntään, tulevaisuudessa varsinkin isot sähkönkäyttäjät kuten teollisuus mukauttavat kulutustaan sähkönhinnan mukaan. Työnteki jöille se merkitsee muun muassa enemmän vuorotyötä sähkön ollessa halpaa: lisää liksaa, mutta myös keholle ja mielelle raskasta unirytmin vaihtelua. Vuorotyön pelisäännöistä päästään varmasti vielä vääntämään TES-pöydissä. Korkea järjestäytymisaste antaa ammattiliitoille tässäkin asiassa neuvotteluvoimaa.

Suomalaiset yliopistot ja yritykset ovat eturintamassa kehittämässä uusia, puhtaampia teknologioita. Meillä on myös osaavat ja sitoutuneet työnte kijät, joita korkean teknologian valmistus vaatii. Vaikka kansa kuntana kuulumme varmasti vihreän siirtymän voittajiin, monilla perinteisillä teollisuus

”Vahvan ay-liikkeen lisäksi tarvitsemme myös vahvaa hyvinvointivaltiota.”

paikkakunnilla talouden uusjako tuottaa myös häviäjiä. Vahvan ay-liikkeen lisäksi tarvitsemme myös vahvaa hyvinvointivaltiota, joka tukee murroksessa ja auttaa uuden yritystoiminnan ja uusien

Myös kulttuuriteollisuus on teollisuutta – onhan kulttuuriväellä yhteinen työttömyyskassakin Teollisuusliiton kanssa. Vaikka Suomen kulttuurivienti on naapurimaihin verrattuna toistaiseksi melko pientä, kulttuuri on silti Suomessakin kasvava työllistäjä ja vientitulojen lähde. Vastakkainasettelu teollisuuden ja kulttuurin välillä on turhaa: toista ei ole ilman toista. Taide ja kulttuuri nojaavat teollisen tuotannon mahdollistamaan yhteiskunnan materiaaliseen perustaan. Toisaalta Suomen nousu takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusmaaksi on ollut sidoksissa kansallisen kulttuurin heräämiseen ja kehitykseen. Esimerkiksi Suomen teollisuuden perinteisen johtotähden – paperin –nousu ja hiipuminen on kulkenut käsi kädessä kulttuurin muutosten kanssa. \

\ PÅ SVENSKA

Använd din rösträtt i förbundskongressvalet!

FÖRBUNDSKONGRESSEN ÄR Industrifackets högsta beslutande organ. Den väljer förbundets ledning och förvaltning och fattar beslut om förbundets strategi, dvs. bestämmer om de viktigaste riktlinjerna för verksamheten. I kongressen deltar kongressombud, som är medlemmar i förbundet och väljs till uppdraget genom val.

Varje medlem har rätt att rösta. Rösta på en kandidat som arbetar för ärenden som är viktiga för dig, så att vi har ett rättvist och tryggt arbetsliv!

Teollisuuden Vaikuttajat (”Industrins Påverkare”) är ett valförbund som samlar modiga och idérika medlemmar som vill påverka besluten om våra gemensamma ärenden. I Teollisuuden Vaikuttajat finns aktörer som representerar vänstern och obundna aktörer.

Om du är medlem i Industrifacket och tillgänglig på arbetsmarknaden, kan du rösta elektroniskt eller per post under perioden 10–31.3.2023. Använd bara en av de två metoderna. Som medlem i förbundet får du valmaterialet och instruktionerna till din hemadress.

Det finns 34 valkretsar. Branscherna teknologiindustri samt teknisk service och tekniskt underhåll har indelats i geografiska valkretsar, och de övriga valkretsarna är nationella kretsar enligt avtalsbransch. Du kan bara rösta på en kandidat i din valkrets. \

Läs mer: www.teollisuudenvaikuttajat.fi

Use your right to vote in the Union Congress elections!

THE UNION Congress is the Industrial Union’s supreme decision-making body. It elects the Union’s management and administration and decides on the Union’s strategy, laying out the key aims of its operations. Representatives in the Union Congress are chosen by vote from among the Union’s members. Every member is entitled to vote. Vote for the candidate who best represents your interests and who you think will help shape a fairer and safer future of work!

Teollisuuden Vaikuttajat (“Industry Influencers”) is an electoral alliance that brings together courageous and innovative members who want to have a say in how our common concerns are handled. Teollisuuden Vaikuttajat is made up of leftist and independent members.

If you are a member of the Industrial Union participating in the job market, you can vote electronically or by mail between the 10th and 31st of March 2023. Please use only one of the above voting methods. As a member of the Union, you will receive the election material and instructions at your home address.

There are 34 constituencies. Technology Industry and Technical Servicing and Maintenance workplaces are divided into geographic constituencies, while other workplaces use a national division of constituencies. You can only vote for candidates from your own constituency. \

Read more: www.teollisuudenvaikuttajat.fi

Katso ristikon ratkaisu: www.teollisuudenvaikuttajat.fi

Teollisuusliittolainen:

VAIKUTA, TOIMI, ÄÄNESTÄ!

Teollisuusliiton liittokokous järjestetään 22.–24.5.2023.

Liittokokoukseen valitaan 442 edustajaa suhteellisella vaalilla 34 vaalipiiristä. Työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet

voivat äänestää sähköisesti tai postitse 10.–31.3.2023.

Löydä ehdokkaasi ja äänestä:

www.teollisuudenvaikuttajat.fi

#VaikutaToimiÄänestä

#TeollisuudenVaikuttajat

#Teollisuusliitto2023