Suomi – Urheilun pieni sisupussi Suomi nousi urheilun maailmankartalle vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa, jossa Suomen suurruhtinaskunta oli neljäntenä mitalitaulukossa 26 mitalillaan. Ulkomaisissa medioissa yritettiin selvittää suomalaismenestyksen salaisuutta. Pohjoista sijaintia ja siihen liittynyttä elämisen raskautta pidettiin yhtenä selittävänä tekijänä saunan, yksinkertaisten elämäntapojen ja kasvisperäisen ravinnon ohella.
kansallinen aarre, jonka vaalimisessa kannattaa kiinnittää mitä suurinta huomiota.”
Ammatti- ja harrastelijaurheilijoiden ilmestyttyä kadulle 1800-luvun puolivälissä, alkoi juokseviin ihmisiin kohdistunut epäily, jota tavattiin vielä 1970-luvullakin eritoten maaseudulla, kadota. Tuolloin taitojuoksijat viihdyttivät yleisöä esimerkiksi kärrynpyöriä heittäen tai kahlehdittuna – maksua vastaan, tietysti. Vielä 1920-luvulla juoksevan henkilön oletettiin olevan joko pakomatkalla oleva vanki tai mielenvikainen.
Suomen maineikkaimmat urheilijat saavuttivat Olympia, MM-ja EM-kultamitalleja 1920-1930 -luvuilla. Näiden vuosikymmenten huippuurheilijoita olivat: Juoksijat: Hannes Kolehmainen (1889-1966), Paavo Nurmi (1897-1973) ja Ville Rihtola (1896-1982). Pikaluistelija: Clas Thunberg (1893-1973). Voimistelija: Heikki Savolainen (1907-). Painijat: Emil Väre (1885-1974), Oskar Friman (1893-1933), Väinö Kokkinen (1899-1967) ja Kustaa Pihlajamäki (1902-1944). Hiihtäjä: Veli Saarinen (1902-1985). Keihäänheittäjä: Matti Järvinen (1909-1985). Nyrkkeilijä: Gunnar Bärlund (1911-1982).
1930-luvulla urheiluliike ohitti suosiossaan muun muassa raittiusseurat, nuorisoseurat ja työväenliikkeen. Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kirjoitti vuonna 1934 järjestöön kuuluville seuroille: ”Suomessa urheilu tyypillisimmillään kuin ehkä muualla on kansan hallussa ja on jouduttu urheilua käyttämään aseena taistelussa maan itsenäisyyden lujittamiseksi ja vahvistamiseksi.” Urheilua tuettiin valtiovallan toimesta: ”Vain urheilun alalla voi Suomi menestyksellisesti rynnistää maailman suurvaltojen rinnalla. Tämä urheilumme harvinainen voima on saanut aikaan sen, että urheilusta on tullut kansallisarvoinen
Suomen huippu-urheilu jakautui harvoihin urheilulajeihin, mutta mitalimäärät joita saavutettiin kohosivat Suomen asukaslukuun verrattuna mahtaviksi. Menestyksekkäimmät suomalaislajit olivat: ampuminen, nyrkkeily, keihäänheitto, paini ja voimistelu, hiihto, yleisurheilu ja pikaluistelu.
Neljä urheilijaa on saanut seitsemän mitalia talviolympialaisissa: maastohiihtäjät MarjaLiisa Kirvesniemi 1984–1994, Veikko Hakulinen 1952–1960 ja Eero Mäntyranta 1960–1968 sekä Clas Thunberg pikaluistelusta 1920-luvulla.
Lähteet Arvostettu brittilehti laski: Suomi on kaikkien aikojen paras kesäolympiamaa http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-2000001233824.html Suomalaisten suosikkilajit ovat vanhat tutu: jääkiekko ja yleisurheilu http://www.loimaanlehti.fi/2016/01suomalaisten-suosikkilajit-ovat-vanhattutut-jaakiekko-ja-yleisurheilu/ Suomi – urheilun suurvalta http://hyl.edu.hel.fi/sivut/Jarmo/8aeu%20/suour.htm Urheilukansan synty, Lauri Keskinen. Maamme kirja (2016), Helsinki: SKS. Tutkimustulos vahvistaa – suomalaiset rakastavat jääkiekkoa yli kaiken http://www.veikkaussivut.com/suomalaisten-suosikkilajit-ovat-vanhat-tututjaakiekko-ja-yleisurheilu