TEEMA Arabian peruskoulussa toteutetaan muotoilupainotteista käsityön opetusta

ARABIAN PERUSKOULUSSA TOTEUTETAAN MUOTOILUPAINOTTEISTA KÄSITYÖN OPETUSTA

Arabian peruskoulu on muotoilupainotteinen peruskoulu Helsingissä. Muotoilupainotuksen tavoitteena on opettaa muotoiluajattelua, jonka avulla oppilas oppii havainnoimaan ympäristöä, ajattelemaan luovasti ja ratkaisemaan ongelmia. Muotoilun menetelmiä käytetään osana jokaista oppiainetta.

Käsityö on hyvin ilmeinen oppiaine muotoilun toteuttamiselle, koska muotoilu on käsityön olennainen sisältöalue. Muotoilun painottaminen olisi varmasti käsityön keskiössä ilman koulun erillistä painotusta, koska me koemme muotoilun laajentavan käsityön tavoitteita ja sisältöjä. Käsityön opetuksen lisäksi kehitämme muotoiluoppimisen toteuttamista koulussamme. Muotoilupainotus on otettu käyttöön muutama vuosi sitten, mutta sen toteuttaminen vaatii vielä paljon menetelmien kehittämistä - myös käsityön opetuksessa.

Käsityön opetuksen suunnittelun lähtökohtana on se, että opetuksessa toteutetaan sekä OPS:n sisältöjä että muotoiluoppimista. Muotoilu- ja käsityöprosessi eivät juurikaan eroa toisistaan teoreettisesti. Molemmille prosesseille on tyypillistä esimerkiksi prosessin syklimäisyys sekä ideoinnin, suunnittelun ja kokeilemisen osa-alueet osana prosessia.

Arabian käsityönopetuksesta

Mikä sitten tekee Arabian käsityönopetuksesta muotoilupainotteista? Opetuksen suunnittelu on jo itsessään muotoiluprosessi. Oppimistehtäviä tulee aluksi tarkastella haasteina, joihin aletaan etsiä ratkaisuja - mitä halutaan opettaa, miksi ja miten? Opetuksen suunnitteluun sisältyy epävarmuutta siitä, miten prosessi tulee etenemään. Oppimistehtäviä suunnitellaan harvoin siten, että koko draaman kaari olisi etukäteen tiedossa. Suuntaviivoja voidaan hahmotella etukäteen, mutta yleensä tehtävän tai projektin alkuasetelman suunnittelu riittää siihen, että prosessi voidaan aloittaa. Arabian peruskoulun käsityönopettejat Anni Valasmo, Pilvi Ahtinen ja Juuso Laine sekä koululle kehitetty näkemys muotoiluprosessista

Koska asioiden kulkua ei voi aina etukäteen tietää, vaatii lähestymistapa opettajalta kykyä sietää epävarmuutta. Tätä voidaan vaatia myös oppilailta, mutta kaikilta sitä ei voida edellyttää. Opetusta suunniteltaessa meidän tuleekin osata tarkastella asioita myös oppilaiden näkökulmasta. Empatia onkin yksi muotoilun merkittävimmistä taidoista - niin oppilaille kuin opettajille. Oppimistehtävät suunnitellaan usein avoimiksi, jotta oppilaalla olisi mahdollisuus toteuttaa käsityötä omista lähtökohdistaan luovasti kokeillen. Käytännössä oppimistehtävässä on aihe, jota määritellään usein pulmalla tai ongelmalla. Pulma voi liittyä esimerkiksi oman asuinympäristön viihtyvyyden parantamiseen.

Muotoiluoppiminen korostaa oppilaan aktiivista roolia siten, että oppilaan tulee itse havaita ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja. Opettajakeskeisyydestä pois pyrkiminen on ollut tietoinen tavoite opetuksen suunnittelussa. Oppilaiden taitotasot ja kokemusmaailma kuitenkin määrittelevät paljon sitä, kuinka avoimia tehtävänantoja heille voidaan suunnitella. Oppimistehtävät sisältävät kuitenkin lähes poikkeuksetta ideoinnin ja suunnittelun vaiheita, vaikka tehtävä olisikin rajattu. Oppimisteh-

täviä tarvitsee rajata aiheen lisäksi myös käytettävien työtapojen suhteen, jotta oppilaiden ohjaaminen olisi mahdollista siinä määrin kuin se on tarpeellista.

Kokeilua ja havainnointia

Opettaminen on kokeilua ja prototyyppausta, jota kehitetään sitä mukaan kun saamme havaintoja oppimisympäristöstä. Emme välttämättä tiedä etukäteen millaisten materiaalien ja tekniikoiden kanssa oppimistehtävässä työskennellään. Jos oppilaan tehtävänä on toteuttaa omaan asuinympäristöön soveltuva säilytin, jonka avulla voidaan ratkaista jokin oppilaan havaitsema ongelma, opettaja ei voi etukäteen tietää millaisen tuotteen oppilas valmistaa. Oppimistehtävissä ei ole valmiita malleja, joten oppilas toteuttaa käsityötuotteen oman suunnitteluun pohjalta. Jotta voimme hyödyntää monipuolisesti erilaisia tekniikoita ja materiaaleja oppimistehtävien toteuttamisessa, täytyy omaa ammattitaitoa kehittää aktiivisesti. Taito työskennellä monimateriaalisesti on hyvän käsityön opetuksen edellytys.

Yksi muotoilupainotteisen käsityön haasteista on ajalliset resurssit. Oppimistehtävien suunnittelussa on vaikea määrittää tarkkaan sitä, paljonko aikaa tarvitaan prosessin kaikkiin vaiheisiin. Tuotteen valmistamiseen käytettävä aika voi vaihdella oppilaskohtaisesti paljonkin. Koska oppiaineen keskiössä on kuitenkin käsityötuote, täytyy sen valmistamiselle olla tarpeeksi aikaa. Opetuksen suunnittelussa on haastavaa

Suunnitelmasta valmiiksi tuotteeksi . Opetuksen tavoitteena on luoda oppimistehtäviä, joissa on tilaa oppilaan omalle luovuudelle. Kolmosluokkalaisten kelloprojekti on esimerkki siitä, että lopputuloksena on uniikki käsityötuote joka on tekijänsä näköinen.

löytää ajallinen tasapaino oppimistehtävän osa-alueille, eli paljonko tehtävässä painotetaan muotoilun menetelmiä tai tuotteen valmistamiseen liittyviä taitoja. Tehtävä tulee olla myös mielekäs oppilaalle, joka kuitenkin odottaa tehtävän tuottavan jotain konkreettista.

Muotoiluoppimisen toteuttaminen vaatii itseohjautuvuutta sekä oppilaalta että opettajalta. Oppilailla itseohjautuvuuden vaatimus näkyy yleensä siinä, että opettaja ei kerro ratkaisuja ongelmiin, vaan oppilaan pitää niitä itse kokeilla. Ryhmänä on helpompi löytää ratkaisuja ongelmiin. Ryhmänä toimi-

Protoyypillä voidaan testata tuotteen ominaisuuksia nopeasti ja helposti ennen varsinaisen tuotteen valmistamista minen on myös olennaista opetuksen suunnittelussa. Muotoilupainotteisen opetuksen suunnittelu vaatii tekijöiltään kiinnostusta muotoilua kohtaan. Ryhmänä jaamme kuitenkin kokemuksia ja näkemyksiä opetuksesta sekä kehitämme muotoiluoppimisesta eteenpäin. Tämä ei olisi mahdollista ilman toimivaa työyhteisöä. Olemmekin opettajina hyvin kiitollisia siitä, että saamme jakaa työtämme toistemme kanssa.

Työkalupakki ARMU

Opetuksen suunnittelun tueksi olemme kehittäneet Arabian peruskoululle muotoiluoppimisen työkalupakki ARMU:n, joka sisältää meidän näkemyksen muotoiluprosessin eri vaiheista. Halusimme kehittää perusopetukseen selkeän mallin muotoiluprosessista, koska valmiit mallit koettiin epäselkeiksi, eikä niissä ollut tarpeeksi pedagogista sopivuutta perusopetukseen. Sen avulla voimme havainnollistaa muotoiluprosessia oppilaille, jotta heidän olisi helpompi oppia prosessin eri vaiheita sekä muotoiluun liittyviä taitoja, kuten empatiaa, kriittisyyttä, luovuutta, ryhmänä toimimista ja kykyä havainnoida ympäristöä. Näitä taitoja he tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa.

TEKSTI JA KUVAT: ARABI AN PERUSKOULUN KÄSITYÖNOPETTAJAT, JUUSO LAINE, ANNI VALASMO & PILVI AHTINEN

LISÄTIETOJA ARMU:sta : https://sites. google.com/edu.hel.fi/armu